Siinä missä Metsot ja Cramot piti osata poimia salkkuun jo aiemmin, on pörssissä vielä joitakin yrityksiä, joiden kurssi ei ole vielä noussut kovin suurella kulmakertoimella pohjistaan. Kun ajattelen kotimaisen pörssin tarjontaa ja yhtiöitä joiden kurssi on edelleen houkuttelevalla tasolla, tulee aina mieleen Fortum. Niinpä lisäsin Fortumia osinkodipin kunniaksi 40 kappaleen erän salkkuun ennestään omistamieni seuraksi.
Fortumissa miellyttää tasainen osinkovirta, joka on jatkunut varsin vahvana viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Fortumin Venäjä-riski on minulle lähinnä mieluinen asia - suurempi riski olisi olla kokonaan poissa Venäjän markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Uskon että Fortumin kurssikehitys ja osinkovirta palkitsevat kärsivällisen sijoittajan ruhtinaallisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Laiska sijoittaja pyrkii vaurastumaan olemalla "aktiivisesti laiska", eli ostelemaan arvopapereita sopivalla hetkellä, mutta välttämään myymistä viimeiseen asti. Blogi kertoo pitkästä mutta mielenkiintoisesta matkasta kohti taloudellista vaurastumista ja riippumattomuutta.
tiistai 30. maaliskuuta 2010
tiistai 23. maaliskuuta 2010
PS-tilikisa avattu vakuuttavasti, mutta...
Pitkäaikaissäästämisen (PS) tilien kisa on alkanut yllättävän kilpailullisesti. Palveluntarjoajien välillä on ilmennyt suuriakin eroja. Nordea ja OP aloittivat pelin ensimmäisenä, tarjoten hallinnoitikuluiksi 0,3 ja 0,4 prosenttia vuodessa (+ lisäksi kaupankäyntipalkkiot). Tämä oli hieman vähemmän kuin olin odottanut. Tänään kuitenkin Sampo Pankki ilmoitti että heidän tuotteessaan ei ole hallinnointipalkkiota lainkaan - kuluja menee ainoastaan PS-tilin alla olevien sijoituskohteiden normaalien palkkioiden mukaisesti.
Jos haluaisin aloittaa PS-säästämisen, Sampo Pankki olisi näillä ehdoilla selkeä valinta. Esimerkiksi osinkojen verottomuus ja uudelleensijoittaminen säästöaikana toimii tällaisella hallinnointipalkkiottomalla tilillä mukavasti kerryttäen korkoa korolle.
...mutta kun en halua aloittaa PS-säästämistä. Tämä johtuu siitä, että PS-tilin varat saa käyttöön vasta virallisen eläkeiän alussa. Jos olisin yli 50-vuotias ajatus olisi houkuttelevampi, koska eläkeikä olisi suhteellisen lähellä. Kuitenkin alle 30-vuotiaalle taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevalle PS-tili sisältää ikäviä - ja osin tuntemattomia - muuttujia.
Ensinnäkin, virallinen eläkeikä jolloin PS-tililtä voi alkaa nostaa varoja on tällä hetkellä 63 vuotta. Ihmisten elinikä pitenee kuitenkin vääjäämättä ja omalta osaltani voi olla, että virallinen eläkeikä huitelee lähempänä 70 vuotta siinä vaiheessa kun haluaisin elinikäiset säästöt käyttööni. Vielä pahempaa on se, että nostoaika olisi 10 vuotta (olettaen että nostot aloitetaan heti kun se on mahdollista). En todellakaan aio nauttia säästöistäni vasta 70-80 vuotiaana. Siksi en tässä vaiheessa harkitse PS-tiliä.
Toisekseen, säästöjä tullaan aikanaan verottamaan silloisella pääomatuloveroprosentilla koko säästösummasta. Jos tämä prosentti on isompi kuin nyt, jää säästäjälle vähemmän käteen kuin mitä tällä hetkellä voisi ennakoida.
Ottaen huomioon edellä mainitut huonot puolet (varsinkin ensimmäisen), ei PS-tili vastaa oman säästämis- ja sijoitussuunnitelmani tavoitteita. Joillekin ihmisille tuote voi kuitenkin sopia. Jään seuraamaan asiaan liittyvää keskustelua mielenkiinnolla.
Miten PS-tili sopii sinun sijoitussuunnitelmaasi?
Jos haluaisin aloittaa PS-säästämisen, Sampo Pankki olisi näillä ehdoilla selkeä valinta. Esimerkiksi osinkojen verottomuus ja uudelleensijoittaminen säästöaikana toimii tällaisella hallinnointipalkkiottomalla tilillä mukavasti kerryttäen korkoa korolle.
...mutta kun en halua aloittaa PS-säästämistä. Tämä johtuu siitä, että PS-tilin varat saa käyttöön vasta virallisen eläkeiän alussa. Jos olisin yli 50-vuotias ajatus olisi houkuttelevampi, koska eläkeikä olisi suhteellisen lähellä. Kuitenkin alle 30-vuotiaalle taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevalle PS-tili sisältää ikäviä - ja osin tuntemattomia - muuttujia.
Ensinnäkin, virallinen eläkeikä jolloin PS-tililtä voi alkaa nostaa varoja on tällä hetkellä 63 vuotta. Ihmisten elinikä pitenee kuitenkin vääjäämättä ja omalta osaltani voi olla, että virallinen eläkeikä huitelee lähempänä 70 vuotta siinä vaiheessa kun haluaisin elinikäiset säästöt käyttööni. Vielä pahempaa on se, että nostoaika olisi 10 vuotta (olettaen että nostot aloitetaan heti kun se on mahdollista). En todellakaan aio nauttia säästöistäni vasta 70-80 vuotiaana. Siksi en tässä vaiheessa harkitse PS-tiliä.
Toisekseen, säästöjä tullaan aikanaan verottamaan silloisella pääomatuloveroprosentilla koko säästösummasta. Jos tämä prosentti on isompi kuin nyt, jää säästäjälle vähemmän käteen kuin mitä tällä hetkellä voisi ennakoida.
Ottaen huomioon edellä mainitut huonot puolet (varsinkin ensimmäisen), ei PS-tili vastaa oman säästämis- ja sijoitussuunnitelmani tavoitteita. Joillekin ihmisille tuote voi kuitenkin sopia. Jään seuraamaan asiaan liittyvää keskustelua mielenkiinnolla.
Miten PS-tili sopii sinun sijoitussuunnitelmaasi?
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Kärsivällisyys on vaikea laji
Kärsivällisyys on vaikeaa sijoittamisessa. Omassa salkussani on muutama yritys, jonka kurssikehityksestä olen ollut huolissani jopa niin paljon, että olen harkinnut myyntiä. Tämä on kuitenkin jäänyt vain ajatustasolle, ja kärsivällinen - eli laiska - sijoittaja minussa on vienyt onneksi voiton. Kerron tässä kaksi käytännön esimerkkiä.
Kesko B
Ostin Keskon osaketta kahteen otteeseen loppuvuodesta 2008. Ostohinnat olivat molemmissa ostoissa n. 18 euron tuntumilla.Vuoden 2009 alussa tuli selväksi, että Keskon myynti on romahtanut ja Venäjällä myynti on käytännössä lakannut kokonaan. Tässä vaiheessa kurssi sukelsi päivässä yli 10 % ja valui tulevien viikkojen aikana lähelle 15 euroa. Aloin miettimään että näinköhän S-ketju jyrää suomessa ja Keskon investoinnit Venäjälle osoittautuvat liian rohkeaksi. Mietin myös tulevien osakevirtojen vähäisyyttä. En tehnyt kuitenkaan mitään. Jälkikäteen ratkaisu tuntuu onnistuneelta - kurssi lähestyy jo 30 euroa ja osinkotuottokin on ihan kohtalainen. Laiskuus kannatti tässä tapauksessa.
Neste Oil
Neste Oilin kanssa kävi oikeastaan täsmälleen samalla tavalla. Ostin osaketta kolmessa erässä vuoden 2009 alkupuoliskolla n. 9,5 euron keskihintaan. Nesteeltä kuului paljon pettymyksiä syksyn mittaan ja moni kertoi netin keskustelupalstoilla myyneensä Nesteet pienellä voitolla ja siirtäneensä rahojaan kannattavampiin sijoituksiin. Minä taas en nähnyt pitkällä aikavälillä mitään erityistä syytä lähteä realisoimaan tuoreita ostoksia ja aiheuttamaan itselleni veroja ja kuluja myynneistä johtuen. Tällä hetkellä ratkaisu tuntuu - kuten Keskon kohdallakin - varsin hyvältä.
Vähän arveluttavampia osta ja pidä -tapauksia salkustani löytyy kaksi - Nokia ja Rautaruukki. Ihan viime viikkoina molemmat näistä ovat alkaneet nousta, enkä ole aikeissa ryhtyä myyntioperaatioihin (niiden aika olisi ollut jo hyvän aikaa sitten).
Yhteenvetona: En toki ehdota että huonosti tuottavaa osaketta ei pitäisi myydä missään tapauksessa. Ehdotan kuitenkin, että ellei myymiselle ole erittäin hyvää syytä (kuten fundamenttien muuttuminen merkittävästi tai selvästi paremmat sijoitusmahdollisuudet muualla), niin kärsivällisyys yleensä palkitsee kurssinousun muodossa. Tässä on tietysti edellytyksenä se, että on alunperin valinnut sijoituskohteensa huolellisesti.
Kesko B
Ostin Keskon osaketta kahteen otteeseen loppuvuodesta 2008. Ostohinnat olivat molemmissa ostoissa n. 18 euron tuntumilla.Vuoden 2009 alussa tuli selväksi, että Keskon myynti on romahtanut ja Venäjällä myynti on käytännössä lakannut kokonaan. Tässä vaiheessa kurssi sukelsi päivässä yli 10 % ja valui tulevien viikkojen aikana lähelle 15 euroa. Aloin miettimään että näinköhän S-ketju jyrää suomessa ja Keskon investoinnit Venäjälle osoittautuvat liian rohkeaksi. Mietin myös tulevien osakevirtojen vähäisyyttä. En tehnyt kuitenkaan mitään. Jälkikäteen ratkaisu tuntuu onnistuneelta - kurssi lähestyy jo 30 euroa ja osinkotuottokin on ihan kohtalainen. Laiskuus kannatti tässä tapauksessa.
Neste Oil
Neste Oilin kanssa kävi oikeastaan täsmälleen samalla tavalla. Ostin osaketta kolmessa erässä vuoden 2009 alkupuoliskolla n. 9,5 euron keskihintaan. Nesteeltä kuului paljon pettymyksiä syksyn mittaan ja moni kertoi netin keskustelupalstoilla myyneensä Nesteet pienellä voitolla ja siirtäneensä rahojaan kannattavampiin sijoituksiin. Minä taas en nähnyt pitkällä aikavälillä mitään erityistä syytä lähteä realisoimaan tuoreita ostoksia ja aiheuttamaan itselleni veroja ja kuluja myynneistä johtuen. Tällä hetkellä ratkaisu tuntuu - kuten Keskon kohdallakin - varsin hyvältä.
Vähän arveluttavampia osta ja pidä -tapauksia salkustani löytyy kaksi - Nokia ja Rautaruukki. Ihan viime viikkoina molemmat näistä ovat alkaneet nousta, enkä ole aikeissa ryhtyä myyntioperaatioihin (niiden aika olisi ollut jo hyvän aikaa sitten).
Yhteenvetona: En toki ehdota että huonosti tuottavaa osaketta ei pitäisi myydä missään tapauksessa. Ehdotan kuitenkin, että ellei myymiselle ole erittäin hyvää syytä (kuten fundamenttien muuttuminen merkittävästi tai selvästi paremmat sijoitusmahdollisuudet muualla), niin kärsivällisyys yleensä palkitsee kurssinousun muodossa. Tässä on tietysti edellytyksenä se, että on alunperin valinnut sijoituskohteensa huolellisesti.
lauantai 6. maaliskuuta 2010
Laiskan sijoittajan pelikassa - osa 2
Aiemmin kirjoitin pelikassan hyödyistä ja haitoista. Pelikassalla tarkoitan rahavaroja, mitä ei ole tarkoitettu elämiseen tai edes "pahan päivän varalle", vaan nimenomaan sijoitettavia varoja odottamaan hyviä ostopaikkoja.
Kuten edellisessä merkinnässä mietin, ison pelikassan ongelma on siinä, että rahat eivät ole tuottavassa käytössä. Toisin sanoen rahat voivat olla esim. lyhyessä korossa samaan aikaan kun osakemarkkinat nousevat vuosi toisensa perään. Tällaisen skenaarion välttämiseksi voi kuitenkin käyttää paria simppeliä keinoa.
Ensinnäkin - kurssien noustessa pelikassaa tulisi rakentaa pikkuhiljaa. Osakemarkkinoiden syklit kestävät vuosia ja nousun jatkuessa voi syrjään laittaa pikkuhiljaa varoja, joilla mahdollisesti tekee hankintoja nousumarkkinan "dipeistä". Toisaalta mitä pidempään nousumarkkina kestää, sitä suurempi pelikassa on kerättynä vääjäämättä seuraavaa laskua ajatellen. Liian suurta kassaa ei kuitenkaan kannata kerätä, sillä vaihtoehtoiskustannus (markkinoilta pois oleminen) voi olla liian suuri. Toinen vaihtoehto olisi esim. muuttaa salkun allokaatiota esim. pitkien joukkolainojen ja osakkeiden välillä tilanteen mukaan. Tämä vaihtoehto kuitenkin luo varmoja tuloja vain verottajalle.
Kurssien laskiessa tulisi noudattaa vastakkaista strategiaa, eli pikkuhiljaa lisäillä ostoja kohti pohjaa. Mitä suurempi pelikassa, sitä paremmat mahdollisuudet osua ostoilla pohjalle. Kim Lindström on muistaakseni kirjoittanut tästä nimellä "dollar cost averaging".
Monet kärsivälliset sijoittajat ovat noudattaneet edellä mainittua strategiaa. Sen toimiminen vaatii kuitenkin hyviä hermoja, näkemystä ja vakaita tuloja. Helpompi ja vähemmän vaivaa vaativa vaihtoehto olisikin sijoittaa syklien läpi tasaisesti ilman suuremaa huolta markkinoiden heilahteluista. Aion itse noudattaa jonkinlaista välimuotoa - pienen potin pitäminen syrjässä ei nimittäin sulje pois jatkuvaa sijoittamista, mutta antaa mahdollisuuden tehdä valistuneita painotuksia silloin kun tilanne avautuu.
Kuten edellisessä merkinnässä mietin, ison pelikassan ongelma on siinä, että rahat eivät ole tuottavassa käytössä. Toisin sanoen rahat voivat olla esim. lyhyessä korossa samaan aikaan kun osakemarkkinat nousevat vuosi toisensa perään. Tällaisen skenaarion välttämiseksi voi kuitenkin käyttää paria simppeliä keinoa.
Ensinnäkin - kurssien noustessa pelikassaa tulisi rakentaa pikkuhiljaa. Osakemarkkinoiden syklit kestävät vuosia ja nousun jatkuessa voi syrjään laittaa pikkuhiljaa varoja, joilla mahdollisesti tekee hankintoja nousumarkkinan "dipeistä". Toisaalta mitä pidempään nousumarkkina kestää, sitä suurempi pelikassa on kerättynä vääjäämättä seuraavaa laskua ajatellen. Liian suurta kassaa ei kuitenkaan kannata kerätä, sillä vaihtoehtoiskustannus (markkinoilta pois oleminen) voi olla liian suuri. Toinen vaihtoehto olisi esim. muuttaa salkun allokaatiota esim. pitkien joukkolainojen ja osakkeiden välillä tilanteen mukaan. Tämä vaihtoehto kuitenkin luo varmoja tuloja vain verottajalle.
Kurssien laskiessa tulisi noudattaa vastakkaista strategiaa, eli pikkuhiljaa lisäillä ostoja kohti pohjaa. Mitä suurempi pelikassa, sitä paremmat mahdollisuudet osua ostoilla pohjalle. Kim Lindström on muistaakseni kirjoittanut tästä nimellä "dollar cost averaging".
Monet kärsivälliset sijoittajat ovat noudattaneet edellä mainittua strategiaa. Sen toimiminen vaatii kuitenkin hyviä hermoja, näkemystä ja vakaita tuloja. Helpompi ja vähemmän vaivaa vaativa vaihtoehto olisikin sijoittaa syklien läpi tasaisesti ilman suuremaa huolta markkinoiden heilahteluista. Aion itse noudattaa jonkinlaista välimuotoa - pienen potin pitäminen syrjässä ei nimittäin sulje pois jatkuvaa sijoittamista, mutta antaa mahdollisuuden tehdä valistuneita painotuksia silloin kun tilanne avautuu.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Uponoria ostettu ja vuoden tavoite saavutettu
Ostin tänään lisäerän Uponoria entisten lisäksi. Aiemmin ostamani erä oli noussut jo n. 50 % ostohetkestä, mutta uskon Uponoriin yhä pitkällä tähtäimellä ja siksi lisäsin sitä salkkuun tässä vaiheessa. Näköjään parille muullekin oli tullut tänään sama asia mieleen - osake nousi tänään lähes viisi prosenttia.
Uponorin liikevaihto on laskenut rajusti parin viime vuoden aikana globaalin taloustaantuman mukana. Yhdyskunta- ja rakennustekniikan globaali toimija on ymmärrettävästi ottanut siipeensä, ja tämä on näkynyt myös osakekurssissa. Taantuman aikana kuluja on kuitenkin supistettu ja kassatilanne säilynyt hyvänä. Globaalina megatrendinä kaupungistuminen takaa Uponorin lämmitys- ja vesijärjestelmille kasvavat markkinat ja uskon tämän näkyvän nousevana kurssina ja kasvavina osinkoina sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Osinko on tälläkin hetkellä kohtalainen (3,6% kurssista).
Tämän oston myötä saavutin tälle vuodelle asettamani tavoitteen salkun euromääräisessä markkina-arvossa. Jatkan kuitenkin ostoja pitkin vuotta aina kun hyviä ostopaikkoja esiintyy.
Uponorin liikevaihto on laskenut rajusti parin viime vuoden aikana globaalin taloustaantuman mukana. Yhdyskunta- ja rakennustekniikan globaali toimija on ymmärrettävästi ottanut siipeensä, ja tämä on näkynyt myös osakekurssissa. Taantuman aikana kuluja on kuitenkin supistettu ja kassatilanne säilynyt hyvänä. Globaalina megatrendinä kaupungistuminen takaa Uponorin lämmitys- ja vesijärjestelmille kasvavat markkinat ja uskon tämän näkyvän nousevana kurssina ja kasvavina osinkoina sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Osinko on tälläkin hetkellä kohtalainen (3,6% kurssista).
Tämän oston myötä saavutin tälle vuodelle asettamani tavoitteen salkun euromääräisessä markkina-arvossa. Jatkan kuitenkin ostoja pitkin vuotta aina kun hyviä ostopaikkoja esiintyy.