Viime vuosina osakesijoittajan salkun kohtaloa on määrännyt pitkälti europolitiikka ja siihen liittyvät käänteet. Tämänkin aamun positiivinen avaus selittyy ei-niin-yllättäen jälleen Kreikan poliittisella tilanteella.
Mielipidekyselyt näyttävät Kreikassa kääntyneen takaisin suosimaan euromyönteisiä puolueita (linkki). Riittävän suuri konkurssilla uhkailu kansainvälisesti ja kotimaan politiikoilta on siis kääntänyt ilmapiiriä takaisin säästöohjelman jatkamista kohtaan. Tämä ei välttämättä riitä pelastamaan Kreikkaa, mutta voi ostaa lisää aikaa euroalueen vakauttamiselle.
Tilanteen selviäminen voi myös lopulta pelastaa osakemarkkinoiden kesän.Vaikka pitkän tähtäimen sijoittaja (eli allekirjoittanut) hyötyy laskevista hinnoista parempien ostomahdollisuuksien muodossa, toivon silti trendin kääntymistä ylöspäin. Nousevilla markkinoilla on mukavampaa olla kyydissä ja se on myös indikaattori laajemmasta talouden trendin kääntymisestä. Ja positiivista virettä Eurooppa kyllä kaipaisi niin taloudessa kuin osakemarkkinoilla.
maanantai 28. toukokuuta 2012
perjantai 18. toukokuuta 2012
Ostot jatkuvat: Fortum
Ei näitä hintoja voi seurata sivusta. Tänään Eurokriisitunnelmissa salkkuun tarttui erä Fortumia hintaan 15.29. Oston logiikka oli vähän sama kuin eilen Spondan kanssa, eli hyvää salkun peruskiveä halvalla.
Olen aiemmin hankkinut Fortumia jo pariin otteeseen kohtuu hyvään hintaan finanssikriisin keskeltä ja tänään lisäsin omistuksia reilusti lisää. Näin siinä vaan kävi, että Fortumin kurssi palasi takaisin "asemalle" eli hyvin lähelle vuoden 2009 pohjiaan, ja myös jonkun verran alle aiempien ostohintojeni.
Fortum on ollut viimeiset neljä vuotta tasainen osinkokone, osingon ollessa tasan 1 eurossa. Tämän päivän kurssilla osinkotuotto alkaa olla todella hyvä. Jatkossa investointien alkaessa tuottaa hedelmää osinkotasokin tullee nousemaan. Fortumin kanssa ei tarvitse siis yöuniaan menettää.
Epävarmuutta on juuri nyt ilmassa todella paljon ja tunnelma lähellä Lehman Brothers-defaultin aikoja. Veren voi suorastaan haistaa, ellei jo nähdä kadulla. Kaikki tämä on pitkäaikaisen sijoittajan kannalta todella tärkeää aikaa. Juuri nyt tehdään ne ostot, joiden nousuprosentteja myöhemmin voi ihastella. Esimerkiksi Metson ostot 9 euron tasolta finanssikriisistä ovat oman lyhyen sijoitusurani tällaisia hetkiä.
Tulevalle viikonloppulle on pari skenaariota:
1) Ei tapahdu kummempia, vaan tunnelmat jatkavat kiristymistään
2) Kreikka eroaa/erotetaan eurosta ja markkinat säikähtävät/helpottuvat/tekevät jotain muuta
3) EKP ottaa esille "big gunin" ja esimerkiksi asettaa Espanjan ja Italian valtionlainoille hintakaton, eli julistaa setelirahoituksen (virallisesti) alkaneeksi
Kaksi ensimmäistä skenaariota tarkoittavat minulle ostojen jatkamista. Sitten laitetaan kiinni loputkin omat rahat ja aletaan miettiä myös muiden rahoja :) Kolmas skenaario tarkoittaisi sitten jossain muodossa paussia, sillä viimeisen vuoden aikana ostoja on tehty varmaan 4 x enemmän kuin tuli suunniteltua.
Elämme jännittäviä aikoja - taas kerran.
Olen aiemmin hankkinut Fortumia jo pariin otteeseen kohtuu hyvään hintaan finanssikriisin keskeltä ja tänään lisäsin omistuksia reilusti lisää. Näin siinä vaan kävi, että Fortumin kurssi palasi takaisin "asemalle" eli hyvin lähelle vuoden 2009 pohjiaan, ja myös jonkun verran alle aiempien ostohintojeni.
Fortum on ollut viimeiset neljä vuotta tasainen osinkokone, osingon ollessa tasan 1 eurossa. Tämän päivän kurssilla osinkotuotto alkaa olla todella hyvä. Jatkossa investointien alkaessa tuottaa hedelmää osinkotasokin tullee nousemaan. Fortumin kanssa ei tarvitse siis yöuniaan menettää.
Epävarmuutta on juuri nyt ilmassa todella paljon ja tunnelma lähellä Lehman Brothers-defaultin aikoja. Veren voi suorastaan haistaa, ellei jo nähdä kadulla. Kaikki tämä on pitkäaikaisen sijoittajan kannalta todella tärkeää aikaa. Juuri nyt tehdään ne ostot, joiden nousuprosentteja myöhemmin voi ihastella. Esimerkiksi Metson ostot 9 euron tasolta finanssikriisistä ovat oman lyhyen sijoitusurani tällaisia hetkiä.
Tulevalle viikonloppulle on pari skenaariota:
1) Ei tapahdu kummempia, vaan tunnelmat jatkavat kiristymistään
2) Kreikka eroaa/erotetaan eurosta ja markkinat säikähtävät/helpottuvat/tekevät jotain muuta
3) EKP ottaa esille "big gunin" ja esimerkiksi asettaa Espanjan ja Italian valtionlainoille hintakaton, eli julistaa setelirahoituksen (virallisesti) alkaneeksi
Kaksi ensimmäistä skenaariota tarkoittavat minulle ostojen jatkamista. Sitten laitetaan kiinni loputkin omat rahat ja aletaan miettiä myös muiden rahoja :) Kolmas skenaario tarkoittaisi sitten jossain muodossa paussia, sillä viimeisen vuoden aikana ostoja on tehty varmaan 4 x enemmän kuin tuli suunniteltua.
Elämme jännittäviä aikoja - taas kerran.
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Ostot jatkuvat: Sponda
OMX-H on niitä pörssejä, jotka ottavat epävarmuuden aikana eniten takkiinsa. Näinä aikoina onkin syytä poimia salkkuun hetkellisesti alihinnoiteltuja kotimaisia yrityksiä.
Yksi salkkuni kulmakivistä on ollut Sponda. Ostin sitä aiemmin finanssikriisihinnoilla ja nousua on tullut ihan mukavasti. Lisäksi Sponda on vuoden 2009 nollaosingon jälkeen nostanut joka vuosi osinkoaan seuraavasti:
2009: 0
2010: 0.12
2011: 0.15
2012: 0.16
Spondan viimeisin tilinpäätös kertoi kasvaneesta tuloksesta ja vuokrausasteista, eli hyvältä näyttää kaikin puolin.
Näistä seikoista huolimatta kurssi on laskenut takaisin erittäin lähelle viime vuoden loppukesän pohjiaan ja on muutenkin historiallisesti varsin alhainen. Sponda onkin sellainen yhtiö, jota lisään salkkuuni kohtuullisen turvallisin mielin tällaisissa markkinapaniikeissa.
Lähiaikoina ei varmaan muu auta kuin jatkaa ostoja. Markkinoilla on synkkää ihan aiheestakin, mutta niin se vaan menee, että synkkyyden keskellä tehdään parhaat ostokset pitkään salkkuun.
Yksi salkkuni kulmakivistä on ollut Sponda. Ostin sitä aiemmin finanssikriisihinnoilla ja nousua on tullut ihan mukavasti. Lisäksi Sponda on vuoden 2009 nollaosingon jälkeen nostanut joka vuosi osinkoaan seuraavasti:
2009: 0
2010: 0.12
2011: 0.15
2012: 0.16
Spondan viimeisin tilinpäätös kertoi kasvaneesta tuloksesta ja vuokrausasteista, eli hyvältä näyttää kaikin puolin.
Näistä seikoista huolimatta kurssi on laskenut takaisin erittäin lähelle viime vuoden loppukesän pohjiaan ja on muutenkin historiallisesti varsin alhainen. Sponda onkin sellainen yhtiö, jota lisään salkkuuni kohtuullisen turvallisin mielin tällaisissa markkinapaniikeissa.
Lähiaikoina ei varmaan muu auta kuin jatkaa ostoja. Markkinoilla on synkkää ihan aiheestakin, mutta niin se vaan menee, että synkkyyden keskellä tehdään parhaat ostokset pitkään salkkuun.
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Osto: PZD
Aiemmin tänä vuonna pohdiskelin PZD-ETF:n (Cleantech Portfolio) lisäystä. Tänään salkkuun tuli hankittua kohtuullinen määrä lisää alle 22 dollarin kpl-hintaan, joka oli tähän mennessä halvin erä kyseistä ETF:ää.
Miksi sitten PZD juuri nyt, kun eurokriisi puskee päälle ja cleantech yleisestikään ei ole maailmantaloudessa kovin pop? Vastaus on, että juuri näistä syistä. PZD:n kurssi on nimittäin historiallisesti varsin alamaissa verrattuna vaikkapa S&P 500 indeksiin (kts. kuviot 5 vuoden ja 1 vuoden kehityksestä verrattuna S&P 500:aan.
Ylempänä olevasta viiden vuoden käyrästä näkyy, että PZD on tyypillisesti ollut "korkean betan" sijoitus, sillä se on noussut ja laskenut nopeammin kuin S&P 500. Viimeisen vuoden aikana PZD on kuitenkin jäänyt kuitenkin indeksille todella merkittävästi. Miinusta on tullut vuodessa n.25 %, kun S&P 500 on vuoden takaisissa lukemissa.
Sijoitusmaailmassa tuotoilla on tapana palautua takaisin kohti keskituottoja tietyllä aikavälillä. Cleantech-sektori oli ennen finanssikriisiä ehkä jopa pienessä kuplassa, mutta tällä hetkellä se näyttäisi olevan ennemminkin alamaissa. Mielestäni nyt oli siis sopiva hetki lisätä nimenomaan PZD:tä salkkuun.
Mitä cleantechin alisuoritumiseen yleisesti tulee, niin hiljattain asiasta on kirjoitettu myös täällä. Kyseisessä artikkelissa ounastellaan tuulien kääntymistä pikkuhiljaa takaisin cleantech-sektorin suosioksi. Viime aikaiset euroalueen kasvupolitiikkapuheet voi myös tulkita tästä näkökulmasta lupaaviksi, sillä mahdollisista talouskasvun elvytysrahoista osa valunee cleantech-sektorille.
Miksi sitten PZD juuri nyt, kun eurokriisi puskee päälle ja cleantech yleisestikään ei ole maailmantaloudessa kovin pop? Vastaus on, että juuri näistä syistä. PZD:n kurssi on nimittäin historiallisesti varsin alamaissa verrattuna vaikkapa S&P 500 indeksiin (kts. kuviot 5 vuoden ja 1 vuoden kehityksestä verrattuna S&P 500:aan.
Ylempänä olevasta viiden vuoden käyrästä näkyy, että PZD on tyypillisesti ollut "korkean betan" sijoitus, sillä se on noussut ja laskenut nopeammin kuin S&P 500. Viimeisen vuoden aikana PZD on kuitenkin jäänyt kuitenkin indeksille todella merkittävästi. Miinusta on tullut vuodessa n.25 %, kun S&P 500 on vuoden takaisissa lukemissa.
Sijoitusmaailmassa tuotoilla on tapana palautua takaisin kohti keskituottoja tietyllä aikavälillä. Cleantech-sektori oli ennen finanssikriisiä ehkä jopa pienessä kuplassa, mutta tällä hetkellä se näyttäisi olevan ennemminkin alamaissa. Mielestäni nyt oli siis sopiva hetki lisätä nimenomaan PZD:tä salkkuun.
Mitä cleantechin alisuoritumiseen yleisesti tulee, niin hiljattain asiasta on kirjoitettu myös täällä. Kyseisessä artikkelissa ounastellaan tuulien kääntymistä pikkuhiljaa takaisin cleantech-sektorin suosioksi. Viime aikaiset euroalueen kasvupolitiikkapuheet voi myös tulkita tästä näkökulmasta lupaaviksi, sillä mahdollisista talouskasvun elvytysrahoista osa valunee cleantech-sektorille.
tiistai 8. toukokuuta 2012
Oston hetket kohta taas käsillä?
Kreikan ja Ranskan vaalitulosten myötä Europolitiikka palasi takaisin heiluttamaan finanssimarkkinoita. Markkinoiden reaktio oli kohtuu neutraali eilen, mutta voi olla että ihan koko näytöstä ei tässä draamassa olla vielä käyty.
Tuntuu siltä, että hyviä oston paikkoja on taas tulossa ihan lähipäivinä/viikkoina. Yleensä olen näissä tilanteissa liian aikaisin liikkellä, joten nyt yritän malttaa hiukan... Katsotaan miten käy!
Tuntuu siltä, että hyviä oston paikkoja on taas tulossa ihan lähipäivinä/viikkoina. Yleensä olen näissä tilanteissa liian aikaisin liikkellä, joten nyt yritän malttaa hiukan... Katsotaan miten käy!
tiistai 1. toukokuuta 2012
Pahimmat sijoitusvirheeni
Tarkastelin pitkästä aikaa sijoitussalkkuni tuoton kehitystä verrattuna vertailuindekseihin. Kovin hyvältä eivät tuotot juuri nyt näytä, johtuen muutamasta keskeisestä valinnasta. Ja pääasiassa siitä, että suorat osakesijoitukset Helsingin pörssilistalta ovat olleet pitkän aikaa salkun suurinta sisältöä ja vasta tänä vuonna muut sijoitusluokat ovat vallanneet suuremman palan.
Sijoittaminen pääosin Helsingin pörssiin on ollut minulta selkeä virhe, ainakin jos katsotaan tämän hetken tilannetta. Harvassa ovat pörssit, joista on saanut yhtä surkeaa tuottoa viime aikoina. Sijoitusten hajautus kehittyville markkinoille sekä jenkkimarkkinoille on helpottanut tilannetta vähän, mutta jos hajautus olisi ollut kunnossa alussa asti, olisi salkku tällä hetkellä plussalla useita kymmeniä prosentteja enemmän verrattuna tämän hetkiseen pieneen plussaan. Toki salkusta löytyy useita kevään 2009 hankintoja, jotka ovat loisto-osumia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä missä tahansa vertailussa. Lisäksi Suomi-osakkeet nousevat myös nopeasti ylös sitten joskus, joten peli ei toki ole täysin menetetty kunhan jaksaa vain holdailla riittävän pitkään.
Suomikeskeisyys on johtanut myös valitsemaan tietyiltä sektoreilta nimenomaan suomalaisen yrityksen, joka ei välttämättä ole aina luokkansa paras tai tuottoisin. Olen esimerkiksi valinnut känny-yhtiösijoitukseksi Nokian, vaikka mahdollisuus olisi toki ollut sijoittaa pari vuotta sitten vaikka Googleen tai Appleen (Henri Elo kirjoittaa näistä yleisistä Suomi-sijoittajan virheistä blogissaan). Toinen ongelmallinen sijoitus on Talvivaara, joka hajautetusta osto-ohjelmasta huolimatta on pahasti miinuksella. Suomi-salkkuni tuotto vastaa suurinpiirtein OMX-H Cap indeksiä, mikä ei ole huono asia - ainakaan en ole onnistunut menettämään markkinatuottoa osakevalinnoillani. Toisaalta ilman laskevaan osake- ja yrityskohtaiseen trendiin ostettuja Nokiaa ja Talvivaaraa suomisalkkuni hakkaisi indeksit ylivoimaisesti.
Virheistähän pitää oppia, ja olen tyytyväinen, että olen tehnyt ne vielä suhteellisen pienellä salkulla. Jatkossa pidän suomisalkun pienempänä osana ja keskityn kansainväliseen hajautukseen enemmän. Lisäksi tähyän enemmän muille maille myös suorien osakesijoitusten osalta.
Sijoittaminen pääosin Helsingin pörssiin on ollut minulta selkeä virhe, ainakin jos katsotaan tämän hetken tilannetta. Harvassa ovat pörssit, joista on saanut yhtä surkeaa tuottoa viime aikoina. Sijoitusten hajautus kehittyville markkinoille sekä jenkkimarkkinoille on helpottanut tilannetta vähän, mutta jos hajautus olisi ollut kunnossa alussa asti, olisi salkku tällä hetkellä plussalla useita kymmeniä prosentteja enemmän verrattuna tämän hetkiseen pieneen plussaan. Toki salkusta löytyy useita kevään 2009 hankintoja, jotka ovat loisto-osumia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä missä tahansa vertailussa. Lisäksi Suomi-osakkeet nousevat myös nopeasti ylös sitten joskus, joten peli ei toki ole täysin menetetty kunhan jaksaa vain holdailla riittävän pitkään.
Suomikeskeisyys on johtanut myös valitsemaan tietyiltä sektoreilta nimenomaan suomalaisen yrityksen, joka ei välttämättä ole aina luokkansa paras tai tuottoisin. Olen esimerkiksi valinnut känny-yhtiösijoitukseksi Nokian, vaikka mahdollisuus olisi toki ollut sijoittaa pari vuotta sitten vaikka Googleen tai Appleen (Henri Elo kirjoittaa näistä yleisistä Suomi-sijoittajan virheistä blogissaan). Toinen ongelmallinen sijoitus on Talvivaara, joka hajautetusta osto-ohjelmasta huolimatta on pahasti miinuksella. Suomi-salkkuni tuotto vastaa suurinpiirtein OMX-H Cap indeksiä, mikä ei ole huono asia - ainakaan en ole onnistunut menettämään markkinatuottoa osakevalinnoillani. Toisaalta ilman laskevaan osake- ja yrityskohtaiseen trendiin ostettuja Nokiaa ja Talvivaaraa suomisalkkuni hakkaisi indeksit ylivoimaisesti.
Virheistähän pitää oppia, ja olen tyytyväinen, että olen tehnyt ne vielä suhteellisen pienellä salkulla. Jatkossa pidän suomisalkun pienempänä osana ja keskityn kansainväliseen hajautukseen enemmän. Lisäksi tähyän enemmän muille maille myös suorien osakesijoitusten osalta.