Yksi blogini luetuimmista teksteistä on ollut ei-niin-yllättävästi: "Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?" Tämä kysymys ja siihen liittyvä sijoitustoiminta ollut oman kirjoitteluni innoittajana alusta lähtien. Asia on samoin monen muun blogin suhteen, joita on tullut vuosien varrella seurattua.
Kun salkkuni alkaa pikku hiljaa lähestyä sadan tuhannen euron rajaa, niin pieni reflektio on paikallaan. Onko taloudellinen riippumattomuus lähellä? Kuinka paljon vielä tarvitaan? Onko tavoite ylipäätänsä mielekäs?
Alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassani oli listattu vuosittaiset tavoitteet aina 2034 vuoteen asti, jolloin tuo maaginen miljoonan euron sijoitusomaisuus ja pomminvarma taloudellisen riippumattomuus olisi siis saavutettu. Miljoonaa ei vielä salkussa ole, mutta olen muutaman vuoden edellä tavoitteestani ja näyttää siltä, että sijoitustahti on ollut paljon reippaampaa kuin aiemmin arvelin. Tämä johtuu toki tulokehityksestä ja taloudellisesti järkevästä elämäntyylistä.
Toisaalta laskeskelin edellä mainitussa merkinnässäni että 200000 euroa riittäisi taloudellisen riippumattomuuden ylläpitoon sillä edellytyksellä, että asuisi velattomassa asunnossa ja tyytyisi vaatimattomaan kulutukseen. Asuntoni on itse asiassa jo nyt velaton ja pystyn sijoittamaan halutessani kaiken ylijäävän palkkatulon sijoitusmarkkinoille.
Jos tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, niin ainakin teoriassa 200000 euron sijoitusomaisuus riittäisi vielä tähän (ilman että mitään valtion tukia ym. otettaisiin huomioon). Asumiskuluni ovat käytännössä yhtiövastikkeen puolikas (alle 100 euroa) + elämiseen liittyvät pakolliset kulut. Uskon että 500 euroa riittäisi näihin, ainakin tässä ajatusleikissä. 600 euroa olisi siis teoreettinen kk-kulupuoli.
Tuottopuolella 200000 euroa 6 % konservatiivisella tuotto-odotuksella tuottaa 12000 euroa - eli 1000 euroa kuussa (muodostuu ulos maksettavista osingoista ja tarvittavasta määrästä omia myyntejä). Osingoista ja myynneistä verottaja ottaa 30 % (ensi vuodesta alkaen), ja jäljelle jäävät tulot olisivat 700 euroa kuussa.
Minimimenot ja -tulot menevät tässä laskelmassa varsin yksiin. Molemmat ovat tietysti hypoteettisia ja molempiin liittyy riskejä. Menopuolella voi tulla yllättäviä kuluja liittyen esimerkiksi vakavaan sairastumiseen tai muihin yllättäviin menoihin. Tulopuolella taas pitkä laskusuhdanne voi pienentää osinkoja ja tehdä "pakolliset" myynnit salkun kokonaisuuden kannalta kannattamattomaksi. Lisäksi tällainen ratkaisu kuulostaa erittäin askeettiselta. Uskon että se kuitenkin olisi mahdollista.
200000 euron sijoitusomaisuus on tämänhetkisellä sijoitustahdillani saavutettu jo varsin pian, eli 2017 (10 % tuotto-odotus ja sijoitus 1000 euroa/kk). Jos ja kun tuo summa tulee täyteen, niin suunnitelmissani ei ole kuitenkaan jättäytyä päätoimiseksi salkun vartijaksi ja askeettisen elämän viettäjäksi. Mitä lähemmäs olen taloudellista riippumattomuutta päässyt, sitä vähemmän tavallaan kaipaan sitä absoluuttisessa mielessä. Tämähän on inhimillinen ilmiö: jos jotain on saavuttanut, niin se ei tunnu enää niin kovin ihmeelliseltä.
Vaikka en siis vielä ole perillä taloudellisen riippumattomuuden tavoitteessa, niin tunnen olevani jo melko hyvässä asemassa. Kaiken lisäksi pidän nykyisestä työstäni (ja oman alani töistä muutenkin) sen verran, että en usko haluavani omatoimiselle varhaiseläkkeelle reilusti alle neljäkymppisenä. Toki siinä vaiheessa, jos joskus sijoitusomaisuuteni on vaikkapa puoli miljoonaa, niin olen varmasti taloudellisesti riippumaton ja voin tehdä "ihan mitä huvittaa". En kuitenkaan usko että se tuntuu kovin kummalliselta, koska asia ei tule yllätyksenä. Taloudellisen riippumattomuuden sijaan ajatuksissani onkin nykyään enemmän onnellinen ja mielenkiintoinen elämä, vaikka se kliseiseltä kuulostaneekin.
Tähän lopuksi olisi hyvä heittää pari konkreettista ja filosofista kysymystä lukijoille:
Mikä on oma ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta? Mitä siihen tarvitaan, ja oletko jo matkalla sinne? Onko sillä väliä?
Oleellista on kommentoida tuota veroasiaa:
VastaaPoistaAsioiden ei tarvitse kehittyä siihen suuntaan, jota nyt on kehysriihessä ehdotettu! Pitkäjänteistä osakesäästäjää ollaan nyt rankaisemassa niin ennennäkemättömällä ja eriarvoistavalla tavalla, ettei sitä pidä purematta niellä.
Toivon, että jokainen sijoittaja ottaa yhteyttä ministereihin, etujärjestöihin ja kansanedustajiin, ja kertoo näkemyksensä tästä osinkoveromuutoksesta, joka kiristää todella paljon suomalaisen piensijoittajan veroastetta kaikkein varakkaipien sijoittajien saadessa verohelpotuksia. Tilanne on kestämätön.
Itse olen myös hyvän matkaa jo matkannut kohti riippumattomuutta. Veromuutos aiheuttaa kyllä merkittävää jyrkentymistä sille tielle.
Kehysriihiasia on nyt tapetilla ja useammasta suusta on myös mainittu pienten osinkojen verovapaus osana reilumpaa ratkaisua. Olen samaa mieltä - juuri nyt on todellakin aika pitää asiasta meteliä!
PoistaMikä on oma ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta? Mitä siihen tarvitaan, ja oletko jo matkalla sinne?
VastaaPoista- 200 000 € tai vähän enemmän. Matkalla ollaan, mutta perille en taida ehtiä. :\
Onko sillä väliä?
- No olisihan se nyt siistiä, sitten voisi vaikka täysipainoisesti keskittyä mainitsemaasi onnelliseen ja mielenkiintoiseen elämään. Hmm, miksei voisi jo nyt? Mikä minua estää? Ainoa ero olisi työhön kulutettu aika, muutenhan sama askeettinen meno jatkuisi. Ja tuohan työ muutakin kuin palkan (rutiinin, sosiaalisen verkoston jne.). Vai onko se se turvallisuuden tunne? Onko se oikeasti noin kallis?
Tämähän pisti miettimään. Ainakin ymmärsin, ettei sitä odottamalla kannata odottaa (oikeasti vähän näin olen tehnyt). Jos kuitenkin sanonnan mukaan "hyvää kannattaa odottaa", niin onko taloudellinen riippumattomuus sitten sitä? Olipas tajunnanvirtaa.
Hyviä pohdintoja! Paras lopputulos varmaan on, jos saa yhdistettyä matkan ja päämäärän siten, ettei perillä ajattele että joutui luopumaan liiaksi jostain. Varmaankin enemmän henkinen kuin materialistinen juttu :)
PoistaItse olen muutamista syistä joutunut tolkuttamaan itselleni, että carpe diem -tartu hetkeen! Elämä on nyt, se on nämä päivät jotka koko ajan virtaavat ympärilläni.
VastaaPoistaItselleni säästettävä raha on vain välttämätön hyödyke saadakseni aikaa. Aikaa olla omien rakkaideni kanssa ja muidenkin läheisten ihmisten. Olkaa onnellisia jo tänään. Ei se raha tee teitä tietyn rajan jälkeen enää yhtään onnellisemmaksi, vaikka aikaa siihen mahdolliseen onneen on sitten enemmän.
Puoli miljoonaa Euroa riittää. Tarkoitus on saavuttaa se kolmessakymmenessä vuodessa. Tarkoitus on kuitenkin samalla nauttia noin parinkymmenen tunnin työviikoista, joten ei sitä elämästä nauttimista kannata hamaan tappiin lykätä. Sitä voi vaikka kuolla yllättäen kuten kävi isällenikin. Nyt varmana pärjäisi sillä parillasadallatuhannellakin, mutta kun tulee ikää niin varmasti sairastelee jonkin verran. En usko nykyistä julkista terveydenhuoltoa enää olevan parinkymmenen vuoden päästä samassa mittakaavassa..
VastaaPoista200.000 € ja 6 % tuotto riittää sinulle vain, jos unohdat inflaation. Jos inflaatio on 3 %, tarvitset vielä 140.000 € lisää kattamaan inflaation vaikutuksen. Muuten "syöt kuormasta" ja pääomasi ostovoima pienenee.
VastaaPoistaLaskelmastasi puuttuu merkittävä riski: perhe. Jos joudut naimisiin ja saat lapsia, tarvitsette huomattavasti suuremman pääoman (asuntoon ja kuukausittaisiin kuluihin).
Jos oikeasti haluat riippumattomaksi, laskelmaan lienee syytä lisätä pieni vararahasto, jonka voi tuhlata ilman, että laskelman tulopuoli on uhattuna.
Euronvartija: Kiitos kommentista!
PoistaEsimerkkini on kyllä yksinkertaistettu ja nykyhetkessä. Totta on, että inflaatio tulee ottaa huomioon, useinhan se unohdetaan erinäisistä laskelmista. Eri inflaatioille ja kuukausimenoille voisi tehdä eri herkkyyslaskelmia ja päätyä vähän eri tuloksiin.
Mitä mainitsemaasi merkittävään riskiin tulee, niin voin kertoa että se on jo realisoitunut :) Perheen "riskiä" kuitenkin vähentää se, että siinä on usein kaksi henkilöä tienaamassa, näin myös omassa tapauksessani. Monet kulut, jotka toteutuvat yksinään asuessa, niin menevätkin puoliksi.
Todellisuudessa taloudellisesti riippumaton on siis vähän suhteellinen konsepti. Jos oikein pienellä pärjää, niin me kaikki olemme taloudellisesti riippumattomia, siitä huolehtii Suomen sosiaaliturva :)
Inflaatio on matala, mutta muuttaa lukuja aivan olennaisesti, joten se täytyy kyllä jotenkin huomioida.
PoistaJäin vielä miettimään 6 % tuottovaatimusta. Se on hirmu kova, jos ei lykkää kaikkea osakkeisiin. Kun sinulla on 200.000 tai 340.000 € ja perheen kulut, et ehkä siedäkään 100.000 € suuruisia arvonmuutoksia vuosittain. Siirryt osin pois osakkeista ja tuotto laskee.
Perhe muuttaa laskelmasi kuukausimenoja. Tuskin 600-700 eurolla/kk ihan koko perhettä elätetään. Yksityiskohtiin menemättä tarvittaneen luokkaa 500 €/lärvi. Perheen riippumattomuuteen tarvittava summa nousee moninkertaiseksi, toki perheen koosta riippuen.
Ette voi oikein laskea kahden hengen tienestien varaan, jos haluatte olla taloudellisesti riippumattomia kaikista työnantajista ja ulkopuolisista tulonlähteistä!
Riippumattomuus on erinomainen ajatus. En usko miljoonan käytännössä riittävän perheelle, mutta 2-3 saattaa olla lähellä. Tällöin on puskuria yllättävään lisääntymiseen, perheen hajoamiseen, asunnonvaihtoon, työttömyyteen, sairauteen, autoihin, perintöveroihin, lamakauteen, finanssikriisiin, pankin konkurssiin, nollakorkojen kauteen, surkeisiin tuottoihin, mitä elämässä voikaan tulla eteen.
Jos aikoo tuhlata ja silti säilyä riippumattomana, tarvitaan vieläkin enemmän!
Hyvää pohdintaa. Riippumattomuus on jännä käsite. Alkuperäisen tekstini mukaisesti olen siirtynyt enemmän miettimään "taloudellisesti turvattua" asemaa kuin absoluuttista taloudellista riippumattomuutta. Äärimmäisyyksien välissä on monta astetta harmaata.
PoistaKuten sanottua, velattomassa asunnossa asuminen laskee kuukausittaisia kuluja jonkun verran - tai varsin paljon jos ajatellaan vaikkapa pääkaupunkiseudun hintatasoa. En usko että tässä tilanteessa tarvittaisiin lähellekään kolmea miljoonaa euroa taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka kyseessä olisi koko perhe. Asia selvästi vaatii laskelmia, joten pitää lähitulevaisuudessa laatia moiset! Luulen kuitenkin, että hypoteettiseksi jää minun osaltani, tavoitteenani ei ole monen miljoonan sijoitusomaisuus...
Tämän linkin mukaan nelihenkinen lapsiperhe tarvitsee minimissään 1497 €/kk asumis- ja liikkumiskulujen lisäksi (sivu 51):
Poistahttp://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf
Jos tuohon laskee halvan vastikkeen päälle ja pysyttelee vain kotikulmilla (taloudellisesti riippumattomalla ei ole työmatkoja!), niin pari tonnia menee kuussa eli suuruusluokka on 500 €/kk/lärvi.
Jos sallitaan, että pääoma voidaan syödä ennen hautajaisia, riittää tietenkin paljon pienempi pääoma kuin muuten. Esimerkiksi mainitsemasi 200.000 € pääoma riittänee n. 20 vuoden kulutukseen (700 €/kk). Jos pääoman saa tuottamaan, tulee vielä rutkasti lisävuosia. Pitkäikäisyys on toki riski, toisaalta eläkkeen varaan voitaneen kai laskea myös jotain noin 65-70 v jälkeen. Tällä laskutavalla 200.000 € hyvinkin riittäisi yhdelle 50-vuotiaalle, jonka ei tarvitse (enää) huolehtia lapsistaan ja jolla on kohtuullinen työeläke odotettavissa.
On mielekästi miettiä taloudellista riippumattomuutta tai turvattua asemaa esim. juuri 50 vuoden iässä. Tuon ikäinen ei tahdo saada enää töitä. Jos talous on työnantajan varassa, ei tilanne ole turvattu eikä riippumaton ilman omia varoja.
Sanoisin, että kannattaa pyrkiä sellaiseen ammattiin, jossa voi tehdä niitä asioita, joista pitää. Tällöin on toisarvoista saako siitä rahaa lainkaan, ja jos, niin paljonko. Itselläni on velaton asunto ja jonkin verran yli mainitsemasi 200k€ sijoitusvarallisuus (lähinnä osakkeissa ilman velkavipua), mutta silti haluan käydä töissä. Sijoitukset eivät niin kovin häävisti ole viimevuosina tuottaneet, mutta plussaa on "jokusia prosentteja" tullut vuosittain. Huonoimpina alle 10%. On tietysti kiva tietää, että töissä ei ole pakko käydä.
VastaaPoistaOlen 100 %:sti samaa mieltä kanssasi. Kuvailemasi tilanne toteutuu (toivottavasti) omalla kohdallani muutaman vuoden sisällä. En ajatellut silti eläköityä alle neljäkymmpisenä :)
Poista