Ostin tänään 400 kpl Cityconia kurssiin 2,28 euroa/osake, entisten 600 kpl lisäksi. Edellisessä postauksessa mietiskelin jenkkifirmojen ostamista, mutta pohdiskelin myös muita vaihtoehtoja ja päädyin lopulta tuttuun kotimaiseen vaihtoehtoon.
Citycon on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa ja hallinnoi kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Citycon on hiljattain siirtynyt kvartaaliosinkoihin ja on tänä vuonna maksanut niitä tahdilla 4 senttiä per kvartaali. Vuotuiseksi osingoksi muutettuna tämä tekee 2,28 euron kurssihinnalle 7% osinkotuoton. Kun rahan tuotto tilillä on tätä nykyä lähellä nollaa, on 7% osinkotuotto pienen volatiliteetin osakkeella varsin houkutteleva diili. Itselläni on käteiskassa noussut jo yli kymppitonnin, joten osinkoyhtiöön sijoittaminen tuntui nyt luontevalta.
Nyt kun merkintäpalkkiot ovat viime aikoina puhuttaneet kovasti, niin pohditaan nyt tässä myös merkintähintaa. Tein merkinnän Osuuspankin arvo-osuustililtä, jossa säilytän kaikkia kotimaisia osakkeita. Merkintäpalkkio oli tasan 8 euroa, eli n. 0,9% 912 euron ostohinnasta. Aiemmin osuuspankki oli muistaakseni hieman kalliimpi, sillä merkintäpalkkio oli 8 euron minimipalkkio + pienehkö prosenttiosuus oston hinnasta. Tällä uudella hinnoittelulla yli tuhannen euron tai vaikkapa muutaman tuhannen euron ostokset tulevat omasta näkökulmastani sen verran edulliseksi, että en ainakaan nyt katsele muualle. (kyllä, muu pankkiasiointini on Osuuspankissa, joka edistää tätä asiaa mukavuussyistä)
Jatkossa yritän kasvattaa käteiskassan 15 000 euroon, kuten alkukesästä suunnittelin. Tämä onnistunee loppuvuoden aikana, ellei markkinoilla tapahdu kunnon dippausta, jolloin käteiskassa pääsisi vihdoin töihin.
keskiviikko 24. elokuuta 2016
tiistai 23. elokuuta 2016
20 maailman suurinta yritystä Nordnetin kampanjassa
Nordnet juhlii 20-vuotispäiviään ja tarjoaa sen kunniaksi ilmaista kaupankäyntiä maailman 20 suurimman yrityksen osakkeella tämän viikon ajan (kts. kampanjan ehdot). Tarjolla olisi seuraavanlainen kattaus:
Nyt kun näitä saa ostaa ilman kuluja, niin tässä olisi mahdollista tehdä mielenkiintoisia hankintoja vaikka pikkurahallakin. Hauska ajatus olisi esimerkiksi muodostaa oma pienikuluinen "Global Top 20" indeksisalkku näistä yrityksistä. Taidan jättää tekemättä, mutta ihan vaan viihteellisenä ideana tämä heitto :)
Mitä mieltä lukijat ovat? Onko kukaan aikeissa sijoittaa näihin yrityksiin nykyisillä kurssitasoilla? Itselläni on salkussa näistä vain Microsoftia (mukavalla 126 % kurssinousulla). Joku muukin tältä listalta mahtuisi mukaan, mutta markkinasykli mietityttää.
- Apple
- Exxon Mobil
- AT&T
- Alphabet (Google)
- Microsoft
- Wells Fargo
- Johnson & Johnson
- Novartis
- China Mobile
- Wal-Mart Stores
- General Electric
- Nestle
- Coca-Cola
- JP Morgan Chase
- Procter & Gamble
- Pfizer
- Verizon
- Amazon
- Anheuser-Busch
Nyt kun näitä saa ostaa ilman kuluja, niin tässä olisi mahdollista tehdä mielenkiintoisia hankintoja vaikka pikkurahallakin. Hauska ajatus olisi esimerkiksi muodostaa oma pienikuluinen "Global Top 20" indeksisalkku näistä yrityksistä. Taidan jättää tekemättä, mutta ihan vaan viihteellisenä ideana tämä heitto :)
Mitä mieltä lukijat ovat? Onko kukaan aikeissa sijoittaa näihin yrityksiin nykyisillä kurssitasoilla? Itselläni on salkussa näistä vain Microsoftia (mukavalla 126 % kurssinousulla). Joku muukin tältä listalta mahtuisi mukaan, mutta markkinasykli mietityttää.
lauantai 13. elokuuta 2016
Piketty ja pääoman tuotto
Kesäloma on siitä mukava, että silloin ehtii lukea erilaisia kirjoja ja myös omaksua uutta tietoa kun aivot ovat muuten melko "narikassa". Tänä kesänä olen lukenut paljon faktaa ja fiktiota, ja ei-niin-kovin-yllättäen useita sijoitus- ja talousaiheisia kirjoja.
Yksi viime vuosien kohutuimmista taloustieteellisistä kirjoista on ranskalaisen vasemmistotaloustieteilijän Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century. Kirja on sellainen 700 sivuinen kevyehkö lukukokemus, joka keskittyy pääoman, työn tuottavuuteen ja verotukseen. Keskeinen viesti on kuitenkin (talous)poliittinen, ja se liittyy tuloeroihin ja niiden kehitykseen vuosisatojen ja -kymmenien saatossa.
Kirjalla on omat meriittinsä ja sudenkuoppansa koska se on pohjimmiltaan poliittinen, tuloeroja vastustava, ja protektionismia ja verotusta kannattava (kts. esim. Hesarin kirja-arvio). Erittäin pitkän ja polveilevan kirjan pääpointti sijoittajan näkökulmasta on se, että pääoman tuotto kasvaa nopeammin kuin kansantulo, ja tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Rikkaat siis rikastuvat, ja tuloerot kasvavat, sillä tuloeliitin kärki nauttii nimenomaan näitä kasvavia pääomatuloja, kun taas muilla ryhmillä korostuvat palkkatulot tai sosiaalietuudet.
Yllä oleva pointti selittää siis sen, miksi tuloerot kasvavat. Samalla se on myös keskeinen syy sille, miksi kenen tahansa kannattaa säästää ja sijoittaa varallisuuttaan. Jos on vain mahdollista (kuten melkein kaikille työssäkäyville on), niin miksei lähtisi mukaan tähän Pikettyläiseen koroilla eläjien (kirjassa "rentiers") joukkoon? Ja mitä suuremman osan palkkatulosta saa säästettyä, niin sitä laajemmin pääsee nauttimaan kasvavasta pääoman tuottavuudesta, vaikka oma palkkakehitys polkisikin paikallaan.
Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, ja useimmat tietävät korkoa korolle -ilmiön merkittävän vaikutuksen. Useimmilla meistä ei valitettavasti vain riitä kärsivällisyys hyötyä pääoman kasvavasta tuottavuudesta ja korkoa korolle -ilmiöstä vuosikymmenten saatossa. Niillä kenellä riittää, vaurastuminen on taattua eikä siihen tarvita mitään kultalusikkaa suuhun.
Pikettyn kirjan luettuaan näihin asioihin saa kuitenkin laajemman historiallisen ja taloustieteellisen - ja myös moraalisen - perspektiivin. Eli sopivan raskasta kesälukemista. Suosittelen niille, kenellä lomaa on vielä jäljellä :)
Yksi viime vuosien kohutuimmista taloustieteellisistä kirjoista on ranskalaisen vasemmistotaloustieteilijän Thomas Pikettyn Capital in the 21st Century. Kirja on sellainen 700 sivuinen kevyehkö lukukokemus, joka keskittyy pääoman, työn tuottavuuteen ja verotukseen. Keskeinen viesti on kuitenkin (talous)poliittinen, ja se liittyy tuloeroihin ja niiden kehitykseen vuosisatojen ja -kymmenien saatossa.
Kirjalla on omat meriittinsä ja sudenkuoppansa koska se on pohjimmiltaan poliittinen, tuloeroja vastustava, ja protektionismia ja verotusta kannattava (kts. esim. Hesarin kirja-arvio). Erittäin pitkän ja polveilevan kirjan pääpointti sijoittajan näkökulmasta on se, että pääoman tuotto kasvaa nopeammin kuin kansantulo, ja tämä kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan hamaan tulevaisuuteen. Rikkaat siis rikastuvat, ja tuloerot kasvavat, sillä tuloeliitin kärki nauttii nimenomaan näitä kasvavia pääomatuloja, kun taas muilla ryhmillä korostuvat palkkatulot tai sosiaalietuudet.
Yllä oleva pointti selittää siis sen, miksi tuloerot kasvavat. Samalla se on myös keskeinen syy sille, miksi kenen tahansa kannattaa säästää ja sijoittaa varallisuuttaan. Jos on vain mahdollista (kuten melkein kaikille työssäkäyville on), niin miksei lähtisi mukaan tähän Pikettyläiseen koroilla eläjien (kirjassa "rentiers") joukkoon? Ja mitä suuremman osan palkkatulosta saa säästettyä, niin sitä laajemmin pääsee nauttimaan kasvavasta pääoman tuottavuudesta, vaikka oma palkkakehitys polkisikin paikallaan.
Sinänsä tässä ei ole mitään uutta, ja useimmat tietävät korkoa korolle -ilmiön merkittävän vaikutuksen. Useimmilla meistä ei valitettavasti vain riitä kärsivällisyys hyötyä pääoman kasvavasta tuottavuudesta ja korkoa korolle -ilmiöstä vuosikymmenten saatossa. Niillä kenellä riittää, vaurastuminen on taattua eikä siihen tarvita mitään kultalusikkaa suuhun.
Pikettyn kirjan luettuaan näihin asioihin saa kuitenkin laajemman historiallisen ja taloustieteellisen - ja myös moraalisen - perspektiivin. Eli sopivan raskasta kesälukemista. Suosittelen niille, kenellä lomaa on vielä jäljellä :)