200 Keuron raja rikki - taloudellinen riippumattomuus saavutettu?

Yleensä seuraan ja päivitän salkun arvoa kvartaaleittain. Tässä tapauksessa kuitenkin päivitin salkun arvon kesken kvartaalia ajan tasalle. Nyt kyseessä on nimittäin erityistapaus - salkun arvo ylitti 200 000 euron merkkipaalun! Tämä on ollut itselleni tärkeä lukema, sillä asetin sen tavoitteeksi itselleni blogin alkumetreilla vähän yli seitsemän vuotta sitten. Nopeasti se aika lopulta vierähti ja tavoite täyttyi :)

Ensimmäinen 100 000 euroa tuli täyteen toukokuussa 2013 (kts. merkintä). Tämän saavuttamiseen meni n. viisi vuotta, sillä aloittelin sijoitustoimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2008. Tämän toisen satatonnisen saavuttamiseen meni sitten vähemmän aikaa, n. 3,5 vuotta. Niinhän sitä sanonta kuuluu, että ensimmäinen satatonnia on vaikein, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvatus on helpompaa. Toki takana on ollut ensimmäistä vuotta lukuunottamatta nousukautta, joka on auttanut varallisuuden kartuttamisessa.

Kiinnostava kysymys kuuluukin, että olenko nyt taloudellisesti riippumaton? Tämä on sikäli kutkuttava ajatus, että se voisi periaatteessa olla mahdollista. Asun omistusasunnossa, joka on käytännössä velaton (=oma osuuteni asuntovelasta on sen verran pieni, että voin maksaa sen vaikka huomenna käteiskassalla). Lisäksi puolisoni käy töissä, eli taloudellinen riippumattomuus voisi osaltani tarkoittaa sitä, että kattaisin omat osuuteni talouden kuluista osinko- ja myyntituloilla.

Olen pohtinut 200 Keuron tavoitetta ja taloudellista riippumattomuutta ainakin kolmessa aiemmassa blogikirjoituksessa. Reflektoin tässä tavoitteen saavuttamista näiden aiempien ajatusten valossa.

Alkuperäinen postaus vuodelta 2010: Tässä asetin ensimmäisen kerran tavoitteeksi 200 Keuron salkun.

Postaus sisälsi kaksi oletusta: 6% vuosittainen arvonnousu ja 2% netto-osingot. Verojen jälkeen 200 Keuron salkku tuottaisi näillä oletuksilla 8400 euroa arvonnousua nettona sekä 4000 euroa osinkoja. Kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaisi n. 1000 euron nettotuloja kuussa jos ajatellaan että salkusta myydään arvopapereita nousua vastaavalla summalla osinkotulojen lisäksi.

Koska salkussani on paljon osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ei yllä mainitun esimerkin osinkomäärä toteudu aivan näin suurena (viime vuonna netto-osingot n. 2500 euroa). Toisaalta uudelleensijoittavia instrumentteja myymällä päästään melko lailla samaan lopputulokseen.

1000 euron nettotulot kuukaudessa ovat sinänsä melko realistinen oletus, ainakin historiallisten tuottojen valossa. Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi neljän vuoden laskukauden osuessa kohdalle voi pääoman myyminen elinkustannusten kattamiseksi olla huono idealta salkun kutistuessa sekä arvonlaskun, että ostojen takia. Pahimmillaan salkku ei palautuisi seuraavassa nousussa enää riittävän suureksi, että kuormasta voisi syödä entiseen malliin. Tästä syystä en pidäkään 200 Keuron salkkua vielä käytännössä riittävänä taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka teoriassa tietyillä reunaehdoilla näin olisikin.

Vuonna 2013 mietin tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden käytännön toteutusta 200 Keuron salkulla.

Tuolloin laskeskelin että oma osuuteni taloutemme kuluista on n. 600 euroa kuukaudessa. Tämähän olisi huomattavasti pienempi kuin esim. yllä laskettu 1000 euroa /kk, ja tarkastelu kestäisi vieläkin pienemmän tuotto-odotuksen. Jopa 5 % nettotuotto osingot ja myynnit huomioiden riittäisi n. 600 euron kuukausituottoihin 200 Keuron salkulla.

Voiko 600 eurolla kuukaudessa oikeasti elää? Uskoisin sen kyllä olevan mahdollista, varsinkin jos taloudessa on toinen ihminen joka saa säännöllistä kuukausituloa. Useat kulut menevät puoliksi ja tuovat "suuruuden ekonomiaa". Lisää uskoa tähän tuo se, että monet ihmiset ihan oikeasti elävät näin pienillä tuloilla, erityisesti juuri sellaisissa talouksissa missä toinen käy töissä.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että ovatko näin pienet kuukausimenot / tulot sellaisia, miltä haluan "taloudellisen riippumattomuuden" näyttävän ja tuntuvan? 

Viime kesänä päivitin tavoitetta 500 Keuroon: Tämä liittyi yllä olevaan kysymykseen, johon olen vastannut mielessäni "ei". Eli en todellakaan halua kituuttaa pienillä tuloilla jonkin kummallisen taloudellisesti riippumattoman ideologian takia :)

Päivitin tästä syystä tavoitteen jo hyvissä ajoin 500 Keuroon ennen 200 Keuron merkkipaalun saavuttamista. Puolen miljoonan salkku tarkoittaisi 1750 euron kuukausituloja nettona erittäin konservatiivisella 6% tuotto-odotuksella (ml. osingot) ja 30% pääomaveroilla. Tämä alkaisi jo riittää mukavaan elämään.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että tarkoittaako taloudellinen riippumattomuus päivätöiden lopettamista ja täysin pääomatuloille jättäytymistä? Vai tarkoittaako se sitä, että jälkimmäinen on mahdollista milloin tahansa, mutta tätä valintaa ei tarvitse tehdä?

Tällä hetkellä tilanteeni on se, että viihdyn töissäni enkä ole oikeasti kiinnostunut pääomatuloille "putoamisesta", vaikka tämä olisikin pehmeä pudotus. Aionkin jatkaa siis samaan malliin kuin ennenkin, ja tämä blogi tulee täten dokumentoimaan matkaani kohti puolen miljoonan sijoitusomaisuutta.

Muitakin tavoitteita saattaa matkan varrella tulla. Voi olla, että jossain vaiheessa päätän oikeasti jättäytyä pois ansiotöistä, mikä tarkoittaisi salkun kasvun merkittävää hidastumista. Tämä tuntuu nyt varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta koska se on teoriassa mahdollista, en halua sulkea sitä täysin pois. Toinen vaihtoehto on ottaa yhä vain isompia taloudellisia tavoitteita. Minulla on vielä yli 30 vuotta aikaa viralliseen eläkeikään, eli mahdollisuuksien rajoissa on tulla "miljonääriksi alle viisikymppisenä" :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Tämä blogi tulee edelleenkin dokumentoimaan sijoitustoimintaani anonyymisti ja todelliset euromäärät ja ostot avoimesti kertovana. Tämä konsepti on toiminut minulle hyvin ja kannustanut pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Luulempa, että salkku ei olisi nyt 200 Keuroa, ellen olisi tätä blogia aikanaan aloittanut!

Osto: Brown Forman

Ostin reilulla tuhannella dollarilla Brown Formania (äänivallaton b-sarja) hintaan 45,52 dollaria/osake. Brown Forman ei välttämättä monelle sano mitään nimensä perusteella. Todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi Jack Daniels -viski ja Finlandia Vodka ovat tuttuja, joko oman kulutuksen kautta tai muuten vaan :)

Itse olen seuraillut Brown Formania ostoaikeissa jo pidempään. Kuten monet laadukkaiden ja kestävien brändien omistajat, tätä ei todellakaan saa halvalla. Nyt kuitenkin päivän hinta on lähellä kahden vuoden pohjia, ja en viitsinyt enää odotella ostoa. Jos kurssi tästä laskee, niin ostetaan sitten lisää!

Brown Forman on ns. osinkoaristokraatti. Tämä tarkoittaa jenkkimäärityksen mukaisesti yritystä, joka on kasvattanut vuotuisia osinkojaan vähintään 25 vuotta putkeen. Brown Formanin tapauksessa tätä on jatkunut jo yli 30 vuotta, keskimääräisen osingonkasvuvauhdin ollessa 8 % vuodessa (kts. analyysiä tästä). Itse uskon osinkojen kasvun jatkuvan vastakin.

Lyhyen aikavälin riskejä Brown Formaniin liittyy dollarin vahvuus: suurin osa yrityksen tuotoista tulee USA:n ulkopuolella, siinä missä esim. Jack Danielsia valmistetaan USA:n mantereella. Yhdenlainen riski on myös se, että alkoholin kulutus laskisi globaalisti, tai kuluttajien makutottumukset vaihtuisivat muunlaisiin juomiin. Toisaalta laadukkaita ja hyvän brändin omaavia alkoholijuomia kulunee jatkossakin, ja Brown Formanin portfolio näyttää (ja maistuu) ainakin minusta hyvältä :)

Toinen osto DXSV:tä - eurokorkojen shorttistrategia jatkuu

Ostin viime marraskuussa ensimmäisen erän DXSV:tä (kts. merkintä). Tänään ostin toisen saman kokoisen potin eli 18 kpl hintaan 80,46 e/kpl (vajaalla 1500 eurolla).

DXSV on ETF, jonka arvo päivittäin vastaa käänteisenä long-positiota euroalueen valtionlainoissa. Tällöin kunkin päivän heilahtelu vastaa "short" -positiota. Ideana on, että silloin kun euroalueen lainat ovat nousussa, tämän ETF:n arvo nousee. Näkemykseni on, että euroalueen lainat ovat nousussa vielä pitkään.

En aio tehdä tästä näillä näkymin isoa sijoituscasea, sillä (daily) short-positioiden ottaminen menee vähän kikkailuksi, eikä vastaa sijoitusfilosofiaani kovin hyvin. Mutta poikkeus vahvistaa säännnön, näinhän sitä sanotaan! Ehkäpä teen tänä vuonna vielä yhden lisäoston tähän, varsinkin jos korot vielä jostain syystä niiaisivat.