Laiska sijoittaja

Nokia Q4-update

2012-01-26T13:54:00.000+02:00

Tänään oli taas ns. Nokia-päivä, kun kaiken (osake)kansan kännykkäjätti julkisti tuloksensa. Tällä kertaa tarjolla oli kohtuullisen mukavaa kuultavaa.

Yleisesti ottaen tulos meni analyytikkojen odotusten mukasesti tai vähän paremmin, ja Lumioitakin on myyty kuulemma yli miljoona kappaletta. Tämä on tärkeä tieto siinä mielessä, että Microsoft/Nokia -ekosysteemin tuotosten onnistumiset ovat Nokian tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Toivotaan, että Lumia menestyy jatkossa entistä paremmin.

Osinkoesitys oli 0.20 euroa osakkeelta, joka on puolet viime vuotisesta. Itse odotin optimistisesti vähän enemmän, mutta kovin pahasti tämä laskenut osinko ei näyttänyt markkinoita haittaavan. Tätä kirjoitettaessa Nokian osake on n. 6 % nousussa.

Viime vuoden osakeostot - pohdintaa ajoituksesta

2012-01-18T22:21:00.000+02:00

Viime vuosi oli todella ankeaa aikaa sijoittajalle. 2011 oli itse asiassa yksi Suomen pörssihistorian kurjimmista. Läpi viime vuoden tein sijoituksia yksittäisiin pörssiyhtiöihin, ajatuksena joka kerta löytää mahdollisesti alihinnoiteltuja kohteita. Nyt kun alkuvuosi on näyttänyt vähän merkkejä orastavasta noususta, uskaltaa viime vuoden ostoksia jo vilkaista - tältä ne siis näyttävät:

Talvivaara oli yksi vuoden 2011 suurista panostuksista ja se on salkkuni toiseksi suurin osakesijoitus Metson jälkeen. Tein TV:ssä laajahkon osto-ohjelman, joka alkoi aivan liian aikaisin ja ei osunut lopulta aivan pohjille. Ostin TV:tä yhteensä 5 erää eri aikoina - ensimmäinen erä on nyt tappiolla 25 % ja viimeisin erä voitolla 38 %. Kokonaisuudessaan Talvivaara on minulla tällä hetkellä pari prosenttia miinuksella, joten kovin hyvin ajoitukset eivät menneet. Toisaalta voin olla tyytyväinen, että TV nousi lopulta isoilta miinuslukemilta jo lähes break-eveniin.

Toinen huonohkoa ajoitusta edustava osakeosto kohdistui Capmaniin, jota lisäsin mielestäni halpaan hintaan (1,62 euroa) maaliskuussa. Ajoitus paljastuikin aivan surkeaksi ja loppuvuosi lasketeltiinkin sitten alle euron hintoihin. Tämän päivän kurssilla miinusta mahtavat 34%! Ehkäpä kevään osinkotuotot tuovat vähän lohdutusta.

Seuraavaksi lisäsin Nokiaa heinäkuussa noin neljällä eurolla. Tässäkin ajoitus olisi voinut olla vähän parempi, mutta viime aikaisen nousun myötä tämä osto on n. 10 % plussalla. Ja luulen, että tulevaisuudessa neljän euron hinta paljastuu todella hyväksi diiliksi.

Keskoa lisäsin kahteen otteeseen, kun aloin pohtimaan kesällä suhteellisen defensiivistenkin yhtiöiden laskun mielettömyyttä. Elo- ja syyskuussa ostetut erät ovat mukavasti voitolla (+11% ja +20%).

Metsoa lisäsin myös kahteen otteeseen, koska finanssikriisin aikana sain hyviä kokemuksia siitä, miten turhan alas näin hyvä yhtiö voi vajoata - ja että sitä seuraava nousu on aivan yhtä voimallista. Ensimmäinen elokuussa tehty osto ei osunut oikein kohdilleen (n. 30 euroa) ja se on voitolla vasta n. 6%. Toinen, lokakuussa tehty osto osuikin sitten lähemmäksi pohjia (tasan 20 euroa) - voittoa tälle erälle on kertynyt 59 %! Tämä olikin viime vuoden yksittäisistä poiminnoista paras osuma.

Stockmannin osto elokuussa ei taas osunut kovin nappiin, sillä Stockan isompi laskettelu oli vasta edessä. Viime aikojen nousun myötä tämä ostos on kuitenkin vain 5 % tappiolla.

Elokuussa lisäsin myös Nordeaa, jossa ajattelin aloittaa isompaa osto-ohjelmaa jos kurssi painuu alle viiden euron. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan tämä jäi ainoaksi lisäykseksi Nordeassa. Elokuinen ostos on n. 8 % plussalla.

Elokuu olikin minulle todellinen shoppailukausi, sillä lisäsin myös Oriola-KD:tä, hintaan 1,78 euroa. Tähän innoituksena oli mielestäni ylilyöty kurssilasku ja Phoebuksen peesaus. Oriola kävi kyllä vielä matalammalla, mutta viime aikojen hyvien nousujen jälkeen tämä ostos on 14 % plussalla.

Uutena lisäyksenä salkkuuni tuli vuonna 2010 vielä Cargotec, jota ostin kolmessa eri erässä suurinpiirtein hinnoilla 19,7 ja 24,9 euroa (lokakuussa) ja vielä 20,5 euroa (joulukuussa). Jokainen erä on voitolla (+34%, +6% ja +29%), joten Cargotecin osalta pieni osto-ohjelma näyttää onnistuneen kohtalaisen hyvin.

Osakemarkkinoiden tulevaisuuden suunnastahan ei voi paljon sanoa, mutta oma odotukseni on edelleen tälle vuodelle varovaisen positiivinen. Jos tämä skenaario toteutuu, voin olla kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen vuoden 2011 panostukeen (ja ajoitukseen) osakepoiminnassa.

Swap-pohjaisten ETF:ien riski pieneni DB:n tuotteiden osalta?

2012-01-11T10:04:00.000+02:00

Synteettisten, ns. swap-pohjaisten ETF:ien riskeistä on viime aikoina riittänyt puhetta. Näissä on "normaaleihin", fyysisesti replikoiviin ETF:iin verrattuna lisäriskinä käytännössä pahimmillaan 10% vastapuoliriski. Tämä riski voi realisoitua, jos ETF:n liikkeellelaskija kaatuu. Parissa blogissa näistä riskeistä onkin kirjoitettu ansiokkaasti (KTR & Arvosijoittaja ).

Salkussani on tällä hetkellä useita swap-pohjaisia tuotteita (DXET, DBX1, DX2Z & DXSU), joten asia luonnollisesti kiinnostaa myös minua. En ole asiasta kuitenkaan jaksanut valtavasti ahdistua, sillä en ole laittanut kaikkia munia samaan koriin, vaan käytän myös fyysisesti replikoivia ETF:iä ja suoria osakesijoituksia, jotka muodostavat salkustani suurimman osan.

Swap-pohjaisilla ETF:illä on kuitenkin etunsa, ja siksi olen päätynyt sijoittamaan osan sijoitusvarallisuudestani niihin. Swap-pohjaiset ETF:t ovat kulurakenteeltaan kevyempiä koska fyysistä omistusta ei ole ja tämän puitteissa mahdollistuu ETF:n liikkeellelaskijalle muun muassa mahdollisuus uudelleensijoittaa osinkoja halvemmalla. Parhaassa tapauksessa tämä kustannustehokkuus kompensoidaan asiakkaalle päin edes osittain. Itse olen käyttänyt Deutche Bankin tuotteita, koska suomalaisena sijoittajana arvostan osinkojen uudelleensijoittamista, joka mahdollistaa alati suurenevien osinkoverojen välttämisen ja näin korkoa korolle efektin pidemmällä aikavälillä (katso mietteitäni esim. DXET:stä tästä ja tästä).

Vastapuoliriski on kuitenkin olemassa ja se kieltämättä vähentää Swap-pohjaisten ETF:ien houkutusta. Äskettäin kuitenkin yksi seikka on ilmestynyt globaaliin sääntelykenttään, joka voi helpottaa pahimpia pelkoja edes hieman. Tämä seikka on Globally Systemically Important Financial Institutions -lista (kts. lista tästä ja lisätietoa täältä) joka on ylikansallinen listaus pankeista, joiden kaatumista pyritään välttämään erilaisin toimin.

Ilahduttavaa kannaltani on, että Deutche Bank on tällä ns. Too Big to Fail -listalla. Vaikka sääntelyn tehokkuudesta finanssimarkkinoilla voi olla montaa mieltä, niin otan tämän "too big to fail" -asian DB:n osalta positiivisena seikkana huomioon, joka osittain vähentää DB X-trackereiden vastapuoliriskiä.

Vahvalla nousulla uuteen vuoteen

2012-01-03T18:48:00.000+02:00

Tämä viikko on alkanut erittäin vahvasti osakemarkkinoilla Suomessa ja muualla. Siinä missä loppuvuosi kynnettiin syvissä vesissä, on tunnelma kepeän vihertävä heti vuoden alkuun. Syynä tähän on yllättävän vahvat talous/työttömyysluvut Jenkkilässä ja Saksassa. Lisäksi Italian ja Espanjan lainahuutokaupat ovat sujuneet hyvin.

Markkinat ovat nykyään siinä mielessä sekopäiset, että loppuviikosta sentimentti saattaa olla taas hiilenmusta. Tästä huolimatta olen positiivisella mielellä alkavalle vuodelle, ja olen tyytyväinen viime vuoden viimeiseen vetoon lisätä syklisiä vielä Joulukuussa (ensimmäinen ja toinen ajatus).

Lisäbonuksena vuoden vahvalle alulle Talvivaara yllätti tuotannollaan positiivisesti, tehden 2011 Q4:lla tuotantoennätyksen. Talvivaara on ollut salkkuni suurin laskija keskihinnan alennuksista huolimatta ja nyt sitten nousua tuli yhdessä päivässä 16 %!

Vuoden 2011 tilinpäätös

2011-12-31T16:44:00.000+02:00

Taas on aika tarkastella mennyttä sijoitusvuotta - ja huh huh, mikä vuosi se olikaan! Sijoittajalta ei puuttunut ainakaan jännitystä. Vuotta leimasivat Euroopan velkaongelmat, jotka tulevat heittämään varjonsa vielä ensi vuodellekin.

Edellisen vuoden lopussa ennakoin että vuodesta 2011 tulee todella volatiili, mutta päätyy kuitenkin posiitiiviseksi. Olin oikeassa volatiliteetista, mutta varsin väärässä kurssikehityksestä. Tämä ei sinänsä haittaa oman sijoitusstrategiani kannalta, koska sain näin vuoden "jatkoaikaa" edullisille osakeostoille. Tämän mahdollisuuden käytinkin täysimääräisesti, sillä sijoituksia tuli tehtyä huomattavasti enemmän kuin edellisinä vuosina.

Sijoitukset ja arvonkehitys

OMX-H Cap sukelsi kokonaiset 28 % vuoden aikana, Euroopan pörssit parikymmentä prosenttia, jenkkipörssien päätyessä suunnilleen samoihin mistä vuosi alkoi. Oman salkkuni kotimaisuusaste oli vuoden alussa noin 60 %, joten kurssilaskut osuivat vahvasti omaan salkkuuni. Kokonaisuudessaan laskua tuli vähän päälle 20 %.

Uusia sijoituksia tein reilulla 24000 Eurolla, eli noin 2000 Eurolla kuukaudessa. Tämä on paljon enemmän kuin olin suunnitellut, mutta hyvät ostopaikat kannattaa tunnetusti hyödyntää - uskon, että tulevina vuosina olen tyytyväinen tämän vuoden panostuksiin. Parhaana yksittäisenä poimintana voisin mainita Metson lisäystä tasan kahdenkympin hintaan, josta kurssi on noussut vuoden loppuun mennessä n. 43 %.

Tein myös muutamia myyntejä, sekä veroituksellisista että allokaatiosyistä. Luovuin mm. Rautaruukeista reilulla tappiolla sekä vaihdoin puhtaan energian ETF:n kattavampaan Cleantech Portfolioon. Näistä toimenpiteistä johtuen kuittasin suhteellisen reilusti tappioita. Sijoitustoiminnan tuottojen näkyvyyden helpottamiseksi aloitin seuraamaan salkun nettotuottoja (käsittäen kumulatiiviset osingot ja myyntituotot/tappiot) oikeassa palkissa.

Kokonaisuudessaan sijoitustoimintani on tällä hetkellä muutaman prosentin miinuksella. Tästä näkyy hyvin, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa ja puheet 5-10 vuoden minimisijoitusajasta osakkeisiin liittyen tulee ottaa tosissaan. Itse olen tästä varsin tietoinen eikä lievästi negatiivinen tuottokehitys huoleta. Ensi keväänä on tiedossa muhkeat osingot ja lisäksi salkku on täynnä edullisesti ostettuja osakkeita ja ETF:iä.

Alla olevasta kuvasta näkyy salkun kumulatiivinen kehitys. Siitä näkyy, että vuosi 2011 oli minulle selvästi lisäostojen vuosi kurssikehityksen ollessa negatiivista. Salkun markkina-arvo jäi juuri ja juuri 60000 yläpuolelle, eli pääoma kasvoi reilut parikymmentä prosenttia.

Portfolio

Alla olevasta kuviosta selviää sijoitusten tämän hetkinen allokaatio. Vuoden aikana lähestyin tavoitettani kotimaisuusasteen pienenemisestä varsin vaudikkaasti. Vuoden alussa kotimaisten osakkeiden osuus oli n. 60 %, nyt osuus on laskenut 47 %:iin. Osasyynä tähän on toki OMX-H:n kehno kurssikehitys.

Sijoitusvuosi 2012

Sijoitusvuodelle 2012 voin tehdä saman ennustuksen kuin vuosi sittenkin. Eli volatiliteettia odotettavista, mutta loppujen lopuksi päädytään plussalle. Euroopan riskit ovat pitkälti mukana kursseissa, joten näen jatkossa paljon enemmän tilaa nousulle kuin laskulle.

Omien sijoituksieni osalta tulen rauhoittamaan tahtia verrattuna menneeseen vuoteen. 2011 aikana laitoin kaiken ylimääräisen rahan osakkeisiin, koska arvostustasot olivat todella houkuttelevia. 2012 voisi sijoittaa välillä muuallekin - tropiikin matka on muuten jo tilattu! :)

Toivotan kaikille lukijoille hyvää uutta vuotta ja menestystä sijoitustoiminnassa ja muussa elämässä - nyt kuoharia korkkaamaan!

Osto: Cargotec

2011-12-19T18:34:00.000+02:00

Ostin juuri loppupäivän dipanneista kursseista Cargotecciä tämän vuoden kolmannen erän. Cargotec on ns. syklinen osake, joten nousun (ja laskun) koittaessa kulmakerroin on iso. Koska olen päättänyt olla optimisti Eurokriisin selviämisen suhteen, koen järkevänä lisätä syklisiä nyt kun niitä saa mielestäni varsin halvalla.

Loppuvuosi onkin minulla rauhoitettu joulun viettoon ja sijoitustoiminta ja finanssimarkkinoiden seuraaminen jää vähemmälle. Haluankin tässä vaiheessa toivottaa hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille blogin lukijoille!

Aika ostaa syklisiä!

2011-12-15T08:05:00.003+02:00

Markkinoilla näyttää synkältä, taas. Väitän, että tällainen aika on juuri sopiva ns. syklisien osakkeiden hankkimiselle. Niillä kun on tapana laskea ja nousta muuta markkinaa enemmän. Osakekurssin tuplaus vuodessa ei ole mitenkään ennen kuulumatonta siinä vaiheessa kun markkinat alkavat nousta (mm. Metso vuoden 2009 aikana).

Omassa salkussani syklisiä riittää, ja olen tehnyt lähellä tämän vuoden markkinapohjia hankintoja mm. Metsossa ja Cargotecissä. Ostokelit näyttävät kuitenkin jatkuvan, joten seuraavasta niiauksesta voisin hyvinkin lisätä jompaa kumpaa edellisistä tai jotain muuta syklistä osaketta.

Laittakaahan vinkkejä & ajatuksia - mitkä ovat mielestäsi tämän hetken parhaat bargainit syklisissä osakkeissa?

Valoa näkyvissä

2011-12-10T19:41:00.000+02:00

Nyt kun vähän aikaa sain pureskella loppuviikon antia Euromaiden, EKP:n ja IMF:n osalta, alkoi pitkästä aikaa tuntua siltä että tässähän on saatu jotain aikaan. Näyttää nimittäin siltä, että nyt otettiin pari selvää askelta eteenpäin perinteisten lausuntojen ja puolivillaisten hätäpakettien sijaan.

Parannusta tuli pankkien rahoitusasemaan, Euro/EU-maiden budjettikuriin pitkällä aikavälillä, ja EKP käytännössä aloitteli setelirahoitusta. Merkittävintä oli EKP:n tyytyväisyys tehtyihin toimiin, joka tarkoittaa tulkintani mukaan sitä, että tie laajemmallekin elvytykselle on auki. Kaikki tämä huomioon ottaen uskon, että osakemarkkinoiden suunta kääntyy selkeästi ylöspäin loppuvuotta kohden.

Ratkaisujen viikko alkamassa - taas

2011-12-05T12:03:00.002+02:00

Olli Rehn pelotteli taas vaihteeksi, että Euroalueen kriisi on ratkaistava tämän viikon aikana tai muuten hukka perii. Tässä on jotain tuttua - samantyyppisiä kohtalokkaita varoituksia on annettu pitkin syksyä.

Tällä kertaa toivoa on kuitenkin ripaus enemmän kuin muutama viikko sitten. Keskuspankkien yhteinen likviditeettioperaatio oli hyvä alku ja loppuviikosta saataneen jotain aikaan Eurooppa-tasolla. Kriisi tulee olemaan ikävä ja pitkä, mutta optimistina uskon että se saadaan hallintaan ajan myötä. Tämä vaatii ehkä jonkun maan (=Kreikka) eroamista Eurosta sekä mahdollisesti EKP:n setelirahoitusta Ameriikan malliin.

Lisäsin tänään keskikokoisen summan Seligsonin Euro-Obligaatio -rahastoa. Tämä rahasto on kyntänyt paikallaan jo reilun vuoden, osittain Euroalueen korkojen nousun takia. Jos markkinat saadaan hallintaan jollain tasolla, voi tässä rahastossa tulla vähän reboundia ylöspäin lyhyellä aikavälillä korkojen rauhoittuessa (tänäänkin esim. Italian 10-vuotinen lainankorko on laskussa). Tämä sijoitus ei kuitenkaan ollut mikään isompi ajoituksellinen kannanotto, vaan osa pidemmän aikavälin salkun balansointia, jossa tavoitteena on korkosijoitusten 20 % osuus.

Joko veri virtaa kadulla?

2011-11-24T05:54:00.002+02:00

Vanha sijoitussääntö kuuluu, että osakkeita kannattaa ostaa silloin, kun "veri virtaa kadulla".

Vähän vaikea sanoa onko tilanne vielä siinä, sillä talousuutisia katsomalla näyttää siltä että verilöyly on vasta alkamassa. Itse asiassa harvoin on näyttänyt näin synkältä - ja siten että pahin on todella vasta edessä. Jo taksikuskikin tietää että kohta kaatuvat myös Saksa ja Ranska, USAsta puhumattakaan. Tätä synkkyyttä on tosin kursseissa diskontattu mukaan runsain mitoin, eli siinä mielessä parhaat ostopaikat voivat olla lähellä.

Omalla lyhyellä sijoittajanurallani olen aina aloittanut ostot liian aikaisin, kuten tämänkin vuoden aikana on käynyt. Nyt yritän hillitä tosissani ostohaluja, koska olen etsinyt markkinapohjaa jo ihan riittävästi. Tarvitsen siis ajatukselliseksi työkaluksi tavoitehintoja, jotten laittaisi viimeisiä ruokarahojakin (omasta mielestäni) käsittämättömän halpoihin osakkeisiin.

Tässä siis kaksi tavoitehintaa kätevään 20 Euron rajaan. Kun jompikumpi ETF alittaa tämän, aion tehdä ostoksia - ja vasta sitten!

DBX1 (MSCI Emerging Markets -ETF)

Tämän hetken kurssi: 24,73
Tavoitehinta: 20,00 (n. -19 %)

DXET (EURO STOXX 50 -ETF)

Tämän hetken kurssi: 23,59
Tavoitehinta: 20,00 (n. -15 %)

Osto: IJS & Myynti: RR

2011-11-17T17:29:00.002+02:00

Näin loppuvuodesta on syytä tarkistaa kuinka paljon vuoden aikana toteutuneista myyntivoitoista on siunaantumassa verotettavaa pääomatuloa. Tältä pääomatulon verottamiselta välttyy, jos verotusvuonna on kertynyt myös luovutustappioita vähintään samalla summalla kuin voittoja. Rationaalisen sijoittajan kannattaa ottaa tämä huomioon ja myyntejä voi siksi tehdä osin myös veroteknisistä syistä.

Itselläni on se tilanne, että alkuvuodesta myin joitakin pitkäaikaisia rahastoja pois, ja näistä kertyi verotettavaa tuloa. Myin tänään salkun kaikki Rautaruukit pois roimalla tappiolla ja sain näin kuitattua myyntivoittoni ja vähän ylikin. En jää kaipailemaan RR:ää, sillä en ole kovin vakuuttunut yrityksen viimeaikaisista toimista (kun verrataan vaikka Metsoon laman yli lentämisessä). En aio myöskään ostaa RR:ää myöhemmin takaisin.

Sen sijaan ostin RR:stä saadulla summalla lisää IJS:ää eli iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää (tässä aiempia ajatuksia pieniin arvoyhtiöihin sijoittamisesta). Jenkkimarkkinoiden toipumisesta on koko ajan lisää evidenssiä, joten IJS voi olla ihan hyvä ostos tähän paikkaan, varsinkin jos Eurooppa ei kovin pahasti tartuta Jenkkilän menoa. Ostos oli kuitenkin enemmän salkunhuollollinen ja ennen kaikkea verotekninen.

Lähiviikkoina/kuukausina tutkailen Euro Stoxx 50 -indeksiä (DXET) ostomielessä, sillä mahdollisuus syvään dippiin Euroalueella näyttää koko ajan todennäköisemmältä.

Synteettisen pelko

2011-11-15T10:59:00.000+02:00

ETF-maailmassa on viime aikoina alettu pelkäämään synteettisiä tuotteita ja sijoitusvirrat ovat tästä syystä kääntyneet osittain takaisin fyysisiin tuotteisiin (kts. juttu tästä). Synteettisiä, swap-pohjaisia myyvät ja ostavat tahot joutuvat tällä hetkellä varsin usein puolustelemaan valintojaan niin kanssasijoittajia kuin poliittikkoja vastaan.

Mornigstarilta tuli asiasta tuore kirjoitus, jossa kehotetaan eri osapuolia laittamaan jäitä hattuun synteettisten tuotteiden pelossa ja ennemmin etsimään ratkaisuja tiettyihin kipukohtiin.

Itse olen käyttänyt synteettisiä ETF:iä osana salkkuani fyysisten ohella (kts. esim ajatuksiani DXET:stä), sillä en allekirjoita kaikkein suurimpia pelkoja. Finanssi-innovaatiot ovat olleet usein syypäinä systeemikriiseihin (esim. arvopaperistetut asuntolainat) mutta se ei tarkoita että kaikki finanssi-innovaatiot ovat lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Eli vaikka "kaikki paha on monimutkaista" ei kaikki monimutkainen ole pahaa.

Mr. Market otti niskalenkin Euroopasta

2011-11-09T22:43:00.001+02:00

Italian bondikorot ampuivat tänään ylöspäin ja osakemarkkinat vastaavasti alaspäin. S&P 500 on tätä kirjoitettaessa 3,5 % laskussa ja huomenna on varmasti punainen päivä myös täällä Suomessa.

Eräs kotimainen vaikuttaja kertoi vähän aikaa sitten, että poliitikot olisivat ottaneet "niskalenkin markkinoista" Euroopassa. Vain vähän aikaa sen jälkeen Portugali, Irlanti ja Kreikka ovat kaikki kriisiytyneet enemmän tai vähemmän. Nyt sitten sama on tapahtumassa Italialle, ja se ei olekaan enää ihan pikkujuttu. Näyttääkin siltä, että herra Markkina murjoo väkivaltaisesti Euroopan - ja Maailman - talouspolitiikan suuntaviivat uuteen uskoon tällä hetkellä.

Asiassa on jotain positiivistakin. (Etelä)-Euroopassa vallalla ollut yli varojen eläminen on tullut nyt päätökseen. Kriisistä selviäminen vie aikaa, mutta viimeaikaiset markkinareaktiot pakottavat aloittamaan ongelmien ratkaisun nyt eikä mañana. Kriisimaat - joiksi myös Italia nyt lasketaan - eivät kuitenkaan selviä lyhyellä aikavälillä yksin, joten uskon että tulemme kuulemaan keskitetyistä kriisiratkaisuista hyvin pian.

Strategiani alkavaa nousua varten

2011-10-30T17:50:00.000+02:00

Ok, myönnetään. Otsikko on provosoivasti valittu, sillä enhän minä voi tietää onko viimeaikainen kurssikiri vähänkään kestävämmän nousun alku osakemarkkinoilla.

Tästä huolimatta omaa sijoitussuunnitelmaa on hyvä tarkastella silloin tällöin, myös markkinatilanne huomioiden. Toinen vaihtoehto on tietysti kuukausisijoittaminen indeksirahastoihin. Minulle tämä on kuitenkin liian tylsää, ja haluan ainakin yrittää osakeostojen painotusta edullisiin hetkiin - kuten jälkikäteen tullaan toteamaan 2011 kesän hintatasoista.

Omaan sijoitusstategiaani on kuulunut ns. laiskan sijoittajan pelikassa (ajatuksia tässä ja tässä). Ideana on ollut, että pidän salkun arvosta n. 10 % helposti likvidoitavassa muodossa eli käytännössä lyhyen koron rahastossa. Tämän kesän aikana pelikassa (ja kaikki mahdolliset muutkin rahat) tuli käytettyä loppuun, sillä hyviä ostotilaisuuksia on todellakin riittänyt. Parhaat poiminnat kriisin keskellä olivat tässä kuussa Metson osto 20 Euron tasolta sekä Carcotec alle kahdellakympillä. Koko kesän jatkuneeseen painotettuun osto-ohjelmaan pitää palata tarkemmin vähän myöhemmin - laskeskelin että 17 osake/ETF-ostoa tuli tehtyä :)

Oletan joka tapauksessa, että globaalit osakemarkkinat eivät tule näkemään enää uusia pohjia tänä vuonna. Siispä alan kasaamaan sijoitusstrategiani mukaisesti pelikassaa uudestaan kohti 10 %:ia, sillä horisontissa häämöttävät seuraavat velkaantumiskriisit ja toki myös kriisit, joita ei vielä olla edes "keksitty". Joitain yksittäisiä ostoja osake- tai korkomarkkinoilla toki tulen tekemään tässä loppuvuodestakin, mutta todella paljon pienemmällä panostuksella kuin kesän aikana.

Tällainen ratkaisu mahdollistaa mielenrauhan sekä positiivisessa että negatiivisessa markkinaskenaariossa. Jos markkinat raketoivat ylöspäin loppuvuonna, seuraan varsin tyytyväisenä salkkuni kehitystä, jossa osakepaino on n. 94 % ja runsaasti uutta kesän aikana hankittua täytettä. Jos taas markkinat palaavat alhaisille tasoille vielä loppuvuonna, niin sijoitan luonnollisesti pelikassan täyttöön tarkoitetut rahat suoraan avautuviin ostopaikkoihin.

Eurokriisi ratkeamassa?

2011-10-27T07:51:00.001+03:00

Viime yönä Euromaiden johtajat saivat sovittua vakausrahaston tehon merkittävästä kasvattamisesta, ilman sen pääoman kasvattamista käytännössä. Tämä temppu lisää tietysti vakausrahaston varojen osalta riskiä, mutta säilyttää muutaman Euromaan poliittiset kasvot (mm. Suomen). Lisäksi sovittiin keskeisten velkojapankkien vastaantulosta Kreikan lainojen 50% leikkauksen osalta - tämä on siis sitä kuuluisaa sijoittajavastuuta. Tämäkään ei tule toki ilmaiseksi, vaan joitakin pankkeja pitää sitten osaltaan tukea, etteivät ne kaatuisi lainojen alaskirjauksien takia. Lisäksi puhetta on mm. Kiinan tulosta mukaan pelastustalkoisiin, joka on ehdottoman positiivinen asia.

Markkinareaktioiden perusteella Eurokriisi näyttäisi olevan lyhyellä aikavälillä helpottamassa ja tämä tietää loppuvuoden kurssikehitykselle mannaa. Nousua osakemarkkinoilla tullee osittain myös siksi, että tässä vaiheessa suuri osa markkinoilta pois pysyneistä alkaa hyppiä mukaan junaan laiturille jäämisen pelossa.

Koko velkaantumiskriisi ei tästä toki ratkea, vaan lähivuosina/-vuosikymmeninä pääsemme jännittämään Etelä-Euroopan maiden velkaantumista varmasti uudestaan, varsinkin jos Italia ja Espanja kriisiytyvät jossain vaiheessa. Toivoa velkaantumisen pysäyttämisestä ja kääntämisestä on tosin viriämässä siinä mielessä, että Euroopan tasolla talouskuriin ruvetaan kiinnittämään paljon enemmän huomiota kuin aiemmin. USA:n velkaantuminen onkin sitten ihan oma lukunsa, ja asia tulee jossain vaiheessa vielä vastaan. Eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, vaikka nyt lyhyellä tähtäimellä näyttäisi hyvältä.

Nokia-update

2011-10-20T14:05:00.000+03:00

Nokian osavuositulos oli vaihteeksi varsin positiivinen yllätys. Nokialta odotettiin suurinpiirtein nollatulosta, mutta tulosta tulikin yllättäen suhteellisen hyvin - neljännesmiljardi Euroa. Suhteellisen hyvin siinä mielessä, että yhtiö on ollut markkinoilla viime vuosina hätää kärsimässä Applen ja Android-porukan jyrätessä voimalla älypuhelinmarkkinoille.

Kyseessä onkin tavallaan "torjuntavoitto". Tästä tuloksesta ei voi kuitenkaan vielä vetää johtopäätöksiä tulevan Microsoft-yhteistyön onnistumisesta, joka on Nokian strategian kulmakivi tulevaisuudessa. Tähän liittyen tietynlaista valoa on näkyvissä, sillä Nokian Windows-luurit tullaan lanseeraamaan tämän vuoden puolella osalla markkinoista.

Itse ostin Nokiaa viimeeksi n. neljän Euron hintaan heinäkuussa (kts. merkintä). Tämänpäiväisen tulosjulkistuksen jälkeen alkaa tuntua siltä, että ostossa oli järkeä.

Bull trap vai nousun alku?

2011-10-16T14:38:00.001+03:00

Otsikon kysymys on varmaan monella mielessä nyt nähdyn rivakan nousuviikon jälkeen globaaleilla osakemarkkinoilla. Oliko tämäkin nousu yksi yritys muiden viimeaikasten joukossa vai alku pidemmälle kurssinousulle?

Itse veikkaisin tällä kertaa jälkimmäistä. Jotain markkinatunnelmassa on nimittäin muuttunut. Osakemarkkinathan hinnoittelevat perinteisen näkemyksen mukaan tilanteita 6 - 12 kk:den päähän. Voi olla, että nykykurssit ovat jo hinnoitelleet sisään niin Kreikan velkojen tuhdin leikkaamisen kuin Eurooppalaisten pankkien rahoituskriisin (joka ratkaistaneen osin julkisin varoin).

Nämä "dramaattiset" asiat tuntuivat alkuvuonna kovin kaukaisilta, mutta niin vain kurssit lähtivät laskuun ja putosivat mm. OMXH:n osalta varsin matalalle. Nyt kun markkinoilla nieleskellään tappioita, eivät nämä kriisit tunnukaan kuiten ihan niin kamalilta kuin pelättiin (tosin Sailas taitaa olla eri mieltä). Tästä syystä odotan siis loppuvuodelle ehdottomasti kurssinousua, vaikkakaan lineaarisesti se tuskin tulee tapahtumaan.

Oma sijoitusstrategiani kestää onneksi myös negatiivisemman skenaarion. Käteiskassaa on nimittäin vielä jäljellä ja pystyn tekemään merkittäviäkin lisäostoja jos hyviä tilaisuuksia aukeaa. Jos nousu jatkuu, niin vähennän viimeaikaista ostotahtia huomattavasti ja ehkä käytän loppuvuodesta rahaa välillä muuhunkin kuin sijoituksiin :)

Taantumaostoja: Cargotec

2011-10-11T12:17:00.002+03:00

Tänään ostin uutena osakkeena salkkuun kohtalaisen erän Cargoteciä. Nimensä mukaisesti yritys valmistaa lastinkäsittelylaitteita monelle eri toimialalle ja tarkoitukseen. Cargotecin toiminta on erittäin globaalia. Kyseessä on täten erittäin syklinen yritys, ja se on näkynyt viime aikojen negatiivisessa kurssikehityksessä.

Oston impulssina on pidempiaikainen kiinnostus yritykseen, sekä Cargoteciä koskevien hyvien uutisten ja arvostuksen välinen epäsuhta. Tämä oli siis eräänlainen arvosijoitus, kuten viikko sitten tekemäni Metso-ostoskin (joka on muuten jo 17 % voitolla).

Lisäksi tässä on pieni spekulatiivinen elementti. Pohjolan tekemän sijoitustutkimuksen mukaan nimenomaan Cargotec on ollut sellainen osake, joka on noussut voimakkaimmin pohjistaan kun markkinat ovat yleisesti kääntyneet nousuun. Potentiaalinen kurssinousun mahdollisuus on siis suuri. Jos lasku kuitenkin jatkuu (mikä on varsin mahdollista), niin lisään Cargoteciä toisen erän halvemmalla.

Taantumaostoja: Metso

2011-10-04T17:39:00.001+03:00

Hyvää laskupäivää!

Olen seuraillut viime viikkoina Metson putoamista ja miettinyt ostoja matkan varrella. Nyt kun osakkeen kurssi oli äsken 8 % pudotuksessa, oli pakko napsaista erä edellisten lisäksi. Edelliset ostot olen tehnyt 9 Euron hintaan, sekä aiemmin tänä vuonna vajaalla kolmellakympillä. Kokonaisuudessaan olen vielä Metson omistajana plussalla, mitä ei voi sanoa monesta muusta osakkeesta.

Metson tapauksessa en niinkään tuijota menneisyyteen ja jahtaa finanssikriisin pohjahintoja. Metso on todella hyvin johdettu, kasvava globaali yritys, jonka nykytilanne on erinomainen. Markkinat kuitenkin diskonttaavat synkkyyttä - kurssi on puolittunut kolmessa kuukaudessa! Osa tästä synkkyydestä varmasti toteutuu ja tulevaisuus kertoo kuinka hätäinen olin tässä(kin) ostoksessa.

2011 / Q3 tilinpäätös

2011-10-03T09:09:00.002+03:00

Huhhuh, olipahan ruma kvartaali!

Q3:lla salkun arvo suli lähes 20 % ja rahassa mitattuna reilut 12 tuhatta Euroa. Tämä tuntuu jo kohtuullisen isolta summalta piensijoittajan salkussa, vaikkakaan onneksi tappioita ei tarvitse realisoida!

Uusia sijoituksia tein n. 7000 Euron edestä eli suurinpiirtein kaikkien aikojen ennätystahtiin. Tämä on hyvä, sillä markkinoiden ollessa alhaalla tulisi tehdä enemmän ostoja kuin muulloin, jos mahdollista. Uusista sijioituksista huolimatta salkun markkina-arvo laski n. 9 %.

Alla kuvio sijoitusten kehittymisestä. Kuten kuvasta näkyy, sijoitusten markkina-arvo on nyt pudonnut tappiolle verrattuna sijoitettuun summaan. Tämä tietysti kuuluu sijoittamiseen, varsinkin näin "alkuvaiheessa" kun sijoitusten arvonnousu ei ole ehtinyt vielä kumuloitua kovin pitkään

Tämänhetkinen markkinatilanne on omalle pitkän aikavälin sijoitustrategialleni todellinen testi. Edellinen 2008-2009 vuosien vaihteen markkinadippi tapahtui siinä vaiheessa, kun olin vasta salkunrakennuksen aivan alkuvaiheissa. Tällä kertaa tilanne on erilainen ja itselleni suhteellisen merkittäviäkin summia häviää salkun arvosta lyhyen ajan sisällä. Uskon kuitenkin, että kestän tämän testin :)

Taantumaostoja: Kesko

2011-09-23T19:04:00.000+03:00

Todettava se on: Maailman pörssit hinnoittelevat taantumaa. OMX-H Cappikin löysi uudet pohjat tänään, eli muutama viikko sitten toteuttamani kyselyn tulokset toteutuivat. Hyvin ennustettu!

Viikon alussa asettamiini tavoitehintoihin ei ihan päästy reiluista laskuista huolimatta (Talvivaara kävi jo lähellä). Näin reippaan laskuviikon jälkeen halusin kuitenkin ostaa jotain osaketta alentuneilla kursseilla ja tällä kertaa päädyin lisäämään Keskoa. Ostos osui suhteellisen lähelle päivän pohjia (22,4 Euroa), mutta voi olla että paljon alemmas päädytään lähiviikkoina. Silloin ei auta muu kuin jatkaa ostoja ja toivoa että kassa ei lopu ennen kurssilaskuja.

Mukavaa viikonloppua kaikille - älkää lukeko liikaa talousuutisia! :)

Sijoitusidea: Kehittyvien markkinoiden valtionlainat

2011-09-22T16:40:00.000+03:00

Markkinoiden laskua katsellessa tulee mieleen, että hajauttaminen kannattaa. Varsinkin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät korreloi paljoa keskenään.

Yksi jo pidempään miettimäni sijoituskohde on kehittyvien markkinoiden valtionlainat. Seuraavassa ajatuksia tästä sijoitusluokasta:

Tuottomahdollisuudet

Kehittyvien markkinoiden lainat ovat siitä jännä instrumentti, että ne voivat tuottaa yhtä hyvin kuin osakemarkkinat. Tässä tulee oleellinen ero verrattuna vaikkapa Euroalueen valtionlainoihin, joiden pitkän ajan tuottopotentiaali on osakkeita alhaisempi.

Suuremmat tuotot johtuvat toki suuremmista riskeistä. Joka tapauksessa osana pitkää salkkua nämä valtionlainat eivät välttämättä laske tuotto-odotusta lainkaan, siinä missä kehittyneiden talouksien vastaavat.

Hajautusmahdollisuudet osana osakesalkkua

Kehittyvien markkinoiden valtionlainat - siinä missä muutkin valtionlainat - ovat mainio tapa vähentää salkun kokonaisriskiä. Tämä tapahtuu hajautuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet ja lainamarkkinat eivät korreloi keskenään sataprosenttisesti, vaan tavallaan tasoittavat toistensa vaihteluita. Esimerkiksi alla olevassa kuviossa näkyy (klikkaa isommaksi), miten kehittyvien markkinoiden lainat (punainen viiva) ovat pärjänneet verrattuna EURO STOXX 50 indeksiin. Näiden välillä on tiettyinä aikoina korrelaatiota, mutta samaan suuntaan ne eivät läheskään aina mene, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi valtionlainoilla on pienempi volatiliteetti (kuvio oikealla).

Hajautusmahdollisuudet osana korkosalkkua

Kehittyvien markkinoiden lainat ovat oiva lisä myös kehittyneiden markkinoiden lainojen ohelle. Suunta on sama pitkällä aikavälillä, mutta kulmakerroin ja volatiliteetti hieman eri (vertailuindeksinä IBOXX EURO). Eli tässä tapauksessa tajolla on lisätuottoa lisäriskillä. Oma ajatukseni on, että korkosalkussa kannattaa olla sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat edustettuina.

Sijoitusinstrumentit

Kehittyneiden markkinoiden valtionlainoihin pääsee käsiksi kustannustehokkaimmin ETF:illä. Näitä saa myös pankeista ja pankkiiriliikkeistä rahastomuodossa, mutta pitkäaikainen sijoittaja valitsee luonnollisesti ETF:n, ja siksi kirjoitan ainoastaan niistä. Pikaisella etsinnällä ETF-vaihtoehtoja tälle sijoitusluokalle löytyy mm. seuraavat:

- ELD
- PCY
- EMB
- EMLC
- DXSU

Eroavaisuuksia näistä löytyy maajakauman, indeksin, pörssin, noteerausvaluutan, valuuttasuojauksen, sekä osinkojen uudelleensijoittamisen osalta.

Oma valintani on loppujenlopuksi selkeä, sillä haluan sekä valuuttasuojauksen, että osinkojen uudelleensijoittamisen mahdollisimman pienillä kuluilla. Ainoastaan yksi tuote täyttää nämä kriteerit ja se on DXSU eli "Emerging Markets Liquid Eurobond Index ETF" DB X-Trackers tuoteperheestä (kts. esite tästä).

DXSU on synteettinen ETF, sijoittaa osingot uudelleen, ja kustannus/TER on vuositasolla 0,55 %. Valuuttahedge suoritetaan kerran kuussa. Suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Puolassa, Turkissa, Brasiliassa, Meksikossa, Unkarissa, Venezuelassa, Venäjällä, Filippiineillä ja Indonesiassa. Suurin maakohtainen paino on n. 11 %, joten indeksi on suhteellisen hyvin hajautettu.

Näiden pohdintojen perusteella ostin tänään ensimmäisen erän DXSU:ta salkkuun. Mukavia sijoitusmahdollisuuksia löytyy toki juuri nyt osakemarkkinoiltakin, ja olen myös todennäköisesti aktiivinen silläkin rintamalla lähiaikoina (kunhan edellisessä viestissäni olevat tavoitehinnat tulevat lähelle).

Tavoitehintoja

2011-09-19T10:48:00.001+03:00

Maailmantaloudessa on synkkää ja siksi osakkeet ja indeksit kautta linjan näyttävät edullisilta, samaan tapaan kuin alkuvuonna 2009. Tällaisena aikana pitkäaikainen sijoittaja tekee parhaat ostoksensa.

Markkinalaskun jatkuminen on kuitenkin varsin mahdollista. Tästä syystä ihan kaikkia pelimerkkejä ei kannata vielä kiinnittää. Itse olen ostanut pohjien läheltä jo riittävästi tavaraa. Jos kurssinousut alkaisivat tästä päivästä, olisin varsin tyytyväinen hyödyntämästäni alennusmyynnistä.

Jotta minulle jäisi mahdollisuuksia hyödyntää mahdollisesti alemmaksi laskevia kursseja, asetan tässä muutamia tavoitehintoja estämään liiallista ostohimoa.

Nordea Bank 5 euroa: Yleinen pankkimasennus on iskenyt myös Nordean kurssin ja ostin sitä alle kuudella eurolla kuukausi sitten. Laadukas pohjoismainen pankkikonserni kärsii muiden (heikompitaseisten) pankkien mukana, ja hyvät ostopaikat kannattaa ilman muuta hyödyntää. Viidessä eurossa olkoon siis lisäoston henkinen raja.

Talvivaara 3 euroa: Aloitin Talvivaarassa osto-ohjelman liian aikaisin, Euroopan talouskriisin ollessa vielä vähemmän esillä - ensimmäinen osto oli viiden Euron pintaan. Jatkoin sitä hinnan laskettua alle viiden ja alle neljän Euron. Seuraava ostos sitten alle kolmella Eurolla, jos tällainen tilaisuus aukeaa.

DXET 20 euroa: Aloitin myös EURO STOXX 50 -indeksin ostamisen liian aikaisin - ostin DXET-ETF:ää ensimmäisen kerran yli kolmenkympin hintaan. Olen kuitenkin muutamaan otteeseen ostellut lisää indeksin laskiessa. Seuraava etappi voisi olla pyöreät 20 Euroa. Tähän päästään jos Kreikan tilanne eskaloituu ja epäluottamus leviää voimakkaammin muihin euromaihin.

Markkinat laskussa, ostot jatkuvat

2011-09-09T14:17:00.001+03:00

Mitä pidempään markkinoiden alennustila jatkuu, sitä enemmän tekee mieli ostoksille. Kun ajattelee pitkää aikavälilä, on nimittäin parempi painottaa ostoksia huonoille kuin hyville ajoille. Tämä (tosi)asia painaa takaraivossani sen verran, että lisäsijoituksien tekemistä joutuu suorastaan pidättelemään! Ajat voivat toki olla jatkossa vielä huonompia, mutta sitten ei auta muu kuin jatkaa vahvistettua osto-ohjelmaa.

Tällä kertaa lisäsin entisten omistuksien lisäksi Cleantech Portfolio ETF:ää (PZD) vähän ennen markkinoiden sulkeutumista eilen. Kyseinen ETF on laskenut parikymmentä prosenttia edellisestä ostohetkestä ja se yleisestikin näyttää sekä laskevan että nousevan varsin voimakkaasti verrattuna isoihin indekseihin (esim. S&P 500). Tämä johtunee ETF:n syklisestä ja kasvuosaketyyppisestä painotuksesta (lisätietoja PZD:n esitteestä).

Kyselyn tulokset - markkinat putoavat uusille pohjille

2011-09-02T14:57:00.000+03:00

Kysyin tämän viikon alussa seuraavaa:

Joko kurssipohjat nähtiin OMXH-Capissa?

Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

23 % Kyllä
61 % Ei, tänä vuonna mennään vielä alemmas
15 % Ei, vielä mennään alemmas, mutta vasta lähivuosina

Konsensus on siis varsin vahvasti sitä mieltä, että 8.8. nähdyt kurssipohjat 3227 pistettä eivät ole alin lukema mitä tullaan näkemään, tänä vuonna tai tulevaisuudessa. Tämän merkinnän kirjoittamisen aikaan kurssit ovat nousseet tuosta reilut 11 %. Eli kovin kaukana ei vielä olla.

Kurssien ennustaminen on kuitenkin todella vaikeaa, ellei mahdotonta (ainakin indeksitasolla). Tästä syystä en itse "uskalla" olla poissa osakemarkkinoilta, vaikka miten tulisi laskua. Ainut lohtu laskumarkkinoilla onkin lisäostot, joita olen tehnyt varsin paljon viime aikoina. Valitettavasti olen melko lähellä sitä vaihetta, että lisäostoihin ei ole enää kauheasti varaa, joten suoraan sanottuna toivon että vähemmistön mielipide olisi tässä oikea ja kurssipohjat takana.

Mielenkiintoinen kysymys on sinänsä, että kuinka moni esim. tässä kyselyssä vastanneista suurempaan kurssilaskuun uskovista (eli 76 %!) on myynyt osakeomistuksensa ja siirtyneet odottamaan parempia aikoja?

Osto: Oriola-KD

2011-08-30T08:44:00.000+03:00

Vaikka markkinat ovat pompanneet jonkun matkaa alimmilta pohjiltaan, niin erityisen edullisia ostopaikkoja Helsigin pörssistä näyttää vielä löytyvät. Tästä syystä en voinut taaskaan vastustaa lisäostojen houkutusta.

Tällä kertaa lisäsin salkkussa jo ennestään olevaa Oriola-KD:ta (ensimmäiset ostot tein finanssikriisihinnoin 1,39 eurolla). Oriola on kuin varkain hiipinyt kahden vuoden alimmille tasoilleen (Kts. kuvaaja alla), eli selkeästi takaisin ostohintoihin.

Kohtuullistuneen hinnoittelun lisäksi lisäpontta ostolle antoi Seligsonin Phoebus-rahaston tekemät hankinnat Oriolassa (kts. analyysiä täältä). Phoebuksen rahastonhoitaja Anders Oldenburg on pitkäaikaisen omistamisen puolestapuhuja ja tunnettu hyvästä tuntumastaan rahaston omistamiin yrityksiin.

Oriola-KD:n kurssilaskun taustalla on sijoittajien pettymys viime aikojen tuloksiin varsinkin Venäjällä. Toisaalta pidemmällä aikavälillä Suomen ja Ruotsin ikääntyvä väestö sekä Venäjän kasvavat markkinat tuovat lääketukkuri/apteekkari -Oriolalle hyviä mahdollisuuksia tehdä parantuvaa tulosta. Täten uskon, että tämä sijoitus tulee muutaman vuoden päästä näyttämään varsin edulliselta.

Joko markkinapohjat nähtiin? (kysely)

2011-08-29T12:12:00.002+03:00

OMXH-Capissa nähtiin tämän vuoden markkinapohjat 8.8. Onnistuin keskittämään melko monta ostoa lähelle tätä päivää. Jos pohjat olivat tässä, niin olen varsin tyytyväinen ajoitukseen. Toisaalta volatiliteetti on viime aikoina ollut niin suurta, että lähiaikojen kehitystä on hyvin vaikeaa ennustaa. Yritetään kuitenkin :)

Laitoin oikeaan palkkiin pienen kyselyn - joko markkinapohjat nähtiin?

Vai tullaanko tänä vuonna vielä alemmas?

Vai onko blogin lukijoissa sellaisia jotka uskovat väliaikaiseen nousuun, mutta laskuun pidemmällä aikavälillä (viimeinen vaihtoehto)?

Ostajan markkinat Pt. 3 - Ensimmäinen (?) erä Nordeaa

2011-08-19T17:10:00.003+03:00

Ostin tänään erän Nordeaa, jota sai kahden vuoden pohjahintoihin. Nordean tämänpäiväinen arvostus on mielestäni selkeä esimerkki alihinnoittelusta. Nordea on nimittäin tullut yhtä matkaa alaspäin yleisen Eurooppalaisen pankkisektorin epäluottamuksen kanssa. Nordea ei kuitenkaan kuulu riskeiltään välttämättä tähän joukkoon, vaan päinvastoin voi olla varsin hyvissä asemissa verrattuna suureen osaan muista pankeista. Tuoreehkoja ajatuksia Nordean tilanteesta voi lukea mm. seuraavasta.

Jos kurssi jatkaa laskuaan, niin en sulje pois vaihtoehtoa toisen erän lisäämisestä. Olkoon tälle seuraavalle ostokselle ajatuksellisena rajana vaikka 5 euron kurssitaso. En toivo, että sinne päästään, mutta tällä hetkellä se tuntuu ihan mahdolliselta.

Juna palaamassa takaisin asemalle?

2011-08-18T16:36:00.000+03:00

Sijoittajien keskuudessa käytetään usein vertausta junasta joka jättää asemalle, jos ei tajua ostaa osakkeita ennen kurssinousujen alkua. Reilu viikko sitten näytti siltä että kurssipohjat oli ehkä nähty ja juna nytkähti liikkeelle. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että seuraavakin porukka matkustajia mahtuu hyvin mukaan.

Omat lähiaikoijen "pohjaongintani" (Kesko, Stockmann, Rautaruukki, Talvivaara) ovat vielä jonkin verran plussalla lukuunottamatta Talvivaaraa joka on osavuosikatsauspettymyksen takia suunnilleen ostohinnoissa. Täytyy myöntää että aloin pikkuhiljaa ajatella ajoituksen onnistuneen. Ehkäpä näin, mutta lähiaikoina voi tulla vieläkin parempia ostotilaisuuksia. Maailmantaloudessa on nyt kaikenlaista murhetta, päällimmäisenä Euroopan velkaongelmat ja globaalin talouskasvun hidastuminen. Kaiken huipuksi Suomi on vielä hämmentämässä mukana Kreikan tukipaketin toteutumista, saa nähdä miten käy...

Olen valmistautunut tekemään lähiaikoina lisäostoja. Aion kuitenkin odotella, että kurssit putoavat kunnolla vielä tämänpäiväisistä ennen kuin painan ostonappia. Sain nimittäin edellisien pohjien lähettyviltä tehtyä jo ihan reilusti ostoja, joten psykologista painetta pohjaongintaan ei enää ole - ellemme siis näe vieläkin suurempaa pudotusta! Kovin paljon tähän ei vaadita, ainoastaan muutama reipas laskupäivä.

Myllerrys jatkuu - pientä säätöä

2011-08-11T14:12:00.001+03:00

Harvoin markkinat tarjoavat sellaista viihdettä kuin näinä päivinä. En väitä, että olisi erityisen miellyttävää katsoa salkun sulavan pari tonnia päivässä. Mutta sen verran olen oppinut pidemmän aikavälin sijoittamista, ettei se ole kovin epämiellyttävääkään - se vain kuuluu asiaan.

Tällaiset ajat antavat mahdollisuuden oppia markkinapsykologiasta, sekä opetella sijoittamisessa tarvittavaa kärsivällisyyttä. Näissä molemmissa ainakin minulla on paljon opittavaa.

Tällaisena aikana on myös otollista tehdä ostoja pitkään salkkuun. Itse lisäsin jälleen DXET:tä (Euro Stoxx 50), kun sitä nyt sattui saamaan kahden vuoden pohjahintoihin. Joka tapauksessa tavoitteeni on pitää tätä mainiota 0% kulurakenteen ja osingot uudelleensijoittavaa ETF:ää yhtenä salkun keskeisenä sijoituksena (kts. ajatuksia täältä ja täältä).

Tällä kertaa rahoitin ostoksen myymällä Telesteen osakkeet tappiolla pois. Olen ollut Telesten kanssa todella kärsivällinen ja en yleensä harrasta myyntejä, mutta tässä tapauksessa koin "vaihdon" järkeväksi pidemmällä aikavälillä. Lisäksi saan tästä toki verotuksessa hyödynnettäviä tappioita.

Ostajan markkinat Pt. 2 - Rautaruukkia ja Talvivaaraa

2011-08-08T12:44:00.002+03:00

Sykliset osakkeet ja periferiapörssi. Nämä kaksi tekijää ovat laskeneet Rautaruukin ja Talvivaaran osakkeiden hintoja erittäin paljon viime viikkojen aikana. Ostin molempia lisää tänään.

Rautaruukki oli tänään puoliltapäivin n. -5,5 % pudotuksessa, ja ostonappi heilahti. RR:n osake kävi finanssikriisin pohjilla suurinpiiretin kymmenen Euron arvossa ja tänään sitä sai alle 11 Euron hintaan. Aika kohtuu hinta, semminkin kun RR:n viimekuinen tulosjulkistus oli varsin positiivinen.

Talvivaarassa minulla on taas hieman liian aikaisin aloitettu osto-ohjelma käynnissä. Ensimmäinen ostos oli vähän yli 5 Euron hintaan, toinen reilulla neljällä puolella Eurolla ja viimeisin sitten tämän päivän hinnalla alle neljään Euroon.

EKP:n aloittama valtionlainojen osto-ohjelma rauhoittanee markkinoita hieman. En täten odota yhtä rankkaa laskuviikkoa kuin viime viikolla. Jos lasku kuitenkin jatkuu edelleen voimakkaasti, niin seuraavan blogipäivityksen nimi tällä viikolla on "ostajan markkinat Pt. 3" :)

Ostajan markkinat: Keskoa ja Stockmannia lisää

2011-08-05T15:17:00.000+03:00

Kuten pari päivää sitten suunnittelin, jatkoin ostoja nyt kun markkinat ovat hakanneet OMXH:ta erityisen voimakkaasti alaspäin. Vaikka makrotaloudelliset syyt varmasti puoltavatkin laskua, niin perifeerisen Suomen osakkeet ottavat jokainen osumaa aivan suhteettomasti.

Vai mitä sanotte Keskosta ja Stockmannista? Molemmilla menee suhteellisen hyvin - Keskokin julkaisi juuri kelpo tuloksen. Molempien kurssit olivat kuitenkin tänään hyvin lähellä finanssikriisin pohjiaan! Mielestäni tämä on räikeä ylireagointi ja täten aivan mahtava ostotilaisuus.

Näillä mietteillä ostin siis molempia tänään lisää salkkuun. En voi vain olla käyttämättä tällaista ostotilaisuutta.

Tässä vaiheessa olen tyytyväinen siihen, että olen pitänyt käteisvarantoja n. 10 % salkun kokonaisarvosta (kts. aiempi merkintä täältä). Ilman valmiina olevaa käteistä en voisi hyödyntää sellaisia ostotilaisuuksia kuin tänään nähtiin.

Ja jos jatkoa seuraa näille kurssilaskuille, niin olen valmis jatkamaan ostoja. Oikeastaan edullisista suomalaisosakkeista on nyt runsaudenpulaa - voisin lisätä mielelläni vielä Metsoa, Capmania, Cramoa, Rautaruukkia, Talvivaaraa jne.

Toisaalta haluan olla kuitenkin jossain määrin kärsivällinen, etteivät kaikki käteisreservit kuluisi ennen kuin tämän vuoden pohjat osuvat. Voi olla että ne olivat tänään tai voi olla että OMXH laskettelee vielä parikymmentä prosenttia. Joka tapauksessa uskon, että pitkässä juoksussa tämän päivän ostokset olivat varsin hyvä diili.

Pimeää ennen aamunkoittoa

2011-08-03T17:59:00.000+03:00

Markkinat ovat todella hermostuneita tällä hetkellä. Tunnelmat muistuttavat kautta linjan finanssikriisiä, varsinkin kotimaisessa pörssissä. Vaikka lasku perustuu sinänsä oikeisiin asioihin, on se myös oston paikka. Näin oli vuonna 2009 ja näin on uskoakseni nytkin.

Täytyy muistaa, että pidemmän aikavälin sijoittamisessa oston paikat ovat silloin kun markkinoilla on pelkoa - ja nyt sitä on roppakaupalla! Tällä logiikalla en voinut siis tehdä muuta kuin painaa ostonappia tänäänkin :)

Ensinnäkin ostin lisäerän Metsoa, joka on entuudestaan salkkuni eniten noussut osake (9 eurosta 30 euroon). Metso on laskenut yli 40 eurosta nykytasolleen erittäin nopeasti vaikka yritys on hyvässä tuloskunnossa. Toki maailmanlaajuiset suhdanteet vaikuttavat Metson liiketoimintaan, mutta kuten finanssikriisin aikanakin nähtiin, lyödään OMXH:n osakkeita firmasta riippumatta silloin kun mennään alaspäin. Kurssien voimakas lasku avasikin nyt hyvän paikan pieneen lisäykseen Metson tapauksessa. Jos lasku jatkuu yhtä railakkaana loppukuustakin, niin täytynee tehdä lisäostoja muidenkin laatufirmojen osalta.

Lisäksi ostin lisää DXET:tä (EURO Stoxx 50), joka on myös halventunut tänään suurinpiirtein vuoden pohjalukemiinsa. Salkku siis täydentyi edelleen mm. Philipsin, Siemensin, SAP:n, Volkswagenin ja Daimlerin osakkeilla.

Ja loppuun pieni ennustus, joka on toteutunut aina tähän mennessä modernien osakemarkkinoiden historiassa.

Silloin kun näyttää todella synkältä, on mahdollista tehdä parhaimmat kaupat.

Juuri nyt näyttää todella synkältä. Kurssipohjat voivat olla siis lähellä - ja näitä hintoja muistellaan vuosien päästä loistavana oston paikkana, eikö niin? :)

Osto: Nokia

2011-07-29T17:38:00.000+03:00

Ostin Nokiaa viimeeksi vajaa vuosi sitten n. 8 Euron hintaan. Pidin hintaa tuolloin halpana ja lisäsin omistuksia tässä aikanaan ensimmäisessä kuplahintaisessa sijoituksessani (yllättävä valinta vai mitä?).

Kuinka väärässä olinkaan. Nokia on vuodesa tippunut älypuhelimissa huimaa vauhtia muiden tullessa ohi softa- /ekosysteemiosaamisella. Pudotus jatkuu varmasti vieläkin, eikä Nokian markkinaosuuksien pohjia ole varmaankaan nähty. Tämä on toki markkinoillakin mielessä, ja siksi osakkeen nykyhinta on vajonnut niinkin alas.

Lisäsin tänään Nokiaa reilun 4 Euron hinnalla pienen erän, joka kuitenkin lisäsi omistamieni osakkeiden määrää reilusti edellisten erien kalleudesta johtuen. Tämänkertaisen ostoksen tulevaisuus on harvinaisen epäselvä, enkä osaa sanoa oliko ajoitus tälläkään kertaa kohdallaan. Seurataan tilannetta...

Pitkä volatiili kesä

2011-07-19T16:10:00.000+03:00

Kuten vuosi sitten, tänäkään kesänä ei vauhtia markkinoilta puutu. Päivittäin tulee hurjia heilahduksia ylös ja alas. Tänä kesänä varsinkin jälkimmäisiä - ainakin tähän mennessä.

Maailmantaloudessa eletään harvoin näin epävarmoja aikoja. Euroopan velkaongelma ei tunnu laantuvan millään ja kaikki ratkaisut tuntuvat vain pidentävän ongelmien ratkaisemista. Jenkeissäkin taitaa olla jonkun verran velkaa, ja synkimmät kommentaattorit lupailevat varsinaista pommia sieltä päin jossain vaiheessa.

Useiden osakkeiden ja markkinoiden hinnoittelu näyttää juuri nyt edulliselta. Toisaalta kurssien laskeminen lähiaikoina voimakkaastikin on hyvin mahdollista, jos Euroopan velka-asioita ei saada järjestykseen. Ja nyt tuntuu siltä ettei ihan helposti taideta saada.

Seurailen tässä kesän aikana markkinoita mahdollisten ylireagointien valossa. Jos kurssit tästä vielä kovasti laskevat, niin ainakin Nokian ja DXET:n lisäys voisi olla varteen otettava vaihtoehto. Nokia tuntuu varsinkin olevan "ostohinnoissa". Toisaalta halvalta se vaikutti alle kympin hinnoillakin, joten kiirettä ei välttämättä kaupoille ole... :)

2011 / Q2 Tilinpäätös

2011-07-01T21:21:00.002+03:00

Vuosi 2011 on puolivälissä ja nyt on sopiva hetki tarkastella sijoitusten kehittymistä.

Kakkoskvartaali oli oman salkkuni osalta aika karmea, sillä suurin osa sijoituksistani on OMXH:ssa, joka oli suurinta osaa muita markkinapaikkoja alavireisempi. Takkiin tuli reilut kolme tonnia. Jatkoin laskun aikana sijoitusten tekemistä, ostoksia tuli reilun 6000 euron edestä. Tähän sisältyi Talvivaaraa, Cramon osakeanti sekä lisäyksiä pariin ETF:ään.

Lisäsijoitusten takia salkun absoluuttinen markkina-arvo nousi n. 4 % kakkoskvartaalin aikana. Jos kesäkuun viimeisen viikon positiivisen oloinen ilmapiiri markkinoilla jatkuu, voi salkun arvo nousta melko nopeastikin OMXH:n "vipuvaikutuksen" takia.

Alla olevasta kaaviosta näkyy sijoitetun omaisuuden ja toteutuneen markkina-arvon kehitys (klikkaa kuva suuremmaksi).

Portfolion koostumus on pikkuhiljaa muokkautunut tavoittelemaani suuntaan. Kehittyvien markkinoiden osuus on n. 20 %, enkä suunnittele lisääväni painoa tähän yhtään tämän enempää. Jenkki- ja Euroopan markkinoilla on painoa 13,5 % ja cleantechissä 7,4 %. Jatkossa lisään pikkuhiljaa korkopainoa, sekä sopivien ostopaikkojen auetessa osake ja ETF-sijoituksia.

Suomalaiset osakkeet halpoja - kai?

2011-06-23T14:12:00.000+03:00

Juhannus lähestyy ja Suomi-salkut sulavat vauhdilla. Alavire on huomattavaa, sillä kotimainen pörsimme (myös Nokia poislukien) on laskenut enemmän kuin iso osa läheisistä ja myös kaukaisemmista markkinoista. Taidamme olla periferiaa globaalissa sijoitusmaailmassa ja riskien vallitessa lasku osuu tänne varsin voimakkaasti.

Markkinoilla on todellakin ylilyöntejä sekä ylä- että alamäessä ja voi siis olla, että Suomi-osakkeet ovat juuri nyt houkuttelevissa ostohinnoissa. Tai sitten ne laskevat vielä parikymmentä prosenttia kesän aikana :)

Mitä mieltä sinä olet? Mikä Suomi-osake on erityisen houkutteleva nykyhinnoilla? Talvivaara, Nokia, Fortum, joku muu?

Hyvää juhannusta kaikille!

Osto: Frontier-ETF (DX2Z)

2011-06-15T20:56:00.003+03:00

Markkinamyllerrys jatkuu ja sentimentti on kohtuullisen synkähkö. Sopiva paikka siis ostoille! :)

Lisäsin tänään salkkuun kohtuullisen potin S&P Select Frontier -ETF:ää (DX2Z). DX2Z on suunnilleen samoissa hinnoissa kuin vuosi sitten, ja tässä välissä se ehti nousta melko korkeallekin. Finanssikriisiä edeltäviin huippuihin on sitten taas todella paljon matkaa. Näennäisesti alhaiset hinnat johtuvat toki Lähi-Idän poliittisesta tilanteesta ja tämän hetkisestä markkinaheilunnasta. Uskon kuitenkin, että Frontier-markkinat ovat tärkeä lisä salkkuun hajautuksen ja tuottopotentiaalin vuoksi.

Tämän oston myötä kehittyvien markkinoiden osuus salkussani alkaa olla tavoitteessa (nyt Emerging + Frontier vähän yli 20%). Loppuvuonna suuntaan lisäostot kehittyneille markkinoille, sekä lisäilen pikku hiljaa pitkien korkojen osuutta salkussa.

Synkkä sentimentti on kärsivällisen sijoittajan ystävä

2011-06-13T17:02:00.001+03:00

Markkinoilla on ollut viime aikoina harvinaisen synkkää. Omassa salkussani tämä on näkynyt läpi linjan - niin kotimaiset kuin ulkomaiset sijoitukset ovat järjestäen pudonneet. Mahtavimman putoajan viittaa salkussani edustaa Nokia, jonka laskettelu alkaa tuntua jo epätodelliselta.

Tällaisessa tilanteessa pitkäaikaisen sijoittajan ei pitäisi huolestua liikaa markkinoiden laskettelusta, varsinkaan jos salkku on hyvin hajautettu. Jos lähdetään siitä, että markkinoiden suunta on pidemmän päälle ylöspäin, niin laskumarkkinoiden pitäisi tarjota hyviä ostopaikkoja.

Tästä huolimatta punoittavien kurssilukemien katseleminen ei ole mitään mukavaa puuhaa. Lohdutuksena voi kuitenkin palauttaa mieleen mm. loppuvuoden 2008, jolloin sijoituksia todellakin kannatti tehdä laskeviin kursseihin. Niin kaiken järjen mukaan nytkin. Tällä viikolla aion hyödyntää alentuneita hintoja jollain rintamalla - todennäköisesti Frontier- tai Euroopan markkinoilla.

Puhtaasta energiasta puhtaaseen teknologiaan

2011-05-23T22:41:00.003+03:00

Vaihdoin tänään clean energy sijoitukseni iShares S&P Global Clean Energy (IQQH) ETF:stä suurinpiitein vastaavaan summaan Powershares Cleantech Portfolio (PZD) ETF:ää.

IQQH:n sisältämien puhtaan energian (mm. aurinko- ja tuulivoima) yhtiöiden kurssikehitys on ollut varsin laahaavaa viimeisen parin vuoden. Olen odotellut rauhassa josko clean energy sektori alkaisi toipua laman pohjilta. Tätä ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä ole välttämättä näköpiirissä ihan heti. Alalla tarjonta (=yritysten&tuotteiden määrä) on nousussa, mutta maailmantalous keskittyy tällä hetkellä muihin teemoihin. Ilmastokokouksetkin ovat menneet enemmän tai vähemmän penkin alle. Tästä huolimatta pitkällä aikavälillä puhtaan energian teema on erittäin kiinnostava, mutta IQQH on sijoitusmielessä ehkä lopulta liian kapea väline tähän tarkoitukseen.

PZD hajauttaa koko ns. puhtaan teknologian skaalalle (cleantech), kun IQQH keskittyy vain puhtaaseen energiaan (clean energy). Cleantech sisältää myös puhtaan energian teeman (mm. aurinko- ja tuulivoima), mutta tämän lisäksi myös suuren määrän muita energian ja resurssien hyötykäytön tehostamiseen liittyviä sektoreita. Tämä parantaa sekä ETF:n hajautusta, että mahdollisia tuottoja - puhtaan teknologian trendistä kun eivät välttämättä hyödy ainoastaan energiatuottajat.

Itseasiassa viime aikoina suurilla aurinko- ja tuulienergiayrityksillä on mennyt varsin huonosti, sillä Aasiasta ilmestyy jatkuvasti uusia alan yrityksiä jotka painavat hintoja alas. Tässä mielessä pelkästään energiayhtiöihin sijoittaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu, vaan PZD:n tyyppinen portfolio voi pärjätä paremmin pitkällä aikavälillä (kts. indeksin ylläpitäjän kommentit tähän liittyen). PZD:n toimialajakauma näyttää tällä hetkellä seuraavalta:

- ENERGY: Generation & Equipment 22.2%

- ENERGY: Clean Fuels & Energy Storage 4.5%

- ENERGY TRANSMISSION: Grid-level power controls, hardware, etc. 7.1%

- LOCAL ENERGY: Controls, efficiency products & services 14.0%

- WATER 11.3%

- ENVIRONMENTAL QUALITY 7.0%

- INDUSTRIAL: Clean & efficient production 16.8%

- ADVANCED MATERIALS 6.0%

- TRANSPORT TECHNOLOGY 7.9%

- AGRICULTURE & NUTRITION 3.2%

PZD:n maajakaumasta suurinpiirtein puolet sijoittuu jenkkilään ja puolet muualle maailmaan. Onpa siellä suomiväriäkin Vaisalan muodossa 0,4 % painolla.

Aika näyttää oliko vaihto järkevä, mutta tällä siis mennään.

Talvivaaraa kiinni vapaapudotuksesta

2011-05-16T10:49:00.000+03:00

Edellisessä tekstissäni pohdin, että kauan harkitsemani Talvivaara alkaa olla ostohinnoissa. Tällöin osakkeen kurssi noteerattiin n. 5,6 Eurossa, kun tämän vuoden huiput olivat yli 7 Eurossa. Tänään osake on halventunut jo n. 5,2 Euroon, enkä voinut vastustaa enää ostonapin houkutusta. Täydensinkin salkkuun kerralla varsin ison erän Talvivaaraa ja liityin näin suureen suomalaiseen kaivosteollisuuden omistajakuntaan.

Talvivaarassa on potentiaalia vaikka mihin tulevaisuudessa (kts. esim tämä kirjoitus) ja tähän pitkän aikavälin tuottopotentiaaliin markkinoiden viime viikkojen hermostunut heilunta ei vaikuta. Uskonkin siis tehneeni hyvät kaupat - en välttämättä suurella alennuksella, mutta ainakin huomattavasti pudonneella hinnalla. Jos Talvivaaran osakkeen lasku jatkuu vielä alle 5 Euron, niin harkitsen lisäostoja. Jos lasku taas ei jatku, niin tyydyn tämänpäiväiseen suhteellisen mukavan kokoiseen pottiin.

Volatiliteetti lisääntyy - ostonappula valmiina!

2011-05-06T10:01:00.000+03:00

Viime päivinä on nähty huikeita liikkeitä raaka-aineiden hinnoissa, eilen mm. eri öljylaadut halpenivat n. 10 %. Vaikea sanoa, onko tästä alkamassa korjaus raaka-aineiden rankasti kohonneiden hintojen suhteen. Itse myin lyhytaikaisen spekulatiivisen raaka-ainesijoitukseni pois jo helmikuussa (kts. postaus) jonkinmoisella voitolla. Olisin jälkikäteen ajatellen voinut odotella pidempäänkin, mutta ajoitus on tunnetusti vaikea laji...

Näyttää siltä, että raaka-aineiden hintojen lisäksi myös osakemarkkinoilla on tapahtumassa pientä korjausta alaspäin. Tämä avaa tietysti pitkäaikaiselle sijoittajalle ostopaikkoja. Seuraavassa kaksi kohdetta, mihin olen erityisesti ajatellut sijoittaa lähiaikoina, jos hinnat jatkavat laskuaan.

1) Frontier-markkinat tai kehittyvät markkinat yleisemminkin: Öljyn hinnan ym. laskiessa ja inflaatiopaineiden kasvaessa kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoilla tapahtuu levotonta heiluntaa. Aion olla näillä markkinoilla mukana pitkällä aikavälillä joka tapauksessa, joten kyttään ehdottomasti ostopaikkoja. Salkussani oleva Select Frontier ETF (DX2Z) on suurinpiirtein Lähi-Idän kriisin puhkeamisen aikaisilla varsin alhaisilla arvostustasoilla. Eritoten riskiset mutta kasvupotentiaalia omaavat frontier-markkinat voivat olla pitkällä aikavälillä hyvä sijoitus, joten ostopaikat kannattaa hyödyntää (kts. myös Ari Metson kirjoitus aiheesta).

2) Talvivaara: Siitä lähtien kun Talvivaara listautui pörssiin, olen miettinyt sen ostamista. Psykologisista (ja varsin epärationaalisista) syistä en ole kuitenkaan onnistunut tässä. Osakkeen hinta kun on noussut siihen tahtiin, että "juna meni jo" -tunnelma on ollut pinnassa. Nyt näyttää siltä, että odottavan aika voidaan palkita. Talvivaaran kurssi on pudonnut aivan viime aikoina reilusti, liittyen mm. huonontuneisiin lyhyen aikavälin tuottonäkymiin, yleiseen sentimenttiin, sekä varmasti viimeaikaiseen raaka-aineiden hinnan laskuun. Tästä huolimatta Talvivaara voisi olla hyvä sijoitus pitkään salkkuun (analyysiä Talvivaarasta esim täältä).

Volatiliteetti siis on nousussa, joten pitkäjänteisen sijoittajan ostonapin on parasta olla valmiina. Heitän siis kysymyksen lukijoille - missä te näette houkuttelevimpia ostopaikkoja lähiaikoina?

Osinko-update

2011-05-03T20:58:00.001+03:00

Tänä keväänä vastaanotin salkun kotimaisista osakkeista osinkoja nettona yhteensä noin 1100 euron edestä (tuleva Nokian osinko mukaanluettuna). Sinänsä en tee osingoilla sijoitusurani tässä vaiheessa mitään kummempaa, sillä sijoitan ne kuitenkin lopulta takaisin salkkuun.

Tämmöinen summa kuitenkin tuntuu jo jossain - kyllähän reilulla tuhannella eurolla jo eläisi vaatimattomasti pari kuukautta, jos muita tulolähteitä ei olisi. Ehkä joskus voinkin käyttää osinkoja aidosti "taloudellisesti riippumattoman" elämisen rahoittamiseen. Kaunis ajatus, mutta vielä valitettavan kaukainen :)

Laiskan sijoittajan odotus on huoletonta

2011-04-21T14:24:00.002+03:00

Rautaruukilta tuli tänään ulos varsin positiivinen tulos, ja markkinat reagoivat siihen vastaavasti. Nousua on juuri nyt päivänsisäisesti n. 6 %. Itse sijoitin Rautaruukkiin ensimmäisen kerran 2008 lopussa ja kaksi uusinta erää on hankittu viime vuodenvaihteen molemmin puolin.

RR:n osake on sahannut pitkälti paikallaan koko tämän pari vuotta, ja moni sijoittaja on ehtinyt tällä välin ostaa ja myydä, kun osake on vuorotellen näyttänyt joko halvalta tai toisaalta yhtiö noususuhdanteesta pudonneelta.

Itseäni asia ei ole ihmeemmin häirinnyt. Hyvin hajautetussa sijoitussalkussa on väkisinkin yrityksiä jotka jäävät muista jälkeen - ja toisinpäin! Olen reagoinut asiaan vain siten, että lisäsin omistuksia kun potentiaalisena pitämäni yhtiö oli myöhästynyt noususta. Ehkä odotus palkitaan viimein. Jos näin ei käy, en ole edelleenkään huolissani, sillä minulla on aikaa odottaa.

Metson osake edustaa sitten sitä toista ääripäätä. Ostin yhden erän 2009 keväällä ja nousua siitä on kertynyt jo n. 340 %. Huimasta noususta huolimatta Metso yllätti positiivisella tulosvaroituksella tällä viikolla, eli hyvä vire jatkuu yhä vain.

Edellisiin kahteen osakkeeseen liittyvistä täysin vastakkaisista kurssikehityksistä huolimatta en ota markkinoihin kantaa sen ihmeemmin, vaan jatkan edelleen passiivista omistamista ja aktiivisia lisäostoja tarvittaessa.

Vaalikysely

2011-04-16T19:33:00.002+03:00

Huomenna demokratiaa toteutetaan jälleen kun jokainen saa sijoittaa yhden äänen aatteensa edustajalle. Kansalaisena ja pitkäaikaissijoittajana olen luonnollisesti kiinnostunut politiikasta, ja erityisesti verotukseen liittyvät asiat liippaavat tämän blogin aihepiiriä.

Arvoisa lukija - mikä puolue sai sinun äänesi?

Liittyykö valintasi talouteen ja verotukseen ja sitä kautta sijoittamiseen liittyviin aihepiireihin? Vai ihan johonkin muuhun?

Ajattelin toteuttaa pienimuotoisen selvityksen siitä, minkälainen puoluekartta piirtyisi Suomeen Laiskan Sijoittajan lukijakunnassa - klikkaa oikealta suosikkisi, ole hyvä!

Oma valintani (varsinkin sijoittajan näkökulmasta) on yllätyksettömästi Kokoomus. Siitäkin huolimatta, että viime eduskuntavaaleissa Kokoomus lupaili veronkevennyksiä alle 1000 euron osingoille - ja tämä lupaus jäi lunastamatta. Tänäkin vuonna samanlaisesta on ollut puhetta, mutta se ei ole noussut kovin suureksi teemaksi. Tämän lisäksi Kokoomuksen verolinjassa säilytettäisiin pörssiyhtiöiden osinkotuloista 70 % veronalaisuus, kun muutamalla muulla puolueella se nousisi 100 %:iin. Tämä on merkittävä ero kotimaisen pörssiyhtiön (pien)omistajan kannalta. Saa nähdä miten tällä kertaa käy, jos Kokoomus hallitukseen edes pääsee. Huomennahan tuo alkaa selvitä!

Osto: iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS)

2011-04-11T17:21:00.002+03:00

Ostin erän iShares S&P Small Cap 600 Value ETF:ää (tikkeri: IJS) entisten jatkoksi. Tämä ei ollut niinkään kannanotto jenkkimarkkinoiden edullisuuden tai minkään muunkaan asian puolesta, vaan puhtaasti portfolion hoitamista. Lisäostoja pitää tehdä joka tapauksessa tasaisin väliajoin, kun tavoitteena on salkun kasvattaminen pitkällä aikavälillä.

Sijoituspäätökseen suuremmin vaikuttamattomana lisämausteena voisi mainita Euro/Dollari -kurssin, joka on varsin korkealla juuri nyt. Euro on nimittäin vahvistunut merkittävästi Dollaria vastaan tämän vuoden alusta lähtien johtuen mm. EKP:n koronnostoaikeista. Jos jonkinlaista käännöstä tapahtuu Eurodollarissa lähiaikoina, niin tänään ostetut dollarimääräiset ETF:t voivat olla hyvä ostos puhtaasti valuuttakurssimielessä. Seuraillaan tilannetta - viime kerralla dollarimääräistä ETF:ää ostaessani valuutat menivät juuri toiseen suuntaan kuin tuumailin :)

Cramon osakeanti

2011-04-05T12:37:00.001+03:00

Cramo järjestää omistajien merkintäetuoikeuteen perustuvan annin tässä kuussa, tarkoituksenaan hankkia lisärahoitusta nykyisiltä omistajilta olemassa olevien omistusten suhteessa. Lisäksi antiin voivat osallistua muut ostamalla merkintäoikeuksia pörssistä tai merkitsemällä osuuksia ilman oikeuksia siinä toivossa että kaikkia "merkkareita" ei käytetä.

Itselläni on Cramoa ostettuna vain yhden erän verran joten annin hinta minulle on reilu parisataa euroa. Osallistun antiin mielelläni, sillä se antaa mahdollisuuden sijoittaa lisää rahaa yritykseen, johon olen halunnut sitoutua jo aiemmin. Cramon tapauksessa kyseessä on laajentumisstrategian tukeminen (mm. yritysosto Saksassa). Ihan kannatettava tavoite, sillä kasvun kautta tulee lisää liikevaihtoa ja toivottavasti myös lisää voittoja jaettavaksi osakkeenomistajille.

Finanssikriisin aikana osallistuin Nordean, Amer Sportsin, Spondan ja Stockmannin merkintäetuoikeusanteihin. Jokainen näistä on ollut jälkikäteen ajateltuna menestys - kurssit ovat nousseet kohisten ja anteihin osallistumalla olen lisännyt omistuksia hyvään hintaan. Jokainen näistä yrityksistä on myös toipunut hyvin finanssikriisistä, osin parantuneen rahoitusaseman avulla.

Tästä näkökulmasta ajateltuna Cramon anti ei ole ehkä yhtä edulliseen aikaan kuin edelliset annit joihin olen osallistunut. Yhtä kaikki, kyse on omalta osaltani melko pienestä summasta, joten osallistun antiin suurempia murehtimatta.

2011 / Q1 tilinpäätös

2011-04-01T15:37:00.000+03:00

Vuoden 2011 ensimmäinen kvartaali on nyt nähty. Sijoitusmarkkinoilla oli varsin vilkasta ja volatiilia ja tämä näkyi myös omassa sijoitussalkussani.

Sijoitukset

Sijoitusten kokonaisarvo kasvoi tällä kvartaalilla 6609 euroa eli reilut 13 %. Sijoituksia tein 8919 euron edestä, joten kokonaisuudessaan tuottopuolella tuli takkiin pari tonnia. Tämä johtuu osin siitä, että tein suurimmat tämän vuoden lisäsijoitukset ennen Japanin ja Lähi-idän tapahtumien aiheuttamaa kuohuntaa. Toki sain poimittua jotain lisää myös halvemmilla kursseilla.Toinen kvartaali menee todennäköisesti hieman pienemmällä panostuksella, mutta voihan olla että markkinavoimat huolehtivat vaihteeksi arvonnoususta omien lisäsijoitusten sijaan :)

Alla olevasta kuviosta ilmenee salkun kehitys pidemmällä perspektiivillä.

Portfolio

Tällä jaksolla tein suurimmat sijoitukset ETF:iin. Salkkuun tuli uutuutena DB-X Euro Stoxx 50 (DXET). Lisäksi täydensin edellisiä omistuksia iShares S&P Global Clean Energy (IQQH) ja DB-X S&P Select Frontier (DX2Z) ETF:issä. Lisäksi kasvatin omistuksia Capmanissa kurssikuopasta.

Tällä hetkellä portfolio on muodostunut alla olevan kuvan mukaiseksi (klikkaa suuremmaksi). Kotimaisten osakkeiden osuus on edelleen pienentynyt, kuten on tarkoituskin. Kehittyvät markkinat ovat yhteensä noin 20%, enkä tavoittele tämän suurempaa osuutta niille pitkällä aikavälillä. Jatkossa kasvatan maltillisesti USA ja Eurooppa ETF:ien osuutta salkusta varsinkin jos hyviä ostopaikkoja ilmaantuu. Lisäksi jatkan hyvin hitaasti korkorahastojen osuuden nostamista, tavoitteena 15-20 % paino sijoitussalkusta joskus vuoden 2013 loppuun mennessä.

Maailmanloppu peruttu - toistaiseksi

2011-03-26T14:46:00.000+02:00

Näyttää siltä, että Japanin ja Lähi-Idän kriisien aiheuttama osakemarkkinadippaus oli ostomahdollisuus. Itse hyödynsin tämän ostamalla Capmania ja EURO Stoxx 50 -ETF:ää pari viikkoa sitten. Näistä molemmat ovat jo nousseet ihan mukavasti ostohinnoistaan. Kurssien oiettua takaisin heiluvalle kasvu-uralle, maailmanloppu näyttäisi olevan osakemarkkinoiden osalta peruttu - toistaiseksi.

Yhtään parempaan päin ei Japanin (ydinvoima)tilanne nimittäin ole mennyt, ja kuohunta jatkuu vielä pitkään Lähi-Idässäkin. Euroopassakin velkahuolet saattavat kiristyä kevään mittaan. Pitkän aikavälin sijoittajalta vaaditaan täten jatkossakin kylmähermoisuutta ja vastaavasti nopeaa reagointia ostomahdollisuuksien ilmetessä.

ETF joka voittaa vertailuindeksinsä?

2011-03-17T12:38:00.001+02:00

Kyllä, totta se on. ETF voi voittaa vertailuindeksinsä. Tällainen on DB X-trackersien EURO STOXX 50 -ETF (DXET), josta olen aiemminkin kirjoittanut viitaten mm. 0% kulurakenteeseen.

DXET on voittanut indeksinsä keskimäärin 0,5 prosentilla vuodessa perustamisestaan lähtien (klikkaa kuva suuremmaksi alta).

Miten tämä on mahdollista? Vastaukseksi sopinee lainaus Deutche Bankin sivuilta:

"While ETFs generally come with low management fees, the db x-trackers EURO STOXX 50® ETF (the “Fund”) goes a step further, with the management fee cut to zero on a long term basis just over a year ago. This was done because, since its launch in 2007 the Fund outperformed the underlying Index by an average of 0.5 per cent annually. This outperformance is being passed on to investors in the form of the cut in fees. The Fund was able to beat the performance of the Index because the performance of the Index is replicated synthetically. The swap counterparty Deutsche Bank AG, acting through its London Branch (“DB”) ensures that the Fund receives the full Index performance without any deductions. Meanwhile, additional revenues, which are passed on to the Fund, are currently generated through activities such as securities lending. The end result is that the Fund currently outperforms the Index. These advantages have led to the Fund establishing itself as one of the most successful products in the sector: in terms both of assets under management ─ €2.5 billion as of 30 September 2010 ─ and the volume of the fund traded, it is among the top 15 ETFs in Europe."

Sama lyhyesti:

EURO STOXX 50 on rakenteeltaan synteettinen, eli muodostaa arvonsa swap-sopimuksin, eikä omista suoraan indeksiin liittyviä arvopapereita. Tämä mahdollistaa säästöjä ja tuloja verrattuna tavallisiin ETF:iin mm. osinkojen kierrättämistarpeen ja siihen liittyvien kulujen välttämisellä sekä ns. osakelainauksella.

Yleensä ylituottoihin liittyy joku "juju". Niin tässäkin tapauksessa. Synteettisiin ETF:iin liittyy nimittäin vastapuoliriski, joka on rajattu max. 10 %:iin pääomasta, jos liikkeellelaskija menee konkurssiin. DB X-trackereissa tämä on keskimäärin tätä huomattavasti alempi, sillä ns. uudelleenbalansointi tehdään reilusti ennen kuin 10 % taso on täynnä.

Nämä seikat huomioon ottaen sijoitan jatkossakin nimenomaan DXET:hen sekä sijoituskohteen (Euroopan top 50 yritykset), että ylituottoa tarjoavan kulurakenteen takia.

Maailma - tuo epävarma paikka

2011-03-15T08:47:00.000+02:00

Keneltäkään ei ole varmaan jäänyt huomaamatta, että luonnonvoimat ovat ottaneet niskalenkin eräästä maailman suurimmasta taloudesta. Näkyvien tuhojen lisäksi tämä on heijastunut myös finanssimarkkinoille viime päivinä dramaattisella tavalla (kts. Nikkei 225 -indeksi alla).

Yllä oleva kertoo kuva kertoo luonnonvoimien aiheuttamien tuhojen kokoluokasta sekä mahdollisen ydinriskin realisoitumisen pelosta.

Vielä eilen moni uutiskommentaattori oli sitä mieltä, että Japanin tuhot ovat sen verran pientä mittaluokkaa, että ne eivät aiheuta suuria huolia finanssimarkkinoilla ja maailmantalouden elpymisen osalta. On myös sanottu, että tuleva jälleenrakennus voi auttaa Japania nousemaan deflaatiokierteestä. Ehkä näin jossain vaiheessa tapahtuu, mutta ainakin juuri tällä hetkellä Japanin tapahtumat näyttävät vaikuttavan negatiivisesti - paikallisten markkinoiden jättiromahduksen lisäksi myös muut Aasian markkinat ovat olleet reippaassa laskussa.

Tämä asia - kuten muutkin ennalta-arvaamattomat katastrofit - kertovat jälleen sijoittajalle hajauttamisen tärkeydestä. Itselläni ei ole sijoituksia Japanissa, enkä välttämättä ole markkinoille siirtymässä tämänkään kurssilaskun jälkeen. Epävarmuus nimittäin säilyy. Jos jossain vaiheessa mannerlaatat jyrähtävät suoraan Tokion alla (joka on varsin mahdollinen skenaario), ovat vaikutukset vieläkin suuremmat sekä inhimillisesti ja taloudellisesti.

Arabikadun nousu heiluttaa kursseja - milloin oston paikka?

2011-03-02T16:34:00.000+02:00

Salkkuni yksi isoista yksittäisistä sijoituksista on DB-X Select Frontier. Tähän ETF:ään kuuluu reuna-alueiden markkinoita - eli "kehittyviä kehittyviä". Suuressa osassa tätä ETF:ää ovat sijoitukset arabimaihin kuten Saudi-Arabiaan ja Kuwaitiin.

Arabikadun, eli arabien kansalaisyhteiskunnan nousu heiluttaa nyt komeasti kursseja, sillä sijoittajat eivät pidä epävarmuudesta. Vaikkakin demokratiakehitys on (toivottavasti) pitkällä aikavälillä hyvä asia kaikille osapuolille, lyhyellä aikavälillä kansannousut tai sisällissodat ovat myrkkyä pääomamarkkinoille. Tänäänkin arabimaiden osakekurssit ovat lasketelleet alaspäin (kts. BBC:n juttu).

Koska haluan portfoliooni pitkällä tähtäimellä reuna-alueiden markkinoita hajautuksen ja tuottomahdollisuuksien takia, harkitsen nyt piakkoin ostavani lisää DB-X Select Frontier -ETF:ää nyt kun kurssit ovat laskeneet reilusti. Ongelma on vaan että milloin tällaisen liikkeen uskaltaa tehdä? Näyttää siltä, että jokainen päivä arabikadulla tuottaa lisää yllätyksiä ja uusia maita liittyy mukaan kapinointiin vanhoja vallanpitäjiä vastaan.

Ostoksille nyt heti vai vähän myöhemmin - ideoita?

Sanoista tekoihin: Euro Stoxx 50 (DXET) salkkuun

2011-02-24T14:24:00.000+02:00

Edellisessä merkinnässäni pohdin Euro Stoxx 50 (DXET) -indeksin lisäämistä salkkuun. Kyseessä on DB X-Trackers -tuoteperheeseen kuuluva kustannustehokas, osingot uudelleensijoittava ETF. Lisäsin tätä tänään ensimmäisen erän salkkuun.

Markkinoiden suunnastahan on juuri tällä hetkellä kovin vaikeaa sanoa mitään. Aikeissani on kuitenkin lisätä DXET:tä vielä tämän vuoden aikana toinenkin satsi, joten en ole kovin huolissani tuliko nyt ostettua "liian kalliilla".

Sijoitusidea: Eurooppa

2011-02-21T12:41:00.003+02:00

Eurooppa on tylsä paikka verrattuna kiehtoviin kehittyviin markkinoihin tai dynaamiseen ja innovatiiviseen jenkkilään. Eurooppa onkin viime aikoina hävinnyt kilpailukykykisassa sekä itään että länteen päin. Lisäksi Euro(valuutta)-alue on kärsinyt ylivelkaantuneista jäsenistään.

Tästä syystä eurooppalaiset osakkeet eivät ole nousseet yhtä reippaasti vuoden 2009 markkinapohjistaan kuin muiden maailmankolkkien osakkeet. Alla osingot huomioivan Euro Stoxx 50 TRN -indeksin kehitys.

Euroopassa on kuitenkin toivoa. Vahvimmat maat saksan johdolla puksuttavat tehokkaasti eteenpäin. Haluaisin olla sekä tuotto- että hajautusmielessä mukana tällaisilla markkinoilla. Olen löytänyt siihen myös mainion tuotteen.

Sen nimi on DB X-trackers Euro STOXX 50 ETF (tikkeri DXET), joka seuraa 50 Euroalueen suurimman yrityksen kurssikehitystä. Suurimmat maat ovat Saksa ja Ranska. Tässä ETF:ssä on kaksi kulutietoiselle sijoittajalle loistavaa ominaisuutta:

1) Hallinnointipalkkio 0 %! Luit oikein - hallinnointipalkkiota ei ole. Tuottonsa Deutche Bank ottaa mm. osakelainauksesta. Joka tapauksessa kireä kilpailu on johtanut siihen, että sijoittajalle on tarjolla nollan prosentin palkkiolla olevaa tuotetta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tämä on erittäin hyvä asia, kulut eivät pääse nakertamaan pottia. Itse asiassa DXET ei ole perustamisensa jälkeen jäänyt indeksistä jälkeen lainkaan - kiitos edullisen kulurakenteen!

2) Osinkojen uudelleensijoittaminen. Lisäksi DXET sijoittaa osingot uudelleen. Näin Suomen verottajakaan ei pääse väliin, vaan korkoa korolle toteutuu automaattisesti ja verotehokkaasti.

Ottaen huomioon edellä mainitut edut, suunnittelen sijoittavani tänä vuonna 1-2 kohtalaisen kokoista summaa tähän tuotteeseen. Pidemmällä tähtäimellä tämä ETF voisi muodostaa salkustani 5-10 %.

Osinkokatsaus, Rautaruukki ja sananen Nokiasta

2011-02-17T13:41:00.000+02:00

Vuoden alussa kirjoitin odotuksiani tämän vuoden osingoista. Siinä missä viime vuonna osinkoja irtosi kotimaisista osakkeista reilu 700 euroa (brutto), tälle vuodelle odotin summan huomattavaa suurentumista. Kaiken kaikkiaan osinkojen nostot ovatkin olleet kautta linjan suhteellisen merkittäviä. Omaan salkkuuni osui muutama erityisen huomattava osinkojen korottaja - Capman, Metso ja Oriola-KD päällimmäisenä.

Nyt kun kevään osingonmaksut on julkistettu, tämän vuoden kotimaisista osakkeista saamani osingot näyttävät nousevan yli 1200 euroon. Tässä on nousua viime vuodesta ihan mukavasti (tosin olen hankkinut myös lisää osakkeita tällä välillä). Tällä summalla pääsee jo yli "pienten osinkojen", joita erinäisten tahojen puheissa on kaavailtu 1000 euroon verovapausmielessä.

Tänään lisäsin salkkuun Rautaruukkia edellisten lisäksi. RR:n osakekurssi on yksi harvoista suomen pörssissä, joka ei ole vielä kunnolla toipunut finanssikriisin pohjalukemistaan. Jatkossa rakentamisen ja konepajateollisuuden kysynnän kasvaessa RR:n meno todennäköisesti paranee. Pitkäjänteinen sijoittaja - kuten minä - ehtii siis tässä vaiheessa vielä hyvin mukaan.

Ja loppuun sananen Nokiasta, vaikka tästä aiheesta taitaa olla jo ylitarjontaa :)

Mielestäni Nokian ratkaisu hypätä Microsoftin kelkkaan oli oikea. Nokia ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan yhtä hyvä softayhtiö kuin alan valiot - Microsoft, Google ja Apple. Tämä on valitettava totuus. Microsoftin valtavat T&K-resurssit ja softaosaaminen voivat olla lopulta se mitä Nokia tarvitsee, aika näyttää miten tässä käy. Pysyn mukana pienomistaja, ja seurailen sivusta miten kumisaapastehtaan käy maailmalla. Toivotaan että hyvin.

Lisää kehittyviä dipistä

2011-02-10T20:44:00.001+02:00

Pari merkintää sitten kerroin ostaneeni Frontier-ETF:ää kurssien laskettua Egyptin kriisin takia. Tämän jälkeen myös laajempi MSCI Emerging Markets -indeksi on laskenut yli 10 % kuukauden takaisista lukemistaan.

Tulevaisuudesta en tiedä, mutta yli 10 % laskettelu antoi minulle nyt mahdollisuuden ostaa tätäkin ETF:ää (DBX1) lisää salkkuun. Tämän ostoksen myötä olen saavuttanut ja hieman ylittänyt 20 % tavoitteen kehittyvien markkinoiden osuudesta salkun allokaatiossa.

Toinen huomattava seikka sijoitussalkun koostumuksen kannalta on kotimaisten osakkeiden osuuden laskeminen ensi kertaa alle 60 % tämän blogin historiassa. Hajauttaen hyvä tulee...!

Seuraavaksi ETF-rintamalla on iShares S&P Small Cap 600 Valuen lisääminen. Tällä hetkellä ko. indeksin lukemat pyörivät parin vuoden huipuissaan. Voi kuitenkin olla, että jenkkimarkkinoillakin nähdään tänä vuonna epävarmuuden hetkiä. Jos näin käy, niin olen valmis lisäostoksiin.

Kasvavia osinkoja ja kurssireaktioita

2011-02-04T09:25:00.002+02:00

Tällä viikolla moni salkkuni keskeisistä yrityksistä on raportoinut tuloksistaan ja julkistanut osinkonsa vuodelle 2011. Tulosjulkistukset ovat aiheuttaneet varsin voimakkaita markkinareaktioita. Mm. Amer Sportsin ja Keskon 7-8 prosentin laskut voisivat tarjota suurtakin draamaa, ellen olisi pitkäjänteinen omistaja. Koska en ole ostanut näitä ennen tulosjulkistusta, enkä ole myymässä lähitulevaisuudessa, minua kiinnostavat enemmän osingot. Osingot ovat kuitenkin konkreettista tulovirtaa, siinä missä kurssit heiluvat lyhyellä aikavälillä joka tapauksessa.

Ilahduttavia osinkoyllättäjiä tällä viikolla ovat olleet Metso ja Capman. Metso maksaa osinkoa 1,55 euroa per osake, ja tämä tekee vuoden 2009 hankintahinnoilla osingoksi 17 %! Ei paha.

Capmania siirryin omistamaan vasta viime syksynä (kts. postaukset liittyen ensimmäiseen ja toiseen ostoerään). Yritys vaikutti tällöin edullisesti hinnoitellulta. Näyttää siltä että pohdintani osuivat oikeaan tässä tapauksessa. Capman on noussut ostojen keskikurssista yli 20 %, mutta vielä merkittävämpi on osinkotuotto viime syksyn ostohinnoille, joka on tuhdit 8,2 %!

Ostos ja myynti: Frontieria lisää, raaka-aineita pois

2011-02-02T12:56:00.000+02:00

Edellisessä kirjoituksessani pohdin DB-X Select Frontier -ETF:n (tikkeri: DX2Z Xetrassa) lisäostoja. Siirryin saman tien sanoista tekoihin ja ostin mukavan erän lisää "reuna-alueita" salkkuun. Pikaiseen ostoon kimmokkeena toimi Egyptin mellakoiden aikaansaama n. 10 % alennus ETF:n hinnassa. Olin aikeissa ostaa tätä lisää ennen pitkää, joten päätin hyödyntää alennuksen välittömästi.

Tällä kertaa rahoitin ostoksen myynnillä. Myynnit eivät kuulu yleisesti ottaen sijoitusstrategiaani, mutta nyt tein poikkeuksen. Ostin vuonna 2009 OP Raaka-aine rahastoa spekulatiivisessa mielessä (kts. postaus), sillä raaka-aineiden hinnat olivat silloin laskeneet merkittävästi ja ennakoin nousun olevan odotettavissa. Näin kävikin, ja pääsin nyt myymään ko. rahasto-osuudet n. 30 % voitolla pois. Voi toki olla, että raaka-aineet jatkavat nousuaan jatkossakin, mutta en halua jatkaa spekulointia asialla tätä pidemmälle. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilta saatava tuotto kuitenkin peittoaa raaka-aineista saatavan "inflaatiosuojan".

Tästä eteenpäin salkkuni sisältää vain suoria osakesijoituksia, kansainvälisille markkinoille kohdistuvia ETF:iä ja korkorahastoja. Näillä palikoilla mennään jatkossa, sillä yksinkertainen (ja vähäkuluinen) sijoittaminen on kaunista.

Egypti, arabimaat ja osakekurssit

2011-01-31T08:57:00.001+02:00

Tunisiassa ja Egyptissä kuohuu. Kansa on tyytymätön vuosikymmeniä jatkuneeseen, diktatuuria muistuttaneeseen poliittiseen tilanteeseen. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Ennen kaikkea epävarmuutta. Ja sijoittajat vihaavat epävarmuutta. Siksi osakekurssit tulevat elämään villisti - ei vain arabimaiden pörsseissä vaan myös ympäri maailma. Kyseessä on kompleksinen poliittinen palapeli, jossa on kyseessä maailmanrauha, luonnonvarat ja kauppareitit. Kaikki nämä palikat ovat nyt nousemassa enemmän tai vähemmän ilmaan.

Aion seurata tilannetta rauhassa sivusta ja jatkaa osto-ohjelmaa sijoitussuunnitelman mukaan. Jos minulla olisi välitöntä tarvetta sijoitusomaisuudessa kiinni olevalle varallisuudelle, saattaisin myyntejä harkitakin. Mutta onneksi näin ei ole. Erityisseurannassa minulla on esim. S&P Select Frontier -indeksiä seuraava ETF, jota saattaa saada lisää edullisesti lähiviikkoina/kuukausina, sillä se sisältää runsaasti arabimaiden osakkeita. Toisaalta epävarmuus tuntuu vaikuttavan kaikkiin pörsseihin, joten lisäostopaikkoja saattaa aueta vaikkapa jenkkilässä, jossa kurssit ovat viimeaikoina ehtineet nousta melkoista kyytiä.

Osinkovuosi 2010 ja ajatuksia tälle vuodelle

2011-01-19T16:30:00.002+02:00

Kun vuodenvaihde ei ole vielä liian kaukana, ajattelin summata osinkovuoden 2010. Siitä ei olekaan kovin paljon kerrottavaa: osinkoja tuli yhteensä 615 euroa verojen jälkeen, joista 574 euroa kotimaisista osakkeista ja loput 41 euroa ETF:istä. Luku on huomattavan pieni, joka johtuu mm. varovaisista osingonmaksukäytännöistä yritysten toipuessa talouskriisistä.

Tälle vuodelle odotan saavani osinkoina tuon summan vähintään tuplana. Tämä johtuu salkun kasvaneesta pääomasta sekä yritysten parantuneista tuloksista, joista on varaa maksaa enemmän ulos kuin viime vuonna. Lisäksi kotimaiset osingonmaksajat saattavat ennakoida mahdollista pääomatuloveron nousua maksamalla enemmän osinkoja kuin ilman verouhkaa.

Omaan sijoitusstrategiaani kuuluu pitkäjänteinen salkun rakentaminen ja osingot eivät sinänsä ole mikään edellytys tälle. Osingoista koituu minulle turhaan veroseuraamuksia, semminkin kun käytännössä sijoitan ne suoraan takaisin salkkuun. Tästä syystä olen valikoinut salkkuun joitakin osingot uudelleen sijoittavia ETF:iä.

Toisaalta erittäin pitkällä aikavälillä osingoista saatava tulovirta voi muodostua yhdeksi varteenotettavaksi tulonlähteeksi - viimeistään siinä vaiheesssa kun osinkoja tulee enemmän kuin on halukkuutta tehdä lisäsijoituksia esimerkiksi vuositasolla. Käytännössä tällainen tilanne ei toteudu omalla kohdallani ihan heti, ei ainakaan tällä vuosikymmenellä!

Clean energyä halvalla

2011-01-14T19:22:00.000+02:00

Moni osake ja indeksi on kallistunut viimeisten vajaan kahden vuoden aikana melkoisesti. Osake- tai indeksipoiminta on täten ollut varsin helppoa, sillä käytännössä kaikki vuonna 2009 tehdyt ostokset ovat tuhdisti plussalla.

Yksi harvoista poikkeuksista on ns. puhtaan energian osakkeet. S&P Global Clean Energy -indeksi matelee lähellä finanssikriisin pohjalukemiaan (klikkaa alla oleva kuva suuremmaksi).

Indeksiin kuuluu 30 kpl puhtaan energian yrityksiä ympäri maailmaa, mm. seuraavat:

First Solar (USA, aurinkoenergiaa)

Vestas Wind Systems (Tanska, tuulivoimaa)

Trina Solar (Kiina, aurinkoenergiaa)

Empresa Nacional de Electricidad (Chile, tuuli- ja vesivoimaa)

Kun rakensin salkkua finanssikriisin keskellä, hankin kolmeen otteeseen tätä indeksiä seurailevaa ETF:ää (iShares S&P Global Clean Energy, tikkeri IQQH Dextrassa). Ajattelin tuolloin tekeväni hyvät kaupat. Lyhyellä tähtäimellä näin ei todellakaan näytä käyneen. Välillä indeksi lähti pikkuhiljaa nousemaan, mutta mm. kansainvälisen ilmastokokouksen pettymysten jälkimainingissa indeksi on hiipunut lähelle finanssikriisin pohjatasojaan.

Ilmastonmuutosteema ja siihen sijoittaminen ei olekaan lyhyen tähtäimen hommaa. Ennen pitkää uskon tämänkin indeksin lähtevän nousuun, kunhan muu talouskriisi alkaa helpottaa ja kansainvälinen yhteisö alkaa taas kiinnostua ympäristöasioista. Juuri nyt tuntuukin olevan varsin edullinen oston paikka. Näiden ajatusten siivittämänä lisäsinkin salkkuun tänään 200 kpl ko. ETF:ää entisten lisäksi.

Nyt ei kunnon tuottoihin tarvitakaan muuta kuin aikaa, mahdollisesti paljonkin. Seurataan tilannetta seuraavien vuosikymmenten varrella :)

Uusi (vanha) peluri lyhyen koron rahastoissa

2011-01-07T12:44:00.001+02:00

Viime vuonna mietin pariin otteeseen ns. "laiskan sijoittajan pelikassan" pitämisen järkevyyttä (osa 1 ja osa 2). Ideana on siis pitää osa varallisuudesta syrjässä, jotta osakemarkkinoiden mahdolliset negatiiviset ylireagoinnit voisi hyödyntää. Ajatus on sinällään vähän kiistanalainen, sillä markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta yksittäiselle ihmiselle.

Kyseenalaisesta hyödystä huolimatta olen kerännyt pientä vararahastoa nimenomaan sijoitusmahdollisuuksia varten. Tämä on myös henkinen juttu - menetetyt mahdollisuudet hyödyntää hetkittäisiä alennusmyyntejä kirpaisevat jälkikäteen. "Valmiusrahaston" avulla näitä voi ainakin yrittää hyödyntää. Tällä hetkellä minulla on tällaisia tilanteita varten lyhyen koron rahastossa reilu 5 % salkun arvosta. En laske tätä mukaan kuitenkaan salkun arvoon, sillä rajatapauksissa saatan joutua hyödyntämään tätä varallisuutta muualla.

Pientä tuottoa olisi kuitenkin hyvä saada myös tällaisten varojen osalta. Käytännössä järkevin vaihtoehto on lyhyen koron rahastot, joissa on hyvin vähän riskiä. Lyhyen koron sijoituksille on pitkään ollut monen kustannusvalveutuneen paras vaihtoehto Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA, jonka säilytyspalkkio on 0,18%. Tämä varmistaa ainakin sen, että kulut eivät pääse syömään lyhyiden korkojen muutenkin vaatimattomia tuottoja.

Tänään huomasin ilahduksekseni, että Osuuspankki on alentanut oman vastaavan tuotteensa (OP-Likvidi) hallinnointipalkkiota 0,2 %:iin entisestä 0,4%:sta (kts. tiedote). Palkkio on siis puolittunut, ja menee käytännössä samoihin kuin Selgisonin rahaston palkkio. OP-Likvidi on siis nyt todellinen vaihtoehto varsinkin niille sijoittajille, jotka saavat OP-ryhmästä bonuksia. Bonuksia nimittäin kertyy OP:n rahastosijoituksista 0,25 % edestä. Tästä voi laskeskella, että OP:ssa lyhyen koron (rahamarkkinarahaston) hinta alkaa olla jo varsin kilpailukykyinen :)

Edellä mainitut pohdinnat alkavat olla itselleni merkityksellisiä sijoitusvarallisuuden kasvaessa, varsinkin jos tavoitteena olisi pitää jatkossakin n. 5 % valmiusrahastoa lyhyessä korossa. Tällöin rahoille kannattaa etsiä tuottavin mahdollinen kohde kyttäyspaikkojen etsimisen ajaksi. Voihan olla että tässä joutuu vielä odottelemaan vuosia, ennen kuin kunnon alennusmyynnit alkavat seuraavan kerran.

50000 euron raja rikki!

2011-01-04T09:30:00.000+02:00

Eilen tapahtuneet globaalin nousupäivän ansiosta salkun arvo rikkoi ensimmäistä kertaa 50000 euron rajan.

Vaikka tasaluvulla on lähinnä symbolinen merkitys, pidän sitä kuitenkin tärkeänä virstanpylväänä lyhyellä sijoittajanurallani. En olisi vuoden 2008 tunnelmissa uskonut, että salkku saavuttaisi tämän arvon näin nopeasti. Itse asiassa aikanaan tekemäni sijoitussuunnitelman mukaisesti 50000 olisi pitänyt rikkoutua vasta 2012 vuoden loppupuolella.

Suunnitelmaa nopeampi eteneminen johtuu sekä aiottua suuremmista ostoista sekä viimeisen vajaan kahden vuoden merkittävistä kurssinousuista. Nyt tuleekin eteen kysymys - pitäisikö sijoitussuunnitelmaa tarkistaa?

Tiedostan, että kurssinousu ei jatku ikuisesti. Silti kiusauksena olisi tiukentaa sijoitussuunnitelman tavoitteita, koska tavoitteet edesauttavat saavuttamaan tuloksia, ainakin minun kohdallani. En lähde vielä sorvaamaan kokonaan uutta sijoitussuunnitelmaa, mutta asetan tässä tavoitteen seuraavalle virstanpylväälle eli 100 000 euron sijoitusomaisuudelle:

Tavoite: Sijoitussalkun arvo 100 000 euroa vuoden 2013 loppuun mennessä.

Tavoitteen saavuttamineen vaatii kurssinousun jatkumista kohtalaisella tasolla (esim. 10 % vuodessa) sekä noin 1000 euron lisäsijoituksia kuukaudessa. Jos ensimmäinen kriteeri ei toteudu, niin lisäsijoituksia vaaditaan vielä enemmän.

Tavoite on nyt siis asetettu - tästä on hyvä aloittaa sijoitusvuosi!

Vuoden 2010 tilinpäätös

2011-01-02T17:46:00.002+02:00

Vuosi 2010 ei ollut sijoittajalle yhtä hulppea kuin sitä edellinen. Osakemarkkinoilla on silti todellakin kannattanut olla mukana. Seuraavassa tarinaa salkkuni kehittymisestä vuoden 2010 aikana.

Sijoitukset ja arvonkehitys

Tein tänäkin vuonna uusia sijoituksia suunniteltua enemmän. Hankin vuositasolla uutta sijoitusomaisuutta 15637 euron edestä, eli 1303 eurolla kuukaudessa. Jälkikäteen olen tyytyväinen panostukseeni, sillä vuoden aikana hankitut sijoitukset ovat tuottaneet varsin hyvin.

Suurin osa salkun arvonnoususta 2010 koostui näistä uusista sijoituksista. Kurssinousujen osuus arvonnoususta oli 6023 euroa. Kokonaispääoma kasvoi täten viime vuonna yhteensä 21660 euroa eli 78 %.

Mukavaltahan se tuntuu, kun salkun markkina-arvon sai lähes tuplattua! Jatkossa tämä ei taida onnistua enää, vaan mennään enemmän markkinavoimien mukana. Alla olevasta kaaviosta näkyy salkun pitkän aikavälin arvonkehitys (pl. osingot).

Portfolio

Alla olevasta kuviosta (klikkaa suuremmaksi) näkyy salkun tämänhetkinen jakauma. Kehittyvät markkinat (DB-X:n ETF:t) ovat noin viidennes salkusta, joka on pidemmän aikavälin tavoitearvoni. Muita suuria ETF-sijoituksia on Jenkkiläisissä pienyhtiö/arvo-osakkeissa ja puhtaassa energiassa. Loppuosa salkusta koostuu laajalti hajautetuista kotimaisista osakkeista, sekä tässä vaiheessa hyvin pienestä osuudesta korkorahastoja.

Sijoitusvuosi 2011

Odotan alkavalta vuodelta suurinpiirtein samanlaista sijoitusvuotta kuin mitä 2010 oli. Eli epävarmuutta ja kurssiheiluntaa, mutta loppujen lopuksi positiivisena päättyvää vuotta. Jatkan siis edelleen sijoitussuunnitelman mukaisesti kohti tavoiteallokaatiota pyrkien tekemään ostoksia sopivissa väleissä. Tämä tarkoittaa ensinnäkin vähittäistä korkosijoitusten lisäämistä. Tavoitteenani on nostaa korkosijoitusten osuus salkusta lähemmäs 20 % asteittain tulevien parin vuoden aikana. Lisäksi pyrin vähentämään kotimaisten osakkeiden painoarvoa salkusta muihin sijoituslajeihin (mm. ETF:t) kohdistuvien lisäostojen kautta.

Mukavaa sijoitusvuotta 2011!

Suomi-salkun jakauma

2010-12-15T01:30:00.000+02:00

Sijoittajan ainut ilmainen lounas on hajautus, kuuluu vanha (ja tosi) sijoitusviisaus.

En ole aiemmin miettinyt osakesalkkuni koostumusta toimialahajautusmielessä sillä salkku on ollut rakennusvaiheessa. Nyt kuitenkin osakesalkku alkaa olla jo suhteellisen kookas, ainakin siinä mielessä että lisäsijoituksilla ei voi vaikuttaa kovin suuresti salkun rakenteeseen.

Alla suomisalkkuni koostumus toimialoittain. Yhdistelin muutamia tarkastelun sujuvoittamiseksi. Osakkeet eri toimialojen sisällä on järjestetty suhteellisen painoarvon mukaisesti.

Rahoitus (28%)
Nordea Bank
   Keskihinta 5,63, arvonkehitys +39,90
Sponda
   Keskihinta 2,10, arvonkehitys +70,60
CapMan
   Keskihinta: 1,45, arvonkehitys +13,79
Sampo A
   Keskihinta 12,88, arvonkehitys +55,84

Perusteollisuus, teollisuustuotteet ja –palvelut (21%)
Metso
   Keskihinta 9,16, arvonkehitys +345,74
Cramo
   Keskihinta 7,39, arvonkehitys +136,27
Uponor
   Keskihinta 11,14, arvonkehitys +23,05
Rautaruukki
   Keskihinta 14,65, arvonkehitys +13,79

Kulutustavarat & päivittäistavarat (19%)
Amer Sports A
   Keskihinta 4,71, arvonkehitys +101,76
Kesko B
   Keskihinta 17,85, arvonkehitys +102,63
Stockmann B
   Keskihinta 11,23, arvonkehitys +146,29

Yhdyskuntapalvelut & energia (13 %)
Neste Oil
   Keskihinta 9,57, arvonkehitys +26,32
Fortum
   Keskihinta 17,68, arvonkehitys +22,68

Terveydenhuolto (10%)
Oriola-KD B
   Keskihinta 1,94, arvonkehitys +90,75

Informaatioteknologia (9%)
Nokia
   Keskihinta 13,70, arvonkehitys -45,39
Teleste
   Keskihinta 4,25, arvonkehitys +5,50

Kokonaisuutta tarkastellessa huomaa, että salkku on koottu suurelta osin lamahinnoin. Parhaat poiminnat ovat nostaneet varsinkin sykliset osakkeet suureen painoon (mm. Metso on kirinyt hurjaa vauhtia). Toisaalta on mielenkiintoista ja mukavaa huomata, että kulutus- ja päivittäistavarat ovat hyvien arvonnousujen myötä muodostaneet tukevan "kivijalan" salkkuun.

Vaikka tarkastelinkin tässä toimialajakaumaa, otan sen annettuna enkä lähde tekemään myyntejä esim. syklisistä saatujen voittojen kotiuttamisesta - en voine voittaa markkinoita tässä. Jatkossa kuitenkin saatan käyttää tätä tarkastelua lisäostokohteiden valinnassa.

Tämän merkinnän myötä blogi ja blogisti jäävät joululomalle.

Mukavaa loppuvuotta ja joulun aikaa kaikille blogin lukijoille!

ETF:iä ympäri maailman

2010-12-04T12:03:00.001+02:00

Olen tehnyt tällä viikolla kaksi lisäostosta sijoitussuunnitelman mukaisesti. Nämä sijoitukset hajauttavat edelleen Suomi-painotteista salkkuani sekä maantieteellisesti että sijoitustyylillisesti.

Ensinnäkin, ostin alkuviikosta erän DB-X S&P Select Frontier ETF:ää.

Frontier- eli reuna-alueiden markkinat - joihin kuuluvat tässä indeksissä mm. Kuwait, Kolumbia, Argentiina, Kypros, Pakistan, Panama ja Nigeria - eivät ole vielä nousseet arvostuksessa taantuman pohjilta samassa tahdissa "kehittyneempien kehittyvien" BRIC-maiden kanssa. Uskon, että nousukauden mahdollisesti jatkuessa frontier-markkinat tulevat nousemaan varsin mukavasti. Riskiähän tässä indeksissä riittää - mutta se on toisaalta tavoitteenikin, koska sijoitusaika on hyvin pitkä. Potentiaalisten tuottojen toivossa ja myös geografisessa hajautusmielessä pyrin pitämään frontier-markkinoita mukana salkussa suhteellisen merkittävällä painolla. Itse asiassa frontier-markkinat ovat tällä hetkellä minulla lähes yhtä suuri osa salkusta kuin BRIC-maat sisältävä emerging markets -indeksi.

Lisäksi ostin vielä kaupan päälle erän iShares S&P Small Cap 600 Value ETF:ää.

Ensimmäisen kerran tätä ETF:ää ostaessani kirjoitin jo pieniin arvoyhtiöihin sijoittamisen eduista. Useassa varteenotettavassa lähteessä on todettu näistä irtoavan pitkässä juoksussa suurempia tuottoja verrattuna muun tyyppisiin yrityksiin juuri jenkkimarkkinoilla (suuremman riskin ja pienemmän analyytikkoseurannan takia). Suunnitelmissani on nostaa tämän ETF:n osuus salkusta n. 10 % ja pitää sitä pitkällä aikavälillä lähellä tätä painoarvoa.

iShares S&P Small Cap 600 Value on noteerattu Dollareissa - ja tämä antaa pienen lisämausteen sijoitukselle. Tällähetkellä Eurolla saa n. 1.32 dollaria, mutta joissakin lähteissä on povailtu valuuttojen pariteettia, eli 1:1 arvostusta. Dollarin on myös sanottu olevan "sijoitus, joka kestää Euroopan velkakriisin". Jos Euro todella jatkaa heikkenemistään Dollariin nähden pariteettiin asti tai sen alle, tulevat Dollarimääräiset sijoitukset kuten juuri ostamani ETF kasvattamaan arvoaan pelkästään valuuttakurssien muutoksen takia. Tämä pohdinta ei millään muotoa ole kuitenkaan sijoitukseni päämotiivi, vaan mielenkiintoinen asia seurattavaksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä - mitä salkkuni sijoitukset edustavat - valuuttakurssit tulevat todennäköisesti heilumaan milloin mihinkin suuntaan, eikä minulla ole tämän osalta eväitä tehdä ennustuksia.

Näiden ostosten jälkeen onkin hyvä vetaytyä joulutauolle sijoitusmielessä - uusia sijoituksia teen tässä kuussa enää omaan ja läheisten hyvinvointiin.

Toinen erä Capmania

2010-11-17T13:34:00.001+02:00

Pari kuukautta sitten ostin erän Capmania, ja tänään ostin samankokoisen satsin (500 kpl) lisää. Tämän ostoksen myötä Capman muodostaa salkustani sopivan kokoisen osan - en nimittäin halua omistaa kovin pieniä eriä tiettyä osaketta, koska kiinnostuksen ja seurannan kohteita ei voi olla rajattomasti.

Ostokselle on muutama keskeinen motiivi:

Capman on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin valikoituihin kasvu- ja listautumispotentiaalia omaaviin yrityksiin. En itse omista resursseja tällaisten seuraamiseen tai suoraan omistukseen, joten Capmanin omistaminen antaa kätevän pääsyn näihin ja täydentää salkkua.

Pienet yritykset ovat vähemmän seurattuja ja usein riskisempiä kuin suuremmat (ja täten tuottoisempia pitkällä aikavälillä). Capmanin omistukset ovat pienyrityksiä ja Capman on melko pieni itsekin. Tämä tasapainottaa salkkuni tämänhetkistä suuryrityksiin painottuvaa jakaumaa.

Capman on tämän hetkiseltä hinnoittelultaan houkutteleva. Tämän päivän hinta on hyvin lähellä vuoden 2001 listautumishintaa ja päivän kurssilla laskettu osinkotuotto (n. 3%) on suhteellisen hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa Capmanin omistaja voi päästä huomattavasti parempiin osinkotuottoihin, jos historia toistaa yhtään itseään - osinko per osake 2010 oli 0.04 euroa, mutta aiemmin on jaettu jopa 0.12 - 0.26 euron osakekohtaisia osinkoja.

Tämän vuoden puolella ostoslistalla on vielä joko DB-X S&P Select Frontier tai iShares S&P Small Cap 600 Value.

Korkomarkkinoiden ajoittaminen

2010-11-12T16:16:00.001+02:00

Väitän että korkomarkkinoiden ajoittaminen on suhteessa paljon helpompaa kuin osakemarkkinoiden. Tämä siitä syystä että korkomarkkinoiden lähiaikojen tuottoja voi tietyssä suhdannevaiheessa ennustaa melko hyvin. (kts. esim aiempi merkintäni aiheesta)

Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.

Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.

Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.

Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.

Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.

Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.

Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.

Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?

Tavoiteallokaation viilausta lähivuosille

2010-11-02T06:54:00.001+02:00

Pidemmän aikavälin tavoiteallokaationi on suurinpiirtein seuraava:

40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)

Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.

Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.

2011

60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat

2012

55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat

2013

50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat

En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.

Erä Nokiaa keskihinnan alentamiseksi

2010-10-28T21:12:00.000+03:00

Ostin tänään erän Nokiaa, vaikka olin jo aiemmin päättänyt että en tätä tekisi. Nokia on se osake, jolla olen maksanut oppirahojani - ja ainut osake joka on salkussani tappiolla. Keskimääräinen hankintahinta kolmella edellisellä erällä on nimittäin n. 17 euroa, eli olen ostanut sitä 2008 vuoden "kuplahintoihin".

Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.

Korkomarkkinat ja huonojen tuottojen tulevat vuodet

2010-10-26T18:44:00.001+03:00

Näyttää kovin todennäköiseltä, että valtionlainoihin sijoittavat rahastot ja yrityslainarahastot tulevat tuottamaan melko huonosti tulevina vuosina. Kerron seuraavassa miksi.

Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.

Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.

Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.

Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.

Osingot - välttämätön paha

2010-10-15T18:01:00.003+03:00

Tämänhetkisessä verokeskustelussa tuntuu siltä, että osingonsaajat - pienet ja suuret - tulevat saamaan tuta verokarhun karheaa kouraa. Osinkojen verotuksen muuttuessa mahdollisesti 19,6 % 30 %:iin muuttuu osinkojen saaminen kotimaisilta yrityksiltä kannattamattomammaksi. Yhtä suuri muutos tämä ei olisi ulkomaisista pörsseistä ostettaville ETF:lle, joiden jakamien osinkojen verotus kiristyisi vain kaksi prosenttia.

Veronkorotusskenaariosta huolimatta en aio pidättäytyä kotimaisten osakkeiden omistuksesta jatkossakaan. Toisaalta vältän kiristyvää osinkoverotusta osalla salkusta - ohjaan kohtuullisen merkittävän osan tulevista sijoituksista osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin sekä yritys- ja valtionlainarahastojen kasvuosuuksiin.

Osinkoja olen saanut lyhyellä sijoitusurallani seuraavasti:

2008: 26 € (pelkkä Nokia)
2009: 460 € (isompi tukku kotimaisia osakkeita)
2010: 600 € tähän mennessä (osakkeita ja ETF:iä)

Yhteensä näistä on kertynyt n. tonni. Osingot ovat jääneet siis melko pieniksi verrattuna salkun kymppitonnin arvonnousuun. Toisaalta osingot ovat "oikeaa rahaa", ja siksi mielestäni hieman arvokkaampaa. Osingot ovat myös luonnollinen tapa saada tuloja sijoitusomaisuudestaan, varsinkin jos ajattelee tavoitetilaa, missä voisi elää pelkillä koroilla/osingoilla ilman että pääomaan tarvitsisi kajota. Tätä tilannetta odotellessa syötän osingot takaisin salkkuun.

Päivitin yläkulman tikkeriin kumulatiivisen osinkoseurannan. Ensi vuonna siellä on jo nelinumeroinen lukema - viisinumeroista nettolukua saanee odottaa muutaman tovin.

Ensi vuoden tavoite saavutettu

2010-10-10T13:04:00.000+03:00

Ylitin aikanaan sijoitussuunnitelma ssani asettamani vuoden 2011 tavoitteen salkun arvolle. Suunnitelmasta edellä olo johtuu keskimääräistä suuremmista kuukausittaisista sijoituksista tänä vuonna sekä varsin hyvästä arvonkehityksestä kehittyvien markkinoiden ETF:issä ja kotimaisissa osakkeissa. Iloisia yllätyksiä tänä vuonna ovat olleet mm. Sponda ja Stockmann.

Matka tavoitteeseen on vielä pitkä, joten erityistä tyydytystä tämä ei aiheuta. Jotenkin tuntuu, että mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä selkeämmin tajuaa kuinka vähän siellä loppujen lopuksi vielä on...

2010 / Q3 tilinpäätös

2010-10-01T14:44:00.002+03:00

Vuoden 2010 kolmas kvartaali oli sijoitussalkun suhteen aivan loistava jakso. Markkinat nousivat kautta linjan ja lisäksi sain tehtyä keskimääräistä enemmän sijoituksia. Seuraavassa erittely sijoitusten arvonkehityksestä ja salkun tämän hetkisestä sisällöstä.

Sijoitukset

Sijoitusten kokonaisarvo nousi viimeisen 3 kk:n aikana 29,8 % eli 9450 euroa. Tämä on erittäin suuri summa suhteellisen pienessä salkussani. Uusia sijoituksia tästä summasta on 5323 euroa ja arvonnousua 4127 euroa.

Sijoituksia tein tällä jaksolla kolmeen eri ETF:ään (DB-X Emerging Markets, iShares Global Clean Energy & iShares Small Cap Value), CapManiin sekä Seligsonin yrityslainarahastoon. Keskimääräinen kuukausisijoitus oli 1774 euroa, eli reilusti yli tavoitteellisen 600 e/kk. Jatkossa hidastan tahtia lähemmäs tavoitesummaa.

Alla kuvio sijoitusten määrästä ja markkina-arvon kehityksestä. Nihkeän alkuvuoden jälkeen yhteenlaskettu markkina-arvo on pompannut merkittävästi ylöspäin.

Portfolio

Olen kuluneen kvartaalin aikana kehittänyt sijoitusten jakaumaa paremmin hajautettuun suuntaan. Suomalaisten osakkeiden osuus on edelleen melko korkea - 66 %. Tämä on jatkossa edelleen laskemaan päin, sillä loppuvuoden aikana pyrin sijoittamaan lähinnä yrityslainoihin salkun kokonaisriskin pienentämiseksi sekä mahdollisesti muutamiin ETF:iin.

Alla on kuva tämän hetkisestä sijoitusten jakaumasta (klikkaa kuva suuremmaksi). Suurimmat yksittäiset sijoitukset ovat kehittyvien markkinoiden ETF:ssä sekä cleantech -ETF:ssä. Suurimmat osakesijoitukset ovat loistavasti menestynyt Oriola-KD, Nordea Bank, ja viime aikoina mukavasti noussut Sponda.

Osto: iShares S&P Small Cap 600 Value & Capman

2010-09-27T13:40:00.003+03:00

Ostin perjantaina ensimmäisen erän iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää. Jatkossa tämä ETF tulee olemaan tärkeä osa salkustani - tavoiteenani on nostaa ja pitää sen osuus 5-10 % välillä koko allokaatiosta.

Miksi juuri pienet arvoyhtiöt?

Tämän ostoksen kantavana ajatuksena on täydentää salkkua sijoitusstrategialla, joka on tuottanut historiallisesti hyviä tuottoja. Kyseinen strategia on siis sijoittamista vähemmän seurattuihin (=pieniin) ja tylsiin (=arvo) yrityksiin. Pienempi julkisuus sekä analyytikoilta että lehdistöltä johtaa siihen, että tämän tyyppiset osakkeet ovat harvoin yliarvostettuja. Lisäksi pienyhtiöiden kurssit ovat yleisesti olleet sijoittajille tuottavampia kuin suurten. Monet perustelevat tätä suuremmalla riskillä. Toisaalta suurempi riski ei tässä haittaa minua - tämä ostos auttaa nimittäin lisäämään maantieteellistä sekä yhtiötyyppeihin liittyvää hajautusta.

Miksi juuri S&P 600 value indeksi eikä joku muu?

Olen pohtinut pienyhtiöindeksejä trackaavia ETF:iä muutamassa aiemmassa merkinnässäni. Russel 2000 indeksin tiputin pois laskuista, sillä sen tuotto kärsii hieman arbitraasikauppiaista (kts. esim. aiempi pohdiskeluni tai tämä kirjoitus). Päädyinkin S&P 600 indeksiin (value painotuksella) koska se ei kärsi niin paljon arbitraasista kuin kuuluisampi Russel 2000 ja lisäksi kyseisen indeksin seuraamiseen ei mene niin paljon kuluja. Lisäksi iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS) on suhteellisen edullinen - kokonaiskustannukset ovat 0,25 %.

Ostin myös pienen erän Capmania. Tämä on yritys, josta olen ollut kiinnostunut pitkään, mutta ostohinta ei ole koskaan tuntunut oikein sopivalta. Päätin viimein lopettaa jahkailun, ja hankin 500 kpl erän ko. osaketta.

Näiden ostojen myötä salkun arvo on kohonnut jo yli 40000 euroon. Jospa 50000 ylittyisi sitten ensi vuonna...

Seligson Euro Corporate Bond uutuutena salkkuun

2010-09-20T10:38:00.000+03:00

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korkojen lisäämistä pieneksi osaksi salkkua. Korkomarkkinat heiluvat usein jopa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat, ja ne ovat usein vähäriskisempisiä (ja -tuottoisempia). Pieni osuus salkusta korkomarkkinoilla tarjoaa tasaisempaa tuottoa ja pienempää heiluntaa - tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle ainakin henkisesti rauhoittava asia.

Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.

Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:

- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).

- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.

- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.

Pienyhtiöihin sijoittava ETF - missä vähiten "ongelmia"?

2010-09-15T21:38:00.000+03:00

Petre Pomell kirjoittaa viimeisessä merkinnässään varsin relevantista aiheesta - ainakin oman tilanteeni osalta.

Kuten pari merkintää sitten kirjoitin, aion täydentää salkkua piakkoin pienyhtiöihin sijoittavalla ETF:llä. Alunperin ajattelin käyttää Russell 2000 -indeksiä. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että indeksin vuosittaisia muutoksia vaanivat kurssimanipulaattorit vähentävät indeksisijoittajan tuottoa jopa yli prosentin vuodessa. Tämä on suurehko ongelma ilmeisesti juuri tässä indeksissä.

Täten käännynkin lukijoiden puoleen - Olisiko kellään hyviä vaihtoehtoja pienyhtiö-ETF:lle/indekseille Russell 2000 sijaan?

Milloin ja mitä korkoja salkkuun?

2010-09-08T17:32:00.000+03:00

Sijoitussuunnitelmaani kuuluu sisällyttää myös pieni määrä korkosijoituksia tasapainottamaan osakemarkkinoiden aiheuttamia heilahteluita. Kuten osakkeissakin, on korkosijoituksissa huonompia ja parempia ostoajankohtia. Tämä pätee varsinkin pidempiin korkosijoituksiin.

Olen ajatellut aloittaa viimeistään ensi vuonna - ellen sitten jo tänä syksynä - salkun täydentämisen korkosijoituksilla. Pääasialliset vaihtoehdot ovat valtioiden obligaatiot ja yrityslainat. Seuraavassa mietteitäni molemmista.

Valtioiden obligaatiot
Pitkällä aikavälillä valtioiden obligaatiot ovat tuottaneet suhteellisen tasaisesti ja suhteellisen hyvin. Ja mikä parasta - ne eivät usein korreloi osakemarkkinoiden kanssa kovin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että obligaatiot (obligaatiorahastot) voivat pienentää salkun volatiliteettia, kun ne yhdistetään osakkeiden kanssa. Tästä syystä vanha sijoitusviisaus kehottaa sijoittamaan valtionlainoihin oman ikänsä verran.

Tällä hetkellä valtion obligaatiot (tai niihin sijoittavat rahastot) eivät kuitenkaan houkuttele. Obligaatioista saatava tuotto on tällä hetkellä erittäin pieni. Lisäksi kun korot lähtevät ensi vuoden puolella nousuun, tulee obligaatiorahastoille hetkellisesti miinusta. Tästä syystä tähän sijoituslajiin panostaminen saa odottaa osaltani.

Yrityslainat
Yrityslainat ovat hieman valtioiden obligaatioita riskisempiä, mutta nekin tarjoavat tasaisempaa tuottoa kuin osakemarkkinat. Yrityslainamarkkinat ovat tuottaneet viime aikoina erittäin hyvin riskipreemioiden pienentyessä. Tästä huolimatta tuottoa voi tulla kohtuullisesti jatkossakin.

Heitänkin tässä kysymyksen ilmoille, mitä korkosijoituksia sinä suosittelisit nykyisessä markkinatilanteessa? (lähdetään siitä, että aion jokatapauksessa tehdä joitakin korkosijoituksia osakeostojen jatkamisen lisäksi)

Ostoslista lähikuukausille

2010-09-03T15:46:00.002+03:00

Viitaten edelliseen kirjoitukseeni, pyrin lisäämään salkkuun lähiaikoina enemmän osingot uudelleensijoittavia ETF:iä. Näitä löytyy mm. Deutche Bankilta suuri valikoima. Erityisessä seurannassa minulla on lähikuukausina seuraavat:

- DB X Russell 2000

- DB-X MSCI Emerging Markets TRN

- DB-X S&P Select Frontier

Näistä kahta jälkimmäistä löytyykin jo ihan mukavasti, mutta lisäsijoituksia voisi ihan hyvin vielä tehdä. Uutuutena salkkuun ajattelin lisätä jenkkilän pienyrityspuolta tasapainottamaan koko salkun suuryrityspainotteisuutta.

Verotuksen koveneminen ja pitkäaikaisen sijoittajan vaihtoehdot

2010-09-02T13:29:00.000+03:00

Osakesijoittajan osinkoverotuksen on povattu kasvavan nykyisestä 19,6 prosentista jopa 30 prosenttiin lähivuosina. Tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta huomattavaa heikennystä vuosittaiseen osinkotuloon. Samaan aikaan yritysten verokanta toki laskee, mutta ei niin paljon, että tämä kompensoisi verojen kasvun.

Omalta osaltani tämä asia on suhteellisen merkittävä, sillä salkustani on tällä hetkellä n. 70 % kotimaisissa osakkeissa. Jos verotus kiristyy kaavaillulla tavalla, niin minulla ja muilla samassa tilanteessa olevilla on muutama enemmän tai vähemmän hyvä vaihtoehto reagoida tilanteeseen.

Sijoittaminen samaan malliin kuin ennenkin
Tämä vaihtoehto ei ehkä kuulosta houkuttelevalta verojen kiristyessä. Toisaalta yritykset todennäköisesti keksivät muita tapoja palkita osakkeenomistajiaan (esim. omien osakkeiden ostot) verotuksen kiristyessä. Lisäksi piensijoittajille saattaa tulla verovapauksia liittyen esim. 1000 tai 5000 euron vuosittaisiin osinkoihin. Näistä syistä hyvät osingonmaksajat ovat kohtuullisen järkevä sijoitus tulevaisuudessakin.

Osinkoveron välttäminen käyttämällä erityisiä sijoitusmuotoja
Näistä vaihtoehtoisista tavoista houkuttelevin on mielestäni osingot uudelleensijoittavat ETF:t tai vaihtoehtoisesti indeksirahastot, jotka eivät maksa vuosittaisia tuottoja ulos. Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa ( kts. esim. tämä ), mutta esim. Seligsonin indeksirahastot ovat varmasti monille hyvä vaihtoehto.

Vaihtoehtona on myös suhteellisen laimean vastaanoton saanut PS-tilisäästäminen. PS-tilin hyvänä puolena on tietysti osinkojen veroton uudelleensijoittaminen ja verojen siirto tulevaisuuteen laajemminkin. Huonona puolena taas ovat poliittiset riskit ja tiukka sitoutuminen aikatauluihin, jotka eivät välttämättä sovi jokaiselle. Toisaalta PS-tili voisi toimia pienenä osana suurempaa pitkä-aikaista sijoitussuunnitelmaa (varsinkin kiristyvä osinkoverotus huomioiden).

Omat toimenpiteeni asian suhteen viettävät osingot uudelleensijoittavien ETF:ien suuntaan. Lisäksi alan lisäämään pitkiä korkoja ja yrityslainoja mukaan salkkuun - nimenomaan pääomaa ulos jakamattomassa muodossa.

Keskihinnan alennusta

2010-08-25T10:47:00.000+03:00

Kärsivällisyys kytätä markkinalaskuja petti ja ostin erän iShares S&P Global Clean Energy - ETF:ää. Ensimmäisen erän ostin noin 9,5 euron hintaan, toisen 8,5:den, ja uusin oston tarttui hintaan 6,9.

Kyseinen ETF (indeksi) on ollut varsin heikko suorittaja viime vuosina. Siinä missä lähes kaikki markkinat ovat tulleet ylös taantuman pohjilta, on S&P Global Clean Energy -indeksi lähellä viime vuoden pohjiaan. Tämä on ymmärrettävää - puhtaan energian osakkeet eivät ole ensimmäisiä, mitkä pomppaavat ylös laman pohjilta. Toisaalta pidemmällä tähtäimellä voi ajatella, että tällä hetkellä niitä saa suhteessa edullisesti. Siksi tartuin mahdollisuuteen ja lisäsin puhtaan energian osuutta salkussa. Pitkällä aikavälillä pyrin olemaan mukana puhtaan energian megatrendissä 5 - 10 % osuudella koko salkusta, ja tämä ostos pitää minut mukana tässä tavoitteessa.

Oston paikka syksyllä?

2010-08-19T23:18:00.001+03:00

USA:n teollisuuden toiminnallisuutta mittaava Philadelphia Fed -mittari värähti yllättäen miinukselle. Lisäksi työttömyyskorvaushakemuksia tuli tavallista enemmän. Molemmat signaalit kertovat siitä, että taantuma on kaikkea muuta kuin taitettu. Maailmantalous on elpymässä mutta matkalle mahtuu vielä monta mutkaa.

Vuosi 2010 on taitettu tähän mennessä osakemarkkinoilla pitkin jyrkkää ylös-alas-liikettä. Tämä olikin jo etukäteen monella "tiedossa", povattiinhan vuodesta hyvin volatiilia. Pitkän aikavälin sijoittajalle volatiliteetti ei oikeastaan merkitse muuta kuin mahdollisuutta poimia hetkellisesti halventuneita arvopapereita salkkuun.

Itselläni on sellainen tuntuma, että syksy tuo tullessaan pudotusta osakemarkkinoilla. Viime aikoina on tultu pikkuhiljaa ylöspäin, mutta laskujakin on vuoden loppua kohti luvassa - siitä pitävät levottomat markkinavoimat huolen.

Aion tietysti hyödyntää mahdolliset alennusmyynnit jos sellaisia on luvassa. Olen itse asiassa kerännyt sukanvarteen hieman enemmän sijoitettavaa tätä silmällä pitäen (liittyen myös aiempiin pohdiskeluihin "pelikassasta"). Iltojen pimetessä voidaan todeta kuinka hyvin kyttäily-strategia onnistuu tältä erää.

Metso lähti lentoon ja Neste valui alaspäin

2010-07-29T18:10:00.001+03:00

Otsikko kertoo päivän tulosjulkistusten annin kahdelle salkkuni tukevahkolle osaselle.

Metso on ollut jo pitkään nousukiidossa ja se on yksittäisistä sijoituksistani tällä hetkellä paras. Tein kuitenkin Metson kanssa vähän tyhmästi, eli ostin sitä vain yhden erän keväällä 2009 ja siitä lähtien se on lentänyt aina vain yhä korkeammalle ja korkeammalle. Useamman kuin yhden kerran olen miettinyt sijoitusten lisäämistä Metsossa koska uskon yritykseen nyt ja tulevaisuudessa. Ristiriitaista kyllä, alhainen hankintahintani (vähän 9 euron pintaan, nousua yli 230 %) on estänyt lisäostot ihan psykologisista syistä - en jotenkin vaan ole uskonut että nousu voisi jatkua läheskään yhtä räväkkänä. Sijoittamisessa pitäisikin unohtaa tällaiset asiat ja toimia kylmäpäisesti. En silti aio ostaa esim. tänään lisää Metsoa, vaan yritän saada myöhemmin halvemmalla. Aika näyttää onnistunko :)

Nestettä taas olen "tankannut" kolmeen otteeseen pitkin talouslaman pohjia. Nousua on silti kertynyt vain reilut 20 %. Toisaalta osingot olivat hyvät ainakin vuonna 2009 ja ehkä ovat sitä myös mahdollisina tulevina hyvinä aikoina.

Pitkäaikainen ja laiska sijoittaja kuten minä ei kuitenkaan hätkähdä kummastakaan tuloksesta tämän enempää. Metsolla menee hyvin ja lisää nousua on ehkä luvassa. Toisaalta Nesteen kurssi laski jo tuloksen jälkeen, eikä hötkyilyyn ole aihetta. Molemmat yritykset löytyvät salkustani jatkossakin.

Verottaja kannusti sijoittamaan ulkomaille

2010-07-20T13:11:00.000+03:00

Alkaa näyttää siltä, että osinkoverotusta tullaan kiristämään kaikilta - meiltä piensijoittajiltakin. Tämä on ikävää varsinkin osakesijoittajan näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä on aidosti välisä sillä maksetaanko osingoista 19,6 prosenttia (nykytaso) vai 30 prosenttia veroa (vihjattu taso tulevaisuudessa).

Mitä sijoittaja voi tehdä välttääkseen mahdolliset veronkiristykset? Finanssitavaratalojen toive olisi tietystikin erilaiset aktiiviset sijoitusrahastot, PS-tilit tai sijoitus/eläkevakuutukset. Näissä on omat puolensa, mutta mukana tulee myös kuluja, varsinkin verrattuna osakesijoittamiseen. On kuitenkin toinen mahdollisuus: passiiviset sijoitustuotteet, jotka sijoittavat osingot automaattisesti pääomaan. Itse olen suosinut tällaisia DB X-Trackerien muodossa.

En toki aio hylätä suoraa osakesijoittamista jatkossakaan, mahdollisista veronkorotuksista huolimatta. Yksittäisten yritysten seuraaminen ja niihin sijoittaminen on erittäin mielenkiintoista ja myös yleissivistävää puuhaa. Pitkällä aikavälillä hyvät osingonmaksajat palauttavat sijoitetun pääoman moninkertaisena takaisin.

Sen verran verokeskustelu kuitenkin vaikutti tällä kertaa sijoitusvalintaan, että lisäsin salkkuun DB X-Trackerin Emerging Markets TRN ETF:ää, joka sijoittaa osingot takaisin pääomaan. Tällä tuotteella pääsen kustannus- ja verotehokkaasti kiinni kehittyviin markkinoihin. Lisäksi tämä tapahtuu perinteistä BRIC-nelikkoa monipuolisemmin - mukana on myös mm. Etelä-Korea, Meksiko, Etelä-Amerikka ja Malesia.

2010 / Q2 Tilinpäätös

2010-07-01T11:01:00.001+03:00

Siinä missä edellisen kvartaalin lopussa sijoitukset näyttivät nousujohteiselta, ei samaa voi sanoa toisesta neljänneksestä. Tämä ei tietysti ole pitkäaikaiselle sijoittajalle mikään yllätys - mukaan mahtuu nousuja ja laskuja.

Sijoitukset

Tällä kvartaalilla lisäsin sijoituksia kolmeen otteeseen (Oriola-KD, Sponda ja DB-X Emerging markets ETF). Keskimäärin kuukaudessa sijoitussumma oli 780 euroa, mikä on edelleen enemmän kuin tavoittelemani 600 euron keskiarvo. Loppuvuodesta hidastankin varmaan hieman tahtia. Vaikka tein lisäsijoituksia, sijoitusten kokonaisarvo laski reilulla tuhannella eurolla. Markkinat ovat olleet aikamoisessa myllerryksessä, mutta olen yrittänyt olla ajattelematta asiaa liikaa ja keskittyä enemmän kesälomiin. Eipähän ainakaan tule tehtyä hätiköityjä myyntejä!

Alla graafi sijoitusten kehittymisestä. Jatkossa odotan optimistisesti, että sininen palkki lähtee nousuun kohti vuoden loppua, ja punainen palkki nousee tasaisen varmasti :)

Tuottopuolelta mainittakoon, että kokonaistuotto salkulle oli toisella kvartaalilla n. -11 %. Samaan aikaan esim. OMXH Cap PI laski vajaat 9 % (joka ei toki ole mikään täydellinen vertailuindeksi, mutta suuntaa antava kyllä).

Kesäterässä

2010-06-23T14:19:00.000+03:00

Viime aikoina ei ole tullut päiviteltyä blogia, mutta ei toisaalta salkkuakaan. Osakemarkkinat ovat heiluneet edestakaisin ja ihan viime aikoina on nähty vähän nousuakin Euron paineiden hetkellisesti (?) helpottaessa. Viimeiset pari ostostani ovat pinnistäneet plussan puolelle, joten mitään erityistä huolta salkusta ei ole - vaikka markkinoiden heilunta jatkuisikin.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille!

Pelikassaa tarvittaisiin taas

2010-05-27T13:36:00.000+03:00

Aiemmin kirjoittelin että olisi mukavaa, jos salkun arvosta laskettuna olisi n. 10 % pelikassa (lähes) aina valmiina ostoksia varten. Nyt sellaisesta olisi erityisen paljon iloa. Eilen ja toissapäivänä oli pari oston paikkaa, mutta nyt ei vaan valitettavasti irtoa enempää ostoksiin. Toisaalta esim. pari viikkoa sitten poimimani Sponda on noin samoissa hinnoissa kuin silloin, joten ei tässä ihan metsään olla menty.

Seurataan tilannetta...

Kaksi ostosta markkinapohjan ympäriltä

2010-05-10T19:07:00.000+03:00

Euromaiden päättäjät onnistuivat yllättämään minut ja muut markkinatoimijat aika täydellisesti. Siinä missä EU on yleensä hidas liikkeissään, teki se viikonloppuna päätöksen valtavasta 750 miljardin euron vakautuspaketista, joka koostuu useasta eri tyyppisestä osatekijästä. Tämä on paljon enemmän kuin alunperin kaavailtu Kreikka-paketti, joka ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita. Sunnuntaina tehtaillulla ratkaisulla oli huikea vaikutus kursseihin ympäri maailman. Kotoisassa Helsingin pörssissäkin on intouduttu tänään yli 7 prosentin nousuihin.

Vaikkakaan EU:n junailema paketti ei ratkaise velkaantumisongelmia pitkällä aikavälillä, auttaa paketti rauhoittamaan negatiivisen epäluottamuksen kierteen markkinoilla. Paketti vakuutti minut siitä, että se vakuuttaa markkinat lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä mitä tulee velkaongelmiin. Tästä syystä uskalsin tehdä nopealla aikataululla kaksi ostosta. Ensimmäinen oli tehty oppikirjamaisesti keskellä epätoivoa ja veren virtaamista viime perjantain markkinamyllerryksessä. Toisen tein enemmän lauman mukana tänä aamuna.

Perjantaina ostin lisää Spondaa, kuten aiemmassa postauksessani kerroin. Aina ostoni eivät ole osuneet kohdalleen, mutta tämä osuma oli kohtalainen - Sponda nousi tänään noin 6 prosenttia. Lisäksi tein innoissani markkinoiden rauhoittumisesta myös toisen oston. Ostin tänään heti aamusta lisää kehittyvien markkinoiden ETF:ää (DB-X MSCI Emerging Markets TRN), ja Xetran sulkeutuessa tuore ostos oli noin puolentoista prosentin nousussa. Nopea ostonapin painelu viikonlopun ympärillä pienensi kassaa hetkeksi aikaa, mutta en toisaalta tiedä tuleeko yhtä hyviä ostopaikkoja ihan lähiaikoina.

Ostan usein ale-tuotteita - niin nytkin

2010-05-07T22:19:00.000+03:00

Silloin kun laadukkaita tuotteita myydään alennuksella, kannattaa valveutuneen kuluttajan ajoittaa tälle ajalle hankintansa. Itse pyrin esimerkiksi ostamaan kerralla kasan laadukkaita paitoja alennusmyyntien aikaan.

Sama periaate pätee myös osakemarkkinoilla. Viime vuoden alennusmyynnit sijoittuivat kevääseen ja samoin taitaa olla tänäkin vuonna. Taustalla tässä(kin) ovat toki fundamentit, mutta toisaalta markkinoilla on tapana reagoida liioitellusti sekä myötä- että vastamäessä.

Tänään alekoriin tarttui erä Spondaa ja jopa hieman halvemmalla hinnalla kuin viime vuoden keväänä. Olin ajatellut jossain vaiheessa lisätä sijoituksia Spondaan ja vuoden alussa hinnat olivat jo "ärsyttävän" korkealla lisähankintoja ajatellen. Käytin siis mahdollisuuden lisähankintaan nyt.

Jos alennusmyynnit jatkuvat tai vielä paranevat tästä, niin olen tiukasti mukana jatkossakin tavallista suuremmilla panostuksilla. Toisaalta tällaisia tilanteita varten varaamani käteiskassa ei kestä loputtomiin. En oikeastaan tiedä kumpaa pitäisi toivoa/pelätä enemmän - alennusmyyntien loppumista vai pitkittymistä?

ETF:t ja osinkojen uudelleensijoittaminen

2010-04-30T18:33:00.001+03:00

Pitkäaikaiselle sijoittajalle ETF:ien maksamat osingot ovat monessa tapauksessa rasite. Ensinnäkin, ETF:ien tuotto-osuudet verotetaan isommalla verokannalla kuin esim. kotimaisten yritysten osingot (28 % vs. 19,6 %). Toisekseen, osinkojen takaisin sijoittaminen ETF:ään ei ole taloudellisesti järkevää merkintäkulujen takia, elleivät omistukset ETF:n osalta liiku kymmenissä tuhansissa. Näistä syistä osingot uudelleensijoittavat ETF:t ovat houkutteleva valinta suomalaiselle pitkäaikaiselle sijoittajalle.

Osinkoja uudelleensijoittavia ETF:iä tarjoaa helposti saatavassa muodossa Deutche Bank. Tuottekategorian nimi on db x-tracker. X-trackereita löytyy lähes kaikille markkinoille ja niiden suosio on ollut viime aikoina nousussa. Suosituimmat ovat jo kohtuullisen kokoisia ja vilkkaasti vaihdettuja, jotka ovat toivottuja ominaisuuksia miltä tahansa ETF:ltä.

DB X-trackereihin sisältyy kuitenkin ylimääräinen vastapuoliriski, mikä puuttuu monesta muusta ETF:stä. Tämä johtuu siitä, että DB X-trackerit noudattavat ns. swap-rakennetta joka tarkoittaa sitä, että sijoittaja ei omista indeksin alla olevia osakkeita, vaan on oikeutettu johdannaisten kautta indeksin tuottoon (kts. tarkempi selvitys taloudellinen riippumattomuus -blogista). Swap-rakenne tarjoaa monenlaisia kulurakennetta keventäviä hyötyjä verrattuna "perinteiseen" ETF:ään. Tästä syystä tarjolla on mm. täysin hallinnointipalkkioton ETF euroopan osakemarkkinoille (kts. Petre Pomellin pohdintaa aiheesta)! Hyvien puolien vastapainona on kuitenkin edellä mainittu vastapuoliriski - Deutche Bankin kaatuessa mahdolliset tappiot sijoittajalle vaihtelevat 0 - 10 % välillä. Ei siis ilmaisia lounaita tälläkään kertaa.

Itse olen kuitenkin lähtenyt kehittyville markkinoille x-trackereiden kautta ja aion tehdä niin jatkossakin. Arvioin omalta osaltani db x-trackereiden hyvät puolet lisäriskin arvoiseksi.

Millaisia mietteitä itselläsi on asian suhteen?

Oriola-KD:n negatiivinen tulosvaroitus

2010-04-21T15:28:00.000+03:00

Oriola-KD antoi tänä aamuna negatiivisen tulosvaroituksen, joka johtui Venäjän liiketoimien ennakoitua huonommasta tuloksesta. Markkinat reagoivat tähän näyttävästi yli 20 % laskulla. Myyjäosapuolina on ollut lähinnä ulkomaisia tahoja ja ostolaidalla kotimaisia. Ostolaidalla olin tänään minäkin, sillä pidän tätä hyvänä tilaisuutena lisätä omistuksiani mainiossa yhtiössä.

Aiemmat ostokseni ovat osuneet n. 1,6 euron keskihintaan, joten mikään superhalpa erä tämänpäiväinen ei romahduksesta huolimatta ollut. Pitkällä tähtäimellä näen kuitenkin Oriola-KD:ssä potentiaalia sekä kasvuyhtiönä (ikääntymisen ja medikalisaation megatrendien takia), että hyvänä ja tasaisena osingonmaksajana. Siksi en voinut vastustaa kiusausta lisäostoon päivän kurssimyllerryksen tiimellyksessä.

Epäröintiä keskellä nousutrendiä

2010-04-16T18:56:00.001+03:00

Uskallan tässä vaiheessa sanoa ilman epäilyksen häivää, että osakemarkkinoiden pohjat nähtiin viime vuoden keväällä. Tämä tarkoittaa sitä, että nousutrendi on alkanut. Kaiken lisäksi nousutrendit kestävät yleensä (käytännössä aina) useita vuosia ennen kuin uudet huiput saavutetaan.

Edellä mainitun yksinkertaistuksen perusteella minun kannattaisi sijoittaa jatkuvasti kaikki ylimääräinen varallisuus osakkeisiin, kuten olen tehnyt syksystä 2008 lähtien. Viimeisen parin kuukauden aikana en ole kuitenkaan näin tehnyt - vaikkakin olen jatkanut sijoituksia edelleen. Tämä johtuu siitä, että pelkään/toivon markkinoiden heilumista aivan lähiaikoina. Tähän minulla ei ole sen kummempaa syytä - ainoastaan tunne ja historiaan perustuva tieto että osakemarkkinoiden nousu ei ole koskaan lineaarista vaan aina polveilevaa, sisältäen suuriakin pudotuksia.

Juuri tällaista pudotusta odottelen. Tähtäimessä on varsinkin kehittyvät markkinat, joiden kyytiin en hypännyt viime vuoden alussa keskittyessäni haalimaan kotimaisia osakkeita alennushinnoilla. Toki olen näissäkin voitolla muutamia kymmeniä prosentteja (Emerging markets & Frontier -ETF:t). Nykyhinnoilla kehittyvät markkinat vaikuttavat kuitenkin yliostetuilta. Tai sitten olen vain väärässä ja markkinat oikeassa - joka onkin todennäköisempi skenaario :)

Toisaalta en menetä kovin paljoa, vaikka pidän muutamaan ostoerään riittävät rahat odottamassa kurssien väliaikaista niiausta. Olenhan kuitenkin mukana lähes 100 % allokaatiolla osakkeissa, joten en menetä noususta muuta kuin sijoittamatta jättämänieni rahojen tuoton. Tällaisen pienen pelikassan tarjoama mielenrauha onkin ehkä potentiaalista markkina-ajoituksesta tulevaa lisätuottoa merkkittävämpi tekijä.

2010 / Q1 Tilinpäätös

2010-04-04T09:53:00.009+03:00

Hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille!

Nyt on tilaisuus laittaa vuoden 2010 ensimmäinen kvartaali pakettiin sijoitustavoitteiden ja -tulosten osalta. Ajattelin jatkossa tehdä tästä kvartaaliraportoinnista pysyvän käytännön.

Sijoitukset

Sijoitussuunnitelmani tavoitteena on keskimäärin 600 euron kuukausisijoitus, joka pitkällä aikavälillä johtaa miljoonan euron sijoitusomaisuuteen viisikymppisiä viettäessäni. Tähän on kovin pitkä aika, mutta tavoitekin on tavalliselle palkansaajalle kunnianhimoinen. Olen luonteeltani varsin tulosorientoitunut, joten olen yrittänyt kiriä tätä tavoitetta lähemmäs jo alkumetreillä mahdollisuuksien mukaan. Tämä on näkynyt kuukausisijoituksen suuruudessa, joka viime vuonna oli keskimäärin 1018 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tahti on hieman hidastunut - ensimmäsen kvartaalin sijoitukset ovat olleet keskimäärin 807 euroa / kk. Loppuvuonna tahti saattaa hidastua edelleen hieman, mutta 600 euron tavoitteessa varmaankin pysytään vuositasolla.

Mitä tämänhetkiseen yhteenlaskettuun sijoitusomaisuuteen tulee, olen reilusti edellä aiemmin asettamaani tavoitetta tälle vuodelle. Ajattelen kuitenkin mieluummin pitkää aikaväliä, joten voisi ennemminkin sanoa että olen yli 960000 euroa jäljessä :)

Sijoittajaurani alku oli vuonna 2008 vaikeahko (onneksi aloitin tosissani vasta vuoden jälkipuoliskolla), mutta kuten monella muullakin, vuodet 2009 ja 2010 ovat tuottaneet reilusti tulosta sijoitetulle pääomalle. Alla olevassa kaaviossa on esitetty kumulatiiviset sijoitukset ja periodien lopussa olleet markkina-arvot.

Sijoitusten tuotto

Siinä missä viime vuonna sijoitukseni tuottivat paremmin kuin vertailuindeksi (OMXH CAP PI), niin 2010 alkuvuodesta tuotto noudatteli aika pitkälle vertailuindeksiä. Käytän tässä OMXH Cap hinta-indeksiä, vaikkakin sijoituksistani neljännes on muualla. Esimerkiksi Frontier ETF-sijoitukset kehittyivät loistavasti alkuvuodesta. Pitänee jatkossa kehittää jonkinlainen sovellettu vertailuindeksi (olisiko kenelläkään tähän hyviä ideoita?) tai verrata ainoastaan salkun kotimaisten osakkeiden osuutta vertailuindeksiin. Yhtä kaikki, seuraavassa kuviossa näkyy sijoituksieni ja vertailuindeksin tuottoprosentit ajanjaksoilta 2008, 2009 ja 2010 / Q1.

Fortumia lisää osinkodipin jälkeen

2010-03-30T10:43:00.000+03:00

Siinä missä Metsot ja Cramot piti osata poimia salkkuun jo aiemmin, on pörssissä vielä joitakin yrityksiä, joiden kurssi ei ole vielä noussut kovin suurella kulmakertoimella pohjistaan. Kun ajattelen kotimaisen pörssin tarjontaa ja yhtiöitä joiden kurssi on edelleen houkuttelevalla tasolla, tulee aina mieleen Fortum. Niinpä lisäsin Fortumia osinkodipin kunniaksi 40 kappaleen erän salkkuun ennestään omistamieni seuraksi.

Fortumissa miellyttää tasainen osinkovirta, joka on jatkunut varsin vahvana viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi Fortumin Venäjä-riski on minulle lähinnä mieluinen asia - suurempi riski olisi olla kokonaan poissa Venäjän markkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Uskon että Fortumin kurssikehitys ja osinkovirta palkitsevat kärsivällisen sijoittajan ruhtinaallisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

PS-tilikisa avattu vakuuttavasti, mutta...

2010-03-23T12:57:00.000+02:00

Pitkäaikaissäästämisen (PS) tilien kisa on alkanut yllättävän kilpailullisesti. Palveluntarjoajien välillä on ilmennyt suuriakin eroja. Nordea ja OP aloittivat pelin ensimmäisenä, tarjoten hallinnoitikuluiksi 0,3 ja 0,4 prosenttia vuodessa (+ lisäksi kaupankäyntipalkkiot). Tämä oli hieman vähemmän kuin olin odottanut. Tänään kuitenkin Sampo Pankki ilmoitti että heidän tuotteessaan ei ole hallinnointipalkkiota lainkaan - kuluja menee ainoastaan PS-tilin alla olevien sijoituskohteiden normaalien palkkioiden mukaisesti.

Jos haluaisin aloittaa PS-säästämisen, Sampo Pankki olisi näillä ehdoilla selkeä valinta. Esimerkiksi osinkojen verottomuus ja uudelleensijoittaminen säästöaikana toimii tällaisella hallinnointipalkkiottomalla tilillä mukavasti kerryttäen korkoa korolle.

...mutta kun en halua aloittaa PS-säästämistä. Tämä johtuu siitä, että PS-tilin varat saa käyttöön vasta virallisen eläkeiän alussa. Jos olisin yli 50-vuotias ajatus olisi houkuttelevampi, koska eläkeikä olisi suhteellisen lähellä. Kuitenkin alle 30-vuotiaalle taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevalle PS-tili sisältää ikäviä - ja osin tuntemattomia - muuttujia.

Ensinnäkin, virallinen eläkeikä jolloin PS-tililtä voi alkaa nostaa varoja on tällä hetkellä 63 vuotta. Ihmisten elinikä pitenee kuitenkin vääjäämättä ja omalta osaltani voi olla, että virallinen eläkeikä huitelee lähempänä 70 vuotta siinä vaiheessa kun haluaisin elinikäiset säästöt käyttööni. Vielä pahempaa on se, että nostoaika olisi 10 vuotta (olettaen että nostot aloitetaan heti kun se on mahdollista). En todellakaan aio nauttia säästöistäni vasta 70-80 vuotiaana. Siksi en tässä vaiheessa harkitse PS-tiliä.

Toisekseen, säästöjä tullaan aikanaan verottamaan silloisella pääomatuloveroprosentilla koko säästösummasta. Jos tämä prosentti on isompi kuin nyt, jää säästäjälle vähemmän käteen kuin mitä tällä hetkellä voisi ennakoida.

Ottaen huomioon edellä mainitut huonot puolet (varsinkin ensimmäisen), ei PS-tili vastaa oman säästämis- ja sijoitussuunnitelmani tavoitteita. Joillekin ihmisille tuote voi kuitenkin sopia. Jään seuraamaan asiaan liittyvää keskustelua mielenkiinnolla.

Miten PS-tili sopii sinun sijoitussuunnitelmaasi?

Kärsivällisyys on vaikea laji

2010-03-19T17:24:00.000+02:00

Kärsivällisyys on vaikeaa sijoittamisessa. Omassa salkussani on muutama yritys, jonka kurssikehityksestä olen ollut huolissani jopa niin paljon, että olen harkinnut myyntiä. Tämä on kuitenkin jäänyt vain ajatustasolle, ja kärsivällinen - eli laiska - sijoittaja minussa on vienyt onneksi voiton. Kerron tässä kaksi käytännön esimerkkiä.

Kesko B
Ostin Keskon osaketta kahteen otteeseen loppuvuodesta 2008. Ostohinnat olivat molemmissa ostoissa n. 18 euron tuntumilla.Vuoden 2009 alussa tuli selväksi, että Keskon myynti on romahtanut ja Venäjällä myynti on käytännössä lakannut kokonaan. Tässä vaiheessa kurssi sukelsi päivässä yli 10 % ja valui tulevien viikkojen aikana lähelle 15 euroa. Aloin miettimään että näinköhän S-ketju jyrää suomessa ja Keskon investoinnit Venäjälle osoittautuvat liian rohkeaksi. Mietin myös tulevien osakevirtojen vähäisyyttä. En tehnyt kuitenkaan mitään. Jälkikäteen ratkaisu tuntuu onnistuneelta - kurssi lähestyy jo 30 euroa ja osinkotuottokin on ihan kohtalainen. Laiskuus kannatti tässä tapauksessa.

Neste Oil
Neste Oilin kanssa kävi oikeastaan täsmälleen samalla tavalla. Ostin osaketta kolmessa erässä vuoden 2009 alkupuoliskolla n. 9,5 euron keskihintaan. Nesteeltä kuului paljon pettymyksiä syksyn mittaan ja moni kertoi netin keskustelupalstoilla myyneensä Nesteet pienellä voitolla ja siirtäneensä rahojaan kannattavampiin sijoituksiin. Minä taas en nähnyt pitkällä aikavälillä mitään erityistä syytä lähteä realisoimaan tuoreita ostoksia ja aiheuttamaan itselleni veroja ja kuluja myynneistä johtuen. Tällä hetkellä ratkaisu tuntuu - kuten Keskon kohdallakin - varsin hyvältä.

Vähän arveluttavampia osta ja pidä -tapauksia salkustani löytyy kaksi - Nokia ja Rautaruukki. Ihan viime viikkoina molemmat näistä ovat alkaneet nousta, enkä ole aikeissa ryhtyä myyntioperaatioihin (niiden aika olisi ollut jo hyvän aikaa sitten).

Yhteenvetona: En toki ehdota että huonosti tuottavaa osaketta ei pitäisi myydä missään tapauksessa. Ehdotan kuitenkin, että ellei myymiselle ole erittäin hyvää syytä (kuten fundamenttien muuttuminen merkittävästi tai selvästi paremmat sijoitusmahdollisuudet muualla), niin kärsivällisyys yleensä palkitsee kurssinousun muodossa. Tässä on tietysti edellytyksenä se, että on alunperin valinnut sijoituskohteensa huolellisesti.

Laiskan sijoittajan pelikassa - osa 2

2010-03-06T11:58:00.000+02:00

Aiemmin kirjoitin pelikassan hyödyistä ja haitoista. Pelikassalla tarkoitan rahavaroja, mitä ei ole tarkoitettu elämiseen tai edes "pahan päivän varalle", vaan nimenomaan sijoitettavia varoja odottamaan hyviä ostopaikkoja.

Kuten edellisessä merkinnässä mietin, ison pelikassan ongelma on siinä, että rahat eivät ole tuottavassa käytössä. Toisin sanoen rahat voivat olla esim. lyhyessä korossa samaan aikaan kun osakemarkkinat nousevat vuosi toisensa perään. Tällaisen skenaarion välttämiseksi voi kuitenkin käyttää paria simppeliä keinoa.

Ensinnäkin - kurssien noustessa pelikassaa tulisi rakentaa pikkuhiljaa. Osakemarkkinoiden syklit kestävät vuosia ja nousun jatkuessa voi syrjään laittaa pikkuhiljaa varoja, joilla mahdollisesti tekee hankintoja nousumarkkinan "dipeistä". Toisaalta mitä pidempään nousumarkkina kestää, sitä suurempi pelikassa on kerättynä vääjäämättä seuraavaa laskua ajatellen. Liian suurta kassaa ei kuitenkaan kannata kerätä, sillä vaihtoehtoiskustannus (markkinoilta pois oleminen) voi olla liian suuri. Toinen vaihtoehto olisi esim. muuttaa salkun allokaatiota esim. pitkien joukkolainojen ja osakkeiden välillä tilanteen mukaan. Tämä vaihtoehto kuitenkin luo varmoja tuloja vain verottajalle.

Kurssien laskiessa tulisi noudattaa vastakkaista strategiaa, eli pikkuhiljaa lisäillä ostoja kohti pohjaa. Mitä suurempi pelikassa, sitä paremmat mahdollisuudet osua ostoilla pohjalle. Kim Lindström on muistaakseni kirjoittanut tästä nimellä "dollar cost averaging".

Monet kärsivälliset sijoittajat ovat noudattaneet edellä mainittua strategiaa. Sen toimiminen vaatii kuitenkin hyviä hermoja, näkemystä ja vakaita tuloja. Helpompi ja vähemmän vaivaa vaativa vaihtoehto olisikin sijoittaa syklien läpi tasaisesti ilman suuremaa huolta markkinoiden heilahteluista. Aion itse noudattaa jonkinlaista välimuotoa - pienen potin pitäminen syrjässä ei nimittäin sulje pois jatkuvaa sijoittamista, mutta antaa mahdollisuuden tehdä valistuneita painotuksia silloin kun tilanne avautuu.

Uponoria ostettu ja vuoden tavoite saavutettu

2010-03-02T20:48:00.000+02:00

Ostin tänään lisäerän Uponoria entisten lisäksi. Aiemmin ostamani erä oli noussut jo n. 50 % ostohetkestä, mutta uskon Uponoriin yhä pitkällä tähtäimellä ja siksi lisäsin sitä salkkuun tässä vaiheessa. Näköjään parille muullekin oli tullut tänään sama asia mieleen - osake nousi tänään lähes viisi prosenttia.

Uponorin liikevaihto on laskenut rajusti parin viime vuoden aikana globaalin taloustaantuman mukana. Yhdyskunta- ja rakennustekniikan globaali toimija on ymmärrettävästi ottanut siipeensä, ja tämä on näkynyt myös osakekurssissa. Taantuman aikana kuluja on kuitenkin supistettu ja kassatilanne säilynyt hyvänä. Globaalina megatrendinä kaupungistuminen takaa Uponorin lämmitys- ja vesijärjestelmille kasvavat markkinat ja uskon tämän näkyvän nousevana kurssina ja kasvavina osinkoina sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Osinko on tälläkin hetkellä kohtalainen (3,6% kurssista).

Tämän oston myötä saavutin tälle vuodelle asettamani tavoitteen salkun euromääräisessä markkina-arvossa. Jatkan kuitenkin ostoja pitkin vuotta aina kun hyviä ostopaikkoja esiintyy.

Laiskan sijoittajan pelikassa

2010-02-25T20:08:00.000+02:00

Passiivisten osta ja pidä -sijoittajien keskuudessa puhutaan silloin tällöin ns. pelikassasta tai pelisalkusta jolla voisi ottaa pientä näkemystä markkinoihin silloin kun haluaa jännitystä. Suurin osa (yli 80 %) salkusta hoidetaan indeksoiduilla tuotteilla tehokkaiden markkinoiden hypoteesin mukaisesti.

Itselleni tämä ei oikein sovi, vaan haluan ottaa enemmän näkemystä markkinoilla suorien osakesijoitusten muodossa ja hoitaa indeksoinnilla vain tietyt teemat kuten kehittyvät markkinat ja cleantechin. Minulle "pelikassa" tarkoittaakin vapaasti käytössä olevia käteisvarantoja, joilla voi ostaa lisää arvopapereita silloin kun ne ovat houkuttelevilla ostotasoilla. Tähän mennessä en ole kuitenkaan tällaista käyttänyt, vaan olen ostanut arvopapereita sitä mukaa kun olen saanut varoja siihen irroitettua. Tämä johtuu siitä, että osakkeet ovat olleet varsin houkuttelevissa ostokursseissa viime vuoden aikana. Jatkossa haluaisin kuitenkin kerätä jonkinlaisen potin odottamaan yllättäviä sijoitusmahdollisuuksia. Seuraavassa hieman pohdiskelua pienen vs. suuren pelikassan hyödyistä ja haitoista.

Pieni/olematon pelikassa

+ Suurin osa omaisuudesta kiinni sijoituksissa tuottamassa voittoa jatkuvasti
+ Ei tarvitse vaivata päätään ja käyttää aikaa ostotilaisuuksien kyttäämiseen. Ostot tehdään silloin kun on rahaa.

- Ei mahdollisuutta ajoittaa markkinoita

Suuri pelikassa (= vähintään 10 % salkun arvosta)

+ Mahdollisuus tehdä edullisia kauppoja ja laskea olemassa olevien omistusten keskimääräistä hankintahintaa.
+ Mahdollisuus lisätä salkun tuottoa, jos ajoitus onnistuu

- Paljon omaisuutta huonosti tuottavissa instrumenteissa (lyhyt korko, käteinen)
- Mahdollisuus ostaa väärällä hetkellä, esim. voimakkaasti laskeviin kursseihin kun kurssilasku ei ole vasta kuin alussa

Olematonta suuremman pelikassan voi perustella vain, jos uskoo että markkinoita voi ajoittaa edes vähän. Tämä ei välttämättä ole kovin radikaali väite, varsinkin kun kyse on lisäostoista, eikä treidaamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Esimerkiksi suhteessa oman salkun hankintahintoihin on helppo todeta kurssien pudonneen esim 20-30 % "jälkikäteistarkasteluna", joka tapahtuu kuitenkin muutamia kertoja vuosikymmenessä. Hyvän ostopaikan voi havaita myös monesta muusta asiasta, kuten puhtaasta yleistunnelmasta - markkinapsykologia oli läsnä myös viime vuonna kuten moni tietää. Tällaisissa tilanteissa rohkeilla panostuksilla voi saada aikaan mukavia lisätuottoja, jos muutoin strategiana on tasaisen varmat ostot.

Omalta osaltani ajattelin alkaa rakentamaan käteisvarastoja tänä vuonna jatkaen pikkuhiljaa siten, että ne käsittävät 10% salkusta. On mukava tietää että markkinoiden heilahtelut voi tarvittaessa hyödyntää.

Nyt on paha tunne

2010-02-15T13:14:00.000+02:00

Vaikuttaa siltä, että Etelä-Eurooppalainen mentaliteetti sopii parhaiten elämästä nauttimiseen eri muodoissaan. Etelä-Euroopassa ei kuitenkaan (tai tästä syystä) osata tai haluta toimia säntillisesti kansantalouden pitämisessä tasapainossa. Kreikan yllättävän suuret vaikeudet kertovat tästä karua kieltään. Uusimpien tietojen mukaan amerikkalaiset pankit ovat auttaneet Kreikkaa salailemaan ongelmiaan ja onpa Kreikka kuulemma pantannut lottotuottojaankin (kts. Kauppalehden uutinen) tähän tarkoitukseen! Asia kuulostaa absurdilta mutta on valitettavan totta.

Seuraavaksi ovat vuorossa ehkä Espanja ja Portugali. Jatkuva yli varojen eläminen ja varsinkin ongelmien peittely - kuulostaa pahasti jenkkien asuntolainamarkkinoilta! Kaikki tämä on jo heilauttanut hieman markkinoita. Uskon, että kun muutaman euromaan taloudellinen tilanne paljastuu vieläkin tarkemmin koko kauheudessaan on tällä vaikutuksia valuutta-, joukkolaina- ja osakemarkkinoille. Ottamatta kantaa siihen, että mitä sotkun selvittämiseen tarvitaan, luulen tästä aiheutuvan psykologisen epävarmuuden aiheuttavan mahdollisuuksia pitkän osakesalkun rakentajalle. Niinpä tarkkailen tiiviisti mitä markkinoilla tapahtuu ja odottelen sopivaa ostopaikkaa ihan lähiaikoina (=muutaman viikon sisällä).