Osto: iShares S&P Small Cap 600 Value & Capman

Ostin perjantaina ensimmäisen erän iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää. Jatkossa tämä ETF tulee olemaan tärkeä osa salkustani - tavoiteenani on nostaa ja pitää sen osuus 5-10 % välillä koko allokaatiosta.

Miksi juuri pienet arvoyhtiöt?

Tämän ostoksen kantavana ajatuksena on täydentää salkkua sijoitusstrategialla, joka on tuottanut historiallisesti hyviä tuottoja. Kyseinen strategia on siis sijoittamista vähemmän seurattuihin (=pieniin) ja tylsiin (=arvo) yrityksiin. Pienempi julkisuus sekä analyytikoilta että lehdistöltä johtaa siihen, että tämän tyyppiset osakkeet ovat harvoin yliarvostettuja. Lisäksi pienyhtiöiden kurssit ovat yleisesti olleet sijoittajille tuottavampia kuin suurten. Monet perustelevat tätä suuremmalla riskillä. Toisaalta suurempi riski ei tässä haittaa minua - tämä ostos auttaa nimittäin lisäämään maantieteellistä sekä yhtiötyyppeihin liittyvää hajautusta.

Miksi juuri S&P 600 value indeksi eikä joku muu?

Olen pohtinut pienyhtiöindeksejä trackaavia ETF:iä muutamassa aiemmassa merkinnässäni. Russel 2000 indeksin tiputin pois laskuista, sillä sen tuotto kärsii hieman arbitraasikauppiaista (kts. esim. aiempi pohdiskeluni tai tämä kirjoitus). Päädyinkin S&P 600 indeksiin (value painotuksella) koska se ei kärsi niin paljon arbitraasista kuin kuuluisampi Russel 2000 ja lisäksi kyseisen indeksin seuraamiseen ei mene niin paljon kuluja. Lisäksi iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS) on suhteellisen edullinen - kokonaiskustannukset ovat 0,25 %.

Ostin myös pienen erän Capmania. Tämä on yritys, josta olen ollut kiinnostunut pitkään, mutta ostohinta ei ole koskaan tuntunut oikein sopivalta. Päätin viimein lopettaa jahkailun, ja hankin 500 kpl erän ko. osaketta.

Näiden ostojen myötä salkun arvo on kohonnut jo yli 40000 euroon. Jospa 50000 ylittyisi sitten ensi vuonna...

Seligson Euro Corporate Bond uutuutena salkkuun

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korkojen lisäämistä pieneksi osaksi salkkua. Korkomarkkinat heiluvat usein jopa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat, ja ne ovat usein vähäriskisempisiä (ja -tuottoisempia). Pieni osuus salkusta korkomarkkinoilla tarjoaa tasaisempaa tuottoa ja pienempää heiluntaa - tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle ainakin henkisesti rauhoittava asia.

Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.


Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:

- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).

- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.

- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.

Pienyhtiöihin sijoittava ETF - missä vähiten "ongelmia"?

Petre Pomell kirjoittaa viimeisessä merkinnässään varsin relevantista aiheesta - ainakin oman tilanteeni osalta.

Kuten pari merkintää sitten kirjoitin, aion täydentää salkkua piakkoin pienyhtiöihin sijoittavalla ETF:llä. Alunperin ajattelin käyttää Russell 2000 -indeksiä. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että indeksin vuosittaisia muutoksia vaanivat kurssimanipulaattorit vähentävät indeksisijoittajan tuottoa jopa yli prosentin vuodessa. Tämä on suurehko ongelma ilmeisesti juuri tässä indeksissä.

Täten käännynkin lukijoiden puoleen - Olisiko kellään hyviä vaihtoehtoja pienyhtiö-ETF:lle/indekseille Russell 2000 sijaan?

Milloin ja mitä korkoja salkkuun?

Sijoitussuunnitelmaani kuuluu sisällyttää myös pieni määrä korkosijoituksia tasapainottamaan osakemarkkinoiden aiheuttamia heilahteluita. Kuten osakkeissakin, on korkosijoituksissa huonompia ja parempia ostoajankohtia. Tämä pätee varsinkin pidempiin korkosijoituksiin.

Olen ajatellut aloittaa viimeistään ensi vuonna - ellen sitten jo tänä syksynä - salkun täydentämisen korkosijoituksilla. Pääasialliset vaihtoehdot ovat valtioiden obligaatiot ja yrityslainat. Seuraavassa mietteitäni molemmista.

Valtioiden obligaatiot
Pitkällä aikavälillä valtioiden obligaatiot ovat tuottaneet suhteellisen tasaisesti ja suhteellisen hyvin. Ja mikä parasta - ne eivät usein korreloi osakemarkkinoiden kanssa kovin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että obligaatiot (obligaatiorahastot) voivat pienentää salkun volatiliteettia, kun ne yhdistetään osakkeiden kanssa. Tästä syystä vanha sijoitusviisaus kehottaa sijoittamaan valtionlainoihin oman ikänsä verran.

Tällä hetkellä valtion obligaatiot (tai niihin sijoittavat rahastot) eivät kuitenkaan houkuttele. Obligaatioista saatava tuotto on tällä hetkellä erittäin pieni. Lisäksi kun korot lähtevät ensi vuoden puolella nousuun, tulee obligaatiorahastoille hetkellisesti miinusta. Tästä syystä tähän sijoituslajiin panostaminen saa odottaa osaltani.

Yrityslainat
Yrityslainat ovat hieman valtioiden obligaatioita riskisempiä, mutta nekin tarjoavat tasaisempaa tuottoa kuin osakemarkkinat. Yrityslainamarkkinat ovat tuottaneet viime aikoina erittäin hyvin riskipreemioiden pienentyessä. Tästä huolimatta tuottoa voi tulla kohtuullisesti jatkossakin.

Heitänkin tässä kysymyksen ilmoille, mitä korkosijoituksia sinä suosittelisit nykyisessä markkinatilanteessa? (lähdetään siitä, että aion jokatapauksessa tehdä joitakin korkosijoituksia osakeostojen jatkamisen lisäksi)

Ostoslista lähikuukausille

Viitaten edelliseen kirjoitukseeni, pyrin lisäämään salkkuun lähiaikoina enemmän osingot uudelleensijoittavia ETF:iä. Näitä löytyy mm. Deutche Bankilta suuri valikoima. Erityisessä seurannassa minulla on lähikuukausina seuraavat:

- DB X Russell 2000

- DB-X MSCI Emerging Markets TRN

- DB-X S&P Select Frontier

Näistä kahta jälkimmäistä löytyykin jo ihan mukavasti, mutta lisäsijoituksia voisi ihan hyvin vielä tehdä. Uutuutena salkkuun ajattelin lisätä jenkkilän pienyrityspuolta tasapainottamaan koko salkun suuryrityspainotteisuutta.

Verotuksen koveneminen ja pitkäaikaisen sijoittajan vaihtoehdot

Osakesijoittajan osinkoverotuksen on povattu kasvavan nykyisestä 19,6 prosentista jopa 30 prosenttiin lähivuosina. Tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta huomattavaa heikennystä vuosittaiseen osinkotuloon. Samaan aikaan yritysten verokanta toki laskee, mutta ei niin paljon, että tämä kompensoisi verojen kasvun.

Omalta osaltani tämä asia on suhteellisen merkittävä, sillä salkustani on tällä hetkellä n. 70 % kotimaisissa osakkeissa. Jos verotus kiristyy kaavaillulla tavalla, niin minulla ja muilla samassa tilanteessa olevilla on muutama enemmän tai vähemmän hyvä vaihtoehto reagoida tilanteeseen.

Sijoittaminen samaan malliin kuin ennenkin
Tämä vaihtoehto ei ehkä kuulosta houkuttelevalta verojen kiristyessä. Toisaalta yritykset todennäköisesti keksivät muita tapoja palkita osakkeenomistajiaan (esim. omien osakkeiden ostot) verotuksen kiristyessä. Lisäksi piensijoittajille saattaa tulla verovapauksia liittyen esim. 1000 tai 5000 euron vuosittaisiin osinkoihin. Näistä syistä hyvät osingonmaksajat ovat kohtuullisen järkevä sijoitus tulevaisuudessakin.

Osinkoveron välttäminen käyttämällä erityisiä sijoitusmuotoja
Näistä vaihtoehtoisista tavoista houkuttelevin on mielestäni osingot uudelleensijoittavat ETF:t tai vaihtoehtoisesti indeksirahastot, jotka eivät maksa vuosittaisia tuottoja ulos. Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa ( kts. esim. tämä ), mutta esim. Seligsonin indeksirahastot ovat varmasti monille hyvä vaihtoehto.

Vaihtoehtona on myös suhteellisen laimean vastaanoton saanut PS-tilisäästäminen. PS-tilin hyvänä puolena on tietysti osinkojen veroton uudelleensijoittaminen ja verojen siirto tulevaisuuteen laajemminkin. Huonona puolena taas ovat poliittiset riskit ja tiukka sitoutuminen aikatauluihin, jotka eivät välttämättä sovi jokaiselle. Toisaalta PS-tili voisi toimia pienenä osana suurempaa pitkä-aikaista sijoitussuunnitelmaa (varsinkin kiristyvä osinkoverotus huomioiden).

Omat toimenpiteeni asian suhteen viettävät osingot uudelleensijoittavien ETF:ien suuntaan. Lisäksi alan lisäämään pitkiä korkoja ja yrityslainoja mukaan salkkuun - nimenomaan  pääomaa ulos jakamattomassa muodossa.