Ostin tänään erän Nokiaa, vaikka olin jo aiemmin päättänyt että en tätä tekisi. Nokia on se osake, jolla olen maksanut oppirahojani - ja ainut osake joka on salkussani tappiolla. Keskimääräinen hankintahinta kolmella edellisellä erällä on nimittäin n. 17 euroa, eli olen ostanut sitä 2008 vuoden "kuplahintoihin".
Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.
torstai 28. lokakuuta 2010
tiistai 26. lokakuuta 2010
Korkomarkkinat ja huonojen tuottojen tulevat vuodet
Näyttää kovin todennäköiseltä, että valtionlainoihin sijoittavat rahastot ja yrityslainarahastot tulevat tuottamaan melko huonosti tulevina vuosina. Kerron seuraavassa miksi.
Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.
Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.
Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.
Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.
Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.
Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.
Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.
Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.
perjantai 15. lokakuuta 2010
Osingot - välttämätön paha
Tämänhetkisessä verokeskustelussa tuntuu siltä, että osingonsaajat - pienet ja suuret - tulevat saamaan tuta verokarhun karheaa kouraa. Osinkojen verotuksen muuttuessa mahdollisesti 19,6 % 30 %:iin muuttuu osinkojen saaminen kotimaisilta yrityksiltä kannattamattomammaksi. Yhtä suuri muutos tämä ei olisi ulkomaisista pörsseistä ostettaville ETF:lle, joiden jakamien osinkojen verotus kiristyisi vain kaksi prosenttia.
Veronkorotusskenaariosta huolimatta en aio pidättäytyä kotimaisten osakkeiden omistuksesta jatkossakaan. Toisaalta vältän kiristyvää osinkoverotusta osalla salkusta - ohjaan kohtuullisen merkittävän osan tulevista sijoituksista osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin sekä yritys- ja valtionlainarahastojen kasvuosuuksiin.
Osinkoja olen saanut lyhyellä sijoitusurallani seuraavasti:
2008: 26 € (pelkkä Nokia)
2009: 460 € (isompi tukku kotimaisia osakkeita)
2010: 600 € tähän mennessä (osakkeita ja ETF:iä)
Yhteensä näistä on kertynyt n. tonni. Osingot ovat jääneet siis melko pieniksi verrattuna salkun kymppitonnin arvonnousuun. Toisaalta osingot ovat "oikeaa rahaa", ja siksi mielestäni hieman arvokkaampaa. Osingot ovat myös luonnollinen tapa saada tuloja sijoitusomaisuudestaan, varsinkin jos ajattelee tavoitetilaa, missä voisi elää pelkillä koroilla/osingoilla ilman että pääomaan tarvitsisi kajota. Tätä tilannetta odotellessa syötän osingot takaisin salkkuun.
Päivitin yläkulman tikkeriin kumulatiivisen osinkoseurannan. Ensi vuonna siellä on jo nelinumeroinen lukema - viisinumeroista nettolukua saanee odottaa muutaman tovin.
Veronkorotusskenaariosta huolimatta en aio pidättäytyä kotimaisten osakkeiden omistuksesta jatkossakaan. Toisaalta vältän kiristyvää osinkoverotusta osalla salkusta - ohjaan kohtuullisen merkittävän osan tulevista sijoituksista osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin sekä yritys- ja valtionlainarahastojen kasvuosuuksiin.
Osinkoja olen saanut lyhyellä sijoitusurallani seuraavasti:
2008: 26 € (pelkkä Nokia)
2009: 460 € (isompi tukku kotimaisia osakkeita)
2010: 600 € tähän mennessä (osakkeita ja ETF:iä)
Yhteensä näistä on kertynyt n. tonni. Osingot ovat jääneet siis melko pieniksi verrattuna salkun kymppitonnin arvonnousuun. Toisaalta osingot ovat "oikeaa rahaa", ja siksi mielestäni hieman arvokkaampaa. Osingot ovat myös luonnollinen tapa saada tuloja sijoitusomaisuudestaan, varsinkin jos ajattelee tavoitetilaa, missä voisi elää pelkillä koroilla/osingoilla ilman että pääomaan tarvitsisi kajota. Tätä tilannetta odotellessa syötän osingot takaisin salkkuun.
Päivitin yläkulman tikkeriin kumulatiivisen osinkoseurannan. Ensi vuonna siellä on jo nelinumeroinen lukema - viisinumeroista nettolukua saanee odottaa muutaman tovin.
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Ensi vuoden tavoite saavutettu
Ylitin aikanaan sijoitussuunnitelmassani asettamani vuoden 2011 tavoitteen salkun arvolle. Suunnitelmasta edellä olo johtuu keskimääräistä suuremmista kuukausittaisista sijoituksista tänä vuonna sekä varsin hyvästä arvonkehityksestä kehittyvien markkinoiden ETF:issä ja kotimaisissa osakkeissa. Iloisia yllätyksiä tänä vuonna ovat olleet mm. Sponda ja Stockmann.
Matka tavoitteeseen on vielä pitkä, joten erityistä tyydytystä tämä ei aiheuta. Jotenkin tuntuu, että mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä selkeämmin tajuaa kuinka vähän siellä loppujen lopuksi vielä on...
Matka tavoitteeseen on vielä pitkä, joten erityistä tyydytystä tämä ei aiheuta. Jotenkin tuntuu, että mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä selkeämmin tajuaa kuinka vähän siellä loppujen lopuksi vielä on...
perjantai 1. lokakuuta 2010
2010 / Q3 tilinpäätös
Vuoden 2010 kolmas kvartaali oli sijoitussalkun suhteen aivan loistava jakso. Markkinat nousivat kautta linjan ja lisäksi sain tehtyä keskimääräistä enemmän sijoituksia. Seuraavassa erittely sijoitusten arvonkehityksestä ja salkun tämän hetkisestä sisällöstä.
Sijoitukset
Sijoitusten kokonaisarvo nousi viimeisen 3 kk:n aikana 29,8 % eli 9450 euroa. Tämä on erittäin suuri summa suhteellisen pienessä salkussani. Uusia sijoituksia tästä summasta on 5323 euroa ja arvonnousua 4127 euroa.
Sijoituksia tein tällä jaksolla kolmeen eri ETF:ään (DB-X Emerging Markets, iShares Global Clean Energy & iShares Small Cap Value), CapManiin sekä Seligsonin yrityslainarahastoon. Keskimääräinen kuukausisijoitus oli 1774 euroa, eli reilusti yli tavoitteellisen 600 e/kk. Jatkossa hidastan tahtia lähemmäs tavoitesummaa.
Alla kuvio sijoitusten määrästä ja markkina-arvon kehityksestä. Nihkeän alkuvuoden jälkeen yhteenlaskettu markkina-arvo on pompannut merkittävästi ylöspäin.
Portfolio
Olen kuluneen kvartaalin aikana kehittänyt sijoitusten jakaumaa paremmin hajautettuun suuntaan. Suomalaisten osakkeiden osuus on edelleen melko korkea - 66 %. Tämä on jatkossa edelleen laskemaan päin, sillä loppuvuoden aikana pyrin sijoittamaan lähinnä yrityslainoihin salkun kokonaisriskin pienentämiseksi sekä mahdollisesti muutamiin ETF:iin.
Alla on kuva tämän hetkisestä sijoitusten jakaumasta (klikkaa kuva suuremmaksi). Suurimmat yksittäiset sijoitukset ovat kehittyvien markkinoiden ETF:ssä sekä cleantech -ETF:ssä. Suurimmat osakesijoitukset ovat loistavasti menestynyt Oriola-KD, Nordea Bank, ja viime aikoina mukavasti noussut Sponda.
