Osto: OP-Afrikka

Olen asettanut tavoiteallokaatiossani 20 % osuuden kehittyville markkinoille. Tällä hetkellä kehittyvät markkinat on katettu kahdella ETF:llä, joista toinen seuraa kehittyvien markkinoiden indeksiä (DBX1) ja toinen frontier-markkinoita (DX2Z). Vaikka tällä tavalla saan katettua käytännössä kaikki kehittyvät markkinat, jää Afrikkaan sijoittaminen silti melko vähäiseksi, tai ainakin vähäisemmäksi kuin haluaisin. DBX1 painottaa Etelä-Afrikkaa 7 %, ja DX2Z Nigeriaa 6 %.

Tästä syystä ostin tänään ensimmäisen erän OP-Afrikkaa, eli Osuuspankin rahastoa, jota hallinnoi Duet Asset Management. Rahastoa tarjotaan institutionaalisille sijoittajille, ja perussijoittaja pääsee tähän käsiksi OP:n kautta.
 
Rikoin tässä räikeästi yleistä periaatettani kulujen minimoinnista ja joudun maksamaan hallinnointipalkkiota muhkeat 2,5 % per annum. Tässä tapauksessa tein sen tarkoituksella, eikä ideanani ole siirtyä jatkossakaan suuressa määrin aktiivisen salkunhoidon piiriin. Afrikan markkinat eivät täytä lähellekään tehokkaiden markkinoiden määritelmää, joten uskon että siellä rahastonhoidolla voi saada lisäarvoa. Rahastoa hallinoi paikallinen management team, ja rahaston track record onkin ollut tähän mennessä varsin hyvä. Tulevaa tämä ei tietenkään takaa.

Koska rahasto edustaa aktiivista salkunhoitoa ja tästä syystä korkeita kuluja, tarkoituksenani ei ole pitää tätä kuin pienenä mausteena. Tämän rahaston osuus kehittyvien markkinoiden siivusta salkussani tulee olemaan maksimissaan neljännes, eli 5 % koko salkusta. Luultavasti osuus jää tätäkin pienemmäksi.

Alla suoraan Osuuspankin tiedotteesta kopioituja tietoja rahastosta: 

Saharan etelä-puoleinen Afrikka 

Afrikasta löytyy taloudellisessa kehityksessä hyvin eri vaiheessa olevia valtioita. Esimerkiksi Etelä-Afrikka sekä muutamat Pohjois-Afrikan valtiot ovat monella mittarilla jo varsin kehittyneitä talouksia. OP-Afrikka sijoittaa pääasiassa Saharan eteläpuolisen Afrikan talouksiin, jotka ovat aidosti taloudellisen kehityksen alkutaipaleella. Tämäntyyppisiä nopeasti kasvavia ja rahaston keskeisiin kohdemarkkinoihin kuuluvia talouksia ovat mm. Nigeria, Kenia, Botswana, Mauritius, Zambia ja Ghana.

Lisätietoa rahastosta 

Rahasto keskittää sijoituksensa tyypillisesti noin 30–50 osakkeeseen. Rahasto pyrkii hajauttamaan sijoituksensa tasapainoisesti eri maihin, eri toimialoille sekä erikokoisiin yhtiöihin. Rahasto sijoittaa pääasiassa taloudellisen kehityksen alkuvaiheessa oleviin Afrikan talouksiin, ja kehittyneemmän Etelä-Afrikan paino onkin rajoitettu maksimissaan 25 prosenttiin rahaston arvosta. Rahaston salkunhoitajana toimii Duet Asset Management Ltd, jolla on käytössään vahvat paikalliset resurssit Afrikassa.

Osto: Volkswagen AG

Muutama kuukausi sitten pohdin sijoittamista autoteollisuuteen ja tuolloin päädyin ostamaan Hyundai Motor Companya (kts. merkintä). Tänään puolestaan sijoitin Volswagen AG:n osakkeisiin - yhteensä 11 kpl tuli hankittua. Nyt salkussani on molemmat itseäni kiinnostavat autoteollisuuden isot toimijat, joita haluan pidemmällä aikavälillä omistaa. Ensimmäisessä minua kiinnostaa kasvupotentiaali ja haastaja-asema, jälkimmäisessä saksalainen systemaattisuus - näin kärjistäen sanottuna. Näen molemmissa firmoissa myös innovaatiopotentiaalia kauas tulevaisuuteen.

Volkswagenin osake on ollut minulla seurannassa pitkin kevättä, ja hinta oli tähän päivään mennessä laskenut vuodenvaihteen n. 170 eurosta 135 euroon per osake. Tein nyt ensimmäisen oston, ja lisää seuraa jos hinta laskee reippaasti vielä tästäkin.

Volkswagen -konserni monelle suomalaisella varsin tuttu. Yleisesti katukuvassa näkyviä merkkejä on volkkarin lisäksi Skoda, Seat ja Audi. Lisäksi portfolioon kuuluu luksusmerkkejä kuten Porsche, Lamborghini, Bentley ja Bugatti. Itseäni VAG-konsernissa miellyttää tuoteportfolion tasapainoinen suunnittelu erityisesti "perusautojen" osalta. Yhteisiä korirakenteita käytetään erittäin kustannustehokkaasti eri merkkisissä tuotteissa, ja differentiaatio tapahtuu asiakaspäässä. Kaiken lisäksi yleisen laatuvaikutelman takia esimerkiksi Audit, Volkswagenit ja Skodat saadaan myytyä suhteellisen hyvään hintaan verrattuna moniin kilpailijoihin.

VAG-konserni investoi tällä hetkellä isosti kehittyville markkinoille (kts. uutislinkki) sekä hybridiajoneuvoihin (mm. uusi hybridi VW Jetta esiteltiin juuri suomen markkinoille). Toimialallaan se peittoaa verrokkinsa useimmilla taloudellisilla tunnusluvuilla (kts. yhteenvetoa täältä). P/E luku on tällä hetkellä 2.9 ja P/B 0.8. Osinkotaso on ollut prosentuaalisesti pientä, mutta pääosin mukavan näköisessä nousussa:

2005: 1,05e
2006: 1,15e
2007: 1,25e
2008: 1,80e
2009: 1,93e
2010: 1,60e
2011: 2,20e
2012: 2,99e
2013: 3,50e

Tällaisen laatuyhtiön ostoon onkin hyvä päättää sijoitusmarkkinoiden reipas laskuviikko :) Saa nähdä jatkuuko sama meno ensi viikolla.  

Mukavaa viikonloppua!

Nokia-päivitys: Q1/2013

Perinteisen Nokia päivityksen aika.

Keskeiset luvut:

Earnings Per Share (EPS) oli 0,02 euroa negatiivinen osaketta kohti. Odotuksissa oli hieman isompi tappio.

Nettokassa kasvoi 4,48 miljardiin euroon. Keskimäärin kassan odotettiin putoavan 3,74 miljardiin, joten konkurssiuhka muuttui edelleen pienemmäksi. Ehkä puheet konkurssista tulevat nyt pienenemään. Itse asiassa kokonaisuudessaan Nokia saavutti operatiivisen kannattavuuden tälläkin kvartaalilla, joten siinä mielessä akuuttia kassakriisiä ei ole näkyvissä.

Lumia-myynti on näkyvästi uutisoitu ja seurattu asia. Q1:llä myytiin 5,6 miljoonaa Lumia-puhelinta, joka nousi edellisen kvartaalin reilusta neljästä miljoonasta laitteesta odotuksien mukaisesti. Moni on toivonut tosin paljon runsaampaa kasvua.

NSN oli jälleen Nokian tuloskone, kun taas Devices & Services -yksikön liikevaihto laski roimasti ja puhelinmyynti laski joka puolella maailmaa (kts. rumat lukemat täältä).

Ensireaktio osakemarkkinoilla oli negatiivinen ja tätä kirjoitettaessa kurssi on n. 9 % laskussa, jonka odotan loivenevan iltaa kohti. Edellisinä päivinä kurssi on ollut nousussa, joten kun tulos oli lähellä odotuksia, niin tavallaan tässä pudotellaan odotuksien tuoma lisä pois. Itse jatkan Nokian pienomistajana vastakin. Voi olla että tänään ei kuitenkaan "Nokia-kahveja" tarvitse erikseen keitellä :)

Kevät/kesädippi tulossa?

Parin viime vuoden tapaan kesää lähestyttäessä on osakemarkkinoiden nousuvire taittumassa. Tähän on monta syytä aina makrotaloudesta geopoliittisiin jännitteisiin. Lisäksi markkinat ovat nousseet niin paljon varsinkin USA:ssa, että usea taho odottaa hengähdystaukoa ja väliaikaista laskua.

Itse en odota mitään suurta laskettelua, mutta jonkinlaista dippiä kuitenkin. Olen seurannut esimerkiksi Volkswagenin osaketta jo pidempään ja viimeeksi harkitsin sen ostamista tammikuussa (kts. merkintä). Tammikuussa VW:n osake maksoi yli 160 euroa, kun se on tänään laskenut jo alle 140 euroon. Kun se ehti alkukeväästä kallistua, aloin jo luopua ostoaikeista. Hinnan tultua alemmas alkaa osto jälleen kiinnostaa. Vielä kun tietäisi kuinka paljon tullaan alas. :) Joka tapauksessa VW on juuri nyt minulla seurannassa.

Koska odotan osakemarkkinoilla paranevia oston paikkoja lähiaikoina, en vielä ole lähtenyt isommille ostoksille vaikka käteistä on jonkin verran kertynyt. Ostin tänään kuitenkin Seligson Euro Corporate Bond:ia tuhannella Eurolla. Näkemykseni mukaan investment grade yrityslainoissa on vielä jonkin verran tuottopotentiaalia, kun taas valtioinlainojen suhteen en ole tekemässä enää lähivuosina lisäsijoituksia (tarkempia ajatuksiani korkomarkkinoista viime syksyltä tästä).

Tarkennuksia osinkoverouudistukseen

Breaking news!

Hallitus on muuttanut kiisteltyä osinkoverouudistustaan (kts. Kauppalehden uutinen), kuten laajalti on toivottu, allekirjoittanut mukaanlukien. Olen yllättynyt, että viilaus tuli näin nopeasti. Saa nähdä jääkö tämä viimeiseksi tarkistukseksi...

Nyt näyttäisi siltä, että listattujen pörssiyritysten osingoista olisi veronalaista 85 % aiemmin suunnitellun 100 % sijaan. Tämä tarkoittaa piensijoittajalle 25,5 % verotusta (0,30 x 0,85). Tämäkin on nousua nykytilanteeseen, mutta parannus kuitenkin suunniteltuun täyden 30 %:in verokantaan.

Viilattuun suunnitelmaan kuuluu myös monia muita tarkennuksia kokonaisveroratkaisujen osalta, josta tullaan varmasti kuulemaan paljon debattia lähipäivinä

Lisäkommentti/edit:

Yhdistettynä yhteisöveron alennukseen uusi osinkoverotus tuottaa melko kustannusneutraalin ratkaisun piensijoittajan kannalta. Yrityksillä jää enemmän jaettavaa, jota vastaavasti verotetaan vähän enemmän. Tästä tulee loppujen lopuksi hyvin pieni vaikutus, kts. esim. Laimean Sillin laskelmat tästä.

Jos tähän ratkaisuun jäädään, niin kotimaisiin osakkeisiin sijoittaminen ei juuri muuttunut huonompaan tai parempaan suuntaan. Torjuntavoitto!

Ulkomaisten osakkeiden maksamat osingot sen sijaan kiristyvät, eikä vastaavaa yhteisöveron laskua voi tässä tapauksessa ottaa huomioon.

Kokonaisuudessaan en anna tämän(kään) ratkaisun ihmeemmin vaikuttaa sijoitustoimintaani. Voihan olla että seuraava hallitus taas muuttaa veroprosentteja. Suurempi yllätys olisi jos näin ei kävisi :)

Taloudellinen riippumattomuus - tilannekatsaus

Yksi blogini luetuimmista teksteistä on ollut ei-niin-yllättävästi: "Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?" Tämä kysymys ja siihen liittyvä sijoitustoiminta ollut oman kirjoitteluni innoittajana alusta lähtien. Asia on samoin monen muun blogin suhteen, joita on tullut vuosien varrella seurattua.

Kun salkkuni alkaa pikku hiljaa lähestyä sadan tuhannen euron rajaa, niin pieni reflektio on paikallaan. Onko taloudellinen riippumattomuus lähellä? Kuinka paljon vielä tarvitaan? Onko tavoite ylipäätänsä mielekäs?

Alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassani oli listattu vuosittaiset tavoitteet aina 2034 vuoteen asti, jolloin tuo maaginen miljoonan euron sijoitusomaisuus ja pomminvarma taloudellisen riippumattomuus olisi siis saavutettu. Miljoonaa ei vielä salkussa ole, mutta olen muutaman vuoden edellä tavoitteestani ja näyttää siltä, että sijoitustahti on ollut paljon reippaampaa kuin aiemmin arvelin. Tämä johtuu toki tulokehityksestä ja taloudellisesti järkevästä elämäntyylistä.

Toisaalta laskeskelin edellä mainitussa merkinnässäni että 200000 euroa riittäisi taloudellisen riippumattomuuden ylläpitoon sillä edellytyksellä, että asuisi velattomassa asunnossa ja tyytyisi vaatimattomaan kulutukseen. Asuntoni on itse asiassa jo nyt velaton ja pystyn sijoittamaan halutessani kaiken ylijäävän palkkatulon sijoitusmarkkinoille.

Jos tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, niin ainakin teoriassa 200000 euron sijoitusomaisuus riittäisi vielä tähän (ilman että mitään valtion tukia ym. otettaisiin huomioon). Asumiskuluni ovat käytännössä yhtiövastikkeen puolikas (alle 100 euroa) + elämiseen liittyvät pakolliset kulut. Uskon että 500 euroa riittäisi näihin, ainakin tässä ajatusleikissä. 600 euroa olisi siis teoreettinen kk-kulupuoli.

Tuottopuolella 200000 euroa 6 % konservatiivisella tuotto-odotuksella tuottaa 12000 euroa - eli 1000 euroa kuussa (muodostuu ulos maksettavista osingoista ja tarvittavasta määrästä omia myyntejä). Osingoista ja myynneistä verottaja ottaa 30 % (ensi vuodesta alkaen), ja jäljelle jäävät tulot olisivat 700 euroa kuussa.

Minimimenot ja -tulot menevät tässä laskelmassa varsin yksiin. Molemmat ovat tietysti hypoteettisia ja molempiin liittyy riskejä. Menopuolella voi tulla yllättäviä kuluja liittyen esimerkiksi vakavaan sairastumiseen tai muihin yllättäviin menoihin. Tulopuolella taas pitkä laskusuhdanne voi pienentää osinkoja ja tehdä "pakolliset" myynnit salkun kokonaisuuden kannalta kannattamattomaksi. Lisäksi tällainen ratkaisu kuulostaa erittäin askeettiselta. Uskon että se kuitenkin olisi mahdollista.

200000 euron sijoitusomaisuus on tämänhetkisellä sijoitustahdillani saavutettu jo varsin pian, eli 2017 (10 % tuotto-odotus ja sijoitus 1000 euroa/kk). Jos ja kun tuo summa tulee täyteen, niin suunnitelmissani ei ole kuitenkaan jättäytyä päätoimiseksi salkun vartijaksi ja askeettisen elämän viettäjäksi. Mitä lähemmäs olen taloudellista riippumattomuutta päässyt, sitä vähemmän tavallaan kaipaan sitä absoluuttisessa mielessä. Tämähän on inhimillinen ilmiö: jos jotain on saavuttanut, niin se ei tunnu enää niin kovin ihmeelliseltä.

Vaikka en siis vielä ole perillä taloudellisen riippumattomuuden tavoitteessa, niin tunnen olevani jo melko hyvässä asemassa. Kaiken lisäksi pidän nykyisestä työstäni (ja oman alani töistä muutenkin) sen verran, että en usko haluavani omatoimiselle varhaiseläkkeelle reilusti alle neljäkymppisenä. Toki siinä vaiheessa, jos joskus sijoitusomaisuuteni on vaikkapa puoli miljoonaa, niin olen varmasti taloudellisesti riippumaton ja voin tehdä "ihan mitä huvittaa". En kuitenkaan usko että se tuntuu kovin kummalliselta, koska asia ei tule yllätyksenä. Taloudellisen riippumattomuuden sijaan ajatuksissani onkin nykyään enemmän onnellinen ja mielenkiintoinen elämä, vaikka se kliseiseltä kuulostaneekin.

Tähän lopuksi olisi hyvä heittää pari konkreettista ja filosofista kysymystä lukijoille:

Mikä on oma ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta? Mitä siihen tarvitaan, ja oletko jo matkalla sinne? Onko sillä väliä?