Osto: Outotec

Minulla on tapana seurailla mielenkiintoisten osakkeiden kurssikehitystä, vaikka erityisiä ostoaikeita ei olisikaan (tähän on olemassa muuten käteviä mobiilisovelluksia). Tämä joukko on koostuu itselläni 20-30 osakkeesta, joka sisältää nykyisiä omistuksia ja muista kiinnostavia kohteita.

Yksi seurannassa ollut on Outotec. Kyseessä on teknologiayhtiö, joka on irroitettu aikanaan Outokummusta. Outotec keskittyy materiaalitehokkuuteen ja -prosessointiin, ja ratsastaa kestävän kehityksen megatrendien aallonharjalla. Tämä ei osakekurssissa näy, sillä metallien hintojen laskiessa myös Outotecin kurssi on tullut rymisten alas.

Ostin Outoteciä 200kpl hintaan 3,8 euroa / kpl. Oksaharju kertoi käynnistävänsä osto-ohjelman Outotecissä kuuden euron hinnan kohdalta (kts. blogimerkintä), joten mielestäni ensimmäinen osto 3,8 eurossa ei ole kovin paha. Tosin Oksaharjun osto-ohjelmasta ei sittemmin ole kuultu :)

Outotec menee itselläni pitkään salkkuun. Sen verran hintaa tulee seurattua, että ostan toisen erän jos hinta laskee tästä vielä reilusti. Mitään erityistä osto-ohjelmaa ei ole tällä kertaa tarkoitus perustaa, sillä sellaisia on päällä muutama muu (VNQ & VNQI, Seligson Russian Prosperity). Kurssilaskuja odotellessa...

Lapsilisät sijoittamalla miljonääriksi? Helposti.

Suomen hallitus kaavailee kiristyksiä eläkeikään ja eläkkeen karttumiseen. Tulevaisuudessa eläkeikä siirtyy yhä korkeammalle, sillä se tullaan sitomaan elinajan odotukseen. Lisäksi ns. "elinaikakerroin" pienentää aikanaan saatavaa eläkettä.

Tulevaisuudessa on vaikeaa luottaa siihen, että eläke turvaa edes kohtuulliseen elämään tarvittavat tulot. Itse olen tämän tiedostanut jo pidemmän aikaa (kts. esim. tämä merkintä), joka on yksi sijoitustoimintani suurimmista motiiveista.

Omasta toimeentulostani en oikeastaan enää ole huolissani, sillä olen terve, työkykyinen ja saanut kasvatettua sijoitusomaisuutta mukavaan tahtiin. Olen enemmän huolissani jälkikasvusta (kyllä, sitä löytyy). Jos eläkkeen riittämisen tulevaisuus on epävarmaa minulle, niin se on todella paljon epävarmempi tämän päivän vauvoille ja lapsille. Onko eläkejärjestelmää edes olemassa yli 70-80 vuoden päästä kun ko. sukupolvi jää eläkkeelle? Jos on, riittääkö järjestelmästä jaettavaa?

Ratkaisu ongelmaan on helppo ja se on itselläni käytössä. Lapsilisien (n. 100 euroa/kk) sijoittaminen kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Lahjaveroa näin pienestä summasta ei mene (3600 euroa / 3 vuotta, eli alle verotettavan rajan). Tämän johdosta oma lapseni on reilusti ennen nykyistäkin eläkeikää miljonaari ja eläkeiässä monimiljonääri. Kuulostaako uskomattomalta? Sitä se maailman kahdeksenneksi ihmeeksi (kts. hyvä artikkeli aiheesta) tituleerattu korkoa korolle -efekti tuottaa!

Alla oleva kuvaaja kertoo koko homman yksinkertaisuudessaan. Siinä on laitettu luvut exceliin olettamalla 100 e/kk sijoitus 16 vuoden ikään asti (johon asti lapsilisiä maksetaan) ja 8% vuotuinen tuotto. Oletuksena on toki myös, että rahat jätetään 16 ikävuoden jälkeen kasvamaan rauhassa korkoa, joka onkin sitten se paljon vaikeampi osuus.

• 0 - 16 vuoden iässä lapsen salkkuun sijoitetaan lapsilisät, tässä yksinkertaistuksen vuoksi tasan 100 euroa kuussa. Sijoitukset eivät tänä aikana kerry vielä kovin hurjasti. 16 ikävuoden lopussa, kun sijoitukset lopetetaan, on salkkuun kertynyt 8% tuotto-odotuksella reilu 40 000 euroa. Ihan mukava pesämuna tämäkin, mutta ei vielä mikään merkittävä varallisuus.
• 30 vuoden iässä, kun moni ryhtyy perustamaan perhettä ja ostaa omistusasunnon, on salkku kasvanut n. 120 000 euroon. Tässä vaiheessa varmasti raha olisi tarpeen, mutta salkkuun kajoamattomuus kannattaa, kuten parabolisesta käyrästä näkyy.
• 50 vuoden iässä lapsilisäsalkku on jo ylittänyt puoli miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa eläköityminen olisi varmaan jo mahdollista, varsinkin jos lapsi on kerryttänyt muuta varallisuutta elämänsä aikana.
• 58 vuoden iässä salkku rikkoo miljoonan euron rajan. Tämä siis edelleenkin pelkästään sillä, että lapsilisät sijoitettiin 16 ikävuoden loppuun asti! Melko helppo miljoona, vai mitä? :)
• 67 vuoden iässä virallinen eläkeikä alkaa jo lähestyä ja salkussa on 2 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa potti mahdollistaa helposti vauraat eläkepäivät.

Yllä mainittu kehitys toimii teoriassa, mutta on todellisuudessa haastavaa. Lapsilisien sijoittaminen onnistunee monelta, varsinkin jos tätä rahaa ei välttämättä tarvita arjen pyörittämiseen. Arvo-osuustilin perustaminen lapselle ja kuukausittaiset hyvin hajautetut indeksirahastosijoitukset siitä eteenpäin ei vaadi asiaan perehtyneeltä paljokaan vaivannäköä. Huomattavasti haastavampaa on se, mitä tapahtuu 16 ikävuoden jälkeen, ja erityisesti sitten kun lapsi täyttää 18 vuotta ja on taloudellisesti itse vastuussa omaisuudestaan. Mutta se on sitten toinen tarina :)

Loppuun vielä pieni herkkyysanalyysi. Monelle varmaan tulee mieleen, että 8% tuotto on mahdollinen nimellistuotto, eikä niinkään reaalituotto. Jälkimmäisen tarkastelu on tietyllä tapaa mielekkäämpää, jotta inflaatio ja todellinen ostovoima tulisi huomioitua (toki 8% voi olla myös reaalituotto, mutta tämä olisi aika optimistinen oletus). Tässä pari skenaariota:

• Reaalituotto 6% (8% - 2% inflaatio): Salkku 16 vuotiaana reilut 33 000 (ei dramaattista eroa edelliseen skenaarioon). Pienempi tuotto kuitenkin tekee sen, että puoli miljoonaa ylittyy vasta 63 vuotiaana ja miljoona euroa 75 vuotiaana.
• Reaalituotto 6%, mutta sijoitussumma 200 e/kk: Tämä skenaario lähtee siitä, että lapsilisän lisäksi sijoitettaisiin myös toinen 100 euroa/kk. Tämä menee vielä verottomien lahjojen piiriin, jos sataset tulevat eri vanhemmilta. Tämäkään ei vielä ole suuren suuri taloudellinen panostus, mutta vaikutukset lapsen varallisuuteen ovat merkittävät. 16 vuotiaana salkku olisi 67 000 euroa. Puoli miljoonaa ylittyisi tällä kertaa 51 vuotiaana (eli suunnilleen samaan aikaan kuin 8% tuotolla 100e/kk sijoituksella), ja miljoona euroa 63 vuotiaana.

Olisi kiinnostavaa kuulla kommentteja lukijoilta, varsinkin niiltä joilla on jälkikasvua tai sellaista suunnitteilla. Oletteko tehneet vastaavia suunnitelmia ja ratkaisuja? 

REIT-ETF osto-ohjelmat: VNQ ja VNQI

Markkinoilla on sen näköistä liikehdintää, että on aika lanseerata osto-ohjelmia. Muuten tulee osteltua hetken mielijohteesta erinäisiä osakkeita, kunnes huomaa että käteiskassa on käytetty. Näin on käynyt itselleni aiemmin, joten nyt kokeilen systemaattisempaa lähestymistapaa.

Osto-ohjelman kohteena on kaksi Vanguardin REIT-ETF:ää: VNQ ja VNQI. Ensimmäinen sijoittaa jenkkimarkkinoille ja jälkimmäinen muualle maailmaan, ml. kehittyvät markkinat. Näillä kahdella saa siis taklattua kiinteistösijoitukset maailmanlaajuisesti. Vanguardin tuotteet ovat kaiken lisäksi todella halpoja. VNQ:n vuosikulut ovat 0,12% ja VNQI:n 0,24%.

Osto-ohjelma tulee toimimaan 1000 euron kertasijoituksilla seuraavasti:

VNQ: Ensimmäinen osto, kun hinta alle 70 dollaria (nyt 72,9). Tästä eteenpäin uusia ostoja 5 dollarin välein, eli 65, 60, 55 jne.

VNQI: Ensimmäinen osto, kun hinta alle 45 dollaria (nyt 49,8). Tästä eteenpäin uusia ostoja 5 dollarin välein, eli 40, 35, 30 jne. Tein VNQI:n kriteereistä tarkoituksella tiukemmat kuin VNQ:n osalta, sillä salkussani on jo VNQI:tä pari erää.

Jos kunnon dippi toteutuu, niin tulen laittamaan merkittäviä määriä sijoituksia näihin kahteen ETF:ään. Tämä onkin tarkoitukseni, sillä tavoiteallokaatiossani on 20% siivu "erikoistilanteille", joista REIT-sijoitukset ovat isossa osassa.