Vuoden 2017 tilinpäätös

Vuosi 2017 jää historiaan jälleen yhtenä vuotena pitkässä nousussa, joka alkoi vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen. Oma salkkuni jatkoi myös ei-niin-yllättävästi kasvussa. Tässä avainluvut:   

• Uusi sijoitettu pääoma vuoden 2017 aikana: 21846 euroa / 1821 euroa per kk 
• Käteiskassa: 10000 euroa vuoden alussa --> pysyi samassa

Uusien sijoitusten määrä oli suurinpiirtein sama kuin viime vuonnakin. Sijoituksia tuli tehtyä siis melko paljon huolimatta siitä, että nousumarkkina alkaa olla kypsässä vaiheessa. Käteiskassa pysyi edelleen noin 10000 eurossa, vaikka tarkoituksena oli kasvattaa sitä. Yritän ensi vuonna parantaa tällä saralla, ja ehkäpä tehdä vähemmän uusia sijoituksia.

Vuoden ostoista voisi nostaa muutaman esille. Ensinnäkin, osallistuin Silmäaseman ja Terveystalon anteihin. Molemmat ovat tällä hetkellä hieman miinuksella, mutta katsotaan nyt pidemmän päälle miten näissä käy. Toinen mielenkiintoinen osto oli "alustatalouden tripla", eli merkinnät Facebookiin, Twitteriin, ja Zalandoon. Tässä oli erityisen mielenkiintoista se, että blogikommenteissa erityisen paljon epäiltiin sijoitusta Twitteriin. Tällä hetkellä näistä Twitter on plussalla n. 33%, Facebook 13%, ja Zalando 19 %. Twitter on onnistunut kohentamaan tekemistään, ja huhutaan että tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä saattaisi tulla ensimmäistä kertaa liikevoitollinen kvartaali. Itse uskon edelleen näihin kaikkiin kolmeen alustaan, ja olen tyytyväinen että hyppäsin (tosin liian myöhään) kelkkaan mukaan. Lisäksi ostin mm. Seligson Tropico -rahastoa, YIT:tä, Omega Healthcare Investrorsia, ja Brown Formania. Näiden lisäksi ETF-kuukausisijoitukset (DXET, DX2J, IS3N, DXSU) rullasivat 1000 euron tahdilla per kuukausi. Ihan vuoden lopuksi ostin reippaan potin VNQ ja VNQI-ETF:iä, kun näitä sai vielä "luvan kanssa" ostaa Nordnetissa.

• Pääoman kasvu yhteensä: 36936 euroa (+19,3 %)  
• Tuotto: 15090 euroa arvonnousua, 2860 euroa osinkoja (ennakkopidätysten jälkeen) 
• Tuotto-%: 7,1 % (8,4 % osinkojen kanssa)

Koko salkun pääoma kasvoi noin viidenneksellä, ja yhteensä salkku on nyt lähes 230 Keuroa. Vuosi alkoi 191 Keuron salkulla, joten varallisuus karttui jälleen mukavasti. Tuottoa pääoman kasvusta oli reilut 15 K ja osinkoja tuli ennakkopidätysten jälkeen 2860 euroa. Tuottoprosentiksi muodostui melko maltillinen 7,1% (8,4% osinkojen kanssa). Siinä missä viime vuonna salkun tuotto-% nokitti mm. S&P500 -indeksin, niin tänä vuonna sitten tuli takkiin. Valuuttakursseillakin on toki osansa tässä, sillä dollarisijoitukset ovat kärsineet euron vahvistumisesta.

Alla näkyy salkun arvon kehitys vuosittain blogin aloittamisesta lähtien. Mukavaltahan tuo nousu näyttää. Katsotaan jos ensi vuonna sitten lähtisi vaaleansininen palkki kohti etelää, sillä eihän tämä nousu voi ikuisesti jatkua :)

Allokaatio näkyy alla olevassa kaaviossa. Onnistuin tavoitteessani tasapainottaa osakepoimintojen osuutta pienemmäksi. Viime vuoden lopussa osakepoiminnat muodostivat 45% salkusta, nyt 40%. Tavoite tälle kategorialle on 30%, joka onnistuu pikkuhiljaa indeksejä ostelemalla. Samoin korkosijoitukset on tarkoitus nostaa 10%:iin, joka ei ole kovin kaukana enää.

Samoin kuin viime vuonna, en uskalla ennustaa miten vuonna 2018 käy markkinakehityksen suhteen. Yritän kuitenkin tällä kertaa entistä kovemmin kasvattaa käteiskassaa, sillä mikään ei ole yhtä hauskaa kuin ostaa osakkeita käteisellä kun kunnon romahdus koittaa. Muistelen vieläkin kaiholla vuoden 2008 aikoja tältä osin :)

Mukavaa uutta vuotta kaikille blogin lukijoille!

Jenkki-ETF:ät sittenkin suomalaisvälittäjille? Blackrock on kääntänyt UCITS ETF:ien avaintietoesitteet suomeksi

Seuraava juonenkäänne jenkki-ETF:ien myynnissä Suomeen tuli nopeammin kuin osasin odottaa. Arvopaperi uutisoi eilen että "Nordnet on jatkamassa jenkki-ETF:ien tarjontaa Suomessa".

Tässä kopioituna oleellinen sisältö uutisesta:

"Blackrock on käännättänyt UCITS-direktiivin mukaisten etf-tuotteidensa avaintietoesitteet. Maailman suurin rahastoyhtiö kertoo asiasta Suomessa käyttämänsä viestintätoimiston kautta. Finanssivalvonta vaatii, että Yhdysvalloissa rekisteröiltyjä etf-tuotteita saa myydä Suomessa vain, jos niistä on tarjolla suomenkieliset avaintietoesitteet.

Blackrockin päätös tarkoitaa, että esimerkiksi Nordnet ja Nordea voivat halutessaan jatkaa niiden myymistä Suomessa.

"Harkitsemme jenkki-etf:ien myynnin jatkamista", sanoo Nordnet Suomen talousasiantuntija Martin Paasi.

Sekä Nordnet että Nordea ehtivät jo lähettää sijoittaja-asiakkailleen verkkopankin kautta tiedon siitä, että jenkki-etf:n tarjonta lakkaa.

Ruotsissa Nordea on ilmoittanut tarjoavansa etf-tuotteita Blackrockin kautta.
BlackRock ei käännä Yhdysvalloissa rekisteröityjen Alternative Investment Funds -kohteiden avaintietoesitteitä. AIF-tuotteet luokitellaan monimutkaisiksi eikä niitä markkinoida Euroopassa yksityissijoittajille."

Tämä on aivan loistava uutinen! Blackrock on maailman suurin ETF-talo ja heidät tunnetaan iShares-ETF:istä, joita löytyy käytännössä jokaiseen sijoituskategoriaan.

Moni käyttää kuitenkin myös muiden jenkki-ETF-talojen tuotteita. Erityisesti Vanguardin kustannustehokkaat tuotteet ovat monelle mieleen (itsekin ostin näitä juuri lisää). Omasta salkustani löytyy myös mm. PowerSharesin Cleantech Portfolio ETF:ää (PZD).

Nähtäväksi jää seuraavatko muut ETF-tarjoajat Blackrockin esimerkkiä, vai onko Suomi liian pieni markkina pienemmille ETF-taloille. Myös muita ratkaisuja saattaa olla olemassa, kuten Finanssivalvonnan pään kääntäminen sen suhteen, että voisiko englanninkieliset esitteet kuitenkin kelvata (kts. Rahaneuvoksen blogi aiheesta). Joka tapauksessa tämä Blackrockin nopea toiminta asian suhteen herättää toivoa että asia ratkeaa.

EDIT: Asia ei välttämättä ole ihan niin kuten yllä on uutisoitu... hmm. Nyt näyttää olevan epäselvyyttä mitä tarkoitetaan "jenkki-ETF:llä". Amerikkalaisessa pörssissä listattua ETF:ää VAI amerikkalaisen ETF-talon tuotetta, joka on listattu eurooppalaiseen pörssiin vastaavana versiona kuin se on jenkkipörssissä. Esim. tämä Kauppalehden linkki kertoo lisää. On tämä kyllä aikamoinen soppa :)

Vuodenvaihteen myyntejä ja ostoja

Vuodenvaihde lähestyy ja tähän liittyen tein roppakaupalla myyntejä ja ostoja. Myynnit liittyivät pääasiassa "verotustappioihin", eli myin osakkeita, jotka ovat reilummin tappiolla. Aiemmin tänä vuonna sain suuret myyntivoitot kun Sponda ostettiin pois pörssistä. Näillä tappioilla saan kuitattua osan verotettavista voitoista. Myin kaikki omistamani Heeroksen, Constin, ja Pihlajalinnan osakkeet (kohtuullisen pieni summa: 3419 euroa). Näistä myynneistä tuli yhteensä tappioita n. 900 euroa.

Ostot taas liittyivät salkun tasapainottamiseen yksittäisistä osakkeista indekseihin ja tarkemmin ottaen kiinteistö/REIT-sektorille. Lisäksi tällä kertaa ostot liittyivät MiFID2-direktiivin aiheuttamiin hankaluuksiin. Ostin eilen oikein kunnolla Vanguardin mainioita VNQ ja VNQI -ETF:iä, joilla saa katettua koko maailman REIT-sektorin. VNQ on laskenut viimeaikoina oikein kunnolla, ja VNQI on myös hiukan kyykännyt. Ajoitus oli siis myös melko hyvä tälle ostolle. Ostin VNQ:ta 3618 dollarilla ja VNQI:ta 1791 dollarilla. Yhteensä minulla on näissä kahdessa REIT-ETF:ssä nyt noin 10000 euron edestä sijoituksia, joka tekee vähän alle 5% salkusta. Tämä määrä riittää hetkeksi, ja vaikuttaa siltä, ettei näitä pääse lähiaikoina lisää ostamaankaan (ainakaan siis kotimaisten välittäjien kautta).

Samassa osto- ja myyntirytäkässä realisoin myös pienen sijoitukseni (1179 euroa) CRBN-ETF:ään. CRBN seuraa maailmanlaajuista markkina-arvopainotteista indeksiä, josta on poistettu "hiili-intensiiviset" yritykset. Tämä sijoitus oli n. 25% voitolla ja tästä kuittaantui 234 euron myyntivoitto. Nyt ollaan maailman osakemarkkinoilla lähempänä syklin huippua kuin pohjaa, ja uskoisin palaavani ostoihin tämän tai vastaavan indeksin osalta seuraavassa isommassa laskusuhdanteessa.

Kaiken kaikkiaan näiden ostojen ja myyntien vaikutus salkun kokoon oli aika lailla neutraali. Verotuksellisesti kuitenkin tappiolliset myynnit ovat eduksi, ja pienentävät tämän vuoden myyntivoitoista maksettavaa veroa. Lisäksi sain näillä liikkeillä tasapainotettua salkkua lähemmäs tavoiteallokaatiota. Saatan harkita joko Constin tai Pihlajalinnan ostoa takaisin salkkuun jollain summalla, mutta tämä jää sitten ensi vuoden pohdinnoiksi.

MiFID2 & Pohjois-Amerikassa listatut ETF:t

Monesti en ole jaksanut pahastua EU:hun liittyvästä sääntelystä. Mutta tällä kertaa taisi mennä vähän yli. Sijoittajien suojelemiseksi EU:ssa on nyt saatu aikaan "MiFID II", joka tarkoittaa nyt muun muassa sitä, että Nordnetin, eikä todennäköisesti muidenkaan EU:ssa toimivien pankkiiriliikkeiden kautta, saa enää ostaa USA:ssa listattuja ETF:iä ensi vuoden alusta lähtien. Tämä johtuu siitä, että lainsäädännön mukaan jenkkiläisen ETF-talojen pitäisi toimittaa tietyt tiedot suomeksi, ja se ei esimerkiksi kelpaa että vaikkapa Nordnet kääntäisi ne. Suomi on niin pieni markkina, että ilmeisesti näitä tietoja ei ainakaan heti tulla tarjoamaan. Hilpeää, eikö?

Meinasi mennä joulupulla väärään kurkkuun, kun huomasin tämän uutisen. Itse asiassa tästä on varsin vähän uutisoitu asian merkitykseen nähden. Itse bongasin tämän Arvopaperista (tämä Arvopaperin uutislinkki on jostain syystä kuollut, ehkä kyse on pahasta unesta?)

Tässä pätkä Nordnetin tiedotteesta (huom: asia koskee muitakin EU:ssa toimivia pankkeja):

"3.1.2018 voimaan astuvan uuden EU-lainsäädännön (MiFID II) vuoksi Nordnetin kautta ei voi jatkossa enää tehdä ostotoimeksiantoja Pohjois-Amerikassa (USA:ssa ja Kanadassa) listatuille ETF:ille ja sertifikaateille (ETN/ETF).

Nordnet on tehnyt työtä sen eteen, että USA:ssa listatuilla ETF:illä voisi jatkossakin käydä kauppaa, mutta uuden lainsäädännön myötä mahdollisuus tähän poistuu. Muutos koskee muitakin pankkeja kuin Nordnetiä.

Voit edelleen pitää USA:ssa listatut ETF-omistuksesi

Jos omistat Pohjois-Amerikassa listattuja ETF:iä/ETN:iä, niin voit edelleen myydä ja omistaa kyseisiä tuotteita sekä nähdä niiden kurssitiedot ja vastaanottaa salkkuusi tuotteiden mahdollisesti jakamia osinkoja, mutta kyseisille tuotteille ei voi enää tehdä ostotoimeksiantoja 3.1.2018 alkaen.

Huomioi, että muutos ei koske ETF:iä, jotka on listattu Xetra-markkinapaikalla Saksassa. Muutos ei koske myöskään osakeomistuksia."

Nykyiset omistukset voi siis säilyttää, ja ne voi myydä milloin tahansa. Samoin osingot tulevat normaalisti. Nordnetin sivuilla annetaan ymmärtää, että tilanne ei välttämättä ole lopullinen: "Jos Nordnet saa tulevaisuudessa lainsäädännön vaatimat tiedot, voimme tarjota myös Pohjois-Amerikassa listattuja tuotteita jälleen palvelussamme. Nordnet tekee jatkuvasti työtä suurimpien alan toimijoiden kanssa asian ratkaisemiseksi."

Itselläni on jenkki-ETF:iä vaikka kuinka paljon, joten asia mietityttää. Mielelläni käyttäisin maailman suurimman markkinan ETF-valikoimaa jatkossakin, vaikka toki Xetrassakin on listattu kelpo vaihtoehtoja.

Tämän voi varmaan kiertää käyttämällä EU:n ulkopuolella sijaitsevaa välittäjää, otaksun... Onko asiasta muilla näkemyksiä?

Taloudellinen riippumattomuus & työelämä: hyvä yhdistelmä?

Edellisessä postauksessani kerroin että työviikot tuntuvat venyvän (n. 45-50h viikko jatkuvasti) ja näitä olisi aikomusta lyhentää. Tästä heräsi keskustelua, ja yleisenä mielipiteenä tuntuu olevan, että työtunteja ei tulisi olla näin paljon. Lisäksi yleisemminkin "taloudellinen riippumattomuus" -ideologiassa ja blogeissa tuntuu olevan ajatuksena, että työnteko on enemmän pakollinen paha, ja tavoitteena on minimoida siihen käytetty aika. Muitakin näkemyksiä on, mutta tällainen ajatus nousee usein esille.

Itselleni työ vs. riippumattomuus ei toimi kovin hyvin vastakkainasetteluna. Pidän työstäni, jopa viihdyn siellä. Tapaan erilaisia ihmisiä, opin uusia asioita, ja saan silloin tällöin matkustella. Siksi minusta tuntuu hassulta ajatus, että lopettaisin työelämän siinä vaiheessa kun on tarpeeksi rahaa sijoituksissa/tilillä. Toki vapaa-ajallakin on kivaa, mutta myös työelämä voi tuoda sisältöä elämään, kuten ihmissuhteita, elämyksiä ja mahdollisuuksia oppia uutta. Molempi parempi!

Kävin kurkkaamassa aikakoneella vanhoja ajatuksiani samasta asiasta. Bloggaukseni lähes kahdeksan vuoden takaa vahvistaa yllättäen sen, että olin silloinkin haluton asettamaan tavoitetta työelämästä pois jäämiseen. Tässä ajatuksia siltä ajalta, kun sijoitusomaisuus oli vasta reilut kymmenesosa nykyisestä ja työelämä vasta aluillaan:

Kuten monella bloggaajakollegallanikin, tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus. Minulle tämä tarkoittaa sitä että pyrin saavuttamaan sijoittamalla taloudellisen tilan, joka mahdollistaa itsenäisyyden muista tulolähteistä. Elämänlaadun kannalta tämä parantaa mm. taloudellista turvallisuutta sekä työn ja vapaa-ajan valintojen itsemääräämisoikeutta. Varsin tavoiteltava tilanne siis.

Tässä blogissa asettamassani suunnitelmassa tavoitteenani on miljoonan euron sijoitusomaisuus parin vuosikymmenen päästä. Olisin tällöin n. 50-vuotias, ja voisin jäädä näin halutessani pois työelämästä. Ottamatta kantaa tavoitteen mielekkyyteen (sivuuttaen sujuvasti mm. debatin elämästä nauttiminen nyt vs. myöhemmin), voidaan seuraavaksi tarkastella tarjoaako tämä tavoite taloudellisen riippumattomuuden.

Olin tosiaan sijoitusuran alkutaipaleella jo sitä mieltä, että taloudellinen riippumattomuus antaa vapautta ja mahdollisuuksia, mutta se ei kulje käsi kädessä aikaisen eläköitymisen kanssa. Tästä syystä oma tavoitteeni (edelleen) voi hyvinkin olla "miljonääriksi alle viisikymppisenä", mutta ei välttämättä "eläkkeelle alle viisikymppisenä".

Heitänkin tähän joululoman alkamista odotellessa ajatuksen ilmoille: Työelämässä voi olla kivaa, ja vielä kivempaa on jos on samalla taloudellisesti riippumaton! Vai mitä mieltä olette? Työelämän tulospaineet tuntuvat ainakin itsestä huomattavasti helpommalta, kun tietää että vaikkapa töiden loppuminen ei johda taloudelliseen katastrofiin. Väitänkin, että taloudellinen riippumattomuus ja työelämässä viihtyminen ovat loistava yhdistelmä.

Mukavaa joulun odotusta kaikille lukijoille! Tässä vaiheessa tämäkin blogi hiljenee ainakin hetkeksi.

Ps. Tässä kirjoitetusta huolimatta aion ensi vuonna kuitenkin vähentää viikottaisia työtunteja :)

Tavoitteet vuodelle 2017 - miltä näyttää?

Tämän vuoden ensimmäinen päivitykseni liittyi vuoden 2017 tavoitteisiin. Nyt kun vuosi on lähes lopuillaan, näitä tavoitteita pystyy jo varsin hyvin tarkastelemaan. Tässä on kopioitu nämä ajatukset, joita jokaista seuraa reflektio siitä miten lopulta on käynyt.

Osakesalkku yli 200 Keuroa. Tämä on blogin alussa asetettu tavoite taloudellisen riippumattomuuden minimitasolle ja tänä vuonna se on ehkä mahdollista saavuttaa. Salkku oli vuodenvaihteessa 191 tuhannen euron tasolla ja käteiskassa huomioiden itse asiassa jo yli 200 Keuroa. Omalla laskuopillani salkkuun lasketaan kuitenkin vain "oikeat" markkinasijoitukset, sillä käteiskassa on ekstraa jota voi käyttää välillä muuhunkin kulutukseen. Vuoden 2010 blogimerkinnässä ounastelin että voisin saavuttaa 200 Keuroa kymmenessä vuodessa, vuoteen 2020 mennessä. Nyt näyttää siltä että saatan hyvinkin olla tästä aikataulusta reilusti edellä. Jos markkinoilla on laskua, laitan sitten enemmän lisäsijoituksia, sillä tämän tavoitteen saavuttaminen tänä vuonna olisi kovin mukavaa :) 

Toteutunut reilusti: Vuodesta 2017 näyttää tulevan varsin rapsakka nousuvuosi jälleen kerran. Osakesalkun 200 Keuron tavoite meni rikki jo alkuvuodesta ja nyt salkku on jo yli 220 Keurossa.

Käteiskassa 20 Keuroa. Tämä tavoite on mahdollisesti hieman ristiriitainen yllä olevan kanssa. Itse asiassa tämä toteutuu ainoastaan, jos osakemarkkinoiden nousu jatkuu vielä tämän vuoden ajan. Tässä tapauksessa laitan ison osan lisäsijoituksista käteiskassaan odottelemaan parempia (eli huonompia) aikoja. 

Epäonnistunut surkeasti: Tästä tavoitteesta ei tullut yhtään mitään. Käteiskassa on sama 10 Keuroa kuin se oli vuoden alussakin. Aina kun ylimääräistä rahaa ilmaantui, laitoin sen ostoihin. Ei hyvä. Ensi vuonna uutta yritystä!

Salkun allokaatio asteittain kohti tavoitetta. Tavoiteallokaatiossani osakepoiminnat, kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden ETF:t/rahastot, erikoistilanteet sekä korkosijoitukset ovat kukin 20 % painossa. Kuten blogin oikeasta palkista voi todeta, on nykyinen allokaatio kaukana tästä. Pyrin tämän vuoden aikana kohdistamaan suurimman osan sijoituksista ETF:iin jotka täydentävät osakepoimintojen sijaan muita kategorioita. Tämä tarkoittaa hieman tylsempää blogisisältöä mutta samalla myös tasapainoisempaa ja paremmin hajautettua salkkua. 

Onnistui, mutta eri tavalla kuin suunnittelin: Tarkoituksena oli tosiaan tasapainottaa salkkua lisäostoilla. Mutta toisin kävi. Tein edelleen melko paljon osakeostoja ja osallistuin myös osakeanteihin. Muutin kuitenkin tavoiteallokaatiota siten, että osakepoimintojen osuus on 30% ja korkosijoitusten 10%. Käyhän se näinkin :)

Työntekoon käytetyn ajan vähentäminen kokonaistulojen pysyessä vähintään samana. Tähän lopuksi tällainen vähän "pehmeämpi" tavoite. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on kuitenkin monelle sitä, että töitä ei tarvitsisi tehdä enemmän kuin itsestä tuntuu sopivalta. Itsestäni on tuntunut sopivalta tehdä useinkin n. 50 tuntisia työviikkoja ja tämä on auttanut saavuttamaan varsin hyvän tulotason. Tässä pidemmän päälle olen kuitenkin alkanut arvostamaan vapaa-aikaa yhä enemmän. Tavoitteena tälle vuodelle onkin stressittömämpi työelämä ja konkreettisesti vähemmän töissä käytettyjä tunteja. Yritän raportoida tänne jossain vaiheessa miten tämä onnistuu, muuten saattaa olla että menen rutiinilla kuten aina ennenkin...

Epäonnistui: Tavoite työnteon vähentämisestä tulojen pysyessä samana oli kieltämättä hyvä idea. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan edelleenkin arvioisin, että töitä tulee tehtyä sellaiset 50 tuntia viikossa, ja välillä enemmänkin. Tätäkin tavoitetta täytyy taas kokeilla ensi vuonna uudestaan. Onneksi työnteko sentään vielä tuntuu mukavalta ja tuo elämäänkin sisältöä, joten ei tässä suurta "tappiota" ole kärsitty.

Näistä saakin melkein muodostettua tavoitteet jo ensi vuodelle (poislukien salkun koko)!

Miten omat tavoitteesi ovat toteutuneet tänä vuonna?

Lisäosto: Omega Healthcare Investors

Omega Healthcare Investors on hyvin mielenkiintoinen sijoituskohde, sillä siinä yhdistyy kaksi itselleni mielekästä sijoitusteemaa: kiinteistöt ja terveydenhuolto. Se on ns. healthcare REIT, eli REIT-muotoinen asuntosijoitusrahasto, joka keskittyy hoiva-alan kiinteistöihin USA:ssa.

Ensimmäisen oston tein elokuun lopussa hintaan 31,44 dollaria/kpl. Tällöin ajattelin että ostoajankohta olisi hyvä, koska kurssi oli kolmen vuoden pohjilla ja osinkotaso todella hyvä. Tästä on kuitenkin tultu alas jo yli 15%. Kurssi on pudonnut viime aikoina mm. Trumpin politiikan epävarmuuden takia, sekä tiettyjen vuokralaisten maksuvaikeuksien takia (kts. esim tämä artikkeli).

Tein tänään toisen oston Omega Healthcareen. Ostin 49 kpl osakkeita hintaan 27,18 dollaria (yhteensä reilun 1300 dollarin ostos). Pidän tätä edelleen mielenkiintoisena sijoituskohteena, ja osinkokin on suurinpiirtein 10% hujakoilla. Tämä jää pitkään salkkuun hautumaan. Tämän enempää lisäostoja en tähän näillä näkymin tee, vaan jatkan REIT-sektorin sijoituksia mieluummin VNQ & VNQI ETF:illä jossain vaiheessa.

Ajoitus on vaikeaa ja markkinoilta poistuminen usein haitallista

Osakemarkkinoiden tämänhetkinen noususykli on kestänyt jo hyvin pitkään. Joillakin markkinoilla se on yksi kaikkien aikojen pisimmistä. Katsastin aiempia bloggauksiani markkinasyklistä, ja löysin mm. seuraavat:

Lokakuu 2013: Ostot jäihin
Tässä kohdassa olin vakaasti sitä mieltä että markkinat ovat liian korkealla ja lisäostot laitetaan jäihin, annetaan vain kuukausisijoitusten rullata. Kuinkas sitten kävikään? Sanotaanko että tämän jälkeen olen sijoittanut vuositasolla noin saman verran tai enemmän kuin yleensä. Hyvä niin.

Toukokuu 2015: Huiput lähestyvät
Tässä kohti kokeiltiin taas ennustajanlahjoja. Kaikki syklin huipun ennusmerkit tunnistettiin: listautumistannit lisääntyvät, korkomarkkinat pohjalla, ennätyspitkät nousut takana (kuulostaa muuten tämän päivän tilanteelta?). Kuinkas sitten kävikään? Noh, pari vuotta lisää vahvaa nousua, ja edellämainitut trendit ovat vain vahvistuneet.

Mitä tästä voidaan oppia? Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen!  Onneksi en ota itseäni tarpeeksi vakavasti, vaan olen jatkanut markkinoiden kyydissä. Myyminen olisi ollut suuri virhe menetettyjen tuottojen valossa. Lisäksi myynnistä aiheutuvat veroseuraamukset rankaisevat liiasta spekuloinnista.

Tässä vaiheessa en aio tehdä uusia ennustuksia, ne menevät kuitenkin pieleen, tai onnistuvat tuurilla. Toisin sanoen: en aio laittaa ostoja jäihin, enkä tiedä ovatko huiput käsillä. Sen voin toki varmistaa, että käteiskassassa löytyy siinä vaiheessa kun sitä tarvitaan. Nyt löytyy 10 000 euroa sukanvarresta, ja voisin yrittää kasvattaa tätä hieman. Jos vaikka markkinat romahtaisivat jossain vaiheessa, mene ja tiedä :)

Automaattisen tilisiirron taika

Maantieteellinen ja ajallinen hajautus indeksirahastoihin on helppo ja tunnettu tie vaurastumiseen. Tämän kun vielä toteuttaa kerran kuussa palkkapäivänä, niin varallisuus karttuu ikään kuin huomaamatta. Suosittelen tätä jokaiselle kenellä on varaa sijoittaa edes pienikin summa kuukaudessa.

Yllä mainittu resepti on äärimmäisen yksinkertainen, mutta siitä huolimatta varsin harva sitä pystyy toteuttamaan pitkäjänteisesti. Vakavasti harrastukseensa suhtautuvat sijoittajat monesti tekevät suoria osakesijoituksia, ajoittavat markkinoita ja tekevät silloin tällöin myös myyntejä silloin kun osakkeet ovat heidän mielestään ylihintaisia tai salkku kaipaa "tasapainotusta". On hyvin tiedossa, että kaikella tällä puuhakkuudella sijoittajat useinmiten häviävät markkinoiden keskimääräiselle tuotolle, johtuen mm. aktiivisuudesta aiheutuvista veroista ja kuluista. Innokas analysointi ja pöhinä siis valitettavasti usein häviävät sille tuotolle minkä saisi aluksi mainitulla täysin ilman vaivannäköä toteutettavalla reseptillä.

Itsekin harrastan indeksiosuusrahastoihin tapahtuvaa kk-sijoittamista 1000 e/kk summalla, ja suurinpiirtein sama määrä menee sitten siihen mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta sillä hetkellä. Jos en saa ylituottoa tällä toiminnalla, niin ainakin viihdykettä. Sama perustelu tuntuu olevan yllättävän monella aktiivista osakepoimintaa harrastavalla. Osa sitten taas vakuuttaa oikeasti pystyvänsä ylituottoihin, mutta tämä onkin sitten toinen juttu ja monesti vaikea todistaa pitkällä aikavälillä (ja muutenkin kun otetaan 10000 sijoittajaa niin joukosta löytyy useita jotka ovat "osakeguruja" vain siksi että noppa on pudonnut silmälukuun 6 kymmenen kertaa/vuotta peräkkäin...).

Miksi tämä pitkä johdanto ja passiivisuuden ylistys? Ehei, en suinkaan ole siirtymässä kokonaan automaattiseen ja "tylsään" sijoittamiseen :) Haluan kuitenkin korostaa automaattisen, yli vuosien jatkuvan indeksisijoittamisen merkitystä erityisesti niille joita sijoittaminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Tällaisille ihmisille automatisoitu osta-ja-unohda on aivan mahtava väline.

Otetaan esimerkki lähipiiristäni: vaimoni on juuri yllä mainitun kaltainen ihminen. Eli sijoittaminen ei kiinnosta pätkääkään, mutta kuukausipalkasta jää rahaa säästöön jos tahtoa riittää. Ja tahtoahan riittää, jos sijoittamisen automatisoi! Muutama vuosi sitten teimme vaimolleni automaattiset kuukausisijoitukset Nordnetin superrahastoihin sekä Nordnetin kk-sijoitusvalikoimista löytyvään MSCI World ETF:ään (EUNL) ja kehittyvien markkinoiden ETF:ään (IS3N). Hoidimme asian automaattiseksi niin että palkkapäivänä Nordnetiin siirtyy tasaisesti 500 euroa joka kuukausi.

Voin valehtelematta kertoa, että muutaman vuoden sijoitusten aikana vaimoni ei kertaakaan tarkistanut niiden kehitystä. Ei analysoinut eri markkinoiden arvostustasoja, eikä seurannut markkinakommentteja. Kehotuksestani hän tämän vuoden kesällä tarkisti mitä arvo-osuustililtä löytyi. Ja yllätys oli iloinen - siellä oli jo yli parikymmentä tonnia. Hänen mukaansa koko summa kertyi huomaamatta, erityisesti kun sijoitettava summa ei ollut koskaan "käytössä", sen siirtyessä Nordnetiin aina samana päivän kuin palkka.

Itse jatkan markkinoiden tutkailua lähes päivittäin ja käytän paljon aikaa niiden pohtimiseen. Vaimoni jatkaa tulevat vuodet onnellisen tietämättömänä kertyvästä varallisuudesta. Ehkä seuraavan kerran on hyvä tarkistaa arvo-osuustili kun siellä menee 100 Keuroa rikki :)

Kumpikin yllä olevista sijoitustyyleistä toimii. Oma tyylini tosin häviää todennäköisemmin markkinoille (vaikka en juuri myyntejä harrastakaan). Pääpointtina tässä kertomuksessa oli kuitenkin se, että lähes kuka tahansa keskituloinen ja täysin sijoittamisesta piittaamaton henkilö voi vaurastua ihan merkittävästikin, jos vaan joku onnistuu ylipuhumaan hänet ja laittamaan kuukausisijoitukset rullaamaan. Ehdotan, että teet tämän lähimmäisellesi.

Terveystalon osakeanti: merkkasin 300 kpl osakkeita

Kuten muutama hetki sitten suunnittelin, osallistuin Terveystalon osakeantiin. Merkkasin 300 kpl osakkeita, joka tekee 9,76 euron kappalehinnalla yhteensä 2928 euroa.

Merkintäsumma on salkkuni kokoon nähden pieni, enkä olisi harmissani jos saisin merkattua tätä koko rahalla. Annissa pyritään takaamaan vähintään 100 osaketta jokaiselle merkitsijälle, ja tämän ylittävät osuudet sitten jaetaan merkintöjen suhteessa. Koska anti on melko suuri ja hinnoittelua pidetään haastavana, uskon että saan lähemmäs 300 osaketta kuin 100 osaketta.

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, uskon terveysalan olevan tulevaisuuden kasvuala Suomessa, sekä väestön ikääntymisen että SOTE-uudistuksen myötä. Siihen uskovat myös monet muut, mukaan lukien institutionaaliset sijoittajat jotka ovat mukana tässäkin annissa. Se, että terveysalan yrityksiä listataan pörssiin juuri nyt, ei siis ole mikään yllätys. Merkkasin näistä aiemmin Suomen Hoivatiloja ja Silmäasemaa, ja molemmat ovat merkintähinnasta mukavasti voitolla (Hoivatilat todella reilusti, Silmäasema vähemmän).

Onko anti sitten ylihinnoiteltu? Niinkuin pörssissä monesti, se riippuu siitä miten yrityksen näkymät arvostetaan markkinoilla. Ennen osakeantia tätä asiaa voidaan lähinnä arvailla, ja sen sijaan analysoidaankin numeroita ja vertaillaan yritystä verrokkiryhmiin. Osakeanteihin osallistuminen on yleisesti ollut varsin kannattavaa. Toisaalta, syklin huipulla osakeanneilla on tarkoitus myös hyödyntää hyvää markkinatunnelmaa ja siksi "rahastaa" sijoittajilta hyvä listaushinta. Miten Terveystalon annin osalta käy, aika näyttää.

2017 / Q3: Tuotto +2,6%, Pääoma +9911 euroa

Viikonloppukiireiden vuoksi laitan kvartaaliraportin tällä kertaa "riisuttuna versiona", eli päivitän lähinnä vain salkun koossa tapahtuneet muutokset. Tarkastelen tarkempia kasvukäyriä ja allokaatioita perinteiseen tapaan taas vuoden lopussa.

Kvartaalin avainluvut: 

•  Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q2 aikana: 4430 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 9911 euroa (+4,7 %)

• Tuotto (pl. osingot): 5481 euroa (+ 2,6 %)   

Pääoman kasvu on sujunut tänä vuonna mukavasti. Siinä missä salkun pääoma ylitti Q1 aikana 200 K ja Q2 aikana 210 K, niin tällä kertaa ylittyi sitten 220 K. Tarkka salkun koko ja allokaatio on päivitetty blogin sivupalkkiin.

Salkun viimeaikainen kasvu on toteutunut sekä lisäsijoituksilla että markkinoiden nousulla. Tämän kokoisella salkulla nämä markkinatuototkin alkavat jo näyttää ihan reiluilta. Kolikon toinen puoli sitten on se, että kun markkinat dippaavat kunnolla, niin salkku tulee rytisten alas. Eiköhän vielä ole edessä päiviä, jolloin salkusta sulaa kerralla parikymmentä tonnia :)

Ensi viikolla on suunnitelmissa Terveystalon antiin osallistuminen. En ole vielä päättänyt osallistumissummaa, mutta tekisi mieli osallistua vaikka antia hinnakkaana pidetäänkin. Toimialan tulevaisuudennäkymät houkuttavat, ja uskon myös että toimialan veto vaikuttaa annin onnistumiseen.

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

Terveystalon anti - olen näillä näkymin mukana

Saimme lukea mediasta (kts. esim tämä ja tämä), että Terveystalo on seuraava helsingin pörssiin listautuva yritys.

Terveydenhuolto on yksi varmoista megatrendeistä Suomessa. Väki vanhenee ja vaurastuu, ja käyttää siksi enenevässä määrin terveydenhuolto- ja lääkäripalveluja. Tähän megatrendiin liittyen osallistuin aiemmin sekä Silmäaseman että Suomen Hoivatilojen osakeanteihin, joista erityisesti jälkimmäinen osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. Aion osallistua näillä näkymin myös Terveystalon antiin.

Annista kerrotaan Kauppalehden sivuilla näin:

Anti koostuu uusista osakkeista ja osakemyynnistä. Tavoitteena on kerätä 100 miljoonaa euroa.

Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen mukaan listautumisanti laajentaisi omistuspohjaa ja mahdollistaisi kasvumahdollisuuksien tavoittelemisen.

"Tavoitteena on edistää yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti strategiaansa ja pysyä kehityksen etulinjassa laatustandardien ja hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa ja lääketieteellisen laadun tulosten julkaisemisessa Suomessa, minkä yhtiö odottaa edistävän kasvua pitkällä aikavälillä", yhtiö tiedottaa.

Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan sekä osakemyynnistä, jossa eräät Yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, että osakeannista, jossa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita.

Listautumisannin yhteydessä tavoitteena olisi kerätä osakeannilla noin 100 miljoonaa euroa.
Neljä institutionaalista sijoittajaa ovat sitoutuneet tulemaan ankkurisijoittajiksi listautumisannissa - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Hartwall Capital Oy Ab, Rettig Group Oy Ab ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Ankkurisijoittajat ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita lopulliseen merkintähintaan mahdollisessa listautumisannissa tietyin edellytyksin ja ehdolla, että yhtiön koko osakekannan arvostus on lopullisella merkintähinnalla enintään 1 250 miljoonaa euroa.

Ankkurisijoittajien sitoumuksien määrät ovat suhteellisia osuuksia seuraavasti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (enintään noin 11,3 % osakeomistuksen kokonaismäärän ollessa 15,0 % mukaan lukien olemassa oleva osakeomistus), Hartwall Capital Oy Ab (10,1 %) ja Rettig Group Oy Ab (10,1 %).

Neljännen Ankkurisijoittajan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon sitoumus on määrältään 50 miljoonaa euroa.

Yhteensä Ankkurisijoittajien sitoumukset olisivat noin 444 miljoonaa euroa tai noin 36 % osakkeista Yhtiön koko osakekannan (annista saatavien varojen jälkeen ja pois lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) arvostuksen ollessa 1 250 miljoonaa euroa.

Osto: Omega Healthcare Investors

Heinäkuun alussa kirjoittelin yrityskaupan takia realisoituneesta "pikavoitosta", kun Amazon.com teki ostotarjouksen Whole Foodsista. Tämä kauppa on nyt toteutunut ja Nordnetin sijoitustilille oli tipahtanut 840 dollaria entisten kertyneiden osinkojen lisäksi. Vaikka markkinatilanne ei juuri nyt ole otollinen lisäostoille näin keskimäärin, niin tunsin kiusausta tehdä oston johonkin seuraamiini dollarissa noteerattuihin yhtiöihin.

Ostin tänään 45 kpl Omega Healthcare Investorsia (OHI) kurssiin 31,44 (yhteensä reilut 1400 dollaria). Muut sijoitusbloggarit ovat huomanneet tämän sijoituscasen jo aiemmin, ja mm. Herkuilleperso Piensijoittaja on kirjoittanut aiheesta useasti (kts. esim. tämä, tämä ja tämä). OHI on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ostocase monellakin tavalla.

Ensinnäkin, se on ns. healthcare REIT, eli REIT-muotoinen asuntosijoitusrahasto, joka keskittyy hoiva-alan kiinteistöihin. Vähän niinkuin kotimainen Suomen Hoivatilat Oy, mutta huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. OHI operoi laajasti eri puolilla jenkkilää ja pienimuotoisesti myös Isossa Britanniassa.

Toisekseen, OHI:n kurssikehitys on laahannut suunnilleen samalla tasolla viimeiset kolme vuotta, siinä missä muu REIT-markkina ja yleinen kurssikehitys on ollut noususuuntaista. Tämä johtuu mm. terveyshuoltosektorin poliittisista riskeistä, joita Trumpin hallinto ja mahdollinen Obamacaren kumoaminen voi tuoda tullessaan. OHI:n tulot kun tulevat suurelta osin julkiselta sektorilta. Tästä huolimatta näkisin hoivakiinteistöille vahvan pitkän aikavälin sijoituscasen.

Kolmanneksi, OHI on hyvällä matkalla osinkoaristokraatiksi (jo 15 vuotta peräkkäisiä osingon korotuksia). Osinkotasot ovat myös tällä hetkellä todella korkeissa lukemissa, mm. kurssikehityksen takia. Päivän kursseilla vuosittainen osinko on jopa 8,1 %.

Lisäosto: YIT

Ostin tänään 110 kpl YIT:n osakkeita kurssiin 6,98 e/kpl. Nämä tulevat aiempien 150 osakkeen lisäksi, joita ostin suurinpiirtein samaan kurssiin viime vuoden syyskuulla (kts. alkuperäinen sijoituscase tästä).

YIT:n lisäostoon houkutteli varsin mielenkiintoinen markkinakehitys. 13.7. YIT antoi positiivisen tulosvaroituksen ja nosti tulosennustettaan tälle vuodelle. Kurssi pomppasi tällöin n. 7,5 euroon. Nyt kurssi on tullut takaisin 7 euron tietämille.

Suomalaisella rakennussektorille menee tällä hetkellä lujaa, ja uskon että tämä tuuli tarttuu myös YIT:n purjeisiin. YIT osti myös hiljattain Lemminkäisen, joten kyseessä on todellinen rakennusalan jättipeluri. Tulevina vuosikymmeninä tästä kombosta lienee mukavasti osinkoja luvassa.

Tavoitteet vuodelle 2017 - välikatsaus

Asetin vuoden alussa neljä tavoitetta vuodelle 2017, ja nyt kesällä on hyvä paikka katsastaa missä mennään näiden suhteen.

Osakesalkku yli 200 Keuroa. Reippaiden kurssinousujen ja alkuvuoden lisäsijoituksien takia tämä tavoite ylittyi jo helmikuussa. Osakkeiden kohta vuosikymmenen kestänyt noususuhdanne tuntuu vielä jatkuvan. Ja sehän minulle toki sopii, antaa voittojen rullata!

Käteiskassa 20 Keuroa. Tällä rintamalla ei edistystä ole tapahtunut, vaan käteiskassa on edelleen kymppitonnin paikkeilla. Loppuvuoden aikana tuntuu hieman vaikealta saavuttaa tätä tavoitetta. Yritän silti nostaa käteiskassaa muutamalla tonnilla syksyn aikana.

Salkun allokaatio asteittain kohti tavoitetta. Tässä tapauksessa päädyin muuttamaan tavoiteallokaatiota kohti nykytilaa, eli kasvatin osakepoimintojen tavoiteltua osuutta 30%:iin. Vastaavasti laskin korkosijoitusten tavoitteen 10 %:iin. Uusi tavoiteallokaatio tuntuu erittäin sopivalta, ja ohjaa taustalla lisäsijoitusten tekemistä.

Työntekoon käytetyn ajan vähentäminen kokonaistulojen pysyessä vähintään samana. Kuten tavoitetta asettaessani ounastelin, työntekoon käytetty aika ei ole vähentynyt, vaan on pysynyt haarukassa 40-50 tuntia /viikko. Kesälomia on onneksi tullut vietettyä ihan kunnolla, mutta kyllä tämä "downshiftaus" -tavoite säilyy edelleen pidemmällä tähtäimellä. Onneksi työnteko maistuu vielä ihan hyvältä (näin kesälomaltakin lausuttuna).

Tavoiteallokaation viilausta - korkopaino pienemmäksi, osakepoiminnat suuremmaksi

Kesällä on aikaa pohtia sijoitusstrategiaa. Minulla on ollut käytössä 20 % tasaosuuksiin eroteltu tavoiteallokaatio vuodesta 2014 lähtien. Tämä on ollut toimiva ratkaisu sillä se tukee pitkäjänteistä ja tasapainoista sijoitustoimintaa. Ei kaikkia munia yhteen koriin!

Miksi tavoiteallokaatio - tai allokaatio ylipäätänsä - on tärkeää? Tästä voisi puhua enemmänkin, mutta lyhyesti sanottuna (ja tutkimusten mukaan) se käytännössä määrittää salkun tuoton pitkässä juoksussa. Allokaatio - eli arvopapereiden jakautuminen sijoitussalkussa - on siis äärimmäisen tärkeä päätös.

Vuosien varrella olen huomannut että osakepoiminnat ja yksittäisten osakkeiden osto on sen verran mukavaa puuhaa, että minulle ei riitä aiemmin suunnittelemani 20 % osuus salkusta tähän. Samalla 20% korkosijoituksissa kuulostaa suurelta. Tähtäimessäni on 500 Keuron salkku seuraavan vuosikymmenen aikana, enkä halua laittaa lähes sataa tuhatta euroa korkosijoituksiin tällä aikavälillä.

Jatkossa osakepoiminnoille on tavoitteena 30 % salkusta (tällä hetkellä 43%) ja korkosijoituksille 10 % (tällä hetkellä n. 6 %). Alla uusi ja toivottavasti hamaan tulevaisuuteen kestävä tavoiteallokaatio.

Kun tavoiteallokaatio on tiedossa, voi samalla kätevästi arvioida kuinka paljon varallisuutta kuhunkin "lokeroon" tulee kerryttää 500 Keuron salkkuun (salkku nyt 210 Keuroa). Tämä vastaa käytännössä sijoitussuunnitelmaani lähivuosille. Tilanne on seuraava.

Osakepoiminnat: Tämä on suosikkikategoriani, sillä osakkeiden poiminta sattuu olemaan yksi suosikkiharrastuksistani :) Tällä hetkellä osakepoimintoja on n. 90 Keuron edestä ja tavoitteena on kasvattaa tämä 150 Keuroon (30 % 500 Keuron salkusta). Tämä tulee olemaan "helppoa", sillä nytkin on koko ajan mielessä uusia osakehankintoja. Jarru on päällä lähinnä markkinatilanteesta johtuen.

Kehittyneet markkinat: Tässä kategoriassa sijoitukseni on indeksoitu edullisilla ETF:illä. Euroopan markkinoilla käytössä DXET ja DX2J, jenkeissä IJS. Sijoituksia on lähes 40 Keuron edestä, ja 100 Keuroon on vielä matkaa. Jatkuvat kuukausisijoitukset kahteen ensin mainittuun auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Jenkkeihin laitan rahaa lisää seuraavassa kunnon rommauksessa.

Kehittyvät ja frontier-markkinat: Myös tässä kategoriassa sijoitukset on hoidettu pääasiassa matalakuluisilla ETF:illä. Suurin sijoitus on Nordnetin kuukausisijoituksissa virtaava kehittyvien markkinoiden yleis-ETF IS3N. Lisäksi sijoituksia on ETF:ien kautta frontier (FM) ja Vietnam (VNM) -indekseihin. Tässä kategoriassa olen myös tehnyt pienehköt sijoitukset Seligsonin aktiivisiin rahastoihin Russian Prosperityyn ja Tropico LatAmiin. Sijoituksia tällä hetkellä 42 Keuroa, ja 100 Keuroon siis vielä matkaa suunnilleen saman verran kuin edellisessä kategoriassa.

Erikoisteemat: Erikoisteemoissa minulla on kaksi isoa teemaa: REIT -sijoitukset (VNQ & VNQI), sekä erilaiset cleantech (PZD) ja low carbon / carbon neutral (CRBN) -sijoitukset. Lisäksi 5000 merkintä HCP Quant:ia säilyy salkussa tarkkailtavana; mielenkiintoista nähdä alkaako tämän rahaston kvanttistrategia jossain vaiheessa tuottaa. Tässä kategoriassa on vasta 27 Keuron edestä sijoituksia, joten 100 Keuroon on vielä reilusti matkaa. Uskoisin että REIT-sijoituksia tulee tehtyä lähivuosien varrella paljon.

Korkosijoitukset: Korkosijoituksia minulla on tällä hetkellä vähänlaisesti, n. 12 Keuron edestä: DXSU (kehittyvät markkinat, valtionlainat -ETF) sekä DXSV (eurobondien shortti -ETF). Jatkossa tämä kategoria kasvaa 50 Keuron kokoiseksi, mutta isompien lisäsijoitusten alkamista odottelen vielä pari vuotta tällä hetkellä vallitsevan korkotasojen yleisen alhaisuuden vuoksi. DXSU:ta ostelen kuukausittain lisää.

2017 / Q2: Tuotto +0,3%, Pääoma +3460 euroa

Vuosi 2017 on puolivälissä. Q1:ssä salkun pääoma ylitti ensi kertaa 200 Keuroa ja nyt Q2:sella pääoman kasvu jatkui maltillisena. Salkun markkina-arvo on nyt reilut 210 Keuroa ja sijoituksia on tehty 145 Keuron edestä. Salkku on plussalla 44% ja osinkoja/myyntivoittoja matkan varrella tullut n. 12000 euroa nettona.

Tässä alkuun kvartaalin avainluvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q2 aikana: 4248 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 3460 euroa (+1,7 %)

• Osingot (netto): 1517 euroa

• Tuotto (pl. osingot): -788 euroa (-0,4 %)  

• Tuotto (osingot mukana): 729 euroa (+0,3 %)
  

Tavanomaisten Nordnetin ETF-kk-sijoitusten (1000 e/kk) lisäksi ostin lisää DXSV:tä ja tein ensimmäisen merkinnän Seligson Tropico LatAm -rahastoon. Lisäksi osallistuin Silmäaseman osakeantiin, mutta sain merkittyä vain 111 kpl tavoittelemani 200 kpl sijaan. Salkussa tapahtui yksi iso myynti kun realisoin yli 6000 euron edestä Spondaa reilulla myyntivoitolla ostotarjouksen takia. Kun nämä ostot ja myynnit otetaan huomioon, kokonaisuudessaan uutta pääomaa tuli sijoitettua 4248 euroa, eli ihan mukava summa.

Alla olevassa kuviossa näkyy salkun markkina-arvon kehitys ja sijoitettu summa. Kehitys on ollut pitkään positiivista ja tuntuu jatkuvan edelleen. Käteistä on jemmassa n. 10 000 euroa, sillä jossain vaiheessa markkinoiden tunnelma kääntyy, ennemmin tai myöhemmin. Jos kunnon kuoppa tulee, niin tällä saa 5% salkun arvosta sijoitettua markkinoille. Maksan vaihtoehtoiskustannuksen (menetetyt sijoitustuotot) mielelläni tästä mahdollisuudesta.

Salkun allokaatio on kuvattu alla. Salkun isoin kategoria koostuu kotimaisista ja ulkomaisista osakepoiminnoista. Noin puolet salkusta on hajautettu ETF:ien ja rahastojen avulla kehittyneille ja kehittyville markkinoille, sekä "erikoisteemoihin", kuten REIT-sijoituksiin (VNQ & VNQI) ja cleantechiin (PZD). Tavoiteallokaatiossani kaikki osa-alueet on asetettu 20 %:iin, joten melko paljon pitää muuttua että siihen päästään. Suurimmat lisäykset tulevat tapahtumaan tästä syystä korkosijoituksissa, mutta en ole lisäämässä tätä kategoriaa runsaasti nykyisestä vielä lähiaikoina.

Yritysosto ja 45 % pikavoitto: Amazon.com ostaa Whole Foodsin

Ostin viime marraskuussa melko pienellä summalla Whole Foods Marketia (kts. merkintä). Kyseessä oli 566 dollarin pikkuosto Nordnetin silloisesta ilmaiskampanjasta (ei välityspalkkiota), joten perustelunikin olivat varsin lyhyet:

"Kyseessä on suuri ja menestynyt terveys- ja luomuruokaketju Yhdysvalloissa. Nähdäkseni 
hyvinvointi ja terveys ovat megatrendejä, joihin voi hyvillä mielin sijoittaa pitkällä aikavälillä."

Aikomuksenani oli tehdä tästä (kuten muistakin osakkeistani) pitkäaikainen sijoitus, jota sitten voisi ostella dipeissä lisää. Toisin kävi.

Pari viikkoa sitten Amazon.com teki Whole Foodsista ostotarjouksen jättimäisellä 13 Miljardin summalla (kts. esim NY Timesin juttu aiheesta). Tämä on erittäin mielenkiintoinen yrityskauppa, ja olisin mieluusti mukana omistajana Whole Foodsissa edelleen. Omalta kohtaltani käytännön lopputulos on että Whole Foods tulee realisoitumaan salkustani pois, ja Amazon.comia en tämän päivän hinnoilla ole ostamassa.

Minulle tulee realisoitumaan tästä 229 euroa, joka on n. 45 % voitto. Tämä on hyvä tuotto reilun puolen vuoden sijoitukselle, mutta absoluuttisesti melko mitäänsanomaton. Viimeeksi Spondan kanssa tulikin sitten vähän isommat tuotot ostotarjouksen myötä.

Runsaat listautumiset ja nämä omaankin salkkuun osuneet ostotarjoukset kertovat että taloudessa menee lujaa. Usein tätä on pidetty markkinahuippujen enteenä. Hyvin vaikeaa sanoa kuinka pitkään markkinahurmos jatkuu - osa on sitä mieltä että vielä jopa vuosia, toiset taas povaavat huippujen olevan ihan nurkan takana. Tätä on mielenkiintoista seurata sivusta, kerätä samalla käteiskassaa, ja realisoida muutamia "pakkovoittoja" matkan varrella :)

Spondasta rahat ulos, DSXV:tä ja Seligsonin Tropico -rahastoa tilalle

Päädyin myymään Spondan osakkeet pörssin kautta, sen sijaan että olisin odottanut ensi kuussa tapahtuvaa lunastusta pankin kautta. Kokonaisuudessaan sain tästä 6148,96 euroa, ja myynti tapahtui tarkalleen ostotarjouksen hintaan 5,07 e/kpl. Kuluja meni n. 11 euroa, joka on siis kustannus siitä että saan rahat nyt enkä noin kuukauden päästä.

Sponda tosiaan on yritysoston kohteena ja joudun vastahakoisesti luopumaan yhdestä suosikkisijoituksestani. Muistelinkin jo aiemmassa merkinnässä sijoituksiani Spondaan (viisi ostoa välillä 2009 - 2016). Tämän muistelon lisäksi on hyvä katsastaa paljonko osinkoja tuli vuosien varrella:

• 2010: 45,83 e
• 2011: 85,02 e
• 2012: 89,12 e
• 2013: 124,23 e
• 2014: 124,05 e
• 2015: 159,25 e
• 2016: 280,63 e
• 2017: 181,05 e
• Netto-osingot yhteensä: 1089,2 €

Yhteensä 3119,73 euron sijoitukseni Spondaan tuottivat 3029,23 myyntivoittoa ja 1089,2 euroa netto-osinkoja (yht. 4118,41 euroa). Kokonaistuotto on 132 %, eli aivan erinomainen sijoitus!

Sijoitin tästä tuloutuneet rahat kolmeen kohteeseen:

1) N. 1400 euron lisäosto DSXV -etf:ään. DSXV shorttaa euroalueen valtionlainoja ja tämä on kolmas sijoitukseni tähän mennessä. Potti on nyt n. neljä ja puoli tonnia ja sijoitus lievästi tappiolla. Tarkoituksenani on jatkaa tätä strategiaa eurokorkojen noususyklin alkupuolen aikana, jota tosin saamme vielä vähän odottaa (kts. alkuperäinen sijoitusidea).

2) 2000 euron merkintä Seligsonin Tropico LatAm -rahastoon. Rahasto on aktiivinen ja sen hallinnointipalkkio on 1,2 % pa + 15% tuottosidoinnainen osuus. Vertailuindeksinä toimivat tuottoindeksit (osingot mukana), joissa Brasilian paino on 70% ja laajemman Latinalaisen Amerikan indeksin paino 30%. Ajatus Tropico -rahaston taustalla on vähän sama kuin sijoitukseni Seligsonin Russian Prosperity -rahastoon (kts. ajatuksia tästä). Nämä rahastot noudattavat muuten samaa hinnoittelua, erona hintaindeksin käyttö vertailuindeksinä Russian Prosperityssä.

Ostan aktiivisia rahastoja hyvin harvoin, ja pääasiassa kehittyviltä markkinoilta. Monissa paikoissa julkilausuttu oletus on, että kehittyvillä markkinoilla paikallisella osakemarkkinatuntemuksella voi saada ylimääräistä etua, verrattuna vaikkapa USA:n tarkkaan seuratuihin ja "tehokkaisiin" markkinoihin. Tämä oletus tuntuu melko uskottavalta kun katselee vauhdikasta ja värikästä maailmanmenoa esim. juuri Venäjällä ja Brasiliassa. Lisäksi suosin mielelläni Seligsonia, sillä pidän heidän asiakaslähtöisestä tyylistään. Lisäostoja teen tähän rahastoon markkinatilanteen mukaan (eli isompien pudotusten kohdalla, vähän kuten olen tehnyt Russian Prosperitynkin kanssa).

3) Loput rahoista menivät kesälomakassaan. Onhan se joskus mukava myös nauttia sijoitustoiminnan tuloksista :)

Silmäaseman osakeanti - 111 kpl osakkeita ja mukavat nousut avauksesta

Kuten aiemmin kirjoitin, osallistuin toukokuun lopulla Silmäaseman osakeantiin. Tavoitteenani oli merkata 200 kpl osakkeita, mutta koska anti ylimerkittiin, sain lopulta 111 osaketta hintaan 6,9 euroa/kpl. Yhteensä vähän isommaksi tarkoittamani merkintä jäi lopulta vain 765,9 euron kokoiseksi.

Silmäaseman vaihdanta pörssin päälistalla alkoi tänään. Nousua oli ekana kaupankäyntipäivänä reilut 13%, ja osake oli ilmeisesti aiemmin noussut ns. pre-listalla. Lopputuloksena ensimmäisen päivän jälkeen Silmäasema on merkintähinnasta voitolla n. 26% ja sijoitus noussut 965,7 euron arvoiseksi. Ihan mukava aloitus tälle sijoitukselle, vaikka olisin toki toivonut suurempaa merkintää.

En aio kuitenkaan ostaa tätä lisää (enkä myöskään myydä), eli Silmäasema jää nyt mukaan salkkuun yhtenä pienemmistä sijoituksista. Tätä on silti mielenkiintoista seurata jatkossa, sillä osakeantiin sijoittaminen antaa ihan omanlaistaan fiilistä - vaikka ei sijoituksia kannattaisi kai tunteella tehdäkään :)

Spondasta ostotarjous - tiedossa pitkäaikaisen sijoituksen päätepiste

Näyttää siltä että pitkäaikaiseksi tai jopa ikuiseksi tarkoittamani sijoitus Spondaan on päättymässä, sillä Spondasta on tehty ostotarjous. Ostin ensimmäisen erän Spondaa vuonna 2009, ja lisäostoja olen tehnyt vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2016. Kyseessä on - tai oli - siis yksi Suomi-salkkuni kivijaloista.

Tässä Arvopaperin jutussa kerrotaan yksityiskohdat seuraavasti:

"Amerikkalaisen kiinteistösijoittaja Blackstonen tytäryhtiö Polar Bidco tekee vapaaehtoisen ostotarjouksen kiinteistösijoittaja Spondasta. Polar Bidco tarjoaa Sponda osakkeesta 5,19 euroa käteisvastikkeena. Spondan hallitus suosittelee ostotarjouksen hyväksymistä. Tarjous vastaa 1763 miljoonan euron ostohintaa. Allekirjoitetun yhdistymissopimuksen mukaan Spondalla on oikeus jakaa osinkoa enintään 0,12 euroa ennen ostotarjouksen hyväksymistä. Ostotarjousta tarkistetaan vastaavalla summalla alaspäin, jos osinkoa jaetaan.

Polar Bidcon ostotarjous alkaa 13. kesäkuuta ja päättyy 14. heinäkuuta."

Omilla hankintahinnoillani tämä tarkoittaisi 102% voittoa, euroissa reilua 3000 euroa. Lisäksi Sponda on maksanut useita satoja euroja osinkoja tässä vuosien varrella, eli kokonaisuudessaan tässä on kyse erittäin hyvästä sijoituksesta! Ikävää tästä on luopua, mutta mukavaahan se on joskus tehdä myös näitä "pikavoittoja". Yrityskaupat kuuluvat yritystoimintaan ja sijoittamiseen, ja näitä osuu kohdalle ennen pitkää.

Yksi hyvä puoli oman salkkuni osalta, että Cityconin kurssi otti tästä myös boostia ylöspäin. Olen Spondan tavoin lisäillyt omistuksiani pikkuhiljaa myös Cityconissa.

Itselläni ei ole juuri kokemusta siitä, että omistamani osakkeista on tehty ostotarjous. En tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuulisin mielelläni kokemuksia! Tämä on käsittääkseni melko varmasti menossa läpi, eikös näin yleensä ostotarjouksien kanssa tapahdu? Taustatyöt lienee tehty hyvin.

Osallistuin Silmäaseman osakeantiin

Osakeanteihin osallistuminen on monesti ollut kannattavaa, mutta listausten onnistumisen välillä on ollut tosi suuria vaihteluita. Viimeaikaisista listautujista en lähtenyt mukaan peliyhtiöiden (Next Games & Remedy) anteihin, enkä myöskään lämmennyt Kamuxin listautumiselle.

Lähiaikoina olen osallistunut Suomen Hoivatilojen sekä Heeroksen antiin. Näistä ensimmäinen sijoitus on todella reippaasti voitolla (listautumishinta on moninkertaistunut), kun Heeros taas jumittaa lähellä listautumishintaa.

Terveyssektori kiinnostaa minua sen pitkäaikaisten kasvumahdollisuuksien myötä - väestön ikääntyminen on eittämättä megatrendi. Olen siis lähtökohtaisesti kiinnostunut aina kun tällä sektorilla tapahtuu uusi listautuminen, kuten oli Hoivatilojen tapauksessa. Nyt käynnissä oleva Silmäaseman listautuminen osuu tälle sektorille, joten päätin lähteä tähänkin mukaan.

Listautumisannin alustava hintaväli on 6,20-7,60 euroa osakkeelta, ja lopullinen hinta selviää merkintäajan päättymisen jälkeen. Merkkasin 200 kpl osakkeita, jolloin kustannukseksi tuli 1520 euroa (rahoja palautetaan takaisin jos 7,60 euron maksimihinta ei toteudu).

Silmäaseman antia mainostetaan antiesitteessä seuraavasti:

Silmäasema on kotimainen yritys, joka tarjoaa maanlaajuisesti kaikki näkemisen ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Silmäasema on johdon näkemyksen mukaan Suomen suurin yksityinen silmäleikkauksia tarjoava silmäsairaalaketju sekä toiseksi suurin optikkoketju 25,3 prosentin markkinaosuudellaan NÄE ry:n mukaan. Silmäaseman tavoitteena on olla markkinajohtaja optisessa kaupassa sekä silmien terveyteen liittyvässä sairaalatoiminnassa, mukaan lukien kaihi- ja taittovirheleikkaukset.

Silmäasema-ketjulla on Suomessa optisessa vähittäiskaupassa yhteensä 148 myymälää, joista 125 on omia myymälöitä ja 23 yrittäjävetoista myymälää, sekä 13 silmäsairaalaa. Tämän lisäksi Silmäasemalla on kahdeksan optisen kaupan myymälää Virossa. Silmäasema-ketjun palveluksessa työskentelee noin 1 000 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista. Vuonna 2016 Silmäasema-ketjussa tehtiin noin 210 000 optikon näöntarkastusta, 190 000 silmälääkärin vastaanottoa ja yli 15 000 kaihi- ja taittovirheleikkausta. Silmäasema-konsernin liikevaihto oli 101,3 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja oikaistu käyttökate 12,0 miljoonaa euroa.

Silmäaseman strategiaan kuuluu toimipaikkaverkoston laajentaminen, vertailukelpoisen kasvun vahvistaminen sekä kannattavuuden parantaminen. Silmäasemalla on säännöllisesti päivitettävä toimipaikkaverkostosuunnitelma ja järjestelmällinen lähestymistapa uusien liikkeiden ja silmäsairaaloiden avaamiseen. Silmäasema tähtää vertailukelpoisen kasvun vahvistamiseen kehittämällä kokonaistarjontaa, toimipaikkakonseptia ja monikanavaisuutta sekä hyödyntämällä liiketoimintamalliaan, jonka tavoitteena on tarjota kaikki näkemisen, silmäkirurgian ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Lisäksi näkemisen ja silmäterveyden markkinoiden odotetaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Volyymien kasvaessa yhtiöllä on mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja ja tuottavuuden nostamisen kautta parantaa suhteellista kannattavuutta entisestään.

Taloudellista informaatiota on melko paljon tarjolla, ja en ala analysoimaan sitä tässä sen tarkemmin. Mm. Arvopaperi-lehden kaksi erillistä juttua perkaa osakeannin lukuja melko syvällisesti. Silmäasemaa kuvataan yhdessä jutussa kannattavaksi kasvajaksi ja toisessa annin hinnoittelua arvioidaan kohtuulliseksi.

Nyt odottelen mielenkiinnolla että saanko arvo-osuustilille koko merkatun määrän osakkeita. Tässä tapauksessa uskoisin näin, sillä osakeannin yhteydessä pääomasijoittaja Intera tekee myös osakemyyntiä. Katsellaan!

DB X-trackerit laskevat hallinnointipalkkioita

Bongasin Nordnetin blogista että Deutsche Bankin ETF-linjasto DB X-trackers täyttää 10-vuotta, ja tämän kunniaksi useiden tuotteiden hallinnointipalkkiot laskevat.

Kaivelin vähän blogiarkistoa, ja huomasin että olin melko varhaisessa vaiheessa liikkeellä tämän tuotepaletin asiakkaana - ostin vuonna 2009 DB X-trackersin kehittyvien markkinoiden ja reuna-alueiden ETF:iä. Aikanaan nuo olivat ensimmäisiä askeliani ETF-sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Sittemmin olen päätynyt vaihtamaan molemmat tuotteet kustannuksiltaan edullisemppiin iSharesin tuotteisiin (IS3N ja FM).

Nyt DB tulee takaisin kilpailuun ainakin osittain (kts. kaikki alennukset täältä). Itselleni merkittävää on erityisesti se, että DB X-trackerseissa on paljon osingot uudelleensijoittavia tuotteita, joita on myös mukana Nordnetin merkintäpalkkiottomassa kuukausisijoittamis -ohjelmassa. Kehittyvien markkinoiden ETF (DBX1) ei mielestäni vieläkään muutu mitenkään kilpailukykyiseksi hallinnointipalkkion laskiessa 0,49 %:iin. Muita mielenkiintoisia ja mahdollisia kk-sijoittamisvaihtoehtoja tuolta kuitenkin löytyy:

•  DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index) joka uudelleensijoittaa osingot. Kulut laskivat 0,40%:stä 0,30 %:iin. Tämä oli jo valmiiksi mukana  kuukausittaisissa ETF-sijoituksissani, joten alennus osui mukavasti kohdalleen. Olin tähän päätynyt jo aiemmin, ja nyt olen entistä tyytyväisempi asiakas.
• XDUK: FTSE 100 indeksi. Tällä saisi hyvin edullisesti UK:n markkinoita salkkuun osingot uudelleensijoitettuna. Kulut 0,09 %! Mielenkiintoinen case Brexitin jälkeen tai miksei ennenkin.
• D5BG & DBXN: Euroalueen yrityslainat ja valtionlainat. Hallinnointipalkkiot erittäin kohtuulliset 0,16% ja 0,15%. Nämä ovat mielenkiintoisia joskus tulevaisuudessa kun korkotasot ovat jälleen korkeammalla.

Suomessa on helppo vaurastua, osa 2

Kirjoitin reilu viikko sitten bloggauksen otsikolla "Suomessa on helppo vaurastua". Siinä perustelin omasta näkökulmastani sitä, että kuka tahansa voi vaurastua ja jopa rikastua Suomessa, koska meillä on käytössä julkisesti kustannettu varhaiskasvatus, koulutus ja terveydenhuolto. Kirjoitus sai aikaan vilkkaan keskustelun, ehkäpä yhden blogin historian vilkkaimmista. Vaurastuminen ja sen edellytykset ovat aihepiiri, johon kaikilla on jonkinlainen, usein eriävä mielipide.

Näin kansainvälisenä työväen juhlapäivänä on hyvä reflektoida hieman lisää - edellisen postauksen kommenttienkin valossa - Matti Meikäläisen mahdollisuuksia vaurastua omalla työllään.

Edellisessä postauksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, että monilla on lähtökohta kotona sellainen, että opiskeluvalinnoille tai -menestykselle ei ole kunnollista pohjaa. Samoin rahaan ja säästämiseen liittyvät asenteet periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Allekirjoitan nämä väitteet täysin. Tästä huolimatta olen samaa mieltä kuin alunperinkin, eli Suomessa on jokaisella yksilöllä mahdollisuus vaurastua, koska järjestelmä tarjoaa siihen hyvät puitteet. 

Kotiolot, asenteet, huono onni, terveyshuolet ja muut tilannetekijät tietenkin rajoittavat näitä lähtökohtia. Silti, Suomessa tarjottava järjestelmätason infrastruktuuri takaa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvän turvaverkon. Yhdysvaltalaisen työväestön vaurastuminen voi katketa yllättäviin terveydenhuoltokuluihin, tai viimeistään jälkikasvun college-maksuihin. Briteissä keskituloiset äidit joutuvat pohtimaan kotiinjäämistä pahimmillaan useita tuhansia kuukaudessa maksavan lastenhoidon vaihtoehtoiskustannuksen takia.

Suomessa yksilö on oman tilanteensa ruorissa eikä ole riippuvainen muiden yksilöiden taloudellisesta tuesta elämän- ja koulutusvalintoja tehdessään. Mitä enemmän muiden maiden (erityisesti anglosaksisten) järjestelmiin tutustuu, sitä enemmän osaa arvostaa suomalaista yksilöä vapauttavaa järjestelmää. Sinänsä ironista onkin, että yksilönvapautta rummuttavat uusliberalistiset mallimaat yleensä pakottavat yksilöt riippuvaiseksi toisistaan taloudellisesti (opiskelijat vanhemmistaan, ikääntyvät vanhukset lapsistaan), siinä missä sosialistinen Suomi mahdollistaa yksilön omaehtoiset pyrkimykset. Kyllä, näiden pyrkimysten kontekstiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tilannetekijät, mutta siitä huolimatta taloudellinen infra avaa mahdollisuuksia kansainvälisesti vertaillen erinomaisella ja tasa-arvoisella tavalla. 

Tärkeimmäksi vaurastumisen edellytykseksi lasken kärsivällisyyden, en hyvää tuuria, perhetaustaa taikka erityistä lahjakkuutta (ellei kärsivällisyyttä lasketa sellaiseksi). Tämä oli toinen pointti mikä aiheutti paljon keskustelua. Olen edelleen sitä mieltä että asia on näin. Kärsivällinen sijoittaja (eli "laiska sijoittaja"!) aloittaa sijoittamisen pienistä puroista, aloittaa sen ajoissa, hajauttaa sijoituksensa ajallisesti ja maantieteellisesti, ja tekee tätä pari-kolmekymmentä vuotta. Keskituloisen ihmisen tapauksessa tällä systeemillä lopputulos on oivallinen, ja sitä parempi mitä aiemmin tajuaa aloittaa. Suurituloinen toisaalta pystyy kääntämään ansiotulovirrat passiivista tuottoa tahkoaviksi pääomatuloiksi vieläkin helpommin. Myös pienituloiselle sijoittaminen kannattaa, mutta vaurastumiseen tarvittava aika ja kustannuskuri korostuvat.

Totta kai myös lahjakkuudella on merkitystä. Lahjakkaat yksilöt päätyvät huippupalkattuihin duuneihin, sekä nousevat supertähtiyrittäjiksi ja superrikkaiksi. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä päivittäin. Toisaalta lahjakkuuskaan ei läheskään kanavoidu varallisuudeksi, vaan lyhyille urheilu-urille tai taiteeseen ja kulttuuriin, mitkä eivät ole mitään kultakaivoksia näin keskimäärin.  Enemmän merkitystä - myös tutkimusten mukaan - on pitkäjänteisyydellä ja lujalla tahdolla. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen kirjaa Grit: The Power of Passion and Perseverance (jossa mainitaan muuten myös suomalainen "sisu").

Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa työväen juhlaa, töissä käymistä ja pitkäjänteistä sijoitustoimintaa :) Mukavaa vappua kaikille!

Suomessa on helppo vaurastua

Suomalaisilla on tapana valittaa siitä, että suomessa on vaikeaa rikastua. Progressiivinen verotus aiheuttaa sen, että tulojen kohotessa suuremmiksi, alkaa niistä mennä merkittävä siivu verottajalle. Tämä taas vähentää kehittymisen ja työnteon motiiveja. Ja tekee siis rikastumisen "vaikeaksi".

Tätä perustellaan usein perisuomalaisen synnin eli kateuden kautta. Koska olemme kateellista kansaa, emme halua että naapuri pääsee liian helposti hyville tienesteille. Käytännössä tämä käy niin, että äänestämme valtaan poliitikkoja, jotka säätävät tiukan progressiiviset verot.

Väitän, että Suomessa ei ole vaikeaa rikastua ja yllä olevat jutut ovat lähinnä kaupunkilegendaa tai vaihtoehtoisesti liian kapea katsantokanta. Päinvastoin, Suomessa rikastuminen on loppujen lopuksi aika helppoa, tai oikeastaan vaurastuminen. Vaurastumisella viittaan ajan myötä tapahtuvaan varallisuuden kasvuun ja ennen pitkää jopa taloudelliseen riippumattomuuteen.

Suomessa kaikki lähtee siitä, mihin kieltämättä suurehko verotuksemme käytetään. Meillä on kaikille lähes ilmainen varhaiskasvatus, sekä täysin ilmainen ja maailman parhaimpiin kuuluva koululaitos. Korkeammalla asteella sitten jopa opiskelijoille maksetaan siitä, että he lukevat itselleen tutkinnon!

Jos tätä vertaa moneen länsimaiseen yhteiskuntaan, on ero merkittävä. Mahdollisuuksien maassa Yhdysvalloissa opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan on yleensä valtava velkataakka, jos heillä ylipäätään on varaa käydä koulutus läpi. Kehittyvissä maissa taas vaurastumisen mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni oikeaan perhetaustaan kuulumisesta. Suomessa tarjolla on koulutuksessa ja ylipäätänsä muutenkin mahdollisuuksien tasa-arvo, joka antaa Matti ja Maija Meikäläiselle hyvät pohjat tavoitella unelmiaan, esimerkiksi vaurastumista.

Se, että tuloerot ovat pieniä ei tarkoita sitä, että Suomessa ei voisi rikastua. Suomessa rikastumiseen vaaditaan vain järkevä ja pitkäjänteinen suunnitelma ja halua toteuttaa se. Voit tehdä lapsestasi miljonäärin ennen hänen eläkeikäänsä pelkästään sijoittamalla lapsilisät. Muuta ei tarvita - siis muuta kuin kärsivällisyytä! Jos sinulle ei käynyt niin onnekkaasti, että vanhempasi tekivät edellä mainitun (itselleni ei valitettavasti näin käynyt), niin vaurastuminen onnistuu kyllä aikuisiälläkin. Käytännössä resepti on yksinkertainen:

1. Hanki hyvä koulutus arvostetulta alalta (esim. Ekonomi, Juristi, Lääkäri, DI; kaikilla näillä koultustaustoissa mediaanitulot 4000-5000 euroa valmistumisen jälkeen, ja reilusti enemmän uran edetessä)
2. Käy töissä ja laita sijoituksiin reilusti enemmän kuin kulutat. Edellä mainituilla taustoilla ja tyypillisillä ammateilla onnistuu jopa 2000 euron sijoitukset kuukaudessa.
3. Sijoitukset ajallisesti ja maantieteellisesti hajauttaen matalakuluisiin tuotteisiin (esim. indeksirahastoihin). Ajan myötä korkoa korolle -ilmiö käynnistyy toden teolla, ja pääoma alkaa tekemään töitä.

Yllä mainittu suunnitelma on yksinkertainen ja hieman kärjistäen väitän että se onnistuu melkein jokaiselta. Toisaalta suurin osa meistä ei tätä tule saavuttamaan eri syistä (esim. ammatinvalinta, elämäntavat, kulutuspreferenssit, terveysongelmat). Siinä missä progressiivinen verotus kieltämättä hidastaa rikastumista ansiotuloilla, ajan myötä korkoa korolle -ilmiö ja ainakin tällä hetkellä käytännössä tasaverotetut pääomatulot kääntävät vaakakupin selkeästi vaurastumista suosivaksi.

Itse olen noudattanut pitkälti tätä suunnitelmaa, ja näillä näkymin olen taloudellisesti riippumaton neljänkymmenen ikävuoden kieppeillä. "Vauras", ehkä myös "rikas" olen viidenkymmenen ikäisenä, jos tämän rajana pidetään vaikkapa miljoonan euron sijoitusomaisuutta. Nämä siis sillä oletuksella, että teen sijoituksia nykyisellä n. 2000 euron kuukausitahdilla ja saan niille kohtuullisen tuoton.

Mitä lukijat olette mieltä? Onko vaurastuminen Suomessa niin vaikeaa kuin väitetään vai elänkö jonkinlaisessa kuplassa koska itselleni tämä näyttäisi olevan mahdollista? Bloggarikollega P.Ohatta esimerkiksi kertoo "eläkkeelle" jäämisen olevan mahdollista kenelle tahansa 35 vuotiaana, joten en ole yksin tätä mieltä :)

Suomisalkun osinkokehitys, 2017 update

Tässä vaiheessa vuotta suomisalkun osingot alkavat olla selvillä. Näistä suurin osa on tullut jo tilillekin, ja loput ovat melko varmasti tiedossa. Samalla on hyvä tilaisuus katsastaa, että mitä osakkeita kotimaisesta pörssistä on tullut hankittua. Alla olevasta kuviosta näkyvät salkkuni kotimaiset osakkeet, sekä näiden osinkojen kehitys verrattuna viime vuoteen. Yleinen linja näyttää mukavan nousujohteiselta. Ainostaan Nokia on laskemassa osinkoa reilusti sejä Citycon hieman (tai siis osinkoa & pääomanpalautusta). Nollaosinkoja tarjoaa hiljattain pörssiin listautunut Heeros, sekä ongelmayhtiöt Outotec ja Talvivaara.

Saan bruttona osinkoja suomisalkusta 2017 aikana kaiken kaikkiaan 2241 euroa. Viime vuonna summa oli 2058 euroa ja vuonna 2015 1499 euroa. Osinkoja tulee siis aiempaa enemmän, johon toki vaikuttavat myös lisäostot. Uusina tulokkaina salkkuun on viime vuoteen verrattuna tullut osinkoja maksavista firmoista Consti, Suomen Hoivatilat, Stora Enso ja YIT. Lisäksi Heeros on uusi tulokas, mutta tämä ei näy osingoissa.

Suomisalkkuni markkinahinta on tämän päivän arvoilla 63838 euroa, eli osinkopotti vastaa n. 3,5%:ia. Kyllä tämä käyttötilit voittaa. Toinen näkökulma asiaan salkun hankinta-arvo, joka on 39979 euroa. Tälle summalle osinkotuotto onkin jo mukavat 5,6%. Vuosien varrella osingot aikanaan maksavat sitten koko salkun hankintahinnan takaisin. Laiskan sijoittajan kelpaa vierestä katsella :)

Mukavaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

2017 / Q1: Tuotto +2,7%, Pääoma +14731 euroa

Vuoden 2017 ensimmäinen kvartaali on nyt paketissa ja on aika tarkastella miten sijoitusten osalta sujui. Tämähän oli ihan huikea kvartaali salkun kasvun osalta! Tuotto oli lopulta vain kelvollista, koska markkinoiden Trump-ralli alkoi hyytyä maaliskuun aikana. Pääoman noususta vastasivatkin enemmän uudet sijoitukset, ja hieman vähemmässä määrin arvonnousu.

Uusia sijoituksia tein Brown Formaniin, alustatalouden kolmikkoon Facebook, Twitter & Zalando, Eurolainoja shorttaavaan DXSV-ETF:ään, sekä viritin Nordnetin ETF-kuukausisijoitukset tasan tuhanteen euroon kuukaudessa. Kaiken tämän jälkeen alkoi olla sellainen olo, että sijoituksia on tullut tehtyä vähän liikaakiin. Tarkoitus onkin laittaa jarruja päälle, pidättäytyä isommista sijoituksista ja kerätä vaihteeksi lisää käteiskassaa.

Kvartaalin aikana salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 200K (kts. erillinen bloggaus aiheesta), ja on tällä hetkellä 206 542 euroa. Sijoitettua pääomaa 141 494 euroa, joten plussalla ollaan yli 46 %. Lisäksi salkusta on kertynyt realisoitunutta nettotuottoa lähes 8 tuhatta euroa kaiken kaikkiaan. Tässä kvartaalin avainluvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q1 aikana: 9228 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 14731 euroa (7,7 %)

• Osingot (netto): 660 euroa

• Tuotto (pl. osingot): 5503 euroa (2,7 %) 

Alla olevasta kuvaajasta voi hahmottaa salkun kasvua vuosien varrella. Aika tasaisen hyvältähän nämä käppyrät näyttävät. Jokohan seuraavan kvartaalin tai viimeistään tämän vuoden lopussa päästään näkemään markkina-arvon laskua?

Jarruja päälle

Osakemarkkinoiden syklit kulkevat tyypillisesti 5-10 vuoden jaksoissa. Nousujakso on usein pidempi, jota seuraa sitten nopeampi romahdus. Molempiin suuntiin tapahtuu tyypillisesti sahausta ja "vääriä hälytyksiä" matkan varrella. Jo nyt voidaan sanoa että nykyinen nousumarkkina on poikkeuksellinen, erityisesti jos tarkastellaan maailman suurimpia osakemarkkinoita eli jenkkipörssejä.

Se on ensinnäkin poikkeuksellinen kestoltaan. Nykyisellään ainoastaan vuonna 1987 alkanut nousumarkkina on ollut pidempi kuin nykyinen, vuonna 2009 alkanut . Se on myös tarjonnut poikkeuksellisen hyviä tuottoja, erottuen samalla tavalla aiemmista nousukausista (tässä koottua, joskin vähän vanhaa dataa aiheesta).

Kolmas asia mikä tekee nykyisestä nousumarkkinasta poikkeuksellisen, on keskuspankkien (FED, EKP) tarjoama vetoapu. Kvantitatiivinen elvytys ja nolla/miinuskorot ovat uusi tilanne markkinoilla. Tämä on ajanut sijoittajia etsimään tuottoja riskisijoituksista, koska vähäriskisten sijoitusten tuotot ovat nollan tuntumassa tai miinuksella. Viime aikoina on alettu olla sitä mieltä, että tämä politiikka on ollut onnistunutta sekä USA:ssa, että alkanut vaikuttaa positiivisesti myös Euroopassa. Tämä siis talouden elpymisen osalta. Osakekursseissa tämä on näyttäytynyt sitten aivan järisyttävän hyvinä ja pitkäkestoisina tuottoina.

Allekirjoittaneen salkku on kasattu pääosin tämän historiallisen nousumarkkinan aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta omaan ajattelutapaan ja toimintaan. Jokainen vuosi toisensa jälkeen salkkuni pääoma on kasvanut, ja tähän liittyy kiinteästi jatkuvasti taustalla hyrräävä nousumarkkina. Asiaa on syytä tarkastella kriittisesti.

• Kokemani laskukaudet (vaikkapa 2015 Euroopassa) ovat olleet lyhytkestoisia ja tarjonneet hyviä ostopaikkoja ennen seuraavaa nousua. Tästä syystä olen tottunut ryntäämään markkinoille joka kerta kun hieman reilumpi lasku on tapahtunut. Tämä on ollut toistaiseksi erinomainen asia. Jatkossa tämä voi muodostua ongelmaksi, jos tyhjennän kassan vaikkapa siinä vaiheessa, kun isommasta laskumarkkinasta on menty vasta ensimmäinen kolmannes. Kyyti voi olla kylmää ja olo orpo, kun sotakassa on kuivunut alkumetreillä.
• Riskinottohaluni on kasvanut salkun pääoman karttumisen kanssa. Ihan viime aikoina olen tehnyt uusia osakeostoja - itse asiassa ihan reippaaseen tahtiin. Tämä on sinänsä ihan ok, sillä yksittäiset lisäsijoitukset ovat varsin pieniä salkun pääomaan verrattuna. Tästä voi kuitenkin seurata isossa kuvassa sokeutuminen markkinariskille, vaikka yksittäisten osakkeiden riskit ovatkin hajautettu.
• Olen alkanut ottamaan myös merkittäviä yksittäisiä osakeriskejä mm. uusiin listautujiin (Suomen Hoivatilat, Heeros) sekä muuten riskipitoisiin yrityksiin (kuten aiemmin tällä viikolla FB, Zalando & Twitter). Usein tällaisia sijoituksia tehdään hyvin paljon erityisesti nousumarkkinan huipulla.

Nämä ongelmat lienevät tuttuja myös muille ja toteutuvat jokaisen syklin kohdalla enemmän tai vähemmän. Eri asia on sitten se, että kuinka hyvin pystymme tunnistamaan mahdollisia virheitä omassa sijoituskäyttäytymisessämme. Itse pysähdyin tänään pohdiskelemaan näitä asioita kriittisesti. Lopputulos on se, että minulla taitaa olla niinsanotusti "mopo karannut käsistä" sijoitusten suhteen. Vaikka vuoden alussa asetin tavoitteeksi käteiskassan keräämisen 20 Keuroon sekä uusien sijoitusten ohjaamisen kohti tavoiteallokaatiota, niin loppujen lopuksi olenkin intoutunut ostamaan salkkuun uusien yritysten osakkeita.

Nyt on aika laittaa jarrut päälle. 

ETF-kuukausisijoitukset (1000 e/kk) saavat virrata normaalisti, mutta muuten ohjaan lisäsijoitukset käteiskassaan. Yritän parhaani, etten etsi, seuraa tai kehittele uusia osakeideoita. Odottelua voisi myös helpottaa aiemmin lanseeraamiini osto-ohjelmiin (VNQ, VNQI, CRBN) sitoutuminen. Näissä on seuraavat ostotasot melko kaukana ja hyvä niin. Jos markkinat laskisivat niille tasoille, silloin olisikin oikea aika toimia.

Katsotaan miten tämä "projekti" onnistuu. Onko muilla samanlaisia ajatuksia tai ongelmia? Minkälaisia ratkaisuja olette tehneet, jos minkäänlaisia?

Alustatalouden tripla: Facebook, Twitter & Zalando

Alustatalous (eng. platform economy) viittaa digitaalisten alustojen päälle rakennettuun liiketoimintaan, joka yhdistää eri markkinaosapuolia ja ihmisiä vuorovaikutukseen helposti skaalautuvalla tavalla. Arvon luonti perustuu usein ns. verkostovaikutuksiin eli käyttäjien ja sisällöntuottajien määrän lisääntyessä kaikkien kokema arvo kasvaa (mieti tässä esim. Applen sovelluskauppaa). Tästä arvosta sitten pääsevät siten hyötymään sekä erilaiset käyttäjät, kolmannet osapuolet, sekä luonnollisesti alustan tarjoaja. Alustatalouden yritykset ovatkin nykyään nouseet maailman arvokkaimpien yritysten kärkeen (mm. Amazon.com, Facebook ja Google/Alphabet).

Itse olen pysytellyt osakepoimintojen osalta pitkälti näistä yrityksistä erossa. Jälkikäteen ajateltuna se on ollut merkittävä virhe. Esimerkiksi Amazon.comia, Googlea tai Facebookia olisi todellakin kannattanut hankkia silloin kun nämä listautuivat ja myöhemminkin. Nämä yritykset ovat aidosti muuttaneet maailmaa ja koskettavat melkein jokaista meistä tavalla tai toisella. Microsoftia sentään olen tajunnut hankkia, ja tämä on ollut paras yksittäinen ulkomainen osakepoimintani (170 % plussalla). Tein eilen ja tänään yhteensä kolme osakeostoa, jolla laitoin salkun alustatalouden osastoa kerralla kuntoon.

Ostin eilen Zalandoa Xetrasta n. 1500 eurolla, 36,65 e/kpl. Zalando on saksalainen vaatteisiin keskittyvä verkkokauppa, joka on ollut kovassa nosteessa viime vuosina. Zalandolla on nyt n. 1% osuus koko euroopan vaatekaupasta, ja yrityksen tavoitteena on nostaa tämä 5 %:iin. Olen erityisesti tykästynyt Zalandon uusimpaan kasvustrategiaan. Zalando tarjoaa omaa alustaansa muiden vaatekauppojen - ml. pienten "kivijalkakauppojen" - käyttöön, joka tarkoittaa sitä että asiakkaalle on saatavilla hyvin laaja valikoima, joka ei jää Zalandosta kiinni. Zalando tietenkin ottaa oman siivunsa näistä transaktioista. Tämä muistuttaa hyvin paljon sitä tapaa millä Amazon.com kohosi globaalin verkkokaupan kuninkaaksi (Amazon tarjoaa muiden tuotteita omilla tuotesivuillaan).

Tänään ostin jenkkipörssistä sekä Facebookia että Twitteriä molempia reilulla tuhannella dollarilla. FB:tä hintaan 136,95 dollaria /osake ja Twitteriä 15,84 dollaria /osake.  Nordnetilla on menossa kampanja, jossa on tarjolla ilmaiset välityspalkkiot FB:n, juuri listautuneen Snapchatin sekä Twitterin osalta. Olin jo päättänyt ostaa Twitteriä aiemmin, joten tämä tarjous tuli ihan sattumalta vastaan. Twitterin osake on juuri nyt varsin alamaissa, sillä käyttäjämäärän kasvu on sakannut ja jäänyt reiluun 300 miljoonaan käyttäjään. Lisäksi Twitterin ympärillä velloneet ostohuhut ovat myös rauhoittuneet. Itselläni kuitenkin on luottoa Twitteriin, sillä siitä on tullut varsin vaikutusvaltainen alusta erityisesti politiikan, journalismin ja julkisuuden henkilöiden kanavana. Oletan että Twitter saa liiketoimintamallinsa kuntoon, tai sitten joku toinen yritys ostaa sen jossain vaiheessa.

Samalla kun ostin Twitteriä vahvistui päätös hankkia myös Facebookia (ja osin toki Nordnetin tarjous helpotti asiaa). Olen seuraillut Facebookin menestyskulkua sivusta ja se on aina ollut "liian kallis". Niin se on varmasti nytkin, mutta toisaalta uskon että tulevaisuudessa FB tulee olemaan yhä vain hallitsevampi alusta, jota ei helposti syrjäytetä. Muun muassa WhatsApp:in ostaminen oli todella hyvä liike Facebookilta.

Viime aikoina olen innostunut osakeostoksille varsin usein. Nyt yritän pitää vähän hengähdystaukoa. Katsotaan josko olisi malttia siirrellä kevään osinkoja käteiskassaan...

200 Keuron raja rikki - taloudellinen riippumattomuus saavutettu?

Yleensä seuraan ja päivitän salkun arvoa kvartaaleittain. Tässä tapauksessa kuitenkin päivitin salkun arvon kesken kvartaalia ajan tasalle. Nyt kyseessä on nimittäin erityistapaus - salkun arvo ylitti 200 000 euron merkkipaalun! Tämä on ollut itselleni tärkeä lukema, sillä asetin sen tavoitteeksi itselleni blogin alkumetreilla vähän yli seitsemän vuotta sitten. Nopeasti se aika lopulta vierähti ja tavoite täyttyi :)

Ensimmäinen 100 000 euroa tuli täyteen toukokuussa 2013 (kts. merkintä). Tämän saavuttamiseen meni n. viisi vuotta, sillä aloittelin sijoitustoimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2008. Tämän toisen satatonnisen saavuttamiseen meni sitten vähemmän aikaa, n. 3,5 vuotta. Niinhän sitä sanonta kuuluu, että ensimmäinen satatonnia on vaikein, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvatus on helpompaa. Toki takana on ollut ensimmäistä vuotta lukuunottamatta nousukautta, joka on auttanut varallisuuden kartuttamisessa.

Kiinnostava kysymys kuuluukin, että olenko nyt taloudellisesti riippumaton? Tämä on sikäli kutkuttava ajatus, että se voisi periaatteessa olla mahdollista. Asun omistusasunnossa, joka on käytännössä velaton (=oma osuuteni asuntovelasta on sen verran pieni, että voin maksaa sen vaikka huomenna käteiskassalla). Lisäksi puolisoni käy töissä, eli taloudellinen riippumattomuus voisi osaltani tarkoittaa sitä, että kattaisin omat osuuteni talouden kuluista osinko- ja myyntituloilla.

Olen pohtinut 200 Keuron tavoitetta ja taloudellista riippumattomuutta ainakin kolmessa aiemmassa blogikirjoituksessa. Reflektoin tässä tavoitteen saavuttamista näiden aiempien ajatusten valossa.

Alkuperäinen postaus vuodelta 2010: Tässä asetin ensimmäisen kerran tavoitteeksi 200 Keuron salkun.

Postaus sisälsi kaksi oletusta: 6% vuosittainen arvonnousu ja 2% netto-osingot. Verojen jälkeen 200 Keuron salkku tuottaisi näillä oletuksilla 8400 euroa arvonnousua nettona sekä 4000 euroa osinkoja. Kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaisi n. 1000 euron nettotuloja kuussa jos ajatellaan että salkusta myydään arvopapereita nousua vastaavalla summalla osinkotulojen lisäksi.

Koska salkussani on paljon osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ei yllä mainitun esimerkin osinkomäärä toteudu aivan näin suurena (viime vuonna netto-osingot n. 2500 euroa). Toisaalta uudelleensijoittavia instrumentteja myymällä päästään melko lailla samaan lopputulokseen.

1000 euron nettotulot kuukaudessa ovat sinänsä melko realistinen oletus, ainakin historiallisten tuottojen valossa. Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi neljän vuoden laskukauden osuessa kohdalle voi pääoman myyminen elinkustannusten kattamiseksi olla huono idealta salkun kutistuessa sekä arvonlaskun, että ostojen takia. Pahimmillaan salkku ei palautuisi seuraavassa nousussa enää riittävän suureksi, että kuormasta voisi syödä entiseen malliin. Tästä syystä en pidäkään 200 Keuron salkkua vielä käytännössä riittävänä taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka teoriassa tietyillä reunaehdoilla näin olisikin.

Vuonna 2013 mietin tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden käytännön toteutusta 200 Keuron salkulla.

Tuolloin laskeskelin että oma osuuteni taloutemme kuluista on n. 600 euroa kuukaudessa. Tämähän olisi huomattavasti pienempi kuin esim. yllä laskettu 1000 euroa /kk, ja tarkastelu kestäisi vieläkin pienemmän tuotto-odotuksen. Jopa 5 % nettotuotto osingot ja myynnit huomioiden riittäisi n. 600 euron kuukausituottoihin 200 Keuron salkulla.

Voiko 600 eurolla kuukaudessa oikeasti elää? Uskoisin sen kyllä olevan mahdollista, varsinkin jos taloudessa on toinen ihminen joka saa säännöllistä kuukausituloa. Useat kulut menevät puoliksi ja tuovat "suuruuden ekonomiaa". Lisää uskoa tähän tuo se, että monet ihmiset ihan oikeasti elävät näin pienillä tuloilla, erityisesti juuri sellaisissa talouksissa missä toinen käy töissä.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että ovatko näin pienet kuukausimenot / tulot sellaisia, miltä haluan "taloudellisen riippumattomuuden" näyttävän ja tuntuvan? 

Viime kesänä päivitin tavoitetta 500 Keuroon: Tämä liittyi yllä olevaan kysymykseen, johon olen vastannut mielessäni "ei". Eli en todellakaan halua kituuttaa pienillä tuloilla jonkin kummallisen taloudellisesti riippumattoman ideologian takia :)

Päivitin tästä syystä tavoitteen jo hyvissä ajoin 500 Keuroon ennen 200 Keuron merkkipaalun saavuttamista. Puolen miljoonan salkku tarkoittaisi 1750 euron kuukausituloja nettona erittäin konservatiivisella 6% tuotto-odotuksella (ml. osingot) ja 30% pääomaveroilla. Tämä alkaisi jo riittää mukavaan elämään.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että tarkoittaako taloudellinen riippumattomuus päivätöiden lopettamista ja täysin pääomatuloille jättäytymistä? Vai tarkoittaako se sitä, että jälkimmäinen on mahdollista milloin tahansa, mutta tätä valintaa ei tarvitse tehdä?

Tällä hetkellä tilanteeni on se, että viihdyn töissäni enkä ole oikeasti kiinnostunut pääomatuloille "putoamisesta", vaikka tämä olisikin pehmeä pudotus. Aionkin jatkaa siis samaan malliin kuin ennenkin, ja tämä blogi tulee täten dokumentoimaan matkaani kohti puolen miljoonan sijoitusomaisuutta.

Muitakin tavoitteita saattaa matkan varrella tulla. Voi olla, että jossain vaiheessa päätän oikeasti jättäytyä pois ansiotöistä, mikä tarkoittaisi salkun kasvun merkittävää hidastumista. Tämä tuntuu nyt varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta koska se on teoriassa mahdollista, en halua sulkea sitä täysin pois. Toinen vaihtoehto on ottaa yhä vain isompia taloudellisia tavoitteita. Minulla on vielä yli 30 vuotta aikaa viralliseen eläkeikään, eli mahdollisuuksien rajoissa on tulla "miljonääriksi alle viisikymppisenä" :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Tämä blogi tulee edelleenkin dokumentoimaan sijoitustoimintaani anonyymisti ja todelliset euromäärät ja ostot avoimesti kertovana. Tämä konsepti on toiminut minulle hyvin ja kannustanut pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Luulempa, että salkku ei olisi nyt 200 Keuroa, ellen olisi tätä blogia aikanaan aloittanut!