maanantai 18. toukokuuta 2015

Huiput lähestyvät

Vaikka markkinoita onkin vaikeaa (mahdotonta?) ennustaa, niin yritetään. Uskon että osakemarkkinoiden syklinen huippu on lähellä ja se nähdään tänä tai viimeistään ensi vuonna. Tässä evidenssiä sekalaisessa järjestyksessä:

  • Korkomarkkinat ovat länsimarkkinoilla pohjassa ja ovat jo alkaneet nousta keskuspankkien purkaessa elvytystään. FED lopettaa jo, EKP tulee jälkijunassa. Elvytyksen loppuminen ja erityisesti nousevat korot aikanaan lopettavat merkillisen tilanteen, missä vain osakkeet näyttävät houkuttelevalta sijoitukselta.
  • Uusia pörssilistauksia ilmaantuu jatkuvasti, jopa suomen pörsseihin (kts. KL:n uutinen). Tämä on klassinen syklihuipun merkki.
  • Sijoitusrahastot saavat ennätysmäärin merkintöjä. Tämäkin on klassinen ryhmäkäyttäytymisen merkki, joka kiihtyy paikallista huippua kohti.
  • Pohjat nähtiin jo 6 vuotta sitten. Keskimääräinen nousumarkkinan pituus on muistaakseni jenkkimarkkinoilla noin 5 vuotta. Nousu on ollut lisäksi varsin voimakas juuri jenkeissä, ja kun siellä aikanaan pudotaan, se vaikuttaa vahvasti myös muiden markkinoiden kehitykseen.
Mitä tehdä? Itse en keksi muuta kuin rahan jemmaaminen sukanvarteen (tällä hetkellä suurin osa säästämisestäni menee sukanvarteen) ja pienet lisäsijoitukset ETF:iin kuukausittain. Onko lukijoilla näkemystä asiasta, ja tähän liittyen strategiaa laskukauteen/isompaan dippiin varautumiseen?

12 kommenttia:

  1. Itse jatkan ostoja kuten tähänkin asti, kerran kuussa ainakin =)

    VastaaPoista
  2. Hyviä pointteja. Voimakkaisiinkin korjausliikkeisiin pitää olla vara reagoida kun korjausliike tai romahdus tapahtuu.

    Nyt nähty pörssinousu on siitä erikoinen, että reaalitalouden kasvu ei ole voimakkaasti kytköksissä arvostuksen nousuun. Itse odotankin seuraavan parin vuoden pitävän sisällään 2-4 isompaa tai pienempää korjausliikettä.

    Sijoitusmääristä sen verran, että käteisen/muun likvidin varallisuuden suhde osakesijoituksiin on oltava korkeahko. Itse toteutan tätä strategiaa Value Averaging mallilla, johon olen määrittänyt osakevarallisuuden arvon nousun ennalta. Tarkasteluväliksi olen määrittänyt 1 krt/Q. Tämä esti mm lisäsijoitukset huhtikuun alussa: Salkku oli noussut ennalta määritettyyn arvoon ilman lisäsikoituksia, joiden suhteellinen osuus säännöisen säästämisen alkuvaiheessa koko salkusta on korkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen systemaattinen lähestymistapa. Haasteena on varmaankin pysyttäytyä tässä mallissa syklien yli, vaatii kanttia.

      Poista
  3. Jos tulee isompi romahdus, voi rahaa alkaa virtaamaan jalometallien lisäksi myös bitcoineihin. Juuri tänään tulikin sopivasti mahdollisuus sijoittaa niihin myös perinteisen pörssin kautta:

    http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/maailman+ensimmainen+bitcoinsertifikaatti+tukholman+porssiin/a1063415

    VastaaPoista
  4. Sen verran pitää sinun postiasi korjata, että korkomarkkinat eivät ole länsimarkkinoilla pohjassa vaan korot ovat. Korkojen ollessa alhaalla korkomarkkinat ovat kalliit.

    Oma näkemykseni on se, että mikäli keskuspankit lopettavat elvytyksensä, loppuvat sijoittajien juhlat. Yhdysvalloissahan Fed on jo lopettanut omansa, mutta EKP vasta aloitti. Jossain vaiheessa tämä keskuspankkiralli loppuu ja aika monet lainaa sijoittamiseen käyttävät teurastetaan. Nyt on hyvä hetki hankkia henkistä pääomaa ja kerätä käteistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan, korkomarkkinoista puhuttaessa pitää muistaa aina tämä "käänteislogiikka". Eli tosiaan korot ovat pohjassa, korkomarkkinat "kalliita".

      Poista
  5. Kyllä tosiaan olisi hyvä, että sotakassassa olisi nyt rahaa. Itselläni tuo keräys ei ole ollut tarpeeksi vauhdikasta, vaan käteisen osuus on liian pieni. En vain mielelläni myy mitään, eikä kuukausisäästämistäkään viitsi lopettaa. Siksi käteisosuuden kasvattaminen on auttamattoman hidasta.

    VastaaPoista
  6. Arvostustasoilla ennakoitava osakesijoituksen tuotto alkaa tosiaan olla kovin matala, joten ehkä siis olemme noususyklin loppuvaiheessa ja yritämme (taas) keksiä syitä siihen, miksi tällä kertaa kyseessä ei ole kupla.

    Toisaalta myös kohtuullisesti hinnoiteltuja yhtiöitä löytyy. Oman salkkuni arvostustasot indikoivat 8 %:n tuottoa, vaikka n. 2/3 on suomalaisyhtiöitä.

    Olen alkanut kasvattaa (hitaasti) käteiskassaa.

    VastaaPoista
  7. Tilanne on mielestäni erittäin vaikea ennustaa. Kirjoituksessa oli hyvin mainittu näitä huipun merkkejä. Toisaalta inflaatiota ei ole eikä sitä kautta tarvetta koron nostoille, päin vastoin deflaatio kolkuttelee ovella. Menossa olevissa hallitusneuvotteluissa mietitään kovasti keinoja talouden auttamiseksi. Valtio hallinto ei yritä suitsia kuumentunutta taloutta vaan saada talouden rattaat pyörimään ja parantaa yhtiöiden toiminta edellytyksiä.

    Vastapainona energiapolitiikka hidastaa ja vaikeuttaa monen yhtiön toimintaedellytyksiä. Nyt mielestäni odotetaan sitä murrosta, että keksitään uusitekniikka millä löydään läpi ja saadaan talous liikkeelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoituksesta jäi pois: Yhtiöiden tulokset eivät ole kääntyneet selvään nousuun ja niistä ei ole odotuksia. Arvostukset ovat korkealla, koska inflaatio ja korot ovat matalla, pienempikin tuotto on hyväksyttävä riskistä. Tässä on loistava kasvu mahdollisuus, kunhan löytyy uskallusta.

      Poista
    2. WF: Hyviä pointteja. Tässä tilanteessa on hankalaa hahmottaa markkinasykliä, koska kasvun jatkumisen draivereita on myös ilmassa (elvytys ym).

      Sekin pitää muistaa että talouden kasvu ja osakemarkkinoiden nousut ja laskut eivät aina mene lyhyellä tähtäimellä käsi kädessä. Pitkällä kyllä.

      Itse olen hyvillä mielin siinä vaiheessa kun käteiskassa on lähempänä 10% salkun arvosta. Silloin epävarmuus syklin vaiheesta ei ole niin paha, sillä tiedän että sotakassaa löytyy.

      Poista
  8. Itse jemmailen vähän käteistä pikkuhiljaa, mutta silti ostan tasaisesti n. kerran kuussa jos vain rahaa on kertynyt. Jos kurssit laskee niin saapahan sitten ostettua hyviä yhtiöitä halvalla!
    jatkoja!

    VastaaPoista