keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

perjantai 15. syyskuuta 2017

Terveystalon anti - olen näillä näkymin mukana

Saimme lukea mediasta (kts. esim tämä ja tämä), että Terveystalo on seuraava helsingin pörssiin listautuva yritys.

Terveydenhuolto on yksi varmoista megatrendeistä Suomessa. Väki vanhenee ja vaurastuu, ja käyttää siksi enenevässä määrin terveydenhuolto- ja lääkäripalveluja. Tähän megatrendiin liittyen osallistuin aiemmin sekä Silmäaseman että Suomen Hoivatilojen osakeanteihin, joista erityisesti jälkimmäinen osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. Aion osallistua näillä näkymin myös Terveystalon antiin.

Annista kerrotaan Kauppalehden sivuilla näin:

Anti koostuu uusista osakkeista ja osakemyynnistä. Tavoitteena on kerätä 100 miljoonaa euroa.

Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen mukaan listautumisanti laajentaisi omistuspohjaa ja mahdollistaisi kasvumahdollisuuksien tavoittelemisen.

"Tavoitteena on edistää yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti strategiaansa ja pysyä kehityksen etulinjassa laatustandardien ja hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa ja lääketieteellisen laadun tulosten julkaisemisessa Suomessa, minkä yhtiö odottaa edistävän kasvua pitkällä aikavälillä", yhtiö tiedottaa.

Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan sekä osakemyynnistä, jossa eräät Yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, että osakeannista, jossa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita.

Listautumisannin yhteydessä tavoitteena olisi kerätä osakeannilla noin 100 miljoonaa euroa.
Neljä institutionaalista sijoittajaa ovat sitoutuneet tulemaan ankkurisijoittajiksi listautumisannissa - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Hartwall Capital Oy Ab, Rettig Group Oy Ab ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Ankkurisijoittajat ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita lopulliseen merkintähintaan mahdollisessa listautumisannissa tietyin edellytyksin ja ehdolla, että yhtiön koko osakekannan arvostus on lopullisella merkintähinnalla enintään 1 250 miljoonaa euroa.

Ankkurisijoittajien sitoumuksien määrät ovat suhteellisia osuuksia seuraavasti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (enintään noin 11,3 % osakeomistuksen kokonaismäärän ollessa 15,0 % mukaan lukien olemassa oleva osakeomistus), Hartwall Capital Oy Ab (10,1 %) ja Rettig Group Oy Ab (10,1 %).

Neljännen Ankkurisijoittajan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon sitoumus on määrältään 50 miljoonaa euroa.

Yhteensä Ankkurisijoittajien sitoumukset olisivat noin 444 miljoonaa euroa tai noin 36 % osakkeista Yhtiön koko osakekannan (annista saatavien varojen jälkeen ja pois lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) arvostuksen ollessa 1 250 miljoonaa euroa.