keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

8 kommenttia:

  1. Kisaväsymystä, matka tuntuu vielä niin pitkältä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso projekti se kyllä on. Kisaväsysmystä vältelläkseen kannattaa yrittää nauttia matkasta mahdollisimman paljon. Kuten näytät tekevänkin viimeisimman "Wolf of Wall Street" -tekstisi myötä :) :)

      Poista
  2. Pitää huomauttaa, että mainitsemastasi "verottomasta" osingosta on maksettu jo 20 % yhteisövero ja mm. yle- ja kirkollisvero. Sitten siitä maksetaan se 7,5 % vero, jota jostain syystä myös verottomuudeksi kutsutaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huomiosta. Juuri tuon takia en lähtenytkään asiaa sen tarkemmin avaamaan koska en ole tutustunut tuohon verotuksen kenttään niin hyvin. Lisäsin sanan "lähes" tuohon "verottoman" osingon eteen, ettei tule väärinkäsityksiä :)

      Mutta toisaalta, kyllä piensijoittajankin maksamista osinkoveroista on maksettu jo yhteisöverot yms. ennen kuin niitä maksetaan ulos.

      Poista
  3. Puolimiljoonaa omaa pääomaa on juuri se oikea aika viimeistään hypätä taloudellisesti riippumattomaksi. Ainakin minusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, näillä näkymin se on sopiva summa. Katsotaan sitten kun saavutan sen, että ovatko olosuhteet muuttuneet ja inflaatio lähtenyt laukalle :)

      Poista
  4. Taloudellinen riippumattomuus on työkaluna oikeastaan aika hyvä. Tavoitteena se ei taida olla kovin merkittävä. Isompi kysymys on, miten ja mihin tätä työkalua aikoo käyttää?

    VastaaPoista
  5. Juuri tuon ansiotulon progression vuoksi itse pyrin ennemminkin vähentämään, kuin lopettamaan työntekoa. Matka on tärkeämpi kuin päämäärä.

    VastaaPoista