Alussa oli unelma. Taloudellinen riippumattomuus.
Blogia aloitellessa taloudellisen riippumattomuuden raja kulki vaatimattomasti 200k sijoitusomaisuudessa ja velattomassa asunnossa. Nämä tavoitteet asetin vuonna 2010. Tuohon aikaan olin aloittelemassa vakituisempaa työuraa ja sijoituksiin alkoi jäädä ylimääräistä. Elin erittäin niukasti ja rahankäytössä prioriteetti oli säästämisessä ja sijoittamisessa. Asuntolainan lyhennys oli viritetty korkealle ja loput rahat menivät sitten osakkeisiin.
200 000 euron salkkuun ja asuntolainan maksamiseen menikin sitten varsin pitkään. Valtava määrä työntekoa, sijoituksia, kärsivällisyyttä ja blogikirjoituksia seurasi tulevina vuosina. Lopulta saavutin unelmani alkuvuodesta 2017. 200k oli sellainen luku mikä oli jostain syystä pyörinyt mielessä, ehkä siksi että moni taloudellisesta riippumattomuudesta blogannut oli asettanut sen teoreettiseksi minimitavoitteeksi salkulle jonka avulla voisi jotenkuten elättää itsensä.
Nälkä kasvaa tunnetusti syödessä. Kun ensimmäinen tavoite oli saavutettu vuoden 2017 alussa, asetin saman tien tavoitteeksi puolen miljoonan salkun. Sijoittaminen tuntui ja tuntuu edelleen mukavalta, etenkin kun maalitolppa siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Iso osa sijoittamisen viehätyksessä minulle on unelmointi, ei niinkään nykyhetki. Niinhän se taitaa olla monessa muussakin jutussa.
Puolimiljoonaa pääomaa. 500 k. 500 000 euroa. Ei siitä mihinkään pääse - onhan tämä aika hurja tunne kun yli vuosikymmenen pituinen matka on saapunut maaliin. Vaikka kyseessä on vain yksi luku muiden joukossa, on se itselleni merkittävä. Edellisessä blogikirjoituksessa summatessa Q1:stä oli tavoite melkein täynnä, mutta salkun päivitystä seuraavan päivänä sitten heilahtikin jo muutamalla tonnilla yli.
Puolen miljoonan salkku johtaa isoihin muutoksiin. Tämä on asia jota olen miettinyt jo pidempään.
Siteeraan merkintääni viime lokakuulta kun 400k tuli täyteen:
Jos ja kun 500 k on täynnä, tulee mietinnän paikka.
Itselleni osakesijoittaminen on ollut taloudellisen riippumattomuuden
projekti. Nyt kun tavoite on hyvin lähellä (tai jo saavutettu?) niin
olen alkanut miettiä muita tapoja käyttää rahoja kuin jatkuva ja omiin
kuukausittaisiin tuloihin verrattuna erittäin suuri sijoitusaste. Aika
hurja ajatus, vai mitä? :)
Puolen miljoonan
salkku (tai vaikka tämä 400 k) nousee jo ihan mukavasti omalla
painollaan. Voisin periaatteessa alkaa käyttää ylijääviä ansiotuloja
muihinkin kohteisiin. Näin olen toki tehnyt jo nytkin, mutta
sijoitusastetta voisi merkittävästi myös laskea. Ongelmana on lähinnä
se, että mihin sitä rahaa sitten käyttäisi, kun nykyinenkin elämäntyyli
tuntuu ihan mukavalta?
Lupaan (itselleni)
että puolen miljoonan salkun tullessa täyteen teen merkittäviä muutoksia
sijoitusstrategiaan ja samalla "elämänstrategiaan". Näitä ehtii
onneksi vielä haudutella. Minulla on sellainen tuntuma, että seuraava
sata tonnia ei välttämättä täyty ihan yhtä nopeasti kuin edellinen.
Jälkikaneettina yllä olevaan todettakoon, että matka 400k:sta puoleen miljoonaan toteutui sitten puolessa vuodessa. Eli se siitä haudutteluajasta :) Nyt on siis aika muutoksille.
Sijoitusstrategia
- Kuukausittaisten sijoitusten määrä laskee merkittävästi: Nykyisestä 1700 eurosta kuukaudessa 800 euroon. Jatkossa sijoitan kuukausittain 200 euroa neljään eri ETF:ään Nordnetin kk-ohjelman kautta: IUSN, WTI2, DX2D, ICGA. Eli samoihin kuin tähänkin asti, mutta pienemmällä summalla. Käteen jää siten lähes tonni enemmän kuukausittain. Tästä varmasti osa tulee sijoitettua, mutta tarkoitus olisi käyttää rahaa enemmän myös muihin asioihin.
- Entä jos salkku laskee alle 500k? Tämä on ihan merkittävä mahdollisuus, markkinat ovat lievästi sanottuna kuplaiset tällä hetkellä. Voihan olla että salkku laskisi vaikka alle 400 tonnin. Tässä tapauksessa luonnollisesti kasvatan sijoituksia ja pistän kaiken irtoavan rahan markkinoille. Niin pitkään kuin salkku pysyy puolen miljoonan yläpuolella, kerrytän kassaa ja otan rennosti.
Elämänstrategia
- Töiden määrä: Let's face it. Töitä on tullut tehtyä. Pidän töistäni, mutta niihin käytettävä aika pyörii viikottain 40-60 tunnin välillä. Töistä saatava ansio on ostittain riippuvainen niihin käytetystä ajasta, joten sikäli ajankäyttö ei "harmita". Lisäksi pidän työstäni. Silti, mitä vanhemmaksi tulee (olen vielä reilusti alle nelikymppinen), alkaa arvostamaan muita asioita. Ainakaan rahan takia minun ei tarvitse töissä käydä. Selvästi siis seuraava steppi on siirtyä pikkuhiljaa 30-40 tunnin työviikkoihin, ja myös pitää useammin ja pidempään lomia. Lupaan ainakin yrittää :)
- Mitä tilalle? Lisää perheen kanssa olemista, ystäviä, harrastuksia, liikuntaa, matkailua, luonnossa oleilua. Laiskottelua! Ei ainakaan missään nimessä vapaa-ajan hyödyntämistä lisätienestien hankkimiseen. Silloin kun on tarpeeksi varallisuutta, ei kaikkea aika tarvitse kuluttaa tuottavasti. Eikä tietenkään muulloinkaan. Itselläni on kuitenkin ollut melko päämäärätietoinen meininki jo pidemmän aikaa, eli "laiskottelun" ja ihan vaan olemisen opetteleminen on tärkeää.
Blogi jatkaa kuten ennenkin ja eiköhän se miljoonan euronkin rajapyykki vielä ylity. Mutta minkäänlaista stressiä en asiasta aio ottaa. Kiitos kaikille lukijoille jos jaksatte seurata & kommentoida jatkossakin.