Myynti: Citycon

Vuosi lähestyy loppuaan ja sijoittajia kehotetaan "verotusmyyntien" pariin. Tilanne olisi päällä minullakin. Ongelmana on, että tappiollisia sijoituksia ei juurikaan ole realisoitavaksi pitkän nousuputken jälkeen. Tänä vuonna omassa salkussani on tullut sen sijaan isohkoja pääomatuloja mm. Amer Sportsin oston myötä, josta minulle tuli tuottoa lähes 6000 euroa.

Laitoin äsken kaikki sijoitukseni Cityconissa myyntiin, n. 3500 euron edestä. Tappiota ei kirjautunut kovinkaan paljon, 153 euroa. Laiha lohtu siis noiden yllä mainittujen verotusvaikutusten kanssa :)

Merkittävämpi motiivi Cityconin myynnille oli se, että siitä tulee yksi ensi vuonna alkavan osakesäästötilini sijoituksista (loput 4 sijoitusta selviävät sitten muutaman viikon päästä). Kuten aiemmin olen pohtinut, osakesäästötili sopii sijoituksiin, joissa osinkotuotto on kurssinousua merkittävämpi komponentti kokonaistuotossa. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta seikasta: 

1) Osakesäästötili mahdollistaa osinkojen uudelleensijoittamisen ilman verovaikutuksia, jolloin sijoittaja pääsee samalle viivalle rahastojen kanssa. Hyvää osinkotuottoa maksavat yritykset ovat siksi mukavaa sijoittaa tällaisen verottomasti arvoa kumuloivan kuoren sisään. 

2) Toisaalta potentiaalisia kurssiraketteja olisi ehkä hyvä pitää tavallisen arvo-osuustilin puolella. Tämä siksi, että osakesäästötilissä ei ole käytössä hankintameno-olettamaa. Tällöin pitkäaikaiset sijoitukset joissa kurssi vaikkapa kymmenkertaistuu tulevat turhan raskaalle verolle.

Citycon täyttää mielestäni yllä mainitut kriteerit. Osinkotuotto on suuri, ja potentiaali suurelle osakekurssin nousulle taas pieni, pl. mahdollinen yrityskauppa josta siitäkään ei tulisi mitään moninkertaista tuottoa kuitenkaan. Lisäksi pidän yrityksen liiketoimintamallia ja kauppakesportfoliota onnistuneena. Laadukkaasti hallinnoidut kauppakeskukset tulevat pärjäämään digiaikanakin, vaikka muuten toimialalla tuleekin olemaan vaikeaa.

Näihin merkintöihin on hyvä päättää Laiskan sijoittajan blogivuosi 2019. Ensi vuoden alussa sitten tuleekin paljon kerrottavaa. Mukavaa ja rauhallista joulua kaikille!

Lisäys kk-säästöohjelmaan: Seligson Global Top 25 Pharmaceuticals

Kuukausisijoittaminen on tunnetusti mainio tapa hajauttaa sijoituksia ajallisesti ja automatisoida varallisuuden kertymistä. Pienistä puroista on tapana kertyä isoja kokonaisuuksia ajan yli. Olen viime aikoina laittanut jo vähän isompaa summaa: kuukausittain menee kehittyville markkinoille ja Eurooppaan 1500 e/kk Nordnetin ETF-kuukausisäästämisohjelman kautta.

Nyt teen pienen lisämausteen kuukausisijoituksiin: alan sijoittaa joulukuusta lähtien 100 euroa kuukaudessa Seligson Global Top 25 Pharmaceuticals -rahastoon. Tällä monien tuntemalla rahastolla on takana mahtava tuottohistoria kuten ao. kuvasta näkyy. Suurin tuotto tapahtui melko lyhyessä ajassa, vuosien 2012-2015 välillä. Nyt aivan viime aikoina taas suuret lääketeollisuuden yritykset ovat lähteneet nousuun muun markkinan mukana.


















Lääketeollisuus on perinteisesti koettu defensiiviseksi toimialaksi. Uskonkin että seuraavan kymmenen vuoden sisällä lääketeollisuuden markkinajohtajat (johon tämä rahasto sijoittaa) voi olla ihan mielenkiintoinen sijoituscase. Nyt siis 100 euroa kuukaudessa tähän ja sitten kymmenen vuoden päästä voi reflektoida että oliko järkevää :)

Hoivatilat: ostotarjous & päätös kolmen vuoden sijoitukselle

Kuten moni sijoitusmaailmaa seuraava on huomannut, Hoivatiloista tehtiin hiljattain ostotarjous. Ostotarjouksen tekijänä on Aureit Holding, jonka omistajana on Belgialainen Aedifica. Jälkimmäinen sijoittaa sote-sektorin kiinteistöihin, joten melko luonteva ostaja löytyi.

Sijoitin vuonna 2016 Hoivatilojen osakeantiin ja merkkasin 400 kpl osakkeita hintaan 3,2 e/kpl (1280 euroa). Ostotarjous on 14,75 euroa /osake, eli melkoinen voitto meille ketkä osakeantiin osallistuttiin. Yhteensä tulen saamaan ostotarjouksen hyväksyttyäni 5900 euroa eli sijoitus tuli takaisin 4,6-kertaisena. Aika mahtava tuotto reilun kolmen vuoden sijoitukselle!

Kuten yllä ilmenee, aion ostotarjouksen hyväksyä. Warren Fyffet on aika hyvin perustellut miksi ostotarjouksen hyväksyminen on yleensä (ja tässä tapauksessa) järkevää. Tässä on preemiota 16% huippukurssin päälle, ja takana oli jo valmiiksi todella huima nousu osakeantihinnoista.

Kun otetaan huomioon myös HCP Quantin lunastus, minulle alkaa kertyä nyt mukavasti pääomaa ensi vuoden alkuun, jolloin siirrän 50 000 euroa osakesäästötilille. Ehkä vielä joku muu myynti tulee tehtyä, joten salkku notkahtaa vähän ennen vuodenvaihdetta. Tammikuun alussa salkku kuitenkin nousee 50000 eurolla ja ajattelin laitella aika nopealla aikavälillä koko summan osakkeisiin. Tästä lisää myöhemmin.

Osakesäästötili - päivitys hinnoittelukisaan

Kirjoittelin kuukausi sitten yhteenvetoa osakesäästötilien hinnoittelusta. Tuolla hetkellä näytti siltä, että ilmaisen (kuukausimaksuttoman) osakesäästötilin voisi saada esim. olemalla Suomen osakesäästäjien jäsen (Dansken tapauksessa).

Tuossa vaiheessa Nordnet piti vielä hinnoitteluaan vakan alla. Aiemmista kommenteista oli ollut lukevinani, että osakesäästötili ei välttämättä olisi täysin kuukausimaksuton samalla tavalla kuin Nordnetin arvo-osuustili on.

Ehkä kilpailun takia tai sitten ihan muistakin syistä, Nordnet julkaisi nyt oman hinnoittelunsa, jossa osakesäästötili on kuukausimaksuton. Lisäksi Nordnet tarjoaa tammi-maaliskuulle 2020 alennetut kaupankäyntipalkkiot niille asiakkaille jotka avaavat tilin tämän vuoden puolella.

Hyvä veto Nordnet! Itsehän olen Nordnetin asiakas tälläkin hetkellä, joten tämä hinnoittelupäätös ehkä ratkaisee asian omalta osaltani. Näillä tiedoin ajattelin avata osakesäästötilini Nordnetille. Loppuvuoden aikana voikin sitten alkaa suunnittelemaan, että mitä osakkeista sinne voisi hankkia...

HCP Quant: on aika luopua

Ostin aikanaan HCP Quantia rahaston kautta aikain ensimmäisestä merkinnästä kesäkuussa 2014. Minimisijoitus oli 5000 euroa ja sen verran itsekin sijoitin. Uusi rahasto perustui Kohti taloudellista riippumattomuutta -blogin kirjoittajan Pasi Havian kehittämiin kvantitatiivisiin sijoitusmenetelmiin (siksi rahaston nimi on "Quant"). 

Rahaston hienona ideana on, että kvanttipohjaiset päätökset minimoivat turhat tunteisiin liittyvät biasit, joka parantaa sijoitusmenestystä pidemmällä aikavälillä. Rahaston strategiana on arvosijoittaminen pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin globaalisti. Rahaston taaksepäin simuloitu tuotto myös näytti erittäin hyvältä ennen ostohetkeä. Lisäksi tykkäsin KTR-blogin tyylistä ja olin mielelläni mukana uudessa rahastossa.

Noususuhdanteen myötä rahaston alkutaival näytti ihan hyvältä. Ensimmäisen vuoden jälkeen kaikki näytti sujuvan mainiosti. Sitten kesän 2015 jälkeen onkin ollut huomattavasti vaikeampaa, kuten rahaston tuottohistoriasta näkyy. Syitä alituotolle on mahdollisesti useita, ja Pasi on näitä ansiokkaasti omistajille suunnatuissa maileissa ja muualla kertonut. Näihin liittyy mm. kohtuullisen iso painotus Kiinaan, jossa ei ole mennyt kovin hyvin viime aikoina. Toinen merkittävä seikka on arvo-osakkeiden suhteellinen alisuoriutuminen kasvuosakkeisiin nähden.

Olen päättänyt nyt luopua rahastosta viiden ja puolen vuoden omistamisen jälkeen (nyt tehty lunastus toteutuu vuoden lopussa). Tällä hetkellä rahaston arvo on 81,10, kun se alkoi pisteluvusta 100 rahaston alussa. 5000 euron sijoitukseni on siis kutistunut reiluun 4000 euroon. On aika nuolla haavat ja ottaa osa sijoituksesta takaisin.

On täysin mahdollista että lunastuspäätös on väärä. Kuten Haviakin usein on kertonut ja itsekin asiasta muistuttelen, sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa, ja rahaston/strategian yli- tai alisuoriutuminen selviää vasta vuosikymmenien aikajänteellä. Siksi on hieman strategiani vastaista että lähden lunastamaan rahastoa, joka on ehkä markkinasyklistä tai muista erityisistä syistä suoriutunut yllättävän huonosti viimeisen 4-5 vuoden aikana. Erityisen huonoa tuotto on suhteessa vertailuindekseihin viimeisen 1,5 vuoden aikana, eli joku voisi kokea tämän hetken olevan juuri sopiva ostolle.

Olisihan minulla aikaa odottaa. Aion silti tehdä lunastuksen, koska keksin ainakin pari hyvää syytä miksi rahasto ei välttämättä menesty kovin hyvin jatkossakaan. Ensimmäinen on tietysti kaikkien aktiivisten rahastojen haaste eli palkkiot. HCP Quantissa on juokseva 1,15% hallinnointipalkkio ja sen lisäksi tuottosidonnainen palkkio. Hallinnointipalkkio syö rahaston tuottoa kaikissa tilanteissa ja tuottosidonnainen palkkio "ylituoton" kohdalla. Toisekseen en ole varma aasialaisten pien- ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksista globaalilla sijoitusmarkkinalla. Näitä yrityksiä tuntuu poimiutuvan Quant -rahaston algoritmiin, ja alituotto saattaa edelleen jatkua. 

Jos rahastolla alkaa hurjan ylituoton kausi ensi vuodesta lähtien, niin tämä postaus tulee näyttämään varsin hölmöltä :) Mutta omilla rahoillahan saa onneksi tehdä mitä haluaa, ostaa rahastoja suurien tuottojen toivossa, ja myydä niitä jos tuntuu siltä että homma ei toimi.

Osakesäästötili - kuka tarjoaa parhaan diilin?

Kuten aiemmin kirjoitin, aikomuksenani on avata osakesäästötili ensi vuoden alussa. Osakesäästötili sopii erityisesti pitkän aikavälin säästämiseen, ja eräiden laskelmien mukaan osingot uudelleensijoitettuna hyödyt alkavat näkyä erityisesti seitsemän vuoden sijoitusajan jälkeen. Omaan sijoitusfilosofiaani tämä sopii aivan täydellisesti. Itselläni tulee olemaan erittäin suuri kynnys nostaa pääomaa osakesäästötililtä, erityisesti kun tiedostan veroedun aiheuttaman pitkän aikavälin hyödyn. Pääoman tarpeessa menisin luonnollisesti ensin normaalin arvo-osuustilin kimppuun.

Osakesäästötiliä tulevat tarjoamaan näillä näkymin heti vuoden alusta Nordea, Danske Bank, Nordnet ja Mandatum.

Näistä Nordean ja Dansken hinnoittelut alkavat olla selvillä. Molemmat lupaavat että osakesäästötili hinnoitellaan samalla tavalla kuin aivan normaali arvo-osuustili, eli ylimääräisiä maksuja ei ole tulossa. Käytännössä säilytyksestä joutuu maksamaan pari euroa kuussa tai vaihtoehtoisesti ei mitään jos on kaupankäyntiaktiivisuutta. Vaikkapa 50 000 euron pääomaan nähden kulut ovat varsin pikkusummia. Pelot siitä, että palveluntarjoajat velottaisivat vaikkapa prosenttiosuutta pääomasta voi siis haudata.

Nordnet puolestaan pitää hinnoittelua vielä vakan alla, mutta tähän mennessä saaduista vastauksista Nordnetin blogiin voi päätellä että osakesäästötili saattaisi maksaa jotain sijoittajalle joka ei tee aktiivisesti kauppaa. Tämä on itselleni iso yllätys, sillä Nordnet on kuitenkin tarjonnut ilmaisen arvo-osuustilin kaupankäyntiaktiivisuudesta huolimatta. Tässä olisi pelipaikka myös osakesäästötilin osalta. Saa nähdä mikä hinnoittelu tulee olemaan.

Mandatumin osalta hinnoittelu ei ole vielä selvillä, mutta Arvopaperin jutun perusteella hinnoittelu tulee olemaan "lähellä Mandatum Traderin nykyhinnoittelua".

Olin miettimässä eri vaihtoehtoja ja kallistumassa ehkä Nordean puoleen, mutta Danske Bank yllätti iloisesti. Kuulun Suomen Osakesäästäjiin ja nyt selvisi että Danske tarjoaa jäsenille ilmaisen osakesäästötilin (ilmainen säilytys & hallinnointi) sekä erittäin alhaiset kaupankäyntihinnat (kts. tarkemmin Dansken ilmoitus).

Jos harrastaisin affiliaatiomarkkinointia, niin nyt olisi sen aika :) Ilman sitäkin täytyy sanoa että isot respektit Danskelle! Dansken hinnoittelu osakesäästötilin osalta on muutenkin reilun oloinen, ja osakesäästäjien jäsenelle nyt siis ilmainen. Tämä lähtee itsellä käyttöön, ellei joku laita parempaa tarjousta pöytään.

2019 / Q3: Pääoma kasvoi 5,2 %

Vuoden 2019 kolmas kvartaali oli sijoitusrintamalla varsin tylsä. Tein lisäsijoituksia pelkästään 1500 euroa kuukaudessa Nordnetin tarjoaman ETF-kuukausisäästöohjelman mukaisesti. Muita salkkutapahtumia ei osinkojen lisäksi ollut. Seuraavassa vähätapahtumaisen kvartaalin avainluvut.

• Uusi sijoitettu pääoma 2019 Q2 aikana: 4480 euroa
• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 14645 euroa (5,2 %)
• Tuotto (pl. osingot): 10165 euroa (3,5 %)

Vaikka salkussa tapahtui vähän, oli tuotto silti mukavaa. Osakemarkkinat näyttävät edelleen vaan nousevan, ainakin niillä markkinoilla millä itselläni on eniten sijoituksia. Salkun pääoma kasvoi erittäin mukavat 5,2 % joka tekee 14645 euroa. Tästä oli puhdasta tuottoa yli kymppitonni.

Alla sijoitusten seuranta alusta asti tähän päivään. Kuten kuvasta näkyy, seuraavan merkkipaalun eli 300 000 euron ylitys on lähellä, nyt jäi vain muutamasta tonnista kiinni. Ehkä tämä toteutuu ennen vuoden loppua...

Osinko-osakkeita & laatuyhtiöitä OMXH:sta?

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, ajatuksissa on laittaa ensi vuoden alussa kerralla 50 000 euroa osakesäästötilille. Vielä on harkinnassa että laitanko koko 50 keuroa kiinni kerralla osakkeisiin, vai yritänkö ajoittaa ostoja. Alan kallistua ensimmäisen kannalle, koska ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Lisäksi tämä summa tulee olemaan alle 1/6 salkusta, eli mitenkään liian liian dramaattinen muuvi oman kokonaisvarallisuuteni kannalta. Käytännössä tapahtuu käteiskassan siirtäminen osakesäästötilille ja sitä myöten kotimaisiin osakkeisiin.

Koska 50 000 euroa on kuitenkin paljon rahaa ja ajatuksena olisi saada tälle tuottoa, olen alkanut miettiä nyt jo kolme kuukautta etukäteen sopivia ostokandidaatteja. Osakesäästötilin merkittävimpiä etuja on mahdollisuus saada osingot tilille verottomana ja sijoittaa ne uudestaan tuottamaan "korkoa korolle" ilman välissä tapahtuvaa verotusta. Itse olen kallistunut siihen, että käytän osakesäästötiliä nimenomaan tämän ominaisuuden takia. 

Hakusessa on täten laadukkaita OMXH:ssa listattuja yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista osinkotuottoa. Tässä on tarkoitus katsoa nykyhetkeä pidemmälle, eli tavoittelen osakkeita jotka tarjoavat tasaisesti kasvavaa osinkovirtaa joka perustuu tuloksen kasvuun ja kestävyyteen. Joku voisi sanoa tällaisia osakkeita esimerkiksi "laatuyhtiöiksi", joku toinen osinkoyhtiöiksi.

Olen jo valinnut pidemmän listan omia suosikkeja jotka täyttävät nämä kriteerit ja kirjoittelen näistä loppuvuoden mittaan. Mutta ensin haluaisin heittää kysymyksen lukijoille:

Mitkä ovat sinun mielestäsi parhaita osakkeita OMXH:ssa pitkän aikavälin tuloskasvun ja sitä myötä osinkojen kasvun osalta?

Tiedän että osingot ja osinkojen kasvu ei ole ainut eikä välttämättä aina paras tapa saada tuottoa osakkeista - hyviä esimerkkejä maailmalta löytyy Amazonista Berkshire Hathawayhin. Osakesäästötilin erityispiirteet huomioon ottaen aion kuitenkin perustaa "osinkosalkun" 50 000 euron alkupääomalla. Omat rahat on siitä kivoja että niillä voi tehdä tällaisia kokeiluja :)

Laiska sijoittaja: seuraavat 10 vuotta

Tämä on sarjassa kolmas nostalgiapostaus tässä kuussa, blogin täytettyä 10 vuotta. Tällä kertaa otan katseen tulevaa kohti. Mitä tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana ja miten aion siihen reagoida? Tässä kevytmielinen, epätieteellinen ja varsin optimistinen ajatusleikki tulevaisuudesta.

Historiallisen pitkä nousukausi osakkeissa taittuu lähiaikoina. Markkinat laskevat reilusti ja moni sijoittaja harmittelee huonoja tuottoja. Ostan salkun täyteen halventuneita osakkeita, mutta en myy (juuri) mitään. Esimerkiksi vuoden alussa tuleva osakesäästötili saattaa olla juuri sopiva paikka tankata kotimaisia osakkeita reippaalla kädellä. Onni suosii rohkeaa!

Vuosikymmenen päästä (2029) osakemarkkinat ovat huomattavasti nykyistä korkeammalla. Matkan varrelle ja varsinkin vuosikymmenen alkupuoliskolle sattuu ikäviä laskuja. Maailma ei ole erilainen tälläkään kertaa, vaan osakkeet tulevat nousemaan reilusti. Oma salkkuni nousee yli puolen miljoonan jo vuosien 2023-2014 kieppeillä. 2020-luvun lopussa saattaa miljoona mennä rikki, ellen ole ehtinyt eläkkeelle ennen sitä :)

Uudet teknologiat jyräävät ja markkinoille tulee uusia merkittäviä toimijoita. Näitä syntyy mm. robotiikkaan ja automatisaatioon, alustatalouteen, ja hiilivapaan talouden alueille. Sijoituscasena uudet teknologiat tulevat olemaan vaikeita, mutta merkittäviä omaisuuksia syntyy oikeilla osake- ja indeksivalinnoilla.

Laiska sijoittaja jatkaa blogger-alustalla ja blogin osalta juuri mikään ei muutu. En edelleenkään kirjoita sponsoroituja tarinoita tai aloita affiliate -markkinointia. En myöskään tavoittele julkisen sijoituskirjailijan tai -vaikuttajan statusta, eli Twitter & muut kanavat pysyvät poissa käytöstä. Ehkä vähän tylsää mutta sopii omaan tarkoitukseeni (edelleen) hyvin.

Nostalgiapostaus - ajatukset 10 vuotta sitten

Tasan 10 vuotta ja 1 päivä sitten kirjoitin ensimmäisen postauksen Laiska sijoittaja - blogiin (Ensimmäinen merkintä - matka alkaa). Käyn tässä nyt 10 vuotta nuoremman itseni kanssa reflektion siitä, että "kuinkas sitten kävikään".

--------------

Tervetuloa seuraamaan laiskan sijoittajan sijoitusblogia!

Blogin tarkoituksena on esitellä ajatuksiani sijoittamisesta ja taloudesta. Erityisesti blogissa seurataan sijoitussalkkuni kehitystä ajan mittaan.

Näinhän siinä kävi. Koko blogin punainen lanka on ollut salkun seuraamisessa, erilaisten sijoitusideoiden pohdiskelussa, ja satunnaisissa muissa sijoituttamiseen ja talouteen liittyvissä ajatuksissa. Olen raportoinut blogiin reaaliajassa (yleensä päivän tarkkuudella) sekä ostot että myynnit. Lisäksi olen esitellyt sijoitussalkun kehitystä euromäärineen jatkuvasti. Kuten edellisessä postauksessa kommentoin, tämä läpinäkyvyys on lisännyt harkintaa ja toivottavasti vähentänyt ylimääräistä kaupankäyntiä ja "hölmöilyä" :)

Laiska tarkoittaa minun tapauksessani sitä, etten jaksa käydä osakkeilla juurikaan kauppaa, tai olla huolissaan päivittäisistä osakkeiden arvojen vaihteluista. Päästrategiani on siis "osta ja pidä". En kuitenkaan usko täysin tehokkaisiin markkinoihin, enkä myöskään pyri minimoimaan riskejä kaikissa tapauksissa. En edes käytä täysimääräisesti "sijoitusmaailman ainoaa ilmaista lounasta" eli hajautusta.

Päästrategia eli osta-ja-pidä on toiminut varsin hyvin, kiitokset tietysti 2009 vuonna alkaneelle ja edelleen jatkuvalle nousumarkkinalle. Pomppuja on tullut matkalla ja näistä on tullut ostettua lisää. Mitä huolissaan olemiseen tulee, niin vanhoja postauksia lukiessa huomaa että varsin paljon markkinoita on tullut kommentoitua ja "huolissaankin" oltua. Tämä ei kuitenkaan ole onneksi johtanut mihinkään holtittomaan kaupankäyntiin tai markkinoilta poistumiseen. Nykyään salkun kasvettua jo melko isoksi on huolehtiminen onneksi vähentynyt suurista euromääräisistä arvonvaihteluista huolimatta. 

Mitä hajautukseen tulee, niin sitä on kyllä tullut hyödynnettyä varsin kattavasti noista alkuajan mietteistä huolimatta. Ajallista hajautusta olen hyödyntänyt systemaattisesti vuodesta 2013 lähtien kun Nordnet lanseerasi kuluttoman ETF-kuukausisäästämisen. Salkku on myös hajautettu hyvin laajasti eri markkinoille.

Minkälainen olen siis sijoittajana?

Yhteenvetona voidaan todeta, että olen aktiivinen ostelija ja erittäin vastahakoinen myyjä. Yritän hyödyntää markkinapsykologiaa siten, että ostan mahdollisimman halvalla, ja pyrin olemaan ostamatta silloin kun näen kuplan merkkejä. En siis ole laiska markkinoiden seurannassa, olen ainoastaan laiska myymään sijoituksiani. Tämän olen perustellut itselleni osin verotuksellisilla seikoilla ja osin myyntien ajoittamisen vaikeudella. Paradoksaalisesti pyrin siis ajoittamaan ostoja, mutta en myyntejä.

Tämä luonnehdinta on erittäin osuva kuvaus siitä mitä yritän saavuttaa kaiken aikaa. Välillä ostojen ajoittaminen on onnistunut paremmin, välillä huonommin. Joka tapauksessa ostoja on aina mukava tehdä - ja kaikista mukavinta kun se onnistuu halvalla. Myyntipuoli on myös juuri kuten aikanaan arvelin: vastahakoista. Jonkun verran sitä on tullut harrastettua, mutta ei kovin isossa mittakaavassa. En edelleenkään usko että tiedän niin paljon enemmän kuin markkinat että voisin jollain tavalla tienata myymällä osakkeita ottaen kulut ja verot huomioon. Toisaalta tappiolla tehdyt myynnit ovat verotuksellisesti edullisia ja joskus siksi hyödyllisiä. Myynnit pidän silti jatkossakin mahdollisimman vähissä.

Tällä hetkellä osakesalkkuni koko on n. 18000 euroa, jonka lisäksi omistan rahastoja muutaman tuhannen edestä, joten hyvin alkumatkassa ollaan. Mikä olisikaan parempi hetki aloittaa blogin kirjoittaminen, vai mitä?

Tuo oli kieltämättä erittäin hyvä hetki. Blogin kirjoittaminen innosti tekemään lisää sijoituksia ja jokaisesta uudesta sijoituksesta sai aiheen kirjoittaa uusi blogipostaus. Uskon vahvasti että tämän blogin kirjoittaminen auttoi kasvattamaan salkun nykyisiin mitttoihin.

Pyrkimyksenäni on päivittää blogia noin kerran viikossa, ja jatkaa tätä hamaan tulevaisuuteen. Seuraavissa merkinnöissä kerron tarkemmin sijoitussalkkuni sisällöstä, lähtökohdistani, ja tavoitteistani.

Blogin päivitystiheys on ollut koko sen historian ajan melkein luvatunlaista. Yllättävän paljon sitä on ollut asiaa! Aivan viime vuosina päivitystahti on hieman hidastunut. Jatkossa tämä 2-3 krt/kk tuntuu oikein sopivalta.

Blogin sisältö jatkanee samalla linjalla tulevaisuudessakin. Alkuaikoina kirjoittelin jonkun verran tyypillisiä aloittavan sijoittajan pohdiskeluja liittyen sijoittamisen mielekkyyteen ja taloudenhallintaan. Näitä on tullut kirjoitettua hieman vähemmän viime aikoina, ehkä johtuen siitä että sijoittamisesta on tullut itselleni varsin arkinen asia. Ehkäpä näihin pohdintoihin voisi palata taas vähän enemmän jossain vaiheessa, sijoittaminen kun ei ole vieläkään ihan itsestäänselvyys kaikille.

Laiska sijoittaja -blogi 10 vuotta!

Näin siinä pääsi käymään. Laiska sijoittaja täyttää tässä kuussa kymmenen vuotta! 

Vuonna 2009 elokuussa aloitin kirjoittamaan sijoitusaiheista blogia, aikomuksena aloittaa pitkäjänteinen sijoittaminen ja sen dokumentointi. Vuosikymmen on mennyt kuin siivillä. Työelämässä, perhe-elämässä ja sijoituselämässä on tapahtunut. Tämä blogi on kulkenut koko ajan rinnalla.

Blogin aihepiirin kannalta ehkä keskeisin juttu on salkun kasvu. Ensimmäisen merkinnän mukaan salkkuni koko oli noin 18 000 euroa vuosikymmen sitten. Salkku oli viimeisimmän tsekkauksen perusteella 281 000 euroa. Voi helposti sanoa, että varallisuutta on kertynyt merkittävä määrä. Sijoituksia on n. 187 000 euron edestä, sijoitusten arvonnousu siihen päälle lähes sata tonnia, ja lisäksi kertyneet osingot ja voitot vielä pari kymmentä tonnia.

Ilman blogia en olisi pystynyt tähän. Laiska sijoittaja blogi on toiminut minulle sijoituspäiväkirjana, mutta myös julkisena "omatuntona" keskeisille sijoitusperiaatteille. Osta ja pidä -tyyli on pääasiassa pitänyt ja kovin usein ei ole tullut hölmöiltyä. Toki tämä blogi on osunut sijoitushistorian yhdelle parhaista nousujaksoista, jolla on varmasti oma osansa siihen, että homma on toiminut.

Tietääkseni Laiska sijoittaja on suomen toiseksi vanhin yhä käynnissä oleva yksityishenkilön omaan sijoitussalkkuun ja henkilökohtaiseen talouteen keskittyvä blogi. Laimea silli aloitti 2007. Vuosien varrella lukijoita on ollut tasaisesti nouseva määrä ja sivujen katselut ovat vakiintuneet yli kymmeneen tuhanteen lukukertaan kuussa. Blogi on valittu myös kaksi kertaa suomalaisten sijoitusblogien TOP-3:een Cisionin toimesta (vuonna 2014 ja 2016).

Tulen tekemään tässä kuussa erilaisia nostalgisia 10-vuotispostauksia. Läpi voisi käydä ainakin blogin perimmäistä tarkoitusta, suosituimpia postauksia, sijoitusuran parhaita onnistumisia ja pahimpia mokia, sekä seuraavaa kymmentä vuotta.

Kiitos edelleen kaikille ketkä jaksatte lukea ja kommentoida :)

Kohti puolen miljoonan salkkua - välikatsaus

Asetin viime vuoden lopulla tavoitteeksi puolen miljoonan sijoitusvarallisuuden viidessä vuodessa, eli jouluun 2023 mennessä. Tavoite on tarkoituksella laitettu reilusti yläkanttiin, sillä tuota kirjoitettaessa salkun arvo oli 234 keuroa.

Tavoite on kuitenkin alkanut lähestyä vauhdilla, kiitos suotuisan markkinakehityksen ja salkun arvon nousun. Salkun arvo lähestyy tällä hetkellä 300 keuroa, ja käteiskassa on paisunut nyt 35 keuroon. Jos sijoitussalkun ulkopuolella olevat hätävarat lasketaan mukaan, niin käteistä löytyy lähes 50 keuroa. Itse asiassa tarkoituksena olisi sijoittaa tämä summa osakesäästötilille ensi vuoden alussa.

Näillä luvuilla puolen miljoonan salkku onkin sitten jo yllättävän lähellä! Jos siis ensi vuoden alussa salkku olisi 350 keuroa, puoleen miljoonaan olisi matkaa enää 150 tuhatta euroa. Sekään ei ole mikään pikkusumma neljässä vuodessa tienattavaksi, mutta ehkäpä mahdollista. Tein aiemmin muutaman skenaarion tähän liittyen, tässä hieman yksinkertaistettua versiota:

• This time is different! Optimistinen skenaario: Tässä skenaariossa markkinat nousevat edelleen, ja tämä jatkuu aina vuoteen 2023 asti 10 % tahdilla. Tässä tapauksessa minun ei tarvitsisi tehdä mitään lisäsijoituksia. 350 keuroa nousisi mukavasti markkinoiden vietävänä puoleen miljoonaan. Voisiko se olla näin helppoa? :)
• Tasaista menoa - markkinat pysyvät samassa tasossa: Tämä skenaario olisi sitten paljon haastavampi. 150 keuroa pitäisi saada salkuun pelkästään omilla sijoituksilla. Tämä tarkoittaisi 37500 euroa vuodessa, eli 3125 euroa kuukaudessa, koko neljän vuoden ajan 2020-2023. Tämä on hyvin etäisesti mahdollista, enkä usko että onnistuisi. Käytännössä kuitenkaan tasainen meno markkinoilla ei ole täysin tasaista, joten dipeistä ostamalla voisi homman saada onnistumaan.
• Dippi ja takaisin ylös: Tämä on versio edellisestä, mutta helpottaa huomattavasti tavoitetta. Esimerkiksi 30 % dippi markkinoilla vuoden 2020 aikana ja sieltä sahaava nousu vuoteen 2023 mennessä tämän päivän tasoille antaisi mahdollisuuden sijoittaa uutta pääomaa halvemmalla, ja ponnistaa puoleen miljoonaan huomattavasti yllä mainittua kuukausisijoitusta pienemmällä summalla.
• Pitkä laskumarkkina: Tässä skenaariossa puoli miljoonaa jää haaveeksi, ainakin viiden vuoden säteellä. Mutta toisaalta tällainen voisi pohjustaa isomman nousun sitten vähän myöhemmin. Eli ehkä tämänkin voi nähdä optimistisin silmälasein? 

Kaikissa yllä mainituissa skenaarioissa tarkoituksena on edelleen sijoittaa vähintään 1500 e/kk ETF:iin, kuten tähänkin mennessä. Lisäksi ensi vuoden alussa salkku tulee todennäköisesti pomppaamaan ylöspäin sijoitussäästötilin myötä. Teen jatkossa näitä "puolen miljoonan välitsekkauksia" pari kertaa vuodessa. 

Täytyy kyllä myöntää että itselleni sopii sijoitushommissa tällainen pitkäjänteinen meininki, kuten ehkä blogin ihan kohta 10 vuoden historiasta näkyy... Sijoitusten suunnittelu ja tekeminen on lopulta paljon mukavampaa kuin tuotoista nauttiminen. Toivottavasti jossain vaiheessa tulee käännettyä tämä toisinpäin :)

2019 / Q2: pääoma kasvoi 6,6 %

Siinä missä Q1 oli sijoitushistoriani parhaita, vuoden 2019 Q2 jatkui vähän rauhallisemmalla nousulla. Normaalien kuukausisijoitusten lisäksi tein lisäsijoituksia Stora Ensoon ja Nordeaan, ZRPR-ETF:ään, sekä Beyond Meatiin (BYND).

Näistä jälkimmäinen ansaitsee erityismaininnan. Sijoitin "keinolihaa" eli lihaa muistuttavaa kasvisruokaa tekevään yritykseen hieman sen listautumisen jälkeen (kts. merkintä). Olin hyvin vähällä olla sijoittamatta, koska hinnoittelu vaikutti karkaavan käsistä heti kättelyssä. Listaushinta oli 25 dollaria, itse ostin osaketta 64 dollarilla, ja hinta on nyt yli 160 dollaria. BYND:in hinnoittelu on siis edelleen aikamoisella laukalla. Ajattelin silti pysyä kyydissä, koska parin tuhannen euron pikavoiton sijaan olisi mielenkiintoista katsoa tämä case "loppuun".

Seuraavassa on kerrottu kvartaalin avainluvut. Itselläni on tavoitteena sijoittaa noin 2000 - 3000 euroa uutta rahaa joka kuukausi ja tämä toteutui tälläkin kertaa. Tätä summaa on tarkoitus nostaa merkittävästi jos markkinat lähtevät laskuun. Käteiskassa kasvoi n. 35000 euroon.

• Uusi sijoitettu pääoma 2019 Q2 aikana: 8006 euroa
• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 17569 euroa (6,6 %)
• Tuotto (pl. osingot): 9563 euroa (3,5 %)
• Käteiskassa: 35000 euroa (n. 5000 euroa lisäystä)

Alla olevasta seurantakuviosta näkyy että matka kohti 300 000 euroa on tapahtunut viime aikoina melko nopeasti. Jos nousuvire vielä jatkuu, niin tämä virstanpylväs menee todennäköisesti rikki loppuvuoden aikana.

Tulevan kuukauden aikana blogia tulee varmaan päivitettyä melko harvakseen. Kesä on hyvää aikaa pitää taukoa sijoitusasioistakin. Näyttää myös siltä että välttämättä mitään hurjia ostonpaikkoja ei olisi edes tulossa. USA:n ja Kiinan välisessä kauppakiistassa on juuri nyt tapahtumassa ilmeisesti pientä liennytystä, mutta nämäkin asiat toki muuttuvat nopeasti.

Mukavaa kesää kaikille blogin lukijoille!

Cramo salkusta pois vuosikymmenen jälkeen, tilalle eurokiinteistöjä

Se oli hyvä tarina, nimittäin sijoitukseni Cramoon. Tein ensimmäiset sijoitukset vuonna 2008 melko pienillä summilla. Hankintahintojen keskiarvo oli 8,39 e/kpl ja hankinta-arvo 1543 euroa. Myin nämä Cramot pois tänään salkusta 19,34 euron kpl-hinnalla, puhdasta voittoa tästä tuli 2015 euroa. Nousua tuli siis 133 %, ja matkan varrella reilusti osinkoja. Hyvä sijoitus ja todellakin "laiskan sijoittajan" strategian mukainen.

Miksi myin Cramot? Tämä johtui suunnattomasta ärsytyksestä mikä liittyy Cramon jakautumiseen. Adapteo listataan Tukholman pörssiin ja omalla arvo-osuustililläni (OP:ssa) tämä tulee näkymään "listaamattomana sijoituksena". Jos Adapteon haluaa myydä, tästä tulee "selvityskulu" 123 euroa, kaupankäyntikulu 24 euroa, ja varmaan vielä jotain muuta mukavaa päälle :)

Jos piensijoittajan asema on ajateltu näin huonosti, niin mieluummin vien vähät rahani muualle. Vaikka myynnistä tulikin nyt veroseuraamuksia ja ehkä siksi ei olisi kannattanut myydä, niin en vain jaksa ajatusta tuosta Adapteon listaamiskohtelusta.

Sijoitin osan näistä rahoista (n. 2000 euroa) saman tien Euroopan kiinteistömarkkinoita trackaavaan ZPRP-ETF:ään. Olen sijoittanut tähän jo aiemminkin, ja nyt siellä alkaa olla mukava potti.

Seuraavaksi odotellaan sitten uutisia USA-Kiina kauppasodasta. Markkinat lähtevät varmaan johonkin mielenkiintoiseen suuntaan lähiaikoina. Jos suunta on alaspäin, niin käteiskassassa odottaa edelleen reilut 30 Keuroa valmiina.

Pieniä lisäostoja: Nordea ja Stora Enso

Olin vielä huhtikuussa hieman "huolissani" siitä että osakemarkkinoilla ei meinaa tulla romahdusta sitten millään (kts. merkintä). No, tämän jälkeen onkin sitten tapahtunut paljon ja markkinamyllerrys on nyt käynnissä. Syynä tähän ovat kauppapoliittiset jännitteet USA:n ja Kiinan välillä, sekä nyt myös uudet tullitariffit USA:n ja Meksikon välillä. Näyttää siltä että Trump saa kuin saakin muurinsa - joskin tässä tapauksessa kyseessä on tullimuurit.

Ostin tänään kaksi pientä erää kotimaisia osakkeita jotka ovat laskeneet tänä vuonna salkussani erityisen paljon. Tein lisäostot Nordeaan (47 osaketta hintaan 6,31/kpl) ja Stora Ensoon (32 R-sarjan osaketta hintaan 9,25/kpl). Parin päivän päästä toteutuvat myös Nordnetin kautta 1500 euron kuukausittaiset ETF-ostot, joten lisäsijoituksia tulee nyt mukavasti halventuviin kursseihin.

Vaikka odotankin innolla osakemarkkinoiden väliaikaista halpenemista hyvien ostopaikkojen toivossa, en näe näissä kauppasotakuviossa paljonkaan hyvää. Reaalitalouden sakatessa isommin tapahtuu huonoja asioita muutenkin kuin osakekursseissa. Toivotaan siis että tilanne tältä osin paranee, vaikka nyt näyttää siltä että huonompaan suuntaan ollaan menossa.

Oma strategiani mahdolliseen kesä-aleen on "wait & see". Käteiskassassa olisi 30 Keuroa uusille sijoituksille, joten lisäostot halpeneviin kursseihin ovat varsin todennäköisiä. Toisaalta reaalitalouden ongelmien pahentuessa kurssilasku voi olla myös varsin pitkä, eli en halua hätiköidä. Lisäksi minua kiinnostaavat edelleen ensi vuoden alussa avattavat osakesäästötilit. Uusi hallitus ei ainakaan minun tietojeni mukaan ole tekemässä mitään luvatulle osakesäästötilille, joskin tätä varmistusta pitää vielä odottaa. Olisi mukava laittaa ensi vuonna alulle verovapaalla uudelleensijoittamisella ryyditetty "osinkosalkku" - eli käytännössä oma suomirahasto :)

Ostoja kauppasotauhkan keskellä: Stora Enso & Beyond Meat

Kauppasota USA:n ja Kiinan välillä näyttää tällä hetkellä varsin todennäköiseltä Trumpin uhattua tullimuurien nousemisella tämän viikon perjantaista lähtien. Markkinat olivat jo odotelleet tilanteen selviämistä, mutta toisin näytää käyvän.

Yhtä kaikki, uusiutuneet riskin näkyvät luonnollisesti laskevissa pörssikursseissa. Kävin läpi oman salkkuni sijoitukset ja mietin mitä osaketta olisi mukavaa lisätä. Tähän tarkoitukseen valikoitui Stora Enso. Ostin noin tuhannella eurolla Storan R-sarjan osaketta hintaan 10,6 euroa/kpl. Kauppasota tai ei, tämä menee pitkään salkuun entisten lisäksi.

Viime viikolla haaveilin ostavani Nasdaq:iin listautunutta Beyond Meatia (kts. viime viikon bloggaus aiheesta). Kurssi kuitenkin karkasi heti listauksessa käsistä ja jäin ihmettelemään että "miten tässä näin kävi". Nyt kun BYND:in kurssi lähti 85 dollarissa käytyään laskemaan parin päivän ajan, päätin toimia. Tein tänään avausoston hintaan 68,4 dollaria / osake, yhteensä 25 osaketta (n. 1700 dollaria). Tämä osto siis siitä huolimatta että hinnoittelu näyttää kuplaiselta. Sijoituscase on vain liian houkutteleva, ja tuska siitä että ei hyppää ajoissa kyytiin on liian suuri. Tästä saattaa muodostua varsin hölmö sijoitus, mutta onneksi blogikirjoitus jää muistuttamaan menneestä tyhmyydestä - tai oikeasta valinnasta :) Aika näyttää. Joka tapauksessa ostan lisää BYND:iä jos kurssi halpenee merkittävästi.

Ostoajatus: Beyond Meat (BYND)

Beyond Meat (tikkeri: BYND) listautui tämän viikon torstaina Nasdaq:iin. Listautuminen onnistui parhaiten viimeiseen kymmeneen vuoteen jenkkimarkkinoilla (CNBC:n juttu).

Mikä tämä Beyond Meat oikein on? Moni on varmaan yrityksestä kuullutkin, tai sitten osaa päätellä nimestä. Kyseessä on ensimmäinen pörssiin listautuva "Plant-based meat" yritys, joka valmistaa "kasvispohjaista lihaa". Beyond Meatin burger-pihvit ovat kuuluisia mm. siitä että niistä tihkuu "verta" (eli punajuurimehua). Tuotteita - joita on siis muitakin kuin hamrurilaispihvit - löytyy ympäri maailmaa yli 30 000 ruokakaupasta ja ravintolasta.

Idea kuulostaa hieman erikoiselta, vai mitä? Asiaa kun vähän miettii, niin ei ehkä sittenkään. Maailmassa on valtava määrä lihansyöjiä, jotka haluavat tietynlaista ruokaa - sellaista joka maistuu, tuntuu ja ehkä myös näyttää lihalta. "Kasvispohjaiset lihatuotteet" tarjoavat kestävän ratkaisun tällaisille käyttäjille. Kaikki lihansyönti, joka saadaan korvattua kasvispohjaisilla tuotteilla säästää merkittävästi vettä ja viljelymaata, sekä tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Beyond Meatin tuotteen osuvat siis erittäin suureen - ehkä suurimpaan - globaaliin megatrendiin.

Toimiala on toki varsin kilpailtu, koska vastassa ovat sekä lihatuotteet että kasviperäiset proteiinit. Myös perinteiset elintarvikeyritykset ovat siirtymässä alalle. Kotimaisia esimerkkejäkin löytyy (nyhtökaura, härkis, jne). Toisaalta markkinan potentiaali on valtava, ja tästä syystä listausantia on rummutettu reilusti. Riskejä tähän sisältyy, kuten esim. näistä kommenteista voi lukea.

Itse olin aikeissa ostaa BYND:iä heti kun kaupankäynti alkaa. Hinta kohosi kuitenkin välittömästi "pilviin" ja nousi siitä vain lisää. Minulle kävi siis vanhanaikaisesti: jäin empimään ensimmäisillä minuuteilla kun osaketta sai vielä viidenkymmenen dollarin kieppeissä (listaushinta oli muuten 25 dollaria!), ja nyt osake noteerataan jo yli 66 dollarissa.

Aion tulevina viikkoina ja kuukausina seurata BYND:in kehitystä ja etsiä oston paikkaa. Aiempiin markkina-analyyseihin nähden osake on erittäin kallis, ja onhan tässä varmasti hypeä mukana. Kiinnostaisi kuitenkin itse olla kyydissä. Saapa nähdä miten käy.

Mitä tehdä jos romahdusta ei tulekaan?

Olen jo useamman vuoden tasaisin väliajoin tuskaillut nousumarkkinoiden jatkumista. Sormet syyhyäisivät kunnon ostoksille pitkästä aikaa. Onneksi viime joulun "alennusmyynti" antoi vähän helpotusta tähän vaivaan :)

Mutta nyt alkaa jotenkin tuntua siltä, että kunnon laskumarkkinaa ei välttämättä tulekaan vielä pitkään aikaan. Tähän voi mainita muutamia villejä selityksiä, jotka kelpaavat viihteeksi keskellä ikuiselta tuntuvaa nousukautta. 

Ensinnäkin, ehkä taloudessa vallitsee uusi normaali, mitä tulee teknologian kehitykseen. Jospa yritykset ovat vihdoin alkaneet lunastaa IT-kuplassa puhkottuja lupauksia tuottavuuden kasvusta ja bisneksen skaalauksesta? Tämähän on toki jo nähtävissä alustatalouden jättiläisissä, jotka ovat nousseet markkina-arvollaan globaaliin kärkeen. Mutta mitä jos tuottavuusloikka koskee kaikkia toimialoja, joka paikassa? Syntyykö tästä pitkäkestoinen "supersykli"?

Toisekseen, voiko olla niin että globaaleille osakemarkkinoille tulvii uuttaa pääomaa vielä pitkään, joka nostaa kursseja? Osakesijoittamisen suosio kasvaa ihmiskunnan vaurastuessa, näkyykö tämä pidemmän päälle hinnoissa?

Kolmanneksi, ovatko länsimaiden keskuspankit siirtyneet "ikuiseen" matalien korkojen aikaan? Pitkien korkojen tuotosta ei ehkä ole korvaajaksi osakeriskille, joten jäävätkö isot pääomat nostamaan osakemarkkinoita vastakin?

Näitä selityksiähän voisi keksiä vaikka kuinka paljon. Itse olen ihan tyytyväinen jos nousu jatkuu, koska salkku on ehtinyt siihen kokoon, että vaikkapa 10% vuosittaisella nousulla on ihan merkittävää rahallista arvoa. Toisaalta turhautuminen kasvaa samaa tahtia kuin käteiskassa paisuu. Nyt käteiskassa lähestyy jo 40 Keuroa, eikä erityisen hyviä ostokohteita ole mielessä. Vinkkejä otetaan vastaan!

2019 / Q1: pääoma kasvoi 16,5 % - neljännesmiljoona ylitetty!

Vuoden 2019 ensimmäinen kvartaali oli koko sijoitushistoriani parhaita. Osakemarkkinat palautuivat voimalla edellisvuoden lopun dipistä ja tein lisäksi reilusti lisäsijoituksia (ostin mm. LWCR, ZPRP, 2B77 ETF:iä). Tässä heti kärkeen keskeiset luvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2019 Q1 aikana: 10535 euroa
• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 37437 euroa (16,5 %)
• Tuotto (pl. osingot): 26902 euroa (11,3 %)

Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun kehitys viimeisen noin kymmenen vuoden ajalta, eli aivan sijoitusuran ja blogin alusta lähtien. Kuvaajasta voi bongata eräänlaisen merkkipaalun ylityksen - salkun pääoma on ylittänyt neljännesmiljoonan! Tarkemmin ottaen pääoma heilahti jo 264 000 euroon, kun sijoituksia on tehty 179 Keuron edestä. Lisäksi matkan varrella osinkoja ja myyntivoittoja on tullut nettona yli 16 000 euroa, nämä eivät siis käppyrästä näy (seuraan näitä blogin oikeassa sivupalkissa).

Tämä kehitys edistää merkittävästi asettamaani tavoitetta puolen miljoonan euron salkusta tulevan viiden vuoden aikana. Keskeistä tässä suunnitelmassa on jatkuvat 1500 euron ETF-kuukausisijoitukset, jonka lisäksi markkinoiden dipeissä olisi tarkoitus tehdä merkittäviä lisäsijoituksia. Tätä varten käteiskassa on paisunut jo 30000 euron kokoiseksi. Juuri nyt puolen miljoonan salkku viidessä vuodessa näyttää jopa mahdolliselta, mutta vaikkapa kolmen vuoden pituinen markkinoiden sahaava lasku toisaalta siirtäisi tavoitetta monella vuodella.

Joka tapauksessa blogin alussa asetettu taloudellisen riippumattomuuden tavoite alkaa olla koko ajan lähempänä salkun kasvaessa. Tilannetta voi miettiä vaikkapa Ylen aiemmin tällä viikolla uutisoiman FIRE-jutun pohjalta. Artikkelissa haastateltu asiantuntija arvioi, että taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittaisiin vähintään 300 000 euron salkku. Itselläni tämä on ihan hyppysissä - vaikka saman tien jos koko käteiskassan laittaisi sijoituksiin. 

Yllä mainitun jutun luettuani mietin, että ehkä minäkin olen ollut viimeisen vuosikymmenen "firettäjä" (Financial Independence, Retire Early). Olen laittanut merkittävän osan nettotuloista sijoituksiin koko ajan varsin säntillisesti. Itseltäni kuitenkin puuttuu konkreettinen suunnitelma eläköitymisestä, vaikka osunkin tuohon jutussa mainittuun 35-40 ikävuoden haarukkaan. Työelämässä on edelleen ihan mukavaa, enkä tunne pakottavaa tarvetta "hypätä oravanpyörästä". Ehkä olen sittenkin ihan tavallinen säästäjä :)

Rahat Amer Sportsista kohta tilillä

Amer Sportsin pörssitiedotteen mukaan Mascot Bidco Oy:n tekemä ostotarjous on mennyt läpi (eli 90 % raja on ylittynyt). Tämä tarkoittaa omalta osaltani sitä että rahat osakkeista tulevat tililleni loppukuusta.

Amer Sports oli minulle todella onnistunut sijoitus, kuten jo syyskuussa kirjoitin ostotarjouksen läpimenoa ennakoiden. Ostin Amer Sportsia 168 kpl hintaan 4,76 e/kpl vuonna 2009. Saan näistä osakkeista 168 x 40 = 6720 euroa. Voittoa tästä on lähes 6000 euroa! Mielelläni olisin pitänyt omistuksessa pidempäänkin, mutta näillä mennään.

Verojahan tästä napsahtaa aika suolaisesti, niinkuin toki voitoista pitääkin. Tein yhden "verotusmyynnin" tähän liittyen ja laitoin Consti-omistukseni lihoiksi. Tästä kirjautui tappioita 560 euroa.

Lisäksi tulevia "ylimääräisiä" rahoja ajatellen tein kaksi salkkua täydentävää ETF-sijoitusta, yhteensä 4000 euron edestä. Ostin lisää iShares Ageing Population -ETF:ää (2B77) sekä LWRC-ETF:ää joka sijoittaa kehittyneiden markkinoiden yleisindeksiin, mistä on poistettu hiiliriskiä sisältävät yritykset.

Osakesäästötili hyväksyttiin - mielenkiintoinen mahdollisuus piensijoittajalle

Suomen eduskunta onnistui (ainakin itselleni) yllättäen hyväksymään osakesäästötilin. Moni asia jäi hallitukselta ja eduskunnalta kesken, mutta tämä piensijoittajille mielenkiintoinen uudistus näyttää nyt sitten menevän maaliin!

Tässä poimittu keskeiset seikat Arvopaperin uutisesta:

Tilit tulevat yksityissijoittajien käyttöön vuoden 2020 alusta.

Osakesäästötilin voi avata verkkopankissa. Tilille voi siirtää rahaa enintään 50 000 euroa. 

Osakkeiden siirtäminen suoraan tilille ei ole mahdollista. Varoilla voi ostaa suomalaisia tai ulkomaisia pörssi- ja First North -osakkeita.

Verottaja saa automaattisesti verotiedot tililtä, mikä tekee asioinnista mutkatonta sijoittajalle. Tilille maksettavat osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman, että niistä menee veroa. Sijoittaja hyötyy näin pitkässä juoksussa korkoa korolle -ilmiön tehostumisesta, kun osinkojen verotus pitkin matkaa ei syö kertyvää pääomaa.

Osakkeiden luovutustappiot eivät kuitenkaan ole tilin sisällä verovähennyskelpoisia sijoittajalle, vaan sijoittajan pitää lopettaa tili, jotta vähennys olisi mahdollinen.

Tässä vielä linkki Pörssisäätiön koosteeseen osakesäästötilistä. Siellä tulee esille vielä muutamia erittäin oleellisia seikkoja:

• Pääomaveroa maksetaan syntyneestä tuotosta vasta tuottoja nostaessa
• Osakkeita voi myydä ja ostaa tilin sisällä ilman välittömiä verovaikutuksia
• Osakesäästötilillä osingot ovat täysimääräisesti pääomatuloveron alaisia (kun voittoja aikanaan nostetaan), kun muuten ne ovat 85-prosenttisesti veronalaisia.
• Hankintameno-olettama ei ole käytössä

Kuten aiemminkin olen uumoillut, osakesäästötili on erittäin mielenkiintoinen uutuus. Kaksi yllä mainittua asiaa heikentävät hieman hyötyjä (osinkojen täysimääräinen verotus ja hankintameno-olettaman puute). Toisaalta hyödyt eli verovapaat ostot ja myynnit sekä osinkojen "verovapaa" uudelleensijoittaminen tuovat sijoitusrahastojen nauttimat hyödyt piensijoittajan saataville. Pitkässä juoksussa osinko-osakkeilla voisi kumuloida mukavan kokoisen salkun. Toisaalta treidaustakin voisi yrittää, kun veroja ei lähde välistä.

Jos tilin speksit eivät nyt julkistetusta muutu, niin harkitsen vakavasti ensi vuonna merkittävien pääomien siirtämistä tilille. Miksipä ei koko 50 Keuroa, jos käteiskassa sattuisi niin olemaan sen kokoinen silloin! Oma salkku on nyt siinä neljännesmiljoonan kieppeillä, eli tämä alkupääoma ei ole mitenkään kovin suuri panostus salkun kokoon nähden. Pitkässä juoksussa sen voisi kuitenkin kasvattaa merkittävän kokoiseksi osinkojen uudelleensijoittamista hyödyntäen.

Mitä ajatuksia muilla on osakesäästötilistä? Hitti vai huti?

500 Keuron salkku tavoitteena viidessä vuodessa - mitä se vaatii?

Viime vuoden lopulla tein blogimerkinnän jossa laitoin tavoitteeksi 500 000 Keuron salkun viidessä vuodessa, eli 2023 loppuun mennessä. Olen miettinyt tätä tavoitetta sen jälkeen ja todennut sen varsin haastavaksi. Koska pidän haasteista, tämän tavoittelu tuntuu entistä mielenkiintoisemmalta!

Nyt olisikin tarkoitus aloittaa seuraamaan blogissa ainakin pari kertaa vuodessa sitä, missä mennään tämän tavoitteen suhteen. Laitoin tätä varten ihan oman tunnisteen "puolen miljoonan salkku", jolla näihin vanhoihin kirjoituksiin voi palata. Tarkoitus on kirjoittaa tavallaan blogia blogin sisällä, mm. siitä miten puolen miljoonan kokoisen salkun saa kerrytettyä, riittääkö se taloudelliseen riippumattomuuteen, ja niin edelleen.

Alkutilanne: Salkkuni on tällä hetkellä n. 250 000 euroa, eli puolessa välissä puolen miljoonan tavoitetta. Tämän salkun kokoamiseen meni kymmenen vuotta. Apuna oli vuoden 2009 keväästä jatkunut ja edelleen jatkuva nousumarkkina.

Mitä seuraavaksi: Viiden vuoden aikana pitäisi sitten tuplata salkku. Ei ole ihan helppo tehtävä, sillä puhutaan kuitenkin neljännesmiljoonasta eurosta lisää pääomaa! Miten tämä sitten onnistuu? Itselläni on oikeastaan vain kaksi keinoa: salkkuun tehtävät ansiotuloista kertyvät lisäsijoitukset ja pääoman arvonnousu (sisältäen uudelleensijoitetut osingot). Näiden pohjalta voikin sitten laskea muutaman skenaarion. Näissä on yksinkertaistettu asioita hyvin paljon, sillä jokaisessa on laskettu salkun arvon olevan tasan 250 Keuroa vuoden 2019 alussa ja nousujen/laskujen olevan lineaarisia. Jokaisessa skenaariossa on myös laskettu tietty määrä sijoituksia vuodessa, ja nämä lisätään vasta laskennallisen arvonmuutoksen jälkeen. Nämä luvut ovat siten vain suuntaa antavia.

Skenaario 1 - nousu jatkuu vahvana: Tässä skenaariossa markkinat (tai tarkemmin sanottuna ne markkinat joista salkkuni koostuu) jatkavat nousuaan 10% vuodessa. Tämä on hyvin optimistinen näkymä, mutta ei ole tietenkään mahdotonta että näin kävisi. Nykyinenkin nousu on ollut katkolla vaikka kuinka usein.

Tässä skenaariossa riittäisivät juuri sopivasti 1500 e/kk sijoitukset Nordnetiin. Tällöin vuoden 2023 lopussa salkun arvo olisi 512 Keuroa.

Skenaario 2 - tasaista menoa: Tässä skenaariossa markkinat eivät nouse lainkaan, vaan pysyvät samalla tasolla koko 5 vuoden periodin ajan. Näinhän ei tietenkään voi tapahtua, mutta on toki mahdollista että markkinat polkevat isossa kuvassa paikallaan vaikka erinäisiä nousuja ja laskuja tapahtuu.

Tässä skenaariossa sijoituksia pitää tehdä n. 4200 euroa kuussa - siis joka ikinen kuukausi - jotta salkun arvo olisi 500 Keuroa viiden vuoden päästä. Tämä ei kyllä itseltäni tule onnistumaan.

Skenaario 3 - globaali romahdus: Globaali taantuma alkaa suunnilleen tämän tekstin julkaisemisen jälkeen. Brexit, kauppasodat, Kiinan velka, syklinen kehitys. Kaikki nämä menevät synkimmän  mukaan. Vuosittainen lasku tästä vuodesta eteenpäin 2023 10 % per vuosi.

Tässä skenaariossa tekisin todennäköisesti lisäsijoituksia melko isoilla summilla koko ajan (toivottavasti hermot kestäisivät). Esimerkiksi 2500 euron kuukausittaiset sijoitukset tarkoittaisivat sitä, että salkun arvo olisi 2023 lopussa 270000 euroa, eli vain hieman enemmän kuin nyt. Toisaalta salkku olisi täynnä erittäin edullisia osakkeita.

Skenaario 4 - iso dippi: Tämä on se skenaario mitä tavoittelen. Eli ostoja tehdään lisää silloin kun markkinat laskevat ja nousukaudella taas tehdään lähinnä kuukausisijoituksia. Helpommin sanottu kuin tehty. Kokeillaan kuitenkin. Tässä skenaariossa markkinat nousevat vielä 2019 vuoden (10%), romahtavat 30 % vuonna 2020, ja nousevat sitten 10% vuodessa vuosien 2021-2023 ajan.

Tässä skenaariossa testasin miltä näyttää jos sijoitukset olisivat 2019 ajan 1500 e/kk, sitten romahdusvuonna 2020 4000 e/kk ja siitä eteenpäin 2000 e/kk. Tällaiset sijoitussummat ovat itse asiassa varsin realistiset, käteiskassan pitäisi tähän riittää.

Tällä skenaariolla ei kuitenkaan viidessä vuodessa puoleen miljoonaan päästä, vaan tarvitaan vähän reilu vuosi lisää 10% arvonnousua ja 2000 euron sijoituksia /kk. 500 Keuron salkku tulisi täyteen keväällä 2025.

Mitä uskon tapahtuvan: Uskon jonkinlaiseen versioon joka on sekoitus skenaarioita 1 ja 4. Eli voimakasta nousua vielä tämän nykyisen päälle, jonkinlainen dippi ja sitten taas nousua. Jos nämä nousut ovat voimakkaita, niin sitten 500 Keuroa on mahdollista saavuttaa viidessä vuodessa.

En tiedä onko tällaisista skenaarioista viihdearvoa enempää hyötyä, sillä tulevaisuuttahan ei voi tunnetusti ennustaa. Nämä auttavat kuitenkin miettimään omia sijoitusmahdollisuuksiani ja puolen miljoonan salkun realistisuutta. Tiukkaa tämä tavoite tulee joka tapauksessa tekemään. Yritetään kuitenkin :)

Markkinat nousussa, lisää ZPRP:tä salkkuun

Ostin tammikuussa ensimmäisen erän ZPRP-ETF:ää, joka sijoittaa eurooppalaisille kiinteistö/REIT-markkinoille. Markkinat ovat olleet yleisesti nousussa tammikuun alusta lähtien, mutta tein siitä huolimatta nyt toisen oston tätä. Ostin 55 kpl hintaan 30,495 e/kpl. Tämä menee pitkään salkkuun, niinkuin toki kaikki muutkin ostokseni yleensä.

Yleisesti ottaen meno markkinoilla alkaa hirvittää. Esimerkiksi vuoden alussa ostamani globaalia vähähiilistä osakeindeksiä seuraava LWCR on noussut jo 9,4 %! Tämä kehitys todellakin kuvaa GLOBAALIA nousua osakemarkkinoilla noin viidessä viikossa. On kyllä harvinaista haipakkaa alaspäin (joulukuussa) ja sitten taas ylöspäin. Markkinat tuntuvat olevan erittäin nälkäisiä hyville uutisille ja etsivät ikäänkuin syitä jatkaa vuosikymmenen nousuaan.

Mitähän tässä tekisi? Itselläni on ihan reilut sijoitusautomatiikat päällä (1500 e/kk ETF:iin) tällä hetkellä, mutta silti 25 Keuron käteiskassa polttelee taskussa. Yksi intuitio sanoo, että nousumarkkinoilla voi olla vielä jyrkkä loppurykäisy tulossa, ja joka voi jatkua vielä yllättävän pitkään. Kylmän viileä järkeily taas sanoo, että parempiakin ostonpaikkoja on tulossa ja juuri nyt ei ole hyvä paikka ylimääräisille lisäsijoituksille.

Ajatuksia ja ideoita otetaan vastaan :)

ETF-kuukausisijoitusten korotus, jatkossa 1500 e/kk

Moni tuntee Nordnetin merkintäpalkkiottoman kuukausisijoitus-mahdollisuuden ETF:iin. Itse olen sitä käyttänyt jo pidemmän aikaa, sillä se on äärimmäisen kustannustehokas ja helppo tapa sijoittaa ETF:iin. Sen verran hienosta jutusta on kyse, että olen sitä suositellut muillekin, ilman affiliate linkkejäkin :)

Olen tehnyt hiljattain viisivuotistavoitteen puolen miljoonan salkusta. Salkku nykykoossaan on vähän alle puolet tuosta, eli erittäin merkittäviä lisäsijoituksia tarvitaan markkinanousujen lisäksi. Tästä syystä tein tänään merkittävän "inflaatiokorjauksen" kuukausittaisiin ETF-sijoituksiini. Aiemman 1000 euron sijaan jatkossa Nordnetin ETF-kuukausisijoitusten kautta menee yhteensä 1500 euron edestä sijoituksia. Vaikka nostan summaa, jatkan edelleen samoilla neljällä ETF:llä kuin aiemminkin.

Kuukausisijoitukseni jakaantuvat jatkossa seuraavasti (nämä luvut ovat hinta-arvioita prosentuaalisen 50/20/15/15 jakauman perusteella, todellinen toteutus eroaa ETF:ien osuuksien koon perusteella jonkin verran):

• 750 euroa, DXSU: DB X-trackersin ETF, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Kulut 0,55% pa. 
• 300 euroa/kk, IS3N: iSharesin ETF, kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset harvinaisen kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut 0,25% pa, osingot uudelleensijoitetaan. 
• 225 euroa/kk, DXET: DB X-trackersin EURO STOXX 50 -indeksiin sijoittava ETF. Kulut superedulliset 0,09%, osingot uudelleensijoitetaan.
• 225 euroa/kk, DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index). Kulut 0,40%, osingot uudelleensijoitetaan.

Näiden lisäksi teen sitten erillisiä sijoituksia sitä mukaan kun sopivia paikkoja ilmenee ja kassaa riittää. Tammikuu oli taas mielenkiintoinen kuukausi markkinoilla, kun vähän joka puolella nähtiin merkittävää kurssien nousua. Tuntuu että vuosikymmenen pituinen nousukausi sai taas vähän jatkoaikaa. Ehkäpä ne oston paikat taas häämöttävät jossain vaiheessa.

ZPRP: Uusi kiinteistö-ETF salkkuun

Olen aiemmin sijoittanut REIT-ETF:iin jenkkipörssissä kahdella mainiolla tuotteella, jotka kattavat koko kehittyneen maailman kiinteistömarkkinat: Vanguardin VNQ & VNQI.

Jenkkimarkkinoiden sulkeuduttua suomalaissijoittajalla ei valitettavasti ole pääsyä näihin. Sain hyviä vinkkejä jonkin aikaa sitten tähän tarpeeseen:

• SPYJ: Kiinteistö-ETF joka sijoittaa koko kehittyneen maailman REIT/kiinteistö-osakkeisiin. USA:n paino luonnollisesti iso. TER 0,40%, replikointi fyysinen. Osingot maksetaan ulos neljä kertaa vuodessa.
• ZPRP: Tämä ETF puolestaan sijoittaa Euroopan kiinteistömarkkinoille, pl. UK. Saksan paino 37%, muut euroopan maat sitten pienemmillä osuuksilla. TER 0,30%, osingot uudelleensijoitetaan ja replikointi fyysinen. Mielestäni melko hyvät ominaisuudet.

Ostin tänään ZPRP:tä noin 1600 euron kokoisen potin, koska eurooppalaiset REIT:it ovat melko pienellä painolla noin kymppitonnin REIT-portfoliossani joka koostuu VNQ:sta ja VNQI:stä. (lisäksi minulla on muutaman tonnin edestä OHI-REIT:iä)

ZPRP:n koko nimi on monimutkainen SPDR FTSE EPRA Europe ex UK Real Estate UCITS ETF. Osto onnistuu Xetrasta eli saksan pörssistä.

Tavoitteenani on sijoittaa ZPRP:hen vielä lisää muutamassa erässä, ja ehkä jossain vaiheessa sitten myös SPYJ:hin. Tosin SPYJ:in osinkojen ulosmaksupolitiikka ei ole optimaalinen.

Uusi vuosi, uusi osto-ohjelma: LWCR

Tavoitteenani on puolen miljoonan salkku viidessä vuodessa, ja kuten ko. bloggauksen keskusteluissa kävi ilmi, tämä vaatii merkittäviä lisäsijoituksia. Minimitavoitteena on 2000 euroa sijoituksia per kuukausi. Omalta osaltani tästä hoituu toinen puoli kuukausittaisella ETF-säästämisellä ja toinen tonni sitten tulee erilaisista lisäsijoituksista.

Tänä vuonna ja jatkossakin tulen siten tekemään lisäsijoituksia varsin usein. Nyt markkinamyllerryksen keskellä mukava tapa tehdä lisäsijoituksia on erilaiset osto-ohjelmat, jossa ostetaan valittua arvopaperia laskevaan kurssiin. Minulla näitä osto-ohjelmia menossa tällä hetkellä kaksi (kts. merkintä).

Aloitin tänään uuden osto-ohjelman LWCR-ETF:ään. Kyseessä on globaali, kehittyneille markkinoille sijoittava ETF, joka seuraa MSCI World Low Carbon Leaders -indeksiä. Kyseinen indeksi on MSCI World -indeksin ala-indeksi, joka sisältää markkina-arvopainotettuna 23 kehittyneen markkinan yrityksiä, joista on poistettu merkittävää hiiliriskiä sisältävät yritykset. Edellä linkitetystä indeksin kuvauksesta löytyy tarkempi metodologia. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana tämä indeksi on peitonnut pienellä marginaalilla MSCI World -pääindeksin. Oma ajatukseni on että tulevaisuudessa hiiliriskin välttely korostuu entisestään, joten tämä ETF on hyvä tapa sijoittaa laajasti kehittyneille markkinoille.

ETF:n koko nimi on monimutkaisesti muotoiltu "Amundi Index Equity Global Low Carbon - UCITS ETF". Total expense ratio (TER) tässä on 0,25% pa ja osingot uudelleensijoitetaan.

Markkina-arvopainotuksesta kun on kyse, niin USA:n painoarvo on yli 61%. Kaukana perässä tulevat sitten Japani (8%), UK (5%), Ranska (4%) ja Kanada (4%). LWCR:ää saa ostettua Xetrasta, ja se on mielestäni paras tätä indeksiä trackaava ETF mitä suomi-sijoittaja voi ostaa (jenkkipörssistä löytyisi mm. CRBN ja LOWC ETF:t, jotka ovat samantyyppisiä).

Tämän päivän osto oli n. 1500 euron kokoinen: 7kpl LWCR:ää kurssiin 214,4 e/kpl. Osto-ohjelma noudattaa 5% pudotuksia indeksissä ja näyttää tältä:

• 1. ostotaso: 203,7 euroa
• 2. ostotaso: 193,5 euroa
• 3. ostotaso: 183,8 euroa
• 4. ostotaso: 174,6 euroa
• 5. ostotaso: 165,9 euroa

Nyt vain odottelemaan markkinoiden droppaamista, niin pääsee ostamaan tätä lisää :)