sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Mr. Marketilta jäi kaasu päälle

Salkkuni kokonaisarvo ylitti tällä viikolla 170 000 euroa. Tässä on tullut edellisestä tsekkauksesta nousua yli 17 000 euroa, ja aikaa on kulunut vain 2 kuukautta.

Tällaiset nousulukemat ovat aika järkyttäviä. Tässä kun on tullut jo pari vuotta uumoiltua markkinoiden olevan ylihinnoitellut, alkaa usko rakoilla. Taitaa tosiaan olla niin, että keskuspankit pakottavat "normaalin" 6-7 vuoden noususyklin huomattavasti tavallista pidemmäksi. Toisaalta 2009 pohjaus oli harvinaisen syvä, eli sitä voisi ajatella kurssinousuja olevan jäljellä ihan senkin takia. Yhtä kaikki, markkinoilta poissa pysyminen viimeisten vuosien aikana olisi ollut suuren mittaluokan virhe.

Edellä mainittu on tietenkin siinä mielessä turhaa pohdintaa, että markkinat ovat aina (keskimäärin) oikeassa. Silti ei voi välttyä siltä tunnelmalta, että huiput ovat lähellä kun raha pakenee kiihtyvällä tahdilla osakkeisiin. Mikä tahansa tuntuu kelpaavan nousun syyksi juuri nyt - esimerkiksi se, että huonot uutiset eivät ole niin huonoja kuin voisivat olla (vrt. Brexit).

Olisi mukava kuulla muiden markkinanäkemyksiä ja varautumiskeinoja. Oletteko valmistautuneet markkinalaskuun lähiaikoina, vai mennäänkö all-in strategialla ja nautitaan harvinaisen pitkästä noususta?

12 kommenttia:

  1. Minulla on all-in asunnoissa (pari prosenttia osakkeissa). Ja silti olen menossa hajauttamisessa osakkeiden puolelle. En kyllä pidä kiirettä osakkeiden ostossa kun hinnat hirvittää. Ja säästän nyt seuraavaan suureen asuntosijoitukseen eli varoja ei ole osakkeisiin. Hyvä niin. Toisaalta jos osakkeet laskee rajusti niin kyllä ne asuntojen hinnatkin nytkähtää. Toivottavasti ei paljon... (Koska oston paikkoja asunnoissa en nyt etsi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haittaako sinua jos asuntojen hinnat heiluvat (esim. keskipitkällä tähtäimellä)? Vuokratuotto tulee kuitenkin tilille...

      Poista
  2. Olen odotellut jo 3 vuotta karhumarkkinaa (itse asiassa meillä oli jo karhumarkkina 2015/6-2016/1), mutta kunnollista sellaista ei ole vain tullut. Tämä odottelu on maksanut minulle kalliisti. 2015 vuoden alussa kyllästyinkin tähän odottamiseen ja aloitin kuukausittaiset osakeostot. En ole ainakaan vielä kadunnut. Oma salkku puksuttaa pian taas ATH-lukuja (HSY ja NVO ovat tippuneet viime kuukaisina 10% ja 20% joten ne ovat hiukan hidastaneet menoa. Toisaalta APH, VAR ja SAP puksuttavat aina vain korkeammalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Markkinoilta poissaolo voi tulla kalliiksi. Oma strategiani nyt ja tulevaisuudessa on pysyä markkinoilla kaikissa tilanteissa, pienehkön käteiskassan vaihdellessa. Kun kunnon subprime-tyyppinen lasku tulee kohdalle, niin saattaa hieman mietityttää, mutta näillä mennään.

      Poista
  3. Olen panostanut hiukan osinko- ja arvo-osakkesiin sekä pieniin vähän vaihtoisiin ossakkeisiin, jotka ei laske välttämättä indeksien mukana niin voimakkaasti. Krokoa löytyy salksuat jonkin verran ja pikkuisen lisäillyt osinkoa maksavaa kehittyvien maiden korkoa.

    Syklien etenemistä on joskus hankala tunnistaa, nyt ollaan mielestäni pitkään oltu taloudellisesti vaisussa tilanteessa, talouden nousuun lähtö on vienyt pitkään. Ehkä se siemen sieltä vielä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin haluaisin korkosijoituksia salkkun, mutta tällä hetkellä omisstan vain pienen määrän kehittyvien markkinoiden korkoja. Saattaa mennä aika pitkä aika ennen kuin esim. euroopan valtionlainoille tulee yhtä hyvä sijoituscase kuin viimeiset 5 vuotta ovat olleet.

      Sykli on nyt tosiaan mielenkiintoisessa vaiheessa ja mahdollisesti syklin pohja on tavallista paljon pidempi. Osakkeiden pitkään jatkuva nousu tässä hämää.

      Poista
  4. Siinäpä vähän faktaa
    https://www.youtube.com/watch?v=17BYxcwXTDY

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä oli tosiaan faktaa - hyvää ja tuttua asiaa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että nekin ketkä tietävät videolla mainitun markkinoiden ajoituksen mahdottomuuden/vaikeuden, silti tekevät sitä. Käyttäytymisvirhe :)

      Itse ajoitan ostoja jonkun verran, sen lisäksi että ostan ETF:iä joka kuukausi 900 euron edestä markkinasyklien lävitse. Itse asiassa jokainen ostopäätös on jonkinlaista ajoittamista elleivät ostot toteudu automaattisesti kuukausittain tai vaikkapa aina kun käyttötili ylittää tietyn kynnyksen.

      Ostojen - mutta ei myyntien - ajoittaminen on mielestäni vähemmän "haitallinen" tapa. Videolla mainittu ja hyvin tunnettu fakta on se, että parhaat markkinatuotot saadaan harvoina yksittäisinä kaupankäyntipäivinä, ja markkinoiden ajoittaja saattaa jäädä näistä paitsi.

      Koska en myy osakkeita tai tyhjennä salkkua markkinaspekulaatioiden takia, vältyn tältä markkinoilta poistumisen riskiltä. Sen sijaan omaa epärationaalista mieltäni lämmittää mahdollisuus ostaa tavallista enemmän osakkeita Brexit-tyyppisissä notkahduksissa tai vaikkapa Subprime -kriisin jälkimainingeissa. Tähän mennessä omalle kohdalle ei ole tästä lisäostojen ajoittamisesta suurta haittaa tietääkseni aiheutunut :)

      Poista
  5. Itse tein juuri osakesalkussani maanneella käteisellä suuremman hankinnan erikoiskiinteistörahastoa. Palauttelen näitä rahoja "velanmaksuna" hiljalleen takaisin osakesalkkuun.

    Näin vältyn tekemästä hätiköityjä osakeostoja nykyisessä markkinatilanteessa. Lisäksi saan tuottoa käteiselle, jolla olen varautunut kurssilaskuun.

    Jatkan kuitenkin osakeostoja. Tietäisi vaan mitä osaketta ostaisi? Pyrin ehkäpä hyödyntämään erikoistilanteita. Esimerkiksi amerikkalainen leipomo Flowers vaikuttaa tällä hetkellä kiinnostavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen strategia. Itsekin ostin REIT-ETF:iä (VNQ & VNQI), mutta laitoin ostot jäihin kun markkinat jatkoivat nousuaan.

      Oma käteiseni (reilut 10 Keuroa) ei tällä hetkellä tuota mitään. Tämä on toisaalta pienehkö osuus salkusta. Tavallaan pieni tuotto on korvausta siitä tyydytyksestä että käteistä on saatavilla kun ostotilanteita tulee kohdalle.

      Niin, ja jos sovimme että markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta/erittäin vaikeaa, käteiskassan rooli onkin juuri psykologinen :)

      Poista
  6. Karhua olen odotellut, mutta valtiot pukkaavat aina lisää rahaa myllyyn, eikä karhua tulekaan. Kiina elvytti keväällä oikein kunnolla ja Euroopassa, jos keskuspankki huhujen mukaan alkaa vielä ostaa osakkeita, kuten Japanin keskuspankki tekee ETF:n kautta, niin sitten voi kyllä sanoa, että markkinat ei toimi. Nyt jo velkakirjaostot on painanut investment gradit ja valtiobondit ihan naurettaviin lukemiin ja osakkeiden sekä bondien välinen tuottohaarukka on kasvanut ihan uusiin sfäärehin.

    Itse olen jokusen sata tonnia iskenyt myös UB:n ja EQ:n erikoisrahastoihin kiinni ja ostelen erinäisiä osakkeita aina kun löytyy jotain mukavaa.

    Voisi ehkä, jos droppaa niin varmuuden vuoksi vähän ottaa indeksejä messiin myös, sillä nyt näissä on aika vähän kiinni.

    Tiedä sitten, että onko EU:lla tässä tilanteessa varaa karhuun, kun tällöin voi koko EU mennä tuusan nuuskaksi.

    Luulisi, että kehittyvistä osa alkaa kohta myös vikisemään näillä raaka-ainehinnoilla.

    VastaaPoista
  7. Katselen asiaa teknisen analyysin näkökulmasta ja tässä tapauksessa tietenkin pitkän ajan indikaattorien yms. avulla. Tietenkin myös fundamentit on tiedossa, mutta niiden avulla ei saa aivan yhtä hyvää kuvaa tilanteesta mielestäni. Toisaalta tekninen analyysikaan ei voi oikein ennustaa vaan ainoastaan todeta. Kuukausitason MACD on tippunut jo huhtikuusta 2015 suurissa maailman pörsseissä ja olen ollut siitä asti skeptinen osakkeiden suhteen. Pahasti ei ole mennyt pieleen, sillä esim. DAX ei ole päässyt lähellekään ATH:ta. Tilanne ei ole vielä parantunut, vaikka yritystä on ollut. Pääosin käteisenä kaikki, sillä näen myös asuntomarkkinoilla mahdollisen kuplan, sillä hinnat tippuneet esim. Ruotsissa. Jalometallit voisivat ponnahtaa kurssien tipahtaesa, joten sieltä voisi löytyä tuottoa.

    Ajattelen niin, että mikäli kurssit eivät nyt syksyllä selvästi nouse kasvaa paljon todennäköisyys, että ollaan romahduksen partaalla. Jos tämän kuun loppuun kurssit laskevat kasvaa todennäköisyys jo siitä, sillä osa indikaattoreista mahdollistaisi nousun jos ei tipu tämän kuun aikana uudestaan alemmas. Kuukausitasolla kuukauden päätöshinta tietenkin ratkaisee myös indikaattorien arvot. Syksyn nousu toi SP500:aan vähän toivoa nousun jatkumisesta, mutta se on kyllä nyt hiipunut. Lisänousu nostaisi analyysit mukavasti härkämäisemmiksi. Nyt todennäköisyys ei vielä täysin vakuuta.

    VastaaPoista