Osallistuin antiin: 600 kpl Heeros Oyj:n osaketta

Merkitsin äsken 600 kpl Heeros Oyj:n osaketta Invesdorin kautta (kts. lisätietoja täältä). Merkinnän hinnaksi tuli yhteensä 1860 euroa (3,1 euroa /kpl). Listaus tapahtuu First North -listalle, johon mm. Suomen Hoivatilat listautui hiljattain.

Heeros on nopeassa kasvussa oleva firma, joka edistää taloushallinnon digitalisaatiota. Sähköinen laskutus ja taloushallinnon muu "paperittomuus" on asia, jonka luulisi olevan tänä päivänä kaikille arkipäivää. Tästä huolimatta sähköinen taloushallinto ei ole vielä arkipäivää monessakaan PK-yrityksessä, ja näin erityisesti euroopassa. Heeros kuvailee liiketoimintamalliaan näin:

Liiketoimintamallimme mukaisesti tarjoamme asiakkaillemme sähköisen taloushallinnon kokonaisratkaisun, joka kattaa kaikki taloushallinnon perustehtävät paperilaskujen optisesta tulkinnasta osto- ja myyntilaskujen käsittelyyn ja arkistointiin sekä kirjanpidon ja palkanlaskennan. Toimitamme tuotteemme asiakkaillemme helppokäyttöisenä ja modulaarisena pilvipalveluna SaaS-palvelumallilla, jolloin he voivat valita itselleen tärkeät toiminnallisuudet ja maksaa vain käyttämistään palveluista. Ratkaisuamme käyttää jo yli 8 000 yritystä ja yhteisöä yhdeksässä maassa. Kuukausitasolla välitämme yli 400 000 laskua.

Heeros hakee listautumisannilla rahoitusta laajentumiseen mm. Hollannin markkinoille jossa kasvupotentiaalia riittää taloushallinnon digitalisaation alhaisen asteen takia. Digitalisaatio on megatrendi, joka tulee vääjäämättä muuttamaan tilitoimistoalan ja taloushallinnon yleensäkin. Sijoituksella Heerokseen pyrin olemaan mukana ajoissa tässä kehityksessä. Tällainen sijoitus on toki suuri riski, kuten alkuvaiheen kasvuyrityksissä aina. Toisaalta salkkuni on varsin indeksi- ja suuryrityspitoinen, joten tällaisia harkittuja riskejä on ihan mukava ottaa.

Edellinen First North merkintäni Suomen Hoivatilat Oyj:hin sujui varsin hyvin: sijoitus on melkein tuplaantunut merkintähinnasta. Heeros Oyj:n osalta en osaa ennakoida miten käy. Sijoitus on tarkoitettu pitkään salkkuun, kuten muutkin osakesijoitukseni. Onhan näissä listausanneissa silti oma jännityksensä. Katsotaan saanko kaikki 600 kpl merkattua ja mihin suuntaan kurssi listauksen jälkeen lähtee...

Mitä tehdä kun kaikki omaisuusluokat ovat kalliita?

Yleensä sijoittamisen syklit menevät niin, että osakkeiden sakatessa tuottoa voi saada pitkistä koroista - ja toisinpäin. Finanssikriisin jälkimainingeissa tämä perinteinen kaava ei kuitenkaan ole enää voimassa, vaan kaikki omaisuusluokat näyttävät samaan aikaan melko kalliilta. Arvo-osakkeet, kasvuosakkeet, kehittyneet & kehittyvät markkinat. Lisäksi korkotasot ovat ennätyksellisen alhaalla ympäri maailman, joka syö korkosijoittamisen tulevaisuuden tuotot.

Mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Strategioita on monenlaisia, mutta yksi kohtuullisen selkeä on shorttaus, eli lyhyeksi myyminen. Nykyään tämä onnistuu indeksipohjaisesti johdannaisiin tukeutuvia ETF:iä käyttämällä. Itselleni tuli ajatus euroopan korkomarkkinoiden shorttauksesta DXSV-ETF:llä ensimmäistä kertaa viime vuonna (kts. merkintä). Ehdin lähteä mukaan tähän strategiaan alunperin liian aikaisin, keväällä 2015, ja sittemmin myin osuudet pienellä tappiolla. EKP jatkoi korkojen painamista alaspäin ja valtionlainat laskivat jopa miinukselle. Aika ei ollut vielä kypsä tälle strategialle.

Ajatus DXSV:hen sijoittamisesta on nyt tullut itselleni uudelleen ajankohtaisesti. Käteiskassan säästäminen osakesijoitusten sijaan on ihan mukavaa, mutta tekisi mieli kokeilla jotain muuta. Alla olevassa kuviossa näkyy DXSV:n tasaisesti laskeva kurssikehitys viimeisen viiden vuoden ajalta. Kurssikehitys on pitkälti peilikuva euroalueen valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta, joka on vastaavasti tuottanut hyvin koko tämän ajan. Ajatukseni sijoituscasesta on se, että pohjat eurokoroissa on nähty tai ne ovat lähellä, ja seuraavat vuoden DXSV:stä voisi saada tuottoa kurssien kääntyessä nousuun (siinä missä pitkien korkojen rahastot tekevät puolestaan tappiota).

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, vaikka melko "peilikuvana" DXSV on tähän mennessä näyttänyt indeksiä seuraavan. Short-ETF:iä omistaessa on syytä varautua tarkkaan seurantaan, ja niitä ei suositella välttämättä pitkäaikaisiksi omistuksiksi johdannaisrakenteesta johtuen (kts. lisää alkuperäisestä merkinnästä). Tästä huolimatta tällainen pieni peliliike houkuttelisi.

Mitä olet mieltä? Onko sinulla samanlaisia tai muita ajatuksia vaihtoehtoisista sijoitusstrategioista?

2016 / Q3: Tuotto +9,5%, Pääoma +18120 euroa

Vuoden kolmas kvartaali on päätöksessään, ja perinteiseen tapaan on aika tarkastella salkun kehitystä. Tiesin että kvartaali olisi hyvä, mutta kun vedin lukuja yhteen, yllätys oli silti positiivinen.  Uusia sijoituksia tein 3650 euron edestä (Citycon, YIT & normaalisti rullaavat kk-sijoitukset ETF:iin). Pääoma kasvoi Q3:n aikana 18120 euroa, eli puhdasta arvonnousua siis yli 14K! Kokonaisuudessaan salkun pääoma ylitti jo 170 000 euroa.

Seuraavassa kvartaalin keskeiset luvut:

• Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q3 aikana: 3650 euroa

• Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 18120 euroa (11,8 %)

• Osingot (netto): 440 euroa

• Tuotto-% (ml. osingot): +9,5 %

Olen viime vuosina useampaan otteeseen odotellut osakemarkkinoiden harvinaisen pitkän nousun taittumista. Keskuspankit tuntuvat pitävän kuitenkin korkotason niin alhaalla, että sijoittajilla ei edelleenkään ole oikein hyviä vaihtoehtoja. Tämä paisuttaa omaakin salkkuani, ja nyt vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Yritän pitää pään kylmänä ja kerätä käteiskassaa seuraavaa kunnon karhumarkkinaa varten, mutta välillä ote lipsuu (tässäkin kvartaalissa tuli tehtyä lisäostoja). Aiempi tavoitteeni 15K:n käteiskassasta on edelleen voimassa, ja tarkoitus on nostaa kassa tätä kohti nykyisestä kymppitonnista.

Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkkuun sijoitettu pääoma ja markkina-arvo vuosien varrella. Viimeisen kvartaalin aikana nähty nousu on selkeästi näkyvissä. Salkku alkaa kohta lähestyä 200 000 euroa, joka oli aikanaan taloudelliselle riippumattomuudelle asettamani tavoite. Kesälomalla päivitin tätä tavoitetta 500 000 euroon, joten ihan vielä ei olla maalissa :)

Osto: YIT

Kotimaiset rakennus- ja kiinteistötoimialat ovat salkussani melko painavasti edustettuna. Tähän mennessä salkkuun on kertynyt seuraavia yrityksiä tästä sektorista:

• Cramo: Reilu neljän tonnin potti, muutama osto vuosia sitten. Arvonnousua tähän mennessä 174% + osingot.
• Consti yhtiöt: 100 kpl osto Brexit-dipistä tänä kesänä. Melko nopeasti kertynyt 40% arvonnousu.
• Sponda: Tässä kiinni jo yli 5500 euroa, reilusti ostoja vuosien varrella. Voitolla 78% + osingot.
• Citycon: Tuoreempi tulokas salkkuun, jota ostin tänä vuonna kahdessa erässä. Arvonnousua maltilliset 6% ja parit kvartaaliosingot (/pääomanpalautukset) saatu.
• Suomen hoivatilat: Merkitsin osakeannista 400 kpl tämän vuoden maaliskuussa ja sijoitus on yli 90% voitolla. Tämä on todella hyvä case, ainakin tähän mennessä. Olisi pitänyt merkata enemmänkin, mutta onneksi tuli sentään tehtyä edes tämä (tuplasti suurempi kuin minimimerkintä, eli sikäli onnistunut ratkaisu).

Rakennusala on yksi harvoista toimialoista, jotka kasvavat Suomessa ja lisäävät työpaikkoja. Tämä on näkynyt myös kursseissa (mm. yllä olevista Consti ja Cramo). Paras aika sijoittaa tällaiseen toimialaan onkin syklin pohjalla tai vähän ennen kuin kaikki muutkin huomaavat toimialan vetovoiman. Toisaalta uskon että vielä tänäänkin ehtii hyvin mukaan, joten päätin hankkia kotimaiseen salkkuni myös YIT:tä, jota ostin eilen 150 kpl hintaan 6,88 euroa. Ostopäätöksen viimeisteli tieto, että keskuspankit (FED etunenässä) jatkavat superelvyttävää politiikkaansa. Tiedossa on, että korkojen alhainen taso on mannaa rakennusalalle. Täten uskon että suomalainen rakennussektori tulee nousemaan vielä pitkään, samoin pörssikurssit ja osingot.

YIT on merkittävä toimija suomen mittakaavassa, ja heijastelee hyvin koko toimialan kehitystä: "Olemme rakennusalan edelläkävijä, joka luo kestävää kaupunkiympäristöä rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: Suomessa olemme suurin asuntojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. Olemme myös Suomen suurimpia toimitila- ja infrarakentajia. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan."

YIT on ollut melko epätasainen osingonmaksaja ja viimeisenä parina vuotena osingot ovat olleet alamaissa. Osinkotuotto on ollut kuitenkin kohtuullisella 3-4% tasolla osakekurssiin nähden. Odotuksia paremmasta on luvassa koko rakennusalan elpymisen myötä. Itselleni tämä ostos - kuten yleensä kaikki muutkin - on pitkän aikavälin buy&hold. Uskoisin että arvonnousu ja osingot näyttävät varsin hyvältä kun tarkastelen tätä ostosta 10 vuoden päästä.

Suomalaiset - kansa, jolle vaurastuminen on kovin vaikeaa

Olen vuosien varrella muutamassa postauksessa ihmetellyt ihmisten ennakkoluuloja sijoittamista kohtaan, keskustelun vähyyttä, lyhytjänteisyyttä sijoittamisessa, sekä tietämättömyyttä sijoitusten kuluista.

Viime viikkoina on ollut "ilo" seurata kansalaisten kommentointia Ilta-Sanomien sijoitusuutisiin, missä on siteerattu mm. Oksaharjua, Paasia, ja finanssiproffia. Tein pienen sisällönanalyysin yhden uutisen komenttien pohjalta (Iltasanomat 13.9. Näin kasvatat varmimmin omaisuutta sijoittamalla vain 20, 50, 100 tai 200 euroa kuukaudessa). Tässä löydöksiä teemoiteltuna. Olkaapa hyvät!

Sijoittaminen ei onnistu tai se ei ole kannattavaa: Tässä kategoriassa nähdään alusta asti kielteinen asenne sijoittamiseen, josta tavallaan heijastuu aiheen vieraus ja tähän liittyvä puolustusmekanisminomainen kieltäminen. Useissa vastakommenteissa ehdotettiin oluen juonnin ja tupakoinnin vähentämistä, jotta rahaa irtoaisi sijoittamiseen. Monesti varmaan hyvä idea :)

Mistäpäs sijoitat mitään mihinkään kun mitään ei koskaan jää tilille eikä käteen..

500e kuukaudessa säästöön, niin kerran kuukaudessa on vara käydä syömässä. 

Nykyinen verotus pitää huolen siitä että ei paljoa säästöön jää ja asuminen todella kallista suomessa..

Varmaa konstia kasvattaa sijoituksia ei ole. Jos jossakin onnistut, verottaja on heti kimpussa.

Löysin kierrätyskeskuksesta harvinaisen Aallon lampun eurolla. Myin sen 3200 eurolla. Vastaaviin tuottoihin on vaikea päästä osakkeille pelleillemällä.

Voisiko Rothovius kertoa mistä löytyy indeksirahastoja, jotka hajauttavat kansainvälisesti ja mukaan pääsee muutamalla satasella kuussa? Teoriaprofessorilla ei ole käytännön elämästä mitään tietoa...

Sijoittamisessa on liikaa riskejä: Tässä porukassa oli periaatteessa ihan fiksuja kommentteja, joissa tuotiin esille yksittäisten sijoituskohteiden riskit sekä ajoitukseen liittyvät riskit. Se, mitä kommentoijat mahdollisesti eivät ole ymmärtäneet, on pitkäjänteisen kuukausisijoitusten mahdollisuus, joka pienentää ajoitusriskiä. Lisäksi myyntiajankohdalla on toki väliä, mutta hyvällä varautumisella tätäkin riskiä voisi pienentää.

Eikös yksi riskeistä ole myös, mitä tässä epävarmassa maailmassa tulee tapahtumaan. Kymmenen vuotta tuntuu pitkältä ajalta tätä näkökulmaa vasten.

7% tasainen tuotto, ja mitä jos menee mönkään...?

Pojathan puhuu ihan höpöjä. Jos ostit Nokia huuman aikaan n. viisitoista vuotta sitten n. 65€/ kpl ja myyt nyt vitosella, niin ei paljon naurata tai UPM samoihin aikoihin n. 20€ ja nyt n. 18,50€ ja moni osake vielä paljon huonompiakin. Ei se aina mene niin kuinka luullaan ja ollaan vaan tietävinään.

Loton peluuta, jos osuu kohdalle se 10 v:n jakso ja se indeksirahasto, joka antaa keskituotoksi tuon 7 %, siis ennen veroa. Turhia nää tämmöiset asiantuntijoitten löpinät.

Sijoittaminen on uhkapeliä / puhdasta sattumaa: Tässä porukassa tapahtui selvästi se klassinen ajatusvirhe, missä sijoittaminen rinnastetaan puhtaaseen arpapeliin, tai että voittojen tekeminen vaatisi jatkuvaa kaupankäyntiä ja tuuria. Laajasti hajautetussa indeksisalkussa on käytännössä mahdotonta "menettää kaikki".

Inflaatio, verot, palkkiot jne jne, laskekaapa kaikki mahdollinen niin huomaatte, että osakekaupoilla ei kyllä itseään elätä, eikä tuota tuota voi muutin kuvailla kuin jatkuvaksi uhkapeliksi.

Toinen tuplasi kymmenessä vuodessa 500€. Toinen sai kymmenessä vuodessa 33000€ vain 200€:n sijoituksella. Ota näistä selvää. Siksi en sijoita.

Painotan sanaa VOIVAT tuottaa. Aivan riskillä lähdetään kaikkiin sijoituksiin ja mahdollisuus on menettää kaikki. Mukava siinä on säästellä kun saldo näyttää miinusta vaikka joka kuukausi laittaa lisää.

Sijoittajat ovat siipeilijöitä/herroja/laiskoja: Tässä kategoriassa on kommentteja toisesta klassikosta, osakesijoittamiseen aina liittyneestä herravihasta. Olisi mielenkiintoista tietää, että olisivatko nämä samat kommentaattorit yhtä mieltä edellisten kanssa siitä, että sijoittamisella voi rikastua vain tuurilla (viimeisen kommentin perusteella ei, sillä siinä sijoittaminen koettiin riskittömäksi). Luulisi sijoittamisen olevan jo sen verran arkipäiväistä, ettei se herättäisi tällaisia tuntemuksia. Toisaalta ihan perus kateus aikaansaanee samat kommentit. Onneksi sijoittaminen onnistuu pienilläkin summilla, jolloin myös "oikeissa töissä" olevat voivat tehdä sijoituksia, eivätkä vain pääoman päällä lepäilevät :)

Menkää oikeisiin töihin

Kyllä nuo sijoittajat on mun mielestä pelkkiä siipeilijöitä. Mitään ne ei tuota tän yhteiskunnan hyväksi. Ruvetaan vaan kaikki sijoittamaan niin siitähän se soppa syntyy.

Sipilän hallitus kyllä pitää huolen, ettei vähävaraiset pääse vahingossakaan rikastumaan, leikkaamalla heiltä jo ennestään vähistä rahoista. Mutta rikkailla hän antaa kaksin käsin lisää rahaa, että voivat rikkaat harrastaa riskitöntä sijoittamista. 

Bonuksena pari järkikommenttia: Myönnän että tämä kategoria oli suhteessakin hieman suurempi kuin annan sille tilaa (ei kuitenkaan paljon suurempi).

Maantieteellinen hajautus, Eurooppa, USA, Japani ja kehittyvät markkinat. Indeksirahastoja tai indeksiosuusrahastoja (ETF). Markkinoita ei asiantuntijatkaan voita pitkässä juoksussa, siksi indeksirahastoja.

Jokainen työläinen voi rikastua. Pitää vain säästää ja sijoittaa. On opetettu kotoa jo, joten teen varmasti säästöjä joka tilistä. Pitää vain päätöksiä ja suunnitelmia itse.

Varmin tapa vaurastua on kouluttautuminen, hyväpalkkaiseen duuniin meneminen ja sen ylimääräisen tonnin sijoittaminen joka kuukausi tai suuremmissa erissä. Tätä kun tekee 25 vuotta, voi jäädä eläkkeelle 50-vuotiaana.

Yhteenveto:

Iltasanomien kommenttiosasto on mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempaa sisältöä kuin vaikkapa kauppalehden, sillä siellä esiintyy laajempi ja monipuolisempi otos lukijoita. Seurattuani näitä ja muita kommentteja, olen valitettavasti edelleen samoissa ajatuksissa kuin vuonna 2009, jolloin aiheesta ekaa kertaa kirjoittelin. Sijoittaminen ja vaurastuminen on mahdollista erittäin monelle, mutta tästä huolimatta useimmille suomalaiselle kovin vaikeaa ja vierasta.