sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Kolme markkinaskenaariota tälle vuodelle

Sijoitusten tekemisen lisäksi vähintäänkin yhtä hauskaa on sijoitusten suunnittelu. Käytän usein erilaisia skenaarioita ja osto-ohjelmia - sillä tavalla saan mielenrauhaa käteisen poltellessa tilillä tai markkinoiden myllertäessä.

Nythän on varsin mielenkiintoinen tilanne markkinoilla, kun osakekurssit jatkavat jo monen mielestä yliajalla olevaa kasvuaan. Toisaalta nollakorkojen ympäristössä on aika vahva skenaario että kasvu vain jatkuu. Uusia uhkia on kuitenkin ilmassa. Näistä ei ole vähäisin koronavirus - Kiinan taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen voi olla aika kova isku maailmantaloudelle, mutta kuvitelkaapa mitä tapahtuisi jos muualla aasiassa tai länsimaissa laitettaisiin toimistoja ja lentokenttiä kiinni?

Näistä odotellessa voikin tehdä muutamia skenaarioita, aloitetaan positiivisesta.

Skenaario 1: Nousu jatkuu - käteiskassan kasvatusta kohti 50 keuroa

Ensimmäinen skenaario on oman arvioini mukaan melko todennäköinen varsinkin jos koronavirus saadaan jotenkin hallintaan, keskuspankkien elvytyslinja jatkuu ja kauppasodat eivät kärjisty. Monta jos-sanaa tässä!

JOS kuitenkin yllä oleva aivan mahdollinen skenaario toteutuu, niin tällöin osakemarkkinatkin voivat jatkaa edelleen nousuaan vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ollessa vähemmän houkuttelevia. Itse olen paisuttanut salkun viime aikoina ihan "tappiin", kun OST:lle tuli täydellä 50 000 eurolla uusia osakesijoituksia.

Tästä syystä uusien sijoitusten tekeminen edelleen nousevaan markkinaan ei ole kaikista innostavin vaihtoehto. Enemmän kiinnostaisi kokeilla käteiskassan nostamista 50 keuroon. Sellaisella käteiskassalla olisi sitten mukava ostella vaikka kunnon dipistä vuonna 2021 tai 2022 :)

JOS osakemarkkinat jatkavat nousussa, niin käteiskassan kasvatus on ykkössuunnitelmani. Tässä vaiheessa kassa on 20 keuroa, ja uskoisin että 50 keuron taso on saavutettavissa jossain vaiheessa ensi vuoden aikana jos pidän lisäsijoitukset minimissä. ETF-kuukausisijoitukset 1500 e/kk + tuorein 100 e/kk lisäys tikkaavat toki taustalla markkinatilanteesta riippumatta.

Skenaario 2: Vaakasuuntaista heiluntaa

Tämä on varsin todennäköinen skenaario. Markkinat ovat nousseet niin pitkään, että jonkinlaisia hengähdystaukoja voi hyvin tulla. Näitähän on vuosien varrella nähty.

Tällaisessa tapauksessa todennäköisesti kasvattelen käteiskassaa samoin kuin ykkösskenaariossa, mutta markkinoiden heiluessa en välttämättä pysty pitämään ostonappia piilossa. Yleensä mielenkiintoisia ostocaseja löytyy varsinkin yksittäisistä osakkeista vaikka markkinatilanne ei olisi muuten mitenkään erityisen edullinen.

Lisäostoja tekisin mieluusti sijoitusteemoihin, jotka täydentävät nykyistä salkkua edelleen. REIT-ETF:t ovat olleet hyvässä vedossa, mutta näihin teksisi mieli laittaa edelleen lisää. Samoin joitain mielenkiintoisia osakkeita puuttuu edelleen salkusta. Suomen markkinoilta esim. Fondia kiinnostaisi, samoin Huhtamäki, jonka hinnoittelu on tosin karannut.

Skenaario 3: Iso romahdus - koko käteiskassa ja kassavirta käyttöön

Koronavirus, kauppasodat, yleisesti liikaa kuumentuneet markkinat. Onhan näitä riskejä. Romahdusta on odoteltu monella taholla ja monesta suusta. Itsekin olen sitä moneen otteeseen povannut.

Jos sellainen 20 - 30 % romahdus tapahtuisi, niin oma ratkaisuni olisi luonnollisesti ottaa koko käteiskassa (tällä hetkellä 20 keuroa) käytöön asteittain.

Jos romahdus olisi yli 30 %, olen aika varma että käteiskassa ja kaikki käteinenkin olisi pistetty kiinni halventuneisiin osakkeisiin. Tässä tapauksessa todennäköisesti rahoittaisin ensin lisäostoja myymällä kehittyvien markkinoiden laina -ETF:n, jossa on tällä hetkellä n. 11 keuroa, sekä tuoreen sijoituksen pohjoismaisiin yrityslainoihin. Näiden rahojen loputtua jatkaisin kuukausittaisen ansio & pääomatulovirran sijoittamista osakemarkkinoille. Sijoituslainaa en ole koskaan ottanut, mutta ehkä sellaistakin pitäisi harkita?

Kaikissa edellisissä skenaarioissa tulen joka tapauksessa jatkamaan kuukausittaisia ETF/rahasto-sijoituksia sekä OST:lle tulevien osinkotulojen sijoittamista takaisin salkkuyhtiöihin.

maanantai 3. helmikuuta 2020

Osto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Koronavirus jyllää maailmalla ja pörssit ovat heilahtaneet hieman alaspäin. Paino sanalla hieman - vaikutus on ollut paljon pienempi kuin otsikoiden perusteella luulisi. Seurailen kuitenkin sivusta, josko tämä epidemia voisi katkaista muutenkin jo yliajalla olevan nousukauden. Jotenkin on sellainen kutina, että osakemarkkinat tulevat tekemään vielä useammatkin uudet huiput vielä tänä vuonna, kunhan epidemia on saatu hallintaan.

Osakemarkkinoiden rauhoittumista odotellessa aloin selvittää miten voisin täydennellä salkun korkosijoituspuolta. Korkosijoitukset ovat siitä mukavia, että ne liikkuvat usein eri suuntaan kuin osakkeet ja lisäksi volatiliteetti (ja vastaavasti tuotot) ovat pienemmät. Salkun osana korkosijoitukset tuovat pientä hajautusta riskin suhteen ja ehkäpä tarjoavat sopivan paikan verottaa salkkua tilanteessa missä osakkeita ei halua likvidoida esim. markkinoiden pohjalta. 

Tavoiteallokaatiossani korkosijoitusten paino on asetettu 10 %:iin. Tällä hetkellä näitä on vain n. 3% ja kaikki kehittyvien markkinoiden lainasijoituksissa (DXSU-ETF).

Tänään laitoin 2000 euron rahastomerkinnän Evli Pohjoismaat Yrityslaina -rahastoon. Tylsästä nimestä huolimatta rahasto on varsin aktiivinen ja tuotot eroavat vertailuindeksistä (tähän mennessä pääasiassa ylöspäin). Pienehköllä lainamarkkinalla (Pohjoismaat, IG & high yield yrityslainat) aktiivisella salkunhoidolla saa näköjään jotain eroja aikaan. 

Mitenhän tämä kehittyy jatkossa? Varsinkin jos euroalueen korot lähtisivät nopeaan nousuun niin se olisi huono juttu. Tätä ei ole kuitenkaan vielä pitkään aikaan näköpiirissä ja aikanaan nousu voi olla melko hidasta. Uskoisin siis että maltillista kehitystä on tiedossa ja tämän sijoituksen osalta se rooli on oikein sopiva. Laitan tähän rahastoon jossain välissä ehkä lisääkin, mutta käteiskassan pidän joka tapauksessa vähintään 20000 eurossa osakeostoja varten.

lauantai 25. tammikuuta 2020

Salkun uusi asento OST:n jälkeen: Pääoma 366k

Aloitin uuden vuosikymmenen räväkästi ja laitoin saman tien vuoden alussa osakesäästötilille täyden 50 000 euroa ja sijoitin sen myös kokonaan viiteen osakkeeseen. OST:ltä löytyy noin tasaosuuksin Titaniumia, Cityconia, L&T:tä, Konecranesia ja UPM:ää. Tilille kuuluu ihan hyvää, OST:n kokonaispääoman ollessa 51 122 euroa. Erityisesti Titanium on ollut nosteessa, UPM:ssä taas laskua.

50k lisäsijoitus näkyy salkussa varsin suurena hyppäyksenä ylöspäin. Nyt kun päivitin luvut, niin sijoitussalkun koko pääoma on noussut 366 802 euroon. Sijoituksia on tehty 238 398 edestä. Puhdasta voittoa on kertynyt yli 128 keuroa, ja lisäksi yli 20 keuroa osinkoja ja myyntivoittoja.

Asetin 2018 vuoden joulukuussa tavoitteeksi puolen miljoonan salkun viidessä vuodessa, eli vuoden 2023 loppuun mennessä. Tuolloin oli kasassa siitä summasta alle puolet, 234 keuroa. Nyt vähän yli vuosi myöhemmin salkun koko on siis yli 130 000 euroa tuota summaa suurempi, joten kohtalaisen hullulta kuulostanut tavoite on tullutkin yllättävän lähelle! Toki osa tästä noususta johtuu siitä että laitoin käteiskassan melkein kokonaan OST:lle. Yhtä kaikki, salkun koko on noussut merkittävästi ja puoli miljoonaa on "vain" 134 keuron päässä :)

OST:n avaamisen jälkeen salkun allokaatio muuttui kohti osakepoimintojen korostumista. Nykyinen allokaatio kuvattuna alla. Osakepoiminnat ovat reippaassa ylipainossa tavoiteallokaatiooni nähden (45 % vs 30 %). Vastaavasti indeksi/rahastosijoitukset (20 + 20 + 20 %) ja korkosijoitukset (10 %) ovat pienessä alipainossa. Tavoiteallokaatio on toki vain itse päättämäni väline sijoitusten suunnitteluun, joten ei tätä voi nyt ongelmaksi ottaa. Sen verran kuitenkin, että lähivuosien sijoitukset osunevat pääasiassa ETF:iin ja erilaisiin rahastoihin.





perjantai 17. tammikuuta 2020

OST-erehdyksiä ja väärinkäsityksiä

Osakesäästötili (OST) puhututtaa turuilla ja toreilla. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat ottaneet sankoin joukoin näitä tilejä. Kontrasti on todella suuri suutariksi jääneeseen PS-tiliin.

Netin syövereistä löytyy kaikenlaisia hauskoja ideoita. Porukka on erityisen innoissaan myymään sijoituksiaan toisaalla ostaakseen niitä sitten OST:lle. Tämä ei monestikaan ole kovin järkevää, varsinkaan jos sijoitukset arvo-osuustilillä ovat voitolla. Tässä tapauksessa kannattaisi ennemmin antaa verojen odottaa arvo-osuustilillä, ja sitten aikanaan myydä käyttämällä vaikka hankintameno-olettamaa.

On myös näkynyt kommentteja, missä ihmiset ovat innostuneet ostamaan "hyviä osingonmaksajia" Euroopasta ja jenkeistä. No, tässähän on ongelmana lähdevero, eli vero jonka osakkeen listausmaa pidättää osinkoa maksettaessa. Ja OST ei tältä verolta pelasta. Kotipörssissä tällaista edustaa Telia, joka on rinnakkaislistattu Suomen pörssiin mutta kotipaikka Ruotsi. Jos OST-sijoitusten tarkoituksena on osinkojen veroton uudelleensijoittaminen, niin silloin ulkomaiset osakkeet kannattaa pääsääntöisesti unohtaa. Voihan niillä treidata toki jos siltä tuntuu.

Tähän lopuksi vielä pieni "kevennys" perjantain kunniaksi. Luin talouselämästä kokoomuksen PJ:n Petteri Orpon haastattelua osakesäästötilistä. Tavoitteena heillä olisi mm. nostaa sallittujen talletusten määrää ja parantaa mahdollisuuksia sijoittaa myös mm. ETF:iä sekä tuoda ulkomaisten sijoitusten verokohtelu suomalaisten tasolle (eli jotenkin välttyä lähdeverolta joka syö tehokkaasti OST-tilin osinkohyötyjä).

Mutta nyt siis siihen kevennykseen. Haastattelun lopussa Orpo kertoo että aikoo itsekin sijoittaa varojaan OST:lle. Tässä suorat lainaukset jutusta:

"Ajattelin mennä avaamaan tilin. Sen verran varauduin, että myin vähäiset osakeomistukseni, jotta voin siirtyä osakesäästötilin kautta osakesäästäjäksi."

"Osakkeiden kokonaisarvo oli myyntihetkellä noin 30 000 euroa. Tuotto on noin puolet siitä miinus verot."

Tuota kohtaa lukiessani alkoi leuka valua kohti lattiaa. Orpo realisoi salkkunsa kokonaan ja verolle lankesi 15000 euron edestä sijoituksia. Tästä jää sitten reilu 10000 jäljelle verojen jälkeen. Yhteensä OST:lle siis tulee vähän päälle 25000 euroa. Jokainen voi nyt sitten laskeskella että olikohan muuvi kannattava ja kuinka pitkään mahtaa kestää että OST:n veroetu ottaa tuon vajauksen kiinni... :)

perjantai 3. tammikuuta 2020

Osakesäästötili - kaikki 5 sijoitusta valittu, 50k sijoitettu

Eilen kerroin ensimmäisestä kolmesta noin kymppitonnin kokoisesta sijoituksesta osakesäästötilille. Ensimmäiset ja itselleni melko selvät valinnat osuivat Cityconiin, Titaniumiin ja Lassila & Tikanojaan. Perustelut näille voi lukea edellisestä postauksesta.

Jälkimmäiset kaksi vaativat pidempää pohdintaa. Päädyin näissä lopulta vähän erilaisiin yrityksiin. Näillä on hieman alhaisempi osinkotuotto kuin ensimmäiseksi valituilla, mutta arvioin tulevaisuuden osingonkasvupotentiaalin suuremmaksi. Pidemmittä puheitta, tässä tulevat viimeiset sijoitukset osakesäästötilleni, joita molempia ostin jälleen n. 10k summalla.

UPM-Kymmene
  • Sijoitus-case: UPM-Kymmene on tällä hetkellä erittäin kovassa nosteessa oleva biotalousyhtiö. UPM on mukana monessa megatrendissä, ml. biopohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen ja bioenergia. Muoville pitää löytää vaihtoehtoja ja energiaa tarvitaan. UPM on ollut pitkään ylisuoriutuja mm. Stora Ensoon nähden. Tästä huolimatta päädyin UPM:ään mm. siitä syystä että Storaa on jo salkussa. Lisäksi välillä on hyvä myös panostaa voittajiin ja ostaa nousevaan kurssiin. Tosi vaikeaahan se on, mutta tällä kertaa onnistuin :)
  • Osinko-case: Päivän ostohintaan suhteutettu 2019 osinkotuotto 4,23%. UPM on tarjonnut kasvavaa osinkoa vuodesta 2009 alkaen (2012-2014 osinko pysyi samana). Odotan että pitkällä aikavälillä osingonkasvu jatkuu.
Konecranes
  • Sijoitus-case: Konecranes muistuttaa tavallaan erittäin hyvin menestyvää "isoveljeään" Konetta, josta se on divestoitu vuonna 1994. Samalla tavoin kuin Kone, myös Konecranes panostaa isosti huoltoliiketoimintaan. Konecranes on itse asiassa nostureiden kunnossapidon globaali markkinajohtaja. Kaupungistumisen megatrendi on siis tässä liiketoiminnassa vahvasti mukana. Konecranesilla on melko laajasti erilaista koneenrakennusta (nostureiden lisäksi), kuten satamalaitteistoja ja trukkeja. Tämä altistaa sen markkinasyklisille riskeille.
  • Osinko-case: Päivän ostohintaan suhteutettu 2019 osinkotuotto 4,23%. Konecranesin osinko on noussut vuodesta 2007 lähtien. Välillä se on ollut pari vuotta tasaisena, kuten viimeiset kaksi vuotta. Samoin kuin UPM:n osalta, odotan Konecranesin nostavan osinkojaan pitkällä aikavälillä. Ensi vuonna saattaa osinko tosin pysyä samana.

Näiden ostosten myötä koko osakesäästötilin kapasiteetti on käytetty. Merkittävä ajoitusriski tuli otettua. Tulen jatkossa seuraamaan muutaman kerran vuodessa tarkemmin OST:n kehitystä, erityisesti silloin kun sijoitan osinkoja takaisin salkkuun. Pitkässä juoksussa uskon että tällä salkulla tulee olemaan hyvä kokonaistuotto.

Mitäs muut ovat poimineet osakesäästötilille? Kuka haluaisi kertoa omista valinnoistaan? :)