sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Jarruja päälle

Osakemarkkinoiden syklit kulkevat tyypillisesti 5-10 vuoden jaksoissa. Nousujakso on usein pidempi, jota seuraa sitten nopeampi romahdus. Molempiin suuntiin tapahtuu tyypillisesti sahausta ja "vääriä hälytyksiä" matkan varrella. Jo nyt voidaan sanoa että nykyinen nousumarkkina on poikkeuksellinen, erityisesti jos tarkastellaan maailman suurimpia osakemarkkinoita eli jenkkipörssejä.

Se on ensinnäkin poikkeuksellinen kestoltaan. Nykyisellään ainoastaan vuonna 1987 alkanut nousumarkkina on ollut pidempi kuin nykyinen, vuonna 2009 alkanut . Se on myös tarjonnut poikkeuksellisen hyviä tuottoja, erottuen samalla tavalla aiemmista nousukausista (tässä koottua, joskin vähän vanhaa dataa aiheesta).

Kolmas asia mikä tekee nykyisestä nousumarkkinasta poikkeuksellisen, on keskuspankkien (FED, EKP) tarjoama vetoapu. Kvantitatiivinen elvytys ja nolla/miinuskorot ovat uusi tilanne markkinoilla. Tämä on ajanut sijoittajia etsimään tuottoja riskisijoituksista, koska vähäriskisten sijoitusten tuotot ovat nollan tuntumassa tai miinuksella. Viime aikoina on alettu olla sitä mieltä, että tämä politiikka on ollut onnistunutta sekä USA:ssa, että alkanut vaikuttaa positiivisesti myös Euroopassa. Tämä siis talouden elpymisen osalta. Osakekursseissa tämä on näyttäytynyt sitten aivan järisyttävän hyvinä ja pitkäkestoisina tuottoina.

Allekirjoittaneen salkku on kasattu pääosin tämän historiallisen nousumarkkinan aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta omaan ajattelutapaan ja toimintaan. Jokainen vuosi toisensa jälkeen salkkuni pääoma on kasvanut, ja tähän liittyy kiinteästi jatkuvasti taustalla hyrräävä nousumarkkina. Asiaa on syytä tarkastella kriittisesti.
  • Kokemani laskukaudet (vaikkapa 2015 Euroopassa) ovat olleet lyhytkestoisia ja tarjonneet hyviä ostopaikkoja ennen seuraavaa nousua. Tästä syystä olen tottunut ryntäämään markkinoille joka kerta kun hieman reilumpi lasku on tapahtunut. Tämä on ollut toistaiseksi erinomainen asia. Jatkossa tämä voi muodostua ongelmaksi, jos tyhjennän kassan vaikkapa siinä vaiheessa, kun isommasta laskumarkkinasta on menty vasta ensimmäinen kolmannes. Kyyti voi olla kylmää ja olo orpo, kun sotakassa on kuivunut alkumetreillä.
  • Riskinottohaluni on kasvanut salkun pääoman karttumisen kanssa. Ihan viime aikoina olen tehnyt uusia osakeostoja - itse asiassa ihan reippaaseen tahtiin. Tämä on sinänsä ihan ok, sillä yksittäiset lisäsijoitukset ovat varsin pieniä salkun pääomaan verrattuna. Tästä voi kuitenkin seurata isossa kuvassa sokeutuminen markkinariskille, vaikka yksittäisten osakkeiden riskit ovatkin hajautettu.
  • Olen alkanut ottamaan myös merkittäviä yksittäisiä osakeriskejä mm. uusiin listautujiin (Suomen Hoivatilat, Heeros) sekä muuten riskipitoisiin yrityksiin (kuten aiemmin tällä viikolla FB, Zalando & Twitter). Usein tällaisia sijoituksia tehdään hyvin paljon erityisesti nousumarkkinan huipulla.
Nämä ongelmat lienevät tuttuja myös muille ja toteutuvat jokaisen syklin kohdalla enemmän tai vähemmän. Eri asia on sitten se, että kuinka hyvin pystymme tunnistamaan mahdollisia virheitä omassa sijoituskäyttäytymisessämme. Itse pysähdyin tänään pohdiskelemaan näitä asioita kriittisesti. Lopputulos on se, että minulla taitaa olla niinsanotusti "mopo karannut käsistä" sijoitusten suhteen. Vaikka vuoden alussa asetin tavoitteeksi käteiskassan keräämisen 20 Keuroon sekä uusien sijoitusten ohjaamisen kohti tavoiteallokaatiota, niin loppujen lopuksi olenkin intoutunut ostamaan salkkuun uusien yritysten osakkeita.

Nyt on aika laittaa jarrut päälle. 

ETF-kuukausisijoitukset (1000 e/kk) saavat virrata normaalisti, mutta muuten ohjaan lisäsijoitukset käteiskassaan. Yritän parhaani, etten etsi, seuraa tai kehittele uusia osakeideoita. Odottelua voisi myös helpottaa aiemmin lanseeraamiini osto-ohjelmiin (VNQ, VNQI, CRBN) sitoutuminen. Näissä on seuraavat ostotasot melko kaukana ja hyvä niin. Jos markkinat laskisivat niille tasoille, silloin olisikin oikea aika toimia.

Katsotaan miten tämä "projekti" onnistuu. Onko muilla samanlaisia ajatuksia tai ongelmia? Minkälaisia ratkaisuja olette tehneet, jos minkäänlaisia?

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Alustatalouden tripla: Facebook, Twitter & Zalando

Alustatalous (eng. platform economy) viittaa digitaalisten alustojen päälle rakennettuun liiketoimintaan, joka yhdistää eri markkinaosapuolia ja ihmisiä vuorovaikutukseen helposti skaalautuvalla tavalla. Arvon luonti perustuu usein ns. verkostovaikutuksiin eli käyttäjien ja sisällöntuottajien määrän lisääntyessä kaikkien kokema arvo kasvaa (mieti tässä esim. Applen sovelluskauppaa). Tästä arvosta sitten pääsevät siten hyötymään sekä erilaiset käyttäjät, kolmannet osapuolet, sekä luonnollisesti alustan tarjoaja. Alustatalouden yritykset ovatkin nykyään nouseet maailman arvokkaimpien yritysten kärkeen (mm. Amazon.com, Facebook ja Google/Alphabet).

Itse olen pysytellyt osakepoimintojen osalta pitkälti näistä yrityksistä erossa. Jälkikäteen ajateltuna se on ollut merkittävä virhe. Esimerkiksi Amazon.comia, Googlea tai Facebookia olisi todellakin kannattanut hankkia silloin kun nämä listautuivat ja myöhemminkin. Nämä yritykset ovat aidosti muuttaneet maailmaa ja koskettavat melkein jokaista meistä tavalla tai toisella. Microsoftia sentään olen tajunnut hankkia, ja tämä on ollut paras yksittäinen ulkomainen osakepoimintani (170 % plussalla). Tein eilen ja tänään yhteensä kolme osakeostoa, jolla laitoin salkun alustatalouden osastoa kerralla kuntoon.

Ostin eilen Zalandoa Xetrasta n. 1500 eurolla, 36,65 e/kpl. Zalando on saksalainen vaatteisiin keskittyvä verkkokauppa, joka on ollut kovassa nosteessa viime vuosina. Zalandolla on nyt n. 1% osuus koko euroopan vaatekaupasta, ja yrityksen tavoitteena on nostaa tämä 5 %:iin. Olen erityisesti tykästynyt Zalandon uusimpaan kasvustrategiaan. Zalando tarjoaa omaa alustaansa muiden vaatekauppojen - ml. pienten "kivijalkakauppojen" - käyttöön, joka tarkoittaa sitä että asiakkaalle on saatavilla hyvin laaja valikoima, joka ei jää Zalandosta kiinni. Zalando tietenkin ottaa oman siivunsa näistä transaktioista. Tämä muistuttaa hyvin paljon sitä tapaa millä Amazon.com kohosi globaalin verkkokaupan kuninkaaksi (Amazon tarjoaa muiden tuotteita omilla tuotesivuillaan).

Tänään ostin jenkkipörssistä sekä Facebookia että Twitteriä molempia reilulla tuhannella dollarilla. FB:tä hintaan 136,95 dollaria /osake ja Twitteriä 15,84 dollaria /osake.  Nordnetilla on menossa kampanja, jossa on tarjolla ilmaiset välityspalkkiot FB:n, juuri listautuneen Snapchatin sekä Twitterin osalta. Olin jo päättänyt ostaa Twitteriä aiemmin, joten tämä tarjous tuli ihan sattumalta vastaan. Twitterin osake on juuri nyt varsin alamaissa, sillä käyttäjämäärän kasvu on sakannut ja jäänyt reiluun 300 miljoonaan käyttäjään. Lisäksi Twitterin ympärillä velloneet ostohuhut ovat myös rauhoittuneet. Itselläni kuitenkin on luottoa Twitteriin, sillä siitä on tullut varsin vaikutusvaltainen alusta erityisesti politiikan, journalismin ja julkisuuden henkilöiden kanavana. Oletan että Twitter saa liiketoimintamallinsa kuntoon, tai sitten joku toinen yritys ostaa sen jossain vaiheessa.

Samalla kun ostin Twitteriä vahvistui päätös hankkia myös Facebookia (ja osin toki Nordnetin tarjous helpotti asiaa). Olen seuraillut Facebookin menestyskulkua sivusta ja se on aina ollut "liian kallis". Niin se on varmasti nytkin, mutta toisaalta uskon että tulevaisuudessa FB tulee olemaan yhä vain hallitsevampi alusta, jota ei helposti syrjäytetä. Muun muassa WhatsApp:in ostaminen oli todella hyvä liike Facebookilta.

Viime aikoina olen innostunut osakeostoksille varsin usein. Nyt yritän pitää vähän hengähdystaukoa. Katsotaan josko olisi malttia siirrellä kevään osinkoja käteiskassaan...

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

200 Keuron raja rikki - taloudellinen riippumattomuus saavutettu?

Yleensä seuraan ja päivitän salkun arvoa kvartaaleittain. Tässä tapauksessa kuitenkin päivitin salkun arvon kesken kvartaalia ajan tasalle. Nyt kyseessä on nimittäin erityistapaus - salkun arvo ylitti 200 000 euron merkkipaalun! Tämä on ollut itselleni tärkeä lukema, sillä asetin sen tavoitteeksi itselleni blogin alkumetreilla vähän yli seitsemän vuotta sitten. Nopeasti se aika lopulta vierähti ja tavoite täyttyi :)

Ensimmäinen 100 000 euroa tuli täyteen toukokuussa 2013 (kts. merkintä). Tämän saavuttamiseen meni n. viisi vuotta, sillä aloittelin sijoitustoimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2008. Tämän toisen satatonnisen saavuttamiseen meni sitten vähemmän aikaa, n. 3,5 vuotta. Niinhän sitä sanonta kuuluu, että ensimmäinen satatonnia on vaikein, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvatus on helpompaa. Toki takana on ollut ensimmäistä vuotta lukuunottamatta nousukautta, joka on auttanut varallisuuden kartuttamisessa.

Kiinnostava kysymys kuuluukin, että olenko nyt taloudellisesti riippumaton? Tämä on sikäli kutkuttava ajatus, että se voisi periaatteessa olla mahdollista. Asun omistusasunnossa, joka on käytännössä velaton (=oma osuuteni asuntovelasta on sen verran pieni, että voin maksaa sen vaikka huomenna käteiskassalla). Lisäksi puolisoni käy töissä, eli taloudellinen riippumattomuus voisi osaltani tarkoittaa sitä, että kattaisin omat osuuteni talouden kuluista osinko- ja myyntituloilla.

Olen pohtinut 200 Keuron tavoitetta ja taloudellista riippumattomuutta ainakin kolmessa aiemmassa blogikirjoituksessa. Reflektoin tässä tavoitteen saavuttamista näiden aiempien ajatusten valossa.

Alkuperäinen postaus vuodelta 2010: Tässä asetin ensimmäisen kerran tavoitteeksi 200 Keuron salkun.

Postaus sisälsi kaksi oletusta: 6% vuosittainen arvonnousu ja 2% netto-osingot. Verojen jälkeen 200 Keuron salkku tuottaisi näillä oletuksilla 8400 euroa arvonnousua nettona sekä 4000 euroa osinkoja. Kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaisi n. 1000 euron nettotuloja kuussa jos ajatellaan että salkusta myydään arvopapereita nousua vastaavalla summalla osinkotulojen lisäksi.

Koska salkussani on paljon osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ei yllä mainitun esimerkin osinkomäärä toteudu aivan näin suurena (viime vuonna netto-osingot n. 2500 euroa). Toisaalta uudelleensijoittavia instrumentteja myymällä päästään melko lailla samaan lopputulokseen.

1000 euron nettotulot kuukaudessa ovat sinänsä melko realistinen oletus, ainakin historiallisten tuottojen valossa. Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi neljän vuoden laskukauden osuessa kohdalle voi pääoman myyminen elinkustannusten kattamiseksi olla huono idealta salkun kutistuessa sekä arvonlaskun, että ostojen takia. Pahimmillaan salkku ei palautuisi seuraavassa nousussa enää riittävän suureksi, että kuormasta voisi syödä entiseen malliin. Tästä syystä en pidäkään 200 Keuron salkkua vielä käytännössä riittävänä taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka teoriassa tietyillä reunaehdoilla näin olisikin.

Vuonna 2013 mietin tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden käytännön toteutusta 200 Keuron salkulla.

Tuolloin laskeskelin että oma osuuteni taloutemme kuluista on n. 600 euroa kuukaudessa. Tämähän olisi huomattavasti pienempi kuin esim. yllä laskettu 1000 euroa /kk, ja tarkastelu kestäisi vieläkin pienemmän tuotto-odotuksen. Jopa 5 % nettotuotto osingot ja myynnit huomioiden riittäisi n. 600 euron kuukausituottoihin 200 Keuron salkulla.

Voiko 600 eurolla kuukaudessa oikeasti elää? Uskoisin sen kyllä olevan mahdollista, varsinkin jos taloudessa on toinen ihminen joka saa säännöllistä kuukausituloa. Useat kulut menevät puoliksi ja tuovat "suuruuden ekonomiaa". Lisää uskoa tähän tuo se, että monet ihmiset ihan oikeasti elävät näin pienillä tuloilla, erityisesti juuri sellaisissa talouksissa missä toinen käy töissä.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että ovatko näin pienet kuukausimenot / tulot sellaisia, miltä haluan "taloudellisen riippumattomuuden" näyttävän ja tuntuvan? 

Viime kesänä päivitin tavoitetta 500 Keuroon: Tämä liittyi yllä olevaan kysymykseen, johon olen vastannut mielessäni "ei". Eli en todellakaan halua kituuttaa pienillä tuloilla jonkin kummallisen taloudellisesti riippumattoman ideologian takia :)

Päivitin tästä syystä tavoitteen jo hyvissä ajoin 500 Keuroon ennen 200 Keuron merkkipaalun saavuttamista. Puolen miljoonan salkku tarkoittaisi 1750 euron kuukausituloja nettona erittäin konservatiivisella 6% tuotto-odotuksella (ml. osingot) ja 30% pääomaveroilla. Tämä alkaisi jo riittää mukavaan elämään.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että tarkoittaako taloudellinen riippumattomuus päivätöiden lopettamista ja täysin pääomatuloille jättäytymistä? Vai tarkoittaako se sitä, että jälkimmäinen on mahdollista milloin tahansa, mutta tätä valintaa ei tarvitse tehdä?

Tällä hetkellä tilanteeni on se, että viihdyn töissäni enkä ole oikeasti kiinnostunut pääomatuloille "putoamisesta", vaikka tämä olisikin pehmeä pudotus. Aionkin jatkaa siis samaan malliin kuin ennenkin, ja tämä blogi tulee täten dokumentoimaan matkaani kohti puolen miljoonan sijoitusomaisuutta.

Muitakin tavoitteita saattaa matkan varrella tulla. Voi olla, että jossain vaiheessa päätän oikeasti jättäytyä pois ansiotöistä, mikä tarkoittaisi salkun kasvun merkittävää hidastumista. Tämä tuntuu nyt varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta koska se on teoriassa mahdollista, en halua sulkea sitä täysin pois. Toinen vaihtoehto on ottaa yhä vain isompia taloudellisia tavoitteita. Minulla on vielä yli 30 vuotta aikaa viralliseen eläkeikään, eli mahdollisuuksien rajoissa on tulla "miljonääriksi alle viisikymppisenä" :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Tämä blogi tulee edelleenkin dokumentoimaan sijoitustoimintaani anonyymisti ja todelliset euromäärät ja ostot avoimesti kertovana. Tämä konsepti on toiminut minulle hyvin ja kannustanut pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Luulempa, että salkku ei olisi nyt 200 Keuroa, ellen olisi tätä blogia aikanaan aloittanut!

maanantai 6. helmikuuta 2017

Osto: Brown Forman

Ostin reilulla tuhannella dollarilla Brown Formania (äänivallaton b-sarja) hintaan 45,52 dollaria/osake. Brown Forman ei välttämättä monelle sano mitään nimensä perusteella. Todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi Jack Daniels -viski ja Finlandia Vodka ovat tuttuja, joko oman kulutuksen kautta tai muuten vaan :)

Itse olen seuraillut Brown Formania ostoaikeissa jo pidempään. Kuten monet laadukkaiden ja kestävien brändien omistajat, tätä ei todellakaan saa halvalla. Nyt kuitenkin päivän hinta on lähellä kahden vuoden pohjia, ja en viitsinyt enää odotella ostoa. Jos kurssi tästä laskee, niin ostetaan sitten lisää!

Brown Forman on ns. osinkoaristokraatti. Tämä tarkoittaa jenkkimäärityksen mukaisesti yritystä, joka on kasvattanut vuotuisia osinkojaan vähintään 25 vuotta putkeen. Brown Formanin tapauksessa tätä on jatkunut jo yli 30 vuotta, keskimääräisen osingonkasvuvauhdin ollessa 8 % vuodessa (kts. analyysiä tästä). Itse uskon osinkojen kasvun jatkuvan vastakin.

Lyhyen aikavälin riskejä Brown Formaniin liittyy dollarin vahvuus: suurin osa yrityksen tuotoista tulee USA:n ulkopuolella, siinä missä esim. Jack Danielsia valmistetaan USA:n mantereella. Yhdenlainen riski on myös se, että alkoholin kulutus laskisi globaalisti, tai kuluttajien makutottumukset vaihtuisivat muunlaisiin juomiin. Toisaalta laadukkaita ja hyvän brändin omaavia alkoholijuomia kulunee jatkossakin, ja Brown Formanin portfolio näyttää (ja maistuu) ainakin minusta hyvältä :)

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Toinen osto DXSV:tä - eurokorkojen shorttistrategia jatkuu

Ostin viime marraskuussa ensimmäisen erän DXSV:tä (kts. merkintä). Tänään ostin toisen saman kokoisen potin eli 18 kpl hintaan 80,46 e/kpl (vajaalla 1500 eurolla).

DXSV on ETF, jonka arvo päivittäin vastaa käänteisenä long-positiota euroalueen valtionlainoissa. Tällöin kunkin päivän heilahtelu vastaa "short" -positiota. Ideana on, että silloin kun euroalueen lainat ovat nousussa, tämän ETF:n arvo nousee. Näkemykseni on, että euroalueen lainat ovat nousussa vielä pitkään.

En aio tehdä tästä näillä näkymin isoa sijoituscasea, sillä (daily) short-positioiden ottaminen menee vähän kikkailuksi, eikä vastaa sijoitusfilosofiaani kovin hyvin. Mutta poikkeus vahvistaa säännnön, näinhän sitä sanotaan! Ehkäpä teen tänä vuonna vielä yhden lisäoston tähän, varsinkin jos korot vielä jostain syystä niiaisivat.