tiistai 10. huhtikuuta 2018

Low Carbon indeksi -ETF europörssistä?

Globaali low carbon -indeksi on mielestäni mainio sijoitusidea (kts. aiempi sijoituscase tästä). Ideana on globaalisti hajautettu markkina-arvopainotus, mutta josta on poistettu yritykset joissa on "hiiliriskiä". Tulevaisuudessa runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavat yritykset ovat todennäköisesti ahtaalla, vaikka tämän hetken Trump-todellisuus ei sitä tuekaan.

Aiemmin olin löytänyt tähän sijoituscaseen mainion iSharesin ETF:n tikkerillä CRBN. Kuten tiedämme, tällä hetkellä jenkkipörssit ovat ikävä kyllä kiinni suomalaiselta retail-sijoittajalta sääntelysotkujen takia. Olenkin etsinyt CRBN:lle korvaajaa.

Nyt löysin Xetrasta melko hyvän vaihtoehdon tikkerillä LWCR. Kyseisen ETF:n koko nimi on "Amundi Index Equity Global Low Carbon UCITS ETF DR" (kts. informaatiosheet tästä). 

Total expense ratio (TER) tässä on 0,25% pa, ja osingot uudelleensijoitetaan. Verrattuna CRBN:ään jossa TER oli 0,2% mutta osingot maksetaan ulos, on tämä hieman edullisempi veroseuraamusten takia. 

Merkittäviä erojakin löytyy. CRBN seuraa "MSCI ACWI Low Carbon Target" -indeksiä, siinä missä LWCR seuraa indeksiä "MSCI World Low Carbon Leaders Index". Näissä on erona taustaindeksi, mistä hiiliriskiset yritykset on poistettu. Ensin mainittu sisältää myös kehittyvät markkinat, siinä missä jälkimmäinen pelkästään kehittyneet. Suurimmat sijoitukset ovat joka tapauksessa samoja isoja jenkkiyhtiöitä markkina-arvopainotuksesta johtuen. Toinen ero on se, että LWCR on swap-pohjainen ETF, joita pidetään korkeampiriskisinä kuin fyysisesti replikoituja ETF:iä, kuten CRBN.

LWCR:ää parempaa globaalisti hajautettua low carbon -ETF:ää en ole onnistunut löytämään. Jos muita vaihtoehtoja löytyy europörsseistä niin kuulisin niistä mielelläni? Seuraavassa laskusuhdanteessa olisi nimittäin mielessä ostaa LWCR:ää tai vastaavaa ihan merkittävä summa.

perjantai 30. maaliskuuta 2018

2018 / Q1: Salkku kasvoi hieman

Vuoden 2018 ensimmäinen kvartaali on paketissa. Salkun kokonaisarvo nousi nyt ensi kertaa yli 230 000 euron, vuodenvaihteesta nousua oli 1791 euroa.

Kvartaalin vertailulaskentaa vääristää se, että merkkasin Ahtiumin osakkeet nyt lopullisesti tappioksi*. Tällöin Ahtiumin hankintahinta siirtyi pois salkun hankinta-arvosta ja Ahtiumista kirjautui reilu neljän tonnin tappio salkun kumulatiiviseen tuottoseurantaan (blogin oikeassa palkissa). Näistä syistä salkun hankinta-arvo nousi laskennallisesti vain hiukan, vaikka tein kvartaalin aikana uusia sijoituksia kahteen uuteen ETF-rahastoon, Koneeseen ja Constiin, sekä normaalisti ETF-kk-sijoituksiin.

Alla oleva kuvio esittelee joka tapauksessa salkun kehityksen ajan yli. Kvartaalin aikana hermoiltiin mm. FED:in koronnostoista ja Trumpin lietsomasta kauppasodasta. Tästä syystä varsinkin jenkkimarkkinoilla oli turbulenssia. Tästä huolimatta salkku jatkaa edelleen nousuaan, tällä kertaa eniten lisäsijoitusten avulla.

* Ahtium meni konkurssiin Maaliskuun alussa, mutta verottaja ei ole vielä vahvistanut milloin tappion voi vähentää verotuksessa (kts. verottajan tiedote). Olettaisin että tämän vuoden aikana pesänjakaja saa työnsä valmiiksi ja homma on tältäkin osin selvä.

tiistai 27. maaliskuuta 2018

Konetta vihdoinkin salkkuun sekä muita ostoja & myyntejä

Kone on ärsyttävä firma. Vuosi toisensa jälkeen se parantaa liiketoimintaansa ja osinkoaan (vuodesta 2009 osinko on noussut joka vuosi). Samoin osakekurssi on ollut reippaassa nousussa finanssikriisistä lähtien. Minun on aina tehnyt mieli ostaa Konetta, mutta joka kerta ongelmaksi on muodostunut kurssikäyrän tuijottaminen, eli takana on nousua ikään kuin liikaa.

Nyt viimeiset kaksi vuotta Koneen osakekurssi on pyörinyt 40 euron ja n. 47 euron välissä. Kun eilen osakekurssi lähestyi tasalukua 40, päätin vihdoin liittyä omistajien joukkoon. Ostin konetta 35 kpl hintaan 40,08 euroa, yhteensä n. 1410 eurolla.

Tein eilen myös toisen oston - hankin Constin takaisin salkkuun. Loppuvuonna realisoin tappiolla olevia omistuksia jolloin Consti sai mennä. Alkuperäinen ajatus korjausrakentamisen pidemmän aikavälin potentiaalista ei ole kuitenkaan poistunut. Hankin Constia n. 1500 euron potin.

Tein lisäksi kaksi myyntiä. Luovuin euroalueen pitkän koron indeksejä kontraavasta DXSV-ETF:stä. Parin vuoden omistuksen aikana tämä tuotti tappiota n. 200 euroa. Indeksit eivät ole lähteneet ennakoimaani reippaaseen nousuun, ja lähiaikoina tämä kehitys ei välttämättä ole myöskään merkittävää. Käytän nämä varat mieluummin muualle, vaikkapa Koneen osakkeisiin :) DXSV:n myynnistä tuli 4361 euroa.

Luovuin myös Silmäasemasta. Hyvän alun pörssitaipaleella saanut osake upposi ennakoitua huonomman tuloksen/näkymien takia. Vähän tässä on samaa listaushuuman makua kuin vaikkapa Roviossa. Monet listaukset lähtevät tätä nykyä rytinällä liikkeelle, mutta sitten jonkun ajan päästä selviää että liiketoiminta ei olekaan ihan niin merkittävässä kasvussa kuin listaushetkellä anteihin osallistuvat olettivat. Akateeminen tutkimuskin tukee tätä seikkaa - listaukset tuottavat aluksi muuta osakemarkkinaa paremmin (erityisesti 1. päivänä!), mutta sitten pidemmällä aikavälillä huonommin. Tästä myynnistä tappiota tuli 261 euroa.

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Suomi-osingot 2018

Tämän vuoden suomi-salkun osingot alkavat olla selvillä. Yhteensä tulen saamaan osinkoja ja pääomanpalautuksia 2244 euroa. Viime vuonna osinkotuloja tuli kolme euroa vähemmän, eli mistään isosta kehityksestä ei voida puhua :)

Toisaalta salkustani on poistunut yksi iso osingonmaksaja, kun Sponda poistui pörssistä yrityskaupan myötä. Lisäksi en ole tehnyt merkittäviä lisäyksiä suomi-salkkuun muutoin, pois lukien osallistuminen Silmäaseman ja Terveystalon anteihin. Näistä yhtiöistä reilumpia osinkoja saanee odotella vielä jonkun aikaa.

Mielenkiintoisena uutuutena on lisääntyvä tapa maksaa osinkoja useassa erässä. Salkustani Citycon maksaa osingot (tai itseasiassa pääomanpalautuksen) ulos neljässä erässä, Cargotec ja Neste kahdessa erässä eli puolet keväällä ja toinen puoli syksyllä. Tämä on mukava juttu erityisesti sijoittajalle, jonka ansioista osinkotulot ovat merkittävä erä. Itsellänihän näin ei ole, eli ainakin toistaiseksi osinkojen hajautuminen ympäri vuotta ei ole erityisen hyödyllistä. Salkun edelleen kasvaessa tämä on kuitenkin tapa hajauttaa osinkotulojen kertymistä.

Alla olevassa taulukossa näkyy suomisalkkuni yritysten osinkojen kehitys viimeisen kolmen vuoden ajalta. Merkkasin vihreällä osinkojen korotukset. Melkein kaikki korottivat osinkojaan. Tämä ei ole yllättävää, koska talous on ollut hyvässä vedossa. Euromääräisesti isoimmat osingot minulle tulee Fortumilta, Nesteeltä ja Nordea Bankilta, jokaiselta yli 300 euroa.


tiistai 6. maaliskuuta 2018

Ahtium konkurssiin - osa oppirahoista takaisin

Ahtium eli entinen Talvivaara hakeutui tänään konkurssiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi suosituimmista kansanosakkeista poistuu vihdoin pörssistä erittäin pitkän hiljaisen kauden jälkeen. Toivohan tästä oli mennyt jo ajat sitten, kun tuottoisat osat siirrettiin valtion omistukseen Terrafameen.

Itse olin yksi niistä tuulipukusijoittajista, jotka ostivat Talvivaaraa laskevaan kurssiin. Muistan vielä nämä ajat. Useat ihan uskottavatkin tahot kirjoittelivat Talvivaarasta hyvänä sijoituscasena, ja itse ajattelin tästä tulevan pitkäaikaisen ja tuottoisan sijoituksen. Toisin kävi. Tuli maksettua oppirahat.

Oppirahojen maksun totesin jo vuonna 2013 kun Talvivaara haki yrityssaneeraukseen. Tästä meni vain vähän aikaa, kun osakkeen päivittäminen lopetettiin pörssissä. Viimeiset n. neljä vuotta onkin sitten odoteltu konkurssiuutisia.

Nyt ne sitten tulivat ja pääsen kirjaamaan reilun tappion kirjanpitooni - uskomattoman ja nolon summan: 4097 euroa! Tässä summassa on kuitenkin lohtuna se, että saan vähennettyä sen pääomaveroista. Ja nykysääntöjen mukaan tämä pätee myös osinkoihin. Eli jos voitollisia myyntejä ei tule, niin parin vuoden osingot saan nyt sitten verottomana.

Ehkäpä Talvivaara-Ahtium casesta on tullut opittua jotakin. En ole viime aikoina sijoittanut uusiin yrityksiin isoja summia laskevaan kurssiin. Täytyy yrittää pitää järki mukana vastakin.