perjantai 15. syyskuuta 2017

Terveystalon anti - olen näillä näkymin mukana

Saimme lukea mediasta (kts. esim tämä ja tämä), että Terveystalo on seuraava helsingin pörssiin listautuva yritys.

Terveydenhuolto on yksi varmoista megatrendeistä Suomessa. Väki vanhenee ja vaurastuu, ja käyttää siksi enenevässä määrin terveydenhuolto- ja lääkäripalveluja. Tähän megatrendiin liittyen osallistuin aiemmin sekä Silmäaseman että Suomen Hoivatilojen osakeanteihin, joista erityisesti jälkimmäinen osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. Aion osallistua näillä näkymin myös Terveystalon antiin.

Annista kerrotaan Kauppalehden sivuilla näin:

Anti koostuu uusista osakkeista ja osakemyynnistä. Tavoitteena on kerätä 100 miljoonaa euroa.

Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen mukaan listautumisanti laajentaisi omistuspohjaa ja mahdollistaisi kasvumahdollisuuksien tavoittelemisen.

"Tavoitteena on edistää yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti strategiaansa ja pysyä kehityksen etulinjassa laatustandardien ja hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa ja lääketieteellisen laadun tulosten julkaisemisessa Suomessa, minkä yhtiö odottaa edistävän kasvua pitkällä aikavälillä", yhtiö tiedottaa.

Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan sekä osakemyynnistä, jossa eräät Yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, että osakeannista, jossa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita.

Listautumisannin yhteydessä tavoitteena olisi kerätä osakeannilla noin 100 miljoonaa euroa.
Neljä institutionaalista sijoittajaa ovat sitoutuneet tulemaan ankkurisijoittajiksi listautumisannissa - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Hartwall Capital Oy Ab, Rettig Group Oy Ab ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Ankkurisijoittajat ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita lopulliseen merkintähintaan mahdollisessa listautumisannissa tietyin edellytyksin ja ehdolla, että yhtiön koko osakekannan arvostus on lopullisella merkintähinnalla enintään 1 250 miljoonaa euroa.

Ankkurisijoittajien sitoumuksien määrät ovat suhteellisia osuuksia seuraavasti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (enintään noin 11,3 % osakeomistuksen kokonaismäärän ollessa 15,0 % mukaan lukien olemassa oleva osakeomistus), Hartwall Capital Oy Ab (10,1 %) ja Rettig Group Oy Ab (10,1 %).

Neljännen Ankkurisijoittajan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon sitoumus on määrältään 50 miljoonaa euroa.

Yhteensä Ankkurisijoittajien sitoumukset olisivat noin 444 miljoonaa euroa tai noin 36 % osakkeista Yhtiön koko osakekannan (annista saatavien varojen jälkeen ja pois lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) arvostuksen ollessa 1 250 miljoonaa euroa.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Osto: Omega Healthcare Investors

Heinäkuun alussa kirjoittelin yrityskaupan takia realisoituneesta "pikavoitosta", kun Amazon.com teki ostotarjouksen Whole Foodsista. Tämä kauppa on nyt toteutunut ja Nordnetin sijoitustilille oli tipahtanut 840 dollaria entisten kertyneiden osinkojen lisäksi. Vaikka markkinatilanne ei juuri nyt ole otollinen lisäostoille näin keskimäärin, niin tunsin kiusausta tehdä oston johonkin seuraamiini dollarissa noteerattuihin yhtiöihin.

Ostin tänään 45 kpl Omega Healthcare Investorsia (OHI) kurssiin 31,44 (yhteensä reilut 1400 dollaria). Muut sijoitusbloggarit ovat huomanneet tämän sijoituscasen jo aiemmin, ja mm. Herkuilleperso Piensijoittaja on kirjoittanut aiheesta useasti (kts. esim. tämä, tämä ja tämä). OHI on mielestäni erittäin mielenkiintoinen ostocase monellakin tavalla.

Ensinnäkin, se on ns. healthcare REIT, eli REIT-muotoinen asuntosijoitusrahasto, joka keskittyy hoiva-alan kiinteistöihin. Vähän niinkuin kotimainen Suomen Hoivatilat Oy, mutta huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. OHI operoi laajasti eri puolilla jenkkilää ja pienimuotoisesti myös Isossa Britanniassa.

Toisekseen, OHI:n kurssikehitys on laahannut suunnilleen samalla tasolla viimeiset kolme vuotta, siinä missä muu REIT-markkina ja yleinen kurssikehitys on ollut noususuuntaista. Tämä johtuu mm. terveyshuoltosektorin poliittisista riskeistä, joita Trumpin hallinto ja mahdollinen Obamacaren kumoaminen voi tuoda tullessaan. OHI:n tulot kun tulevat suurelta osin julkiselta sektorilta. Tästä huolimatta näkisin hoivakiinteistöille vahvan pitkän aikavälin sijoituscasen.

Kolmanneksi, OHI on hyvällä matkalla osinkoaristokraatiksi (jo 15 vuotta peräkkäisiä osingon korotuksia). Osinkotasot ovat myös tällä hetkellä todella korkeissa lukemissa, mm. kurssikehityksen takia. Päivän kursseilla vuosittainen osinko on jopa 8,1 %.

tiistai 15. elokuuta 2017

Lisäosto: YIT

Ostin tänään 110 kpl YIT:n osakkeita kurssiin 6,98 e/kpl. Nämä tulevat aiempien 150 osakkeen lisäksi, joita ostin suurinpiirtein samaan kurssiin viime vuoden syyskuulla (kts. alkuperäinen sijoituscase tästä).

YIT:n lisäostoon houkutteli varsin mielenkiintoinen markkinakehitys. 13.7. YIT antoi positiivisen tulosvaroituksen ja nosti tulosennustettaan tälle vuodelle. Kurssi pomppasi tällöin n. 7,5 euroon. Nyt kurssi on tullut takaisin 7 euron tietämille.

Suomalaisella rakennussektorille menee tällä hetkellä lujaa, ja uskon että tämä tuuli tarttuu myös YIT:n purjeisiin. YIT osti myös hiljattain Lemminkäisen, joten kyseessä on todellinen rakennusalan jättipeluri. Tulevina vuosikymmeninä tästä kombosta lienee mukavasti osinkoja luvassa.

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Tavoitteet vuodelle 2017 - välikatsaus

Asetin vuoden alussa neljä tavoitetta vuodelle 2017, ja nyt kesällä on hyvä paikka katsastaa missä mennään näiden suhteen.

Osakesalkku yli 200 Keuroa. Reippaiden kurssinousujen ja alkuvuoden lisäsijoituksien takia tämä tavoite ylittyi jo helmikuussa. Osakkeiden kohta vuosikymmenen kestänyt noususuhdanne tuntuu vielä jatkuvan. Ja sehän minulle toki sopii, antaa voittojen rullata!

Käteiskassa 20 Keuroa. Tällä rintamalla ei edistystä ole tapahtunut, vaan käteiskassa on edelleen kymppitonnin paikkeilla. Loppuvuoden aikana tuntuu hieman vaikealta saavuttaa tätä tavoitetta. Yritän silti nostaa käteiskassaa muutamalla tonnilla syksyn aikana.

Salkun allokaatio asteittain kohti tavoitetta. Tässä tapauksessa päädyin muuttamaan tavoiteallokaatiota kohti nykytilaa, eli kasvatin osakepoimintojen tavoiteltua osuutta 30%:iin. Vastaavasti laskin korkosijoitusten tavoitteen 10 %:iin. Uusi tavoiteallokaatio tuntuu erittäin sopivalta, ja ohjaa taustalla lisäsijoitusten tekemistä.

Työntekoon käytetyn ajan vähentäminen kokonaistulojen pysyessä vähintään samana. Kuten tavoitetta asettaessani ounastelin, työntekoon käytetty aika ei ole vähentynyt, vaan on pysynyt haarukassa 40-50 tuntia /viikko. Kesälomia on onneksi tullut vietettyä ihan kunnolla, mutta kyllä tämä "downshiftaus" -tavoite säilyy edelleen pidemmällä tähtäimellä. Onneksi työnteko maistuu vielä ihan hyvältä (näin kesälomaltakin lausuttuna).

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Tavoiteallokaation viilausta - korkopaino pienemmäksi, osakepoiminnat suuremmaksi

Kesällä on aikaa pohtia sijoitusstrategiaa. Minulla on ollut käytössä 20 % tasaosuuksiin eroteltu tavoiteallokaatio vuodesta 2014 lähtien. Tämä on ollut toimiva ratkaisu sillä se tukee pitkäjänteistä ja tasapainoista sijoitustoimintaa. Ei kaikkia munia yhteen koriin!

Miksi tavoiteallokaatio - tai allokaatio ylipäätänsä - on tärkeää? Tästä voisi puhua enemmänkin, mutta lyhyesti sanottuna (ja tutkimusten mukaan) se käytännössä määrittää salkun tuoton pitkässä juoksussa. Allokaatio - eli arvopapereiden jakautuminen sijoitussalkussa - on siis äärimmäisen tärkeä päätös.

Vuosien varrella olen huomannut että osakepoiminnat ja yksittäisten osakkeiden osto on sen verran mukavaa puuhaa, että minulle ei riitä aiemmin suunnittelemani 20 % osuus salkusta tähän. Samalla 20% korkosijoituksissa kuulostaa suurelta. Tähtäimessäni on 500 Keuron salkku seuraavan vuosikymmenen aikana, enkä halua laittaa lähes sataa tuhatta euroa korkosijoituksiin tällä aikavälillä.

Jatkossa osakepoiminnoille on tavoitteena 30 % salkusta (tällä hetkellä 43%) ja korkosijoituksille 10 % (tällä hetkellä n. 6 %). Alla uusi ja toivottavasti hamaan tulevaisuuteen kestävä tavoiteallokaatio.

Kun tavoiteallokaatio on tiedossa, voi samalla kätevästi arvioida kuinka paljon varallisuutta kuhunkin "lokeroon" tulee kerryttää 500 Keuron salkkuun (salkku nyt 210 Keuroa). Tämä vastaa käytännössä sijoitussuunnitelmaani lähivuosille. Tilanne on seuraava.

Osakepoiminnat: Tämä on suosikkikategoriani, sillä osakkeiden poiminta sattuu olemaan yksi suosikkiharrastuksistani :) Tällä hetkellä osakepoimintoja on n. 90 Keuron edestä ja tavoitteena on kasvattaa tämä 150 Keuroon (30 % 500 Keuron salkusta). Tämä tulee olemaan "helppoa", sillä nytkin on koko ajan mielessä uusia osakehankintoja. Jarru on päällä lähinnä markkinatilanteesta johtuen.

Kehittyneet markkinat: Tässä kategoriassa sijoitukseni on indeksoitu edullisilla ETF:illä. Euroopan markkinoilla käytössä DXET ja DX2J, jenkeissä IJS. Sijoituksia on lähes 40 Keuron edestä, ja 100 Keuroon on vielä matkaa. Jatkuvat kuukausisijoitukset kahteen ensin mainittuun auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Jenkkeihin laitan rahaa lisää seuraavassa kunnon rommauksessa.

Kehittyvät ja frontier-markkinat: Myös tässä kategoriassa sijoitukset on hoidettu pääasiassa matalakuluisilla ETF:illä. Suurin sijoitus on Nordnetin kuukausisijoituksissa virtaava kehittyvien markkinoiden yleis-ETF IS3N. Lisäksi sijoituksia on ETF:ien kautta frontier (FM) ja Vietnam (VNM) -indekseihin. Tässä kategoriassa olen myös tehnyt pienehköt sijoitukset Seligsonin aktiivisiin rahastoihin Russian Prosperityyn ja Tropico LatAmiin. Sijoituksia tällä hetkellä 42 Keuroa, ja 100 Keuroon siis vielä matkaa suunnilleen saman verran kuin edellisessä kategoriassa.

Erikoisteemat: Erikoisteemoissa minulla on kaksi isoa teemaa: REIT -sijoitukset (VNQ & VNQI), sekä erilaiset cleantech (PZD) ja low carbon / carbon neutral (CRBN) -sijoitukset. Lisäksi 5000 merkintä HCP Quant:ia säilyy salkussa tarkkailtavana; mielenkiintoista nähdä alkaako tämän rahaston kvanttistrategia jossain vaiheessa tuottaa. Tässä kategoriassa on vasta 27 Keuron edestä sijoituksia, joten 100 Keuroon on vielä reilusti matkaa. Uskoisin että REIT-sijoituksia tulee tehtyä lähivuosien varrella paljon.

Korkosijoitukset: Korkosijoituksia minulla on tällä hetkellä vähänlaisesti, n. 12 Keuron edestä: DXSU (kehittyvät markkinat, valtionlainat -ETF) sekä DXSV (eurobondien shortti -ETF). Jatkossa tämä kategoria kasvaa 50 Keuron kokoiseksi, mutta isompien lisäsijoitusten alkamista odottelen vielä pari vuotta tällä hetkellä vallitsevan korkotasojen yleisen alhaisuuden vuoksi. DXSU:ta ostelen kuukausittain lisää.

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

2017 / Q2: Tuotto +0,3%, Pääoma +3460 euroa


Vuosi 2017 on puolivälissä. Q1:ssä salkun pääoma ylitti ensi kertaa 200 Keuroa ja nyt Q2:sella pääoman kasvu jatkui maltillisena. Salkun markkina-arvo on nyt reilut 210 Keuroa ja sijoituksia on tehty 145 Keuron edestä. Salkku on plussalla 44% ja osinkoja/myyntivoittoja matkan varrella tullut n. 12000 euroa nettona.

Tässä alkuun kvartaalin avainluvut:
  • Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q2 aikana: 4248 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 3460 euroa (+1,7 %)
  • Osingot (netto): 1517 euroa
  • Tuotto (pl. osingot): -788 euroa (-0,4 %)  
  • Tuotto (osingot mukana): 729 euroa (+0,3 %)
Tavanomaisten Nordnetin ETF-kk-sijoitusten (1000 e/kk) lisäksi ostin lisää DXSV:tä ja tein ensimmäisen merkinnän Seligson Tropico LatAm -rahastoon. Lisäksi osallistuin Silmäaseman osakeantiin, mutta sain merkittyä vain 111 kpl tavoittelemani 200 kpl sijaan. Salkussa tapahtui yksi iso myynti kun realisoin yli 6000 euron edestä Spondaa reilulla myyntivoitolla ostotarjouksen takia. Kun nämä ostot ja myynnit otetaan huomioon, kokonaisuudessaan uutta pääomaa tuli sijoitettua 4248 euroa, eli ihan mukava summa.

Alla olevassa kuviossa näkyy salkun markkina-arvon kehitys ja sijoitettu summa. Kehitys on ollut pitkään positiivista ja tuntuu jatkuvan edelleen. Käteistä on jemmassa n. 10 000 euroa, sillä jossain vaiheessa markkinoiden tunnelma kääntyy, ennemmin tai myöhemmin. Jos kunnon kuoppa tulee, niin tällä saa 5% salkun arvosta sijoitettua markkinoille. Maksan vaihtoehtoiskustannuksen (menetetyt sijoitustuotot) mielelläni tästä mahdollisuudesta.

















Salkun allokaatio on kuvattu alla. Salkun isoin kategoria koostuu kotimaisista ja ulkomaisista osakepoiminnoista. Noin puolet salkusta on hajautettu ETF:ien ja rahastojen avulla kehittyneille ja kehittyville markkinoille, sekä "erikoisteemoihin", kuten REIT-sijoituksiin (VNQ & VNQI) ja cleantechiin (PZD). Tavoiteallokaatiossani kaikki osa-alueet on asetettu 20 %:iin, joten melko paljon pitää muuttua että siihen päästään. Suurimmat lisäykset tulevat tapahtumaan tästä syystä korkosijoituksissa, mutta en ole lisäämässä tätä kategoriaa runsaasti nykyisestä vielä lähiaikoina.


lauantai 1. heinäkuuta 2017

Yritysosto ja 45 % pikavoitto: Amazon.com ostaa Whole Foodsin

Ostin viime marraskuussa melko pienellä summalla Whole Foods Marketia (kts. merkintä). Kyseessä oli 566 dollarin pikkuosto Nordnetin silloisesta ilmaiskampanjasta (ei välityspalkkiota), joten perustelunikin olivat varsin lyhyet:

"Kyseessä on suuri ja menestynyt terveys- ja luomuruokaketju Yhdysvalloissa. Nähdäkseni 
hyvinvointi ja terveys ovat megatrendejä, joihin voi hyvillä mielin sijoittaa pitkällä aikavälillä."

Aikomuksenani oli tehdä tästä (kuten muistakin osakkeistani) pitkäaikainen sijoitus, jota sitten voisi ostella dipeissä lisää. Toisin kävi.

Pari viikkoa sitten Amazon.com teki Whole Foodsista ostotarjouksen jättimäisellä 13 Miljardin summalla (kts. esim NY Timesin juttu aiheesta). Tämä on erittäin mielenkiintoinen yrityskauppa, ja olisin mieluusti mukana omistajana Whole Foodsissa edelleen. Omalta kohtaltani käytännön lopputulos on että Whole Foods tulee realisoitumaan salkustani pois, ja Amazon.comia en tämän päivän hinnoilla ole ostamassa.

Minulle tulee realisoitumaan tästä 229 euroa, joka on n. 45 % voitto. Tämä on hyvä tuotto reilun puolen vuoden sijoitukselle, mutta absoluuttisesti melko mitäänsanomaton. Viimeeksi Spondan kanssa tulikin sitten vähän isommat tuotot ostotarjouksen myötä.

Runsaat listautumiset ja nämä omaankin salkkuun osuneet ostotarjoukset kertovat että taloudessa menee lujaa. Usein tätä on pidetty markkinahuippujen enteenä. Hyvin vaikeaa sanoa kuinka pitkään markkinahurmos jatkuu - osa on sitä mieltä että vielä jopa vuosia, toiset taas povaavat huippujen olevan ihan nurkan takana. Tätä on mielenkiintoista seurata sivusta, kerätä samalla käteiskassaa, ja realisoida muutamia "pakkovoittoja" matkan varrella :)

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Spondasta rahat ulos, DSXV:tä ja Seligsonin Tropico -rahastoa tilalle


Päädyin myymään Spondan osakkeet pörssin kautta, sen sijaan että olisin odottanut ensi kuussa tapahtuvaa lunastusta pankin kautta. Kokonaisuudessaan sain tästä 6148,96 euroa, ja myynti tapahtui tarkalleen ostotarjouksen hintaan 5,07 e/kpl. Kuluja meni n. 11 euroa, joka on siis kustannus siitä että saan rahat nyt enkä noin kuukauden päästä.

Sponda tosiaan on yritysoston kohteena ja joudun vastahakoisesti luopumaan yhdestä suosikkisijoituksestani. Muistelinkin jo aiemmassa merkinnässä sijoituksiani Spondaan (viisi ostoa välillä 2009 - 2016). Tämän muistelon lisäksi on hyvä katsastaa paljonko osinkoja tuli vuosien varrella:
  • 2010: 45,83 e
  • 2011: 85,02 e
  • 2012: 89,12 e
  • 2013: 124,23 e
  • 2014: 124,05 e
  • 2015: 159,25 e
  • 2016: 280,63 e
  • 2017: 181,05 e
  • Netto-osingot yhteensä: 1089,2 €

Yhteensä 3119,73 euron sijoitukseni Spondaan tuottivat 3029,23 myyntivoittoa ja 1089,2 euroa netto-osinkoja (yht. 4118,41 euroa). Kokonaistuotto on 132 %, eli aivan erinomainen sijoitus!

Sijoitin tästä tuloutuneet rahat kolmeen kohteeseen:

1) N. 1400 euron lisäosto DSXV -etf:ään. DSXV shorttaa euroalueen valtionlainoja ja tämä on kolmas sijoitukseni tähän mennessä. Potti on nyt n. neljä ja puoli tonnia ja sijoitus lievästi tappiolla. Tarkoituksenani on jatkaa tätä strategiaa eurokorkojen noususyklin alkupuolen aikana, jota tosin saamme vielä vähän odottaa (kts. alkuperäinen sijoitusidea).

2) 2000 euron merkintä Seligsonin Tropico LatAm -rahastoon. Rahasto on aktiivinen ja sen hallinnointipalkkio on 1,2 % pa + 15% tuottosidoinnainen osuus. Vertailuindeksinä toimivat tuottoindeksit (osingot mukana), joissa Brasilian paino on 70% ja laajemman Latinalaisen Amerikan indeksin paino 30%. Ajatus Tropico -rahaston taustalla on vähän sama kuin sijoitukseni Seligsonin Russian Prosperity -rahastoon (kts. ajatuksia tästä). Nämä rahastot noudattavat muuten samaa hinnoittelua, erona hintaindeksin käyttö vertailuindeksinä Russian Prosperityssä.

Ostan aktiivisia rahastoja hyvin harvoin, ja pääasiassa kehittyviltä markkinoilta. Monissa paikoissa julkilausuttu oletus on, että kehittyvillä markkinoilla paikallisella osakemarkkinatuntemuksella voi saada ylimääräistä etua, verrattuna vaikkapa USA:n tarkkaan seuratuihin ja "tehokkaisiin" markkinoihin. Tämä oletus tuntuu melko uskottavalta kun katselee vauhdikasta ja värikästä maailmanmenoa esim. juuri Venäjällä ja Brasiliassa. Lisäksi suosin mielelläni Seligsonia, sillä pidän heidän asiakaslähtöisestä tyylistään. Lisäostoja teen tähän rahastoon markkinatilanteen mukaan (eli isompien pudotusten kohdalla, vähän kuten olen tehnyt Russian Prosperitynkin kanssa).

3) Loput rahoista menivät kesälomakassaan. Onhan se joskus mukava myös nauttia sijoitustoiminnan tuloksista :)

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Silmäaseman osakeanti - 111 kpl osakkeita ja mukavat nousut avauksesta

Kuten aiemmin kirjoitin, osallistuin toukokuun lopulla Silmäaseman osakeantiin. Tavoitteenani oli merkata 200 kpl osakkeita, mutta koska anti ylimerkittiin, sain lopulta 111 osaketta hintaan 6,9 euroa/kpl. Yhteensä vähän isommaksi tarkoittamani merkintä jäi lopulta vain 765,9 euron kokoiseksi.

Silmäaseman vaihdanta pörssin päälistalla alkoi tänään. Nousua oli ekana kaupankäyntipäivänä reilut 13%, ja osake oli ilmeisesti aiemmin noussut ns. pre-listalla. Lopputuloksena ensimmäisen päivän jälkeen Silmäasema on merkintähinnasta voitolla n. 26% ja sijoitus noussut 965,7 euron arvoiseksi. Ihan mukava aloitus tälle sijoitukselle, vaikka olisin toki toivonut suurempaa merkintää.

En aio kuitenkaan ostaa tätä lisää (enkä myöskään myydä), eli Silmäasema jää nyt mukaan salkkuun yhtenä pienemmistä sijoituksista. Tätä on silti mielenkiintoista seurata jatkossa, sillä osakeantiin sijoittaminen antaa ihan omanlaistaan fiilistä - vaikka ei sijoituksia kannattaisi kai tunteella tehdäkään :)

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Spondasta ostotarjous - tiedossa pitkäaikaisen sijoituksen päätepiste

Näyttää siltä että pitkäaikaiseksi tai jopa ikuiseksi tarkoittamani sijoitus Spondaan on päättymässä, sillä Spondasta on tehty ostotarjous. Ostin ensimmäisen erän Spondaa vuonna 2009, ja lisäostoja olen tehnyt vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2016. Kyseessä on - tai oli - siis yksi Suomi-salkkuni kivijaloista.

Tässä Arvopaperin jutussa kerrotaan yksityiskohdat seuraavasti:

"Amerikkalaisen kiinteistösijoittaja Blackstonen tytäryhtiö Polar Bidco tekee vapaaehtoisen ostotarjouksen kiinteistösijoittaja Spondasta. Polar Bidco tarjoaa Sponda osakkeesta 5,19 euroa käteisvastikkeena. Spondan hallitus suosittelee ostotarjouksen hyväksymistä. Tarjous vastaa 1763 miljoonan euron ostohintaa. Allekirjoitetun yhdistymissopimuksen mukaan Spondalla on oikeus jakaa osinkoa enintään 0,12 euroa ennen ostotarjouksen hyväksymistä. Ostotarjousta tarkistetaan vastaavalla summalla alaspäin, jos osinkoa jaetaan.

Polar Bidcon ostotarjous alkaa 13. kesäkuuta ja päättyy 14. heinäkuuta."

Omilla hankintahinnoillani tämä tarkoittaisi 102% voittoa, euroissa reilua 3000 euroa. Lisäksi Sponda on maksanut useita satoja euroja osinkoja tässä vuosien varrella, eli kokonaisuudessaan tässä on kyse erittäin hyvästä sijoituksesta! Ikävää tästä on luopua, mutta mukavaahan se on joskus tehdä myös näitä "pikavoittoja". Yrityskaupat kuuluvat yritystoimintaan ja sijoittamiseen, ja näitä osuu kohdalle ennen pitkää.

Yksi hyvä puoli oman salkkuni osalta, että Cityconin kurssi otti tästä myös boostia ylöspäin. Olen Spondan tavoin lisäillyt omistuksiani pikkuhiljaa myös Cityconissa.

Itselläni ei ole juuri kokemusta siitä, että omistamani osakkeista on tehty ostotarjous. En tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuulisin mielelläni kokemuksia! Tämä on käsittääkseni melko varmasti menossa läpi, eikös näin yleensä ostotarjouksien kanssa tapahdu? Taustatyöt lienee tehty hyvin.

tiistai 30. toukokuuta 2017

Osallistuin Silmäaseman osakeantiin

Osakeanteihin osallistuminen on monesti ollut kannattavaa, mutta listausten onnistumisen välillä on ollut tosi suuria vaihteluita. Viimeaikaisista listautujista en lähtenyt mukaan peliyhtiöiden (Next Games & Remedy) anteihin, enkä myöskään lämmennyt Kamuxin listautumiselle.

Lähiaikoina olen osallistunut Suomen Hoivatilojen sekä Heeroksen antiin. Näistä ensimmäinen sijoitus on todella reippaasti voitolla (listautumishinta on moninkertaistunut), kun Heeros taas jumittaa lähellä listautumishintaa.

Terveyssektori kiinnostaa minua sen pitkäaikaisten kasvumahdollisuuksien myötä - väestön ikääntyminen on eittämättä megatrendi. Olen siis lähtökohtaisesti kiinnostunut aina kun tällä sektorilla tapahtuu uusi listautuminen, kuten oli Hoivatilojen tapauksessa. Nyt käynnissä oleva Silmäaseman listautuminen osuu tälle sektorille, joten päätin lähteä tähänkin mukaan.

Listautumisannin alustava hintaväli on 6,20-7,60 euroa osakkeelta, ja lopullinen hinta selviää merkintäajan päättymisen jälkeen. Merkkasin 200 kpl osakkeita, jolloin kustannukseksi tuli 1520 euroa (rahoja palautetaan takaisin jos 7,60 euron maksimihinta ei toteudu).

Silmäaseman antia mainostetaan antiesitteessä seuraavasti:

Silmäasema on kotimainen yritys, joka tarjoaa maanlaajuisesti kaikki näkemisen ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Silmäasema on johdon näkemyksen mukaan Suomen suurin yksityinen silmäleikkauksia tarjoava silmäsairaalaketju sekä toiseksi suurin optikkoketju 25,3 prosentin markkinaosuudellaan NÄE ry:n mukaan. Silmäaseman tavoitteena on olla markkinajohtaja optisessa kaupassa sekä silmien terveyteen liittyvässä sairaalatoiminnassa, mukaan lukien kaihi- ja taittovirheleikkaukset.

Silmäasema-ketjulla on Suomessa optisessa vähittäiskaupassa yhteensä 148 myymälää, joista 125 on omia myymälöitä ja 23 yrittäjävetoista myymälää, sekä 13 silmäsairaalaa. Tämän lisäksi Silmäasemalla on kahdeksan optisen kaupan myymälää Virossa. Silmäasema-ketjun palveluksessa työskentelee noin 1 000 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista. Vuonna 2016 Silmäasema-ketjussa tehtiin noin 210 000 optikon näöntarkastusta, 190 000 silmälääkärin vastaanottoa ja yli 15 000 kaihi- ja taittovirheleikkausta. Silmäasema-konsernin liikevaihto oli 101,3 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja oikaistu käyttökate 12,0 miljoonaa euroa.

Silmäaseman strategiaan kuuluu toimipaikkaverkoston laajentaminen, vertailukelpoisen kasvun vahvistaminen sekä kannattavuuden parantaminen. Silmäasemalla on säännöllisesti päivitettävä toimipaikkaverkostosuunnitelma ja järjestelmällinen lähestymistapa uusien liikkeiden ja silmäsairaaloiden avaamiseen. Silmäasema tähtää vertailukelpoisen kasvun vahvistamiseen kehittämällä kokonaistarjontaa, toimipaikkakonseptia ja monikanavaisuutta sekä hyödyntämällä liiketoimintamalliaan, jonka tavoitteena on tarjota kaikki näkemisen, silmäkirurgian ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Lisäksi näkemisen ja silmäterveyden markkinoiden odotetaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Volyymien kasvaessa yhtiöllä on mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja ja tuottavuuden nostamisen kautta parantaa suhteellista kannattavuutta entisestään.


Taloudellista informaatiota on melko paljon tarjolla, ja en ala analysoimaan sitä tässä sen tarkemmin. Mm. Arvopaperi-lehden kaksi erillistä juttua perkaa osakeannin lukuja melko syvällisesti. Silmäasemaa kuvataan yhdessä jutussa kannattavaksi kasvajaksi ja toisessa annin hinnoittelua arvioidaan kohtuulliseksi.

Nyt odottelen mielenkiinnolla että saanko arvo-osuustilille koko merkatun määrän osakkeita. Tässä tapauksessa uskoisin näin, sillä osakeannin yhteydessä pääomasijoittaja Intera tekee myös osakemyyntiä. Katsellaan!

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

DB X-trackerit laskevat hallinnointipalkkioita

Bongasin Nordnetin blogista että Deutsche Bankin ETF-linjasto DB X-trackers täyttää 10-vuotta, ja tämän kunniaksi useiden tuotteiden hallinnointipalkkiot laskevat.

Kaivelin vähän blogiarkistoa, ja huomasin että olin melko varhaisessa vaiheessa liikkeellä tämän tuotepaletin asiakkaana - ostin vuonna 2009 DB X-trackersin kehittyvien markkinoiden ja reuna-alueiden ETF:iä. Aikanaan nuo olivat ensimmäisiä askeliani ETF-sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Sittemmin olen päätynyt vaihtamaan molemmat tuotteet kustannuksiltaan edullisemppiin iSharesin tuotteisiin (IS3N ja FM).

Nyt DB tulee takaisin kilpailuun ainakin osittain (kts. kaikki alennukset täältä). Itselleni merkittävää on erityisesti se, että DB X-trackerseissa on paljon osingot uudelleensijoittavia tuotteita, joita on myös mukana Nordnetin merkintäpalkkiottomassa kuukausisijoittamis -ohjelmassa. Kehittyvien markkinoiden ETF (DBX1) ei mielestäni vieläkään muutu mitenkään kilpailukykyiseksi hallinnointipalkkion laskiessa 0,49 %:iin. Muita mielenkiintoisia ja mahdollisia kk-sijoittamisvaihtoehtoja tuolta kuitenkin löytyy:
  •  DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index) joka uudelleensijoittaa osingot. Kulut laskivat 0,40%:stä 0,30 %:iin. Tämä oli jo valmiiksi mukana  kuukausittaisissa ETF-sijoituksissani, joten alennus osui mukavasti kohdalleen. Olin tähän päätynyt jo aiemmin, ja nyt olen entistä tyytyväisempi asiakas.
  • XDUK: FTSE 100 indeksi. Tällä saisi hyvin edullisesti UK:n markkinoita salkkuun osingot uudelleensijoitettuna. Kulut 0,09 %! Mielenkiintoinen case Brexitin jälkeen tai miksei ennenkin.
  • D5BG & DBXN: Euroalueen yrityslainat ja valtionlainat. Hallinnointipalkkiot erittäin kohtuulliset 0,16% ja 0,15%. Nämä ovat mielenkiintoisia joskus tulevaisuudessa kun korkotasot ovat jälleen korkeammalla.

maanantai 1. toukokuuta 2017

Suomessa on helppo vaurastua, osa 2

Kirjoitin reilu viikko sitten bloggauksen otsikolla "Suomessa on helppo vaurastua". Siinä perustelin omasta näkökulmastani sitä, että kuka tahansa voi vaurastua ja jopa rikastua Suomessa, koska meillä on käytössä julkisesti kustannettu varhaiskasvatus, koulutus ja terveydenhuolto. Kirjoitus sai aikaan vilkkaan keskustelun, ehkäpä yhden blogin historian vilkkaimmista. Vaurastuminen ja sen edellytykset ovat aihepiiri, johon kaikilla on jonkinlainen, usein eriävä mielipide.

Näin kansainvälisenä työväen juhlapäivänä on hyvä reflektoida hieman lisää - edellisen postauksen kommenttienkin valossa - Matti Meikäläisen mahdollisuuksia vaurastua omalla työllään.

Edellisessä postauksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, että monilla on lähtökohta kotona sellainen, että opiskeluvalinnoille tai -menestykselle ei ole kunnollista pohjaa. Samoin rahaan ja säästämiseen liittyvät asenteet periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Allekirjoitan nämä väitteet täysin. Tästä huolimatta olen samaa mieltä kuin alunperinkin, eli Suomessa on jokaisella yksilöllä mahdollisuus vaurastua, koska järjestelmä tarjoaa siihen hyvät puitteet. 

Kotiolot, asenteet, huono onni, terveyshuolet ja muut tilannetekijät tietenkin rajoittavat näitä lähtökohtia. Silti, Suomessa tarjottava järjestelmätason infrastruktuuri takaa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvän turvaverkon. Yhdysvaltalaisen työväestön vaurastuminen voi katketa yllättäviin terveydenhuoltokuluihin, tai viimeistään jälkikasvun college-maksuihin. Briteissä keskituloiset äidit joutuvat pohtimaan kotiinjäämistä pahimmillaan useita tuhansia kuukaudessa maksavan lastenhoidon vaihtoehtoiskustannuksen takia.

Suomessa yksilö on oman tilanteensa ruorissa eikä ole riippuvainen muiden yksilöiden taloudellisesta tuesta elämän- ja koulutusvalintoja tehdessään. Mitä enemmän muiden maiden (erityisesti anglosaksisten) järjestelmiin tutustuu, sitä enemmän osaa arvostaa suomalaista yksilöä vapauttavaa järjestelmää. Sinänsä ironista onkin, että yksilönvapautta rummuttavat uusliberalistiset mallimaat yleensä pakottavat yksilöt riippuvaiseksi toisistaan taloudellisesti (opiskelijat vanhemmistaan, ikääntyvät vanhukset lapsistaan), siinä missä sosialistinen Suomi mahdollistaa yksilön omaehtoiset pyrkimykset. Kyllä, näiden pyrkimysten kontekstiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tilannetekijät, mutta siitä huolimatta taloudellinen infra avaa mahdollisuuksia kansainvälisesti vertaillen erinomaisella ja tasa-arvoisella tavalla. 

Tärkeimmäksi vaurastumisen edellytykseksi lasken kärsivällisyyden, en hyvää tuuria, perhetaustaa taikka erityistä lahjakkuutta (ellei kärsivällisyyttä lasketa sellaiseksi). Tämä oli toinen pointti mikä aiheutti paljon keskustelua. Olen edelleen sitä mieltä että asia on näin. Kärsivällinen sijoittaja (eli "laiska sijoittaja"!) aloittaa sijoittamisen pienistä puroista, aloittaa sen ajoissa, hajauttaa sijoituksensa ajallisesti ja maantieteellisesti, ja tekee tätä pari-kolmekymmentä vuotta. Keskituloisen ihmisen tapauksessa tällä systeemillä lopputulos on oivallinen, ja sitä parempi mitä aiemmin tajuaa aloittaa. Suurituloinen toisaalta pystyy kääntämään ansiotulovirrat passiivista tuottoa tahkoaviksi pääomatuloiksi vieläkin helpommin. Myös pienituloiselle sijoittaminen kannattaa, mutta vaurastumiseen tarvittava aika ja kustannuskuri korostuvat.

Totta kai myös lahjakkuudella on merkitystä. Lahjakkaat yksilöt päätyvät huippupalkattuihin duuneihin, sekä nousevat supertähtiyrittäjiksi ja superrikkaiksi. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä päivittäin. Toisaalta lahjakkuuskaan ei läheskään kanavoidu varallisuudeksi, vaan lyhyille urheilu-urille tai taiteeseen ja kulttuuriin, mitkä eivät ole mitään kultakaivoksia näin keskimäärin.  Enemmän merkitystä - myös tutkimusten mukaan - on pitkäjänteisyydellä ja lujalla tahdolla. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen kirjaa Grit: The Power of Passion and Perseverance (jossa mainitaan muuten myös suomalainen "sisu").

Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa työväen juhlaa, töissä käymistä ja pitkäjänteistä sijoitustoimintaa :) Mukavaa vappua kaikille!

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Suomessa on helppo vaurastua

Suomalaisilla on tapana valittaa siitä, että suomessa on vaikeaa rikastua. Progressiivinen verotus aiheuttaa sen, että tulojen kohotessa suuremmiksi, alkaa niistä mennä merkittävä siivu verottajalle. Tämä taas vähentää kehittymisen ja työnteon motiiveja. Ja tekee siis rikastumisen "vaikeaksi".

Tätä perustellaan usein perisuomalaisen synnin eli kateuden kautta. Koska olemme kateellista kansaa, emme halua että naapuri pääsee liian helposti hyville tienesteille. Käytännössä tämä käy niin, että äänestämme valtaan poliitikkoja, jotka säätävät tiukan progressiiviset verot.

Väitän, että Suomessa ei ole vaikeaa rikastua ja yllä olevat jutut ovat lähinnä kaupunkilegendaa tai vaihtoehtoisesti liian kapea katsantokanta. Päinvastoin, Suomessa rikastuminen on loppujen lopuksi aika helppoa, tai oikeastaan vaurastuminen. Vaurastumisella viittaan ajan myötä tapahtuvaan varallisuuden kasvuun ja ennen pitkää jopa taloudelliseen riippumattomuuteen.

Suomessa kaikki lähtee siitä, mihin kieltämättä suurehko verotuksemme käytetään. Meillä on kaikille lähes ilmainen varhaiskasvatus, sekä täysin ilmainen ja maailman parhaimpiin kuuluva koululaitos. Korkeammalla asteella sitten jopa opiskelijoille maksetaan siitä, että he lukevat itselleen tutkinnon!

Jos tätä vertaa moneen länsimaiseen yhteiskuntaan, on ero merkittävä. Mahdollisuuksien maassa Yhdysvalloissa opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan on yleensä valtava velkataakka, jos heillä ylipäätään on varaa käydä koulutus läpi. Kehittyvissä maissa taas vaurastumisen mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni oikeaan perhetaustaan kuulumisesta. Suomessa tarjolla on koulutuksessa ja ylipäätänsä muutenkin mahdollisuuksien tasa-arvo, joka antaa Matti ja Maija Meikäläiselle hyvät pohjat tavoitella unelmiaan, esimerkiksi vaurastumista.

Se, että tuloerot ovat pieniä ei tarkoita sitä, että Suomessa ei voisi rikastua. Suomessa rikastumiseen vaaditaan vain järkevä ja pitkäjänteinen suunnitelma ja halua toteuttaa se. Voit tehdä lapsestasi miljonäärin ennen hänen eläkeikäänsä pelkästään sijoittamalla lapsilisät. Muuta ei tarvita - siis muuta kuin kärsivällisyytä! Jos sinulle ei käynyt niin onnekkaasti, että vanhempasi tekivät edellä mainitun (itselleni ei valitettavasti näin käynyt), niin vaurastuminen onnistuu kyllä aikuisiälläkin. Käytännössä resepti on yksinkertainen:
  1. Hanki hyvä koulutus arvostetulta alalta (esim. Ekonomi, Juristi, Lääkäri, DI; kaikilla näillä koultustaustoissa mediaanitulot 4000-5000 euroa valmistumisen jälkeen, ja reilusti enemmän uran edetessä)
  2. Käy töissä ja laita sijoituksiin reilusti enemmän kuin kulutat. Edellä mainituilla taustoilla ja tyypillisillä ammateilla onnistuu jopa 2000 euron sijoitukset kuukaudessa.
  3. Sijoitukset ajallisesti ja maantieteellisesti hajauttaen matalakuluisiin tuotteisiin (esim. indeksirahastoihin). Ajan myötä korkoa korolle -ilmiö käynnistyy toden teolla, ja pääoma alkaa tekemään töitä.
Yllä mainittu suunnitelma on yksinkertainen ja hieman kärjistäen väitän että se onnistuu melkein jokaiselta. Toisaalta suurin osa meistä ei tätä tule saavuttamaan eri syistä (esim. ammatinvalinta, elämäntavat, kulutuspreferenssit, terveysongelmat). Siinä missä progressiivinen verotus kieltämättä hidastaa rikastumista ansiotuloilla, ajan myötä korkoa korolle -ilmiö ja ainakin tällä hetkellä käytännössä tasaverotetut pääomatulot kääntävät vaakakupin selkeästi vaurastumista suosivaksi.

Itse olen noudattanut pitkälti tätä suunnitelmaa, ja näillä näkymin olen taloudellisesti riippumaton neljänkymmenen ikävuoden kieppeillä. "Vauras", ehkä myös "rikas" olen viidenkymmenen ikäisenä, jos tämän rajana pidetään vaikkapa miljoonan euron sijoitusomaisuutta. Nämä siis sillä oletuksella, että teen sijoituksia nykyisellä n. 2000 euron kuukausitahdilla ja saan niille kohtuullisen tuoton.

Mitä lukijat olette mieltä? Onko vaurastuminen Suomessa niin vaikeaa kuin väitetään vai elänkö jonkinlaisessa kuplassa koska itselleni tämä näyttäisi olevan mahdollista? Bloggarikollega P.Ohatta esimerkiksi kertoo "eläkkeelle" jäämisen olevan mahdollista kenelle tahansa 35 vuotiaana, joten en ole yksin tätä mieltä :)

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Suomisalkun osinkokehitys, 2017 update

Tässä vaiheessa vuotta suomisalkun osingot alkavat olla selvillä. Näistä suurin osa on tullut jo tilillekin, ja loput ovat melko varmasti tiedossa. Samalla on hyvä tilaisuus katsastaa, että mitä osakkeita kotimaisesta pörssistä on tullut hankittua. Alla olevasta kuviosta näkyvät salkkuni kotimaiset osakkeet, sekä näiden osinkojen kehitys verrattuna viime vuoteen. Yleinen linja näyttää mukavan nousujohteiselta. Ainostaan Nokia on laskemassa osinkoa reilusti sejä Citycon hieman (tai siis osinkoa & pääomanpalautusta). Nollaosinkoja tarjoaa hiljattain pörssiin listautunut Heeros, sekä ongelmayhtiöt Outotec ja Talvivaara.


Saan bruttona osinkoja suomisalkusta 2017 aikana kaiken kaikkiaan 2241 euroa. Viime vuonna summa oli 2058 euroa ja vuonna 2015 1499 euroa. Osinkoja tulee siis aiempaa enemmän, johon toki vaikuttavat myös lisäostot. Uusina tulokkaina salkkuun on viime vuoteen verrattuna tullut osinkoja maksavista firmoista Consti, Suomen Hoivatilat, Stora Enso ja YIT. Lisäksi Heeros on uusi tulokas, mutta tämä ei näy osingoissa.

Suomisalkkuni markkinahinta on tämän päivän arvoilla 63838 euroa, eli osinkopotti vastaa n. 3,5%:ia. Kyllä tämä käyttötilit voittaa. Toinen näkökulma asiaan salkun hankinta-arvo, joka on 39979 euroa. Tälle summalle osinkotuotto onkin jo mukavat 5,6%. Vuosien varrella osingot aikanaan maksavat sitten koko salkun hankintahinnan takaisin. Laiskan sijoittajan kelpaa vierestä katsella :)

Mukavaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

perjantai 31. maaliskuuta 2017

2017 / Q1: Tuotto +2,7%, Pääoma +14731 euroa

Vuoden 2017 ensimmäinen kvartaali on nyt paketissa ja on aika tarkastella miten sijoitusten osalta sujui. Tämähän oli ihan huikea kvartaali salkun kasvun osalta! Tuotto oli lopulta vain kelvollista, koska markkinoiden Trump-ralli alkoi hyytyä maaliskuun aikana. Pääoman noususta vastasivatkin enemmän uudet sijoitukset, ja hieman vähemmässä määrin arvonnousu.

Uusia sijoituksia tein Brown Formaniin, alustatalouden kolmikkoon Facebook, Twitter & Zalando, Eurolainoja shorttaavaan DXSV-ETF:ään, sekä viritin Nordnetin ETF-kuukausisijoitukset tasan tuhanteen euroon kuukaudessa. Kaiken tämän jälkeen alkoi olla sellainen olo, että sijoituksia on tullut tehtyä vähän liikaakiin. Tarkoitus onkin laittaa jarruja päälle, pidättäytyä isommista sijoituksista ja kerätä vaihteeksi lisää käteiskassaa.

Kvartaalin aikana salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 200K (kts. erillinen bloggaus aiheesta), ja on tällä hetkellä 206 542 euroa. Sijoitettua pääomaa 141 494 euroa, joten plussalla ollaan yli 46 %. Lisäksi salkusta on kertynyt realisoitunutta nettotuottoa lähes 8 tuhatta euroa kaiken kaikkiaan. Tässä kvartaalin avainluvut:
  • Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q1 aikana: 9228 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 14731 euroa (7,7 %)
  • Osingot (netto): 660 euroa
  • Tuotto (pl. osingot): 5503 euroa (2,7 %) 
Alla olevasta kuvaajasta voi hahmottaa salkun kasvua vuosien varrella. Aika tasaisen hyvältähän nämä käppyrät näyttävät. Jokohan seuraavan kvartaalin tai viimeistään tämän vuoden lopussa päästään näkemään markkina-arvon laskua?

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Jarruja päälle

Osakemarkkinoiden syklit kulkevat tyypillisesti 5-10 vuoden jaksoissa. Nousujakso on usein pidempi, jota seuraa sitten nopeampi romahdus. Molempiin suuntiin tapahtuu tyypillisesti sahausta ja "vääriä hälytyksiä" matkan varrella. Jo nyt voidaan sanoa että nykyinen nousumarkkina on poikkeuksellinen, erityisesti jos tarkastellaan maailman suurimpia osakemarkkinoita eli jenkkipörssejä.

Se on ensinnäkin poikkeuksellinen kestoltaan. Nykyisellään ainoastaan vuonna 1987 alkanut nousumarkkina on ollut pidempi kuin nykyinen, vuonna 2009 alkanut . Se on myös tarjonnut poikkeuksellisen hyviä tuottoja, erottuen samalla tavalla aiemmista nousukausista (tässä koottua, joskin vähän vanhaa dataa aiheesta).

Kolmas asia mikä tekee nykyisestä nousumarkkinasta poikkeuksellisen, on keskuspankkien (FED, EKP) tarjoama vetoapu. Kvantitatiivinen elvytys ja nolla/miinuskorot ovat uusi tilanne markkinoilla. Tämä on ajanut sijoittajia etsimään tuottoja riskisijoituksista, koska vähäriskisten sijoitusten tuotot ovat nollan tuntumassa tai miinuksella. Viime aikoina on alettu olla sitä mieltä, että tämä politiikka on ollut onnistunutta sekä USA:ssa, että alkanut vaikuttaa positiivisesti myös Euroopassa. Tämä siis talouden elpymisen osalta. Osakekursseissa tämä on näyttäytynyt sitten aivan järisyttävän hyvinä ja pitkäkestoisina tuottoina.

Allekirjoittaneen salkku on kasattu pääosin tämän historiallisen nousumarkkinan aikana. Tämä ei voi olla vaikuttamatta omaan ajattelutapaan ja toimintaan. Jokainen vuosi toisensa jälkeen salkkuni pääoma on kasvanut, ja tähän liittyy kiinteästi jatkuvasti taustalla hyrräävä nousumarkkina. Asiaa on syytä tarkastella kriittisesti.
  • Kokemani laskukaudet (vaikkapa 2015 Euroopassa) ovat olleet lyhytkestoisia ja tarjonneet hyviä ostopaikkoja ennen seuraavaa nousua. Tästä syystä olen tottunut ryntäämään markkinoille joka kerta kun hieman reilumpi lasku on tapahtunut. Tämä on ollut toistaiseksi erinomainen asia. Jatkossa tämä voi muodostua ongelmaksi, jos tyhjennän kassan vaikkapa siinä vaiheessa, kun isommasta laskumarkkinasta on menty vasta ensimmäinen kolmannes. Kyyti voi olla kylmää ja olo orpo, kun sotakassa on kuivunut alkumetreillä.
  • Riskinottohaluni on kasvanut salkun pääoman karttumisen kanssa. Ihan viime aikoina olen tehnyt uusia osakeostoja - itse asiassa ihan reippaaseen tahtiin. Tämä on sinänsä ihan ok, sillä yksittäiset lisäsijoitukset ovat varsin pieniä salkun pääomaan verrattuna. Tästä voi kuitenkin seurata isossa kuvassa sokeutuminen markkinariskille, vaikka yksittäisten osakkeiden riskit ovatkin hajautettu.
  • Olen alkanut ottamaan myös merkittäviä yksittäisiä osakeriskejä mm. uusiin listautujiin (Suomen Hoivatilat, Heeros) sekä muuten riskipitoisiin yrityksiin (kuten aiemmin tällä viikolla FB, Zalando & Twitter). Usein tällaisia sijoituksia tehdään hyvin paljon erityisesti nousumarkkinan huipulla.
Nämä ongelmat lienevät tuttuja myös muille ja toteutuvat jokaisen syklin kohdalla enemmän tai vähemmän. Eri asia on sitten se, että kuinka hyvin pystymme tunnistamaan mahdollisia virheitä omassa sijoituskäyttäytymisessämme. Itse pysähdyin tänään pohdiskelemaan näitä asioita kriittisesti. Lopputulos on se, että minulla taitaa olla niinsanotusti "mopo karannut käsistä" sijoitusten suhteen. Vaikka vuoden alussa asetin tavoitteeksi käteiskassan keräämisen 20 Keuroon sekä uusien sijoitusten ohjaamisen kohti tavoiteallokaatiota, niin loppujen lopuksi olenkin intoutunut ostamaan salkkuun uusien yritysten osakkeita.

Nyt on aika laittaa jarrut päälle. 

ETF-kuukausisijoitukset (1000 e/kk) saavat virrata normaalisti, mutta muuten ohjaan lisäsijoitukset käteiskassaan. Yritän parhaani, etten etsi, seuraa tai kehittele uusia osakeideoita. Odottelua voisi myös helpottaa aiemmin lanseeraamiini osto-ohjelmiin (VNQ, VNQI, CRBN) sitoutuminen. Näissä on seuraavat ostotasot melko kaukana ja hyvä niin. Jos markkinat laskisivat niille tasoille, silloin olisikin oikea aika toimia.

Katsotaan miten tämä "projekti" onnistuu. Onko muilla samanlaisia ajatuksia tai ongelmia? Minkälaisia ratkaisuja olette tehneet, jos minkäänlaisia?

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Alustatalouden tripla: Facebook, Twitter & Zalando

Alustatalous (eng. platform economy) viittaa digitaalisten alustojen päälle rakennettuun liiketoimintaan, joka yhdistää eri markkinaosapuolia ja ihmisiä vuorovaikutukseen helposti skaalautuvalla tavalla. Arvon luonti perustuu usein ns. verkostovaikutuksiin eli käyttäjien ja sisällöntuottajien määrän lisääntyessä kaikkien kokema arvo kasvaa (mieti tässä esim. Applen sovelluskauppaa). Tästä arvosta sitten pääsevät siten hyötymään sekä erilaiset käyttäjät, kolmannet osapuolet, sekä luonnollisesti alustan tarjoaja. Alustatalouden yritykset ovatkin nykyään nouseet maailman arvokkaimpien yritysten kärkeen (mm. Amazon.com, Facebook ja Google/Alphabet).

Itse olen pysytellyt osakepoimintojen osalta pitkälti näistä yrityksistä erossa. Jälkikäteen ajateltuna se on ollut merkittävä virhe. Esimerkiksi Amazon.comia, Googlea tai Facebookia olisi todellakin kannattanut hankkia silloin kun nämä listautuivat ja myöhemminkin. Nämä yritykset ovat aidosti muuttaneet maailmaa ja koskettavat melkein jokaista meistä tavalla tai toisella. Microsoftia sentään olen tajunnut hankkia, ja tämä on ollut paras yksittäinen ulkomainen osakepoimintani (170 % plussalla). Tein eilen ja tänään yhteensä kolme osakeostoa, jolla laitoin salkun alustatalouden osastoa kerralla kuntoon.

Ostin eilen Zalandoa Xetrasta n. 1500 eurolla, 36,65 e/kpl. Zalando on saksalainen vaatteisiin keskittyvä verkkokauppa, joka on ollut kovassa nosteessa viime vuosina. Zalandolla on nyt n. 1% osuus koko euroopan vaatekaupasta, ja yrityksen tavoitteena on nostaa tämä 5 %:iin. Olen erityisesti tykästynyt Zalandon uusimpaan kasvustrategiaan. Zalando tarjoaa omaa alustaansa muiden vaatekauppojen - ml. pienten "kivijalkakauppojen" - käyttöön, joka tarkoittaa sitä että asiakkaalle on saatavilla hyvin laaja valikoima, joka ei jää Zalandosta kiinni. Zalando tietenkin ottaa oman siivunsa näistä transaktioista. Tämä muistuttaa hyvin paljon sitä tapaa millä Amazon.com kohosi globaalin verkkokaupan kuninkaaksi (Amazon tarjoaa muiden tuotteita omilla tuotesivuillaan).

Tänään ostin jenkkipörssistä sekä Facebookia että Twitteriä molempia reilulla tuhannella dollarilla. FB:tä hintaan 136,95 dollaria /osake ja Twitteriä 15,84 dollaria /osake.  Nordnetilla on menossa kampanja, jossa on tarjolla ilmaiset välityspalkkiot FB:n, juuri listautuneen Snapchatin sekä Twitterin osalta. Olin jo päättänyt ostaa Twitteriä aiemmin, joten tämä tarjous tuli ihan sattumalta vastaan. Twitterin osake on juuri nyt varsin alamaissa, sillä käyttäjämäärän kasvu on sakannut ja jäänyt reiluun 300 miljoonaan käyttäjään. Lisäksi Twitterin ympärillä velloneet ostohuhut ovat myös rauhoittuneet. Itselläni kuitenkin on luottoa Twitteriin, sillä siitä on tullut varsin vaikutusvaltainen alusta erityisesti politiikan, journalismin ja julkisuuden henkilöiden kanavana. Oletan että Twitter saa liiketoimintamallinsa kuntoon, tai sitten joku toinen yritys ostaa sen jossain vaiheessa.

Samalla kun ostin Twitteriä vahvistui päätös hankkia myös Facebookia (ja osin toki Nordnetin tarjous helpotti asiaa). Olen seuraillut Facebookin menestyskulkua sivusta ja se on aina ollut "liian kallis". Niin se on varmasti nytkin, mutta toisaalta uskon että tulevaisuudessa FB tulee olemaan yhä vain hallitsevampi alusta, jota ei helposti syrjäytetä. Muun muassa WhatsApp:in ostaminen oli todella hyvä liike Facebookilta.

Viime aikoina olen innostunut osakeostoksille varsin usein. Nyt yritän pitää vähän hengähdystaukoa. Katsotaan josko olisi malttia siirrellä kevään osinkoja käteiskassaan...

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

200 Keuron raja rikki - taloudellinen riippumattomuus saavutettu?

Yleensä seuraan ja päivitän salkun arvoa kvartaaleittain. Tässä tapauksessa kuitenkin päivitin salkun arvon kesken kvartaalia ajan tasalle. Nyt kyseessä on nimittäin erityistapaus - salkun arvo ylitti 200 000 euron merkkipaalun! Tämä on ollut itselleni tärkeä lukema, sillä asetin sen tavoitteeksi itselleni blogin alkumetreilla vähän yli seitsemän vuotta sitten. Nopeasti se aika lopulta vierähti ja tavoite täyttyi :)

Ensimmäinen 100 000 euroa tuli täyteen toukokuussa 2013 (kts. merkintä). Tämän saavuttamiseen meni n. viisi vuotta, sillä aloittelin sijoitustoimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2008. Tämän toisen satatonnisen saavuttamiseen meni sitten vähemmän aikaa, n. 3,5 vuotta. Niinhän sitä sanonta kuuluu, että ensimmäinen satatonnia on vaikein, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvatus on helpompaa. Toki takana on ollut ensimmäistä vuotta lukuunottamatta nousukautta, joka on auttanut varallisuuden kartuttamisessa.

Kiinnostava kysymys kuuluukin, että olenko nyt taloudellisesti riippumaton? Tämä on sikäli kutkuttava ajatus, että se voisi periaatteessa olla mahdollista. Asun omistusasunnossa, joka on käytännössä velaton (=oma osuuteni asuntovelasta on sen verran pieni, että voin maksaa sen vaikka huomenna käteiskassalla). Lisäksi puolisoni käy töissä, eli taloudellinen riippumattomuus voisi osaltani tarkoittaa sitä, että kattaisin omat osuuteni talouden kuluista osinko- ja myyntituloilla.

Olen pohtinut 200 Keuron tavoitetta ja taloudellista riippumattomuutta ainakin kolmessa aiemmassa blogikirjoituksessa. Reflektoin tässä tavoitteen saavuttamista näiden aiempien ajatusten valossa.

Alkuperäinen postaus vuodelta 2010: Tässä asetin ensimmäisen kerran tavoitteeksi 200 Keuron salkun.

Postaus sisälsi kaksi oletusta: 6% vuosittainen arvonnousu ja 2% netto-osingot. Verojen jälkeen 200 Keuron salkku tuottaisi näillä oletuksilla 8400 euroa arvonnousua nettona sekä 4000 euroa osinkoja. Kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaisi n. 1000 euron nettotuloja kuussa jos ajatellaan että salkusta myydään arvopapereita nousua vastaavalla summalla osinkotulojen lisäksi.

Koska salkussani on paljon osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ei yllä mainitun esimerkin osinkomäärä toteudu aivan näin suurena (viime vuonna netto-osingot n. 2500 euroa). Toisaalta uudelleensijoittavia instrumentteja myymällä päästään melko lailla samaan lopputulokseen.

1000 euron nettotulot kuukaudessa ovat sinänsä melko realistinen oletus, ainakin historiallisten tuottojen valossa. Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi neljän vuoden laskukauden osuessa kohdalle voi pääoman myyminen elinkustannusten kattamiseksi olla huono idealta salkun kutistuessa sekä arvonlaskun, että ostojen takia. Pahimmillaan salkku ei palautuisi seuraavassa nousussa enää riittävän suureksi, että kuormasta voisi syödä entiseen malliin. Tästä syystä en pidäkään 200 Keuron salkkua vielä käytännössä riittävänä taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka teoriassa tietyillä reunaehdoilla näin olisikin.

Vuonna 2013 mietin tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden käytännön toteutusta 200 Keuron salkulla.

Tuolloin laskeskelin että oma osuuteni taloutemme kuluista on n. 600 euroa kuukaudessa. Tämähän olisi huomattavasti pienempi kuin esim. yllä laskettu 1000 euroa /kk, ja tarkastelu kestäisi vieläkin pienemmän tuotto-odotuksen. Jopa 5 % nettotuotto osingot ja myynnit huomioiden riittäisi n. 600 euron kuukausituottoihin 200 Keuron salkulla.

Voiko 600 eurolla kuukaudessa oikeasti elää? Uskoisin sen kyllä olevan mahdollista, varsinkin jos taloudessa on toinen ihminen joka saa säännöllistä kuukausituloa. Useat kulut menevät puoliksi ja tuovat "suuruuden ekonomiaa". Lisää uskoa tähän tuo se, että monet ihmiset ihan oikeasti elävät näin pienillä tuloilla, erityisesti juuri sellaisissa talouksissa missä toinen käy töissä.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että ovatko näin pienet kuukausimenot / tulot sellaisia, miltä haluan "taloudellisen riippumattomuuden" näyttävän ja tuntuvan? 

Viime kesänä päivitin tavoitetta 500 Keuroon: Tämä liittyi yllä olevaan kysymykseen, johon olen vastannut mielessäni "ei". Eli en todellakaan halua kituuttaa pienillä tuloilla jonkin kummallisen taloudellisesti riippumattoman ideologian takia :)

Päivitin tästä syystä tavoitteen jo hyvissä ajoin 500 Keuroon ennen 200 Keuron merkkipaalun saavuttamista. Puolen miljoonan salkku tarkoittaisi 1750 euron kuukausituloja nettona erittäin konservatiivisella 6% tuotto-odotuksella (ml. osingot) ja 30% pääomaveroilla. Tämä alkaisi jo riittää mukavaan elämään.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että tarkoittaako taloudellinen riippumattomuus päivätöiden lopettamista ja täysin pääomatuloille jättäytymistä? Vai tarkoittaako se sitä, että jälkimmäinen on mahdollista milloin tahansa, mutta tätä valintaa ei tarvitse tehdä?

Tällä hetkellä tilanteeni on se, että viihdyn töissäni enkä ole oikeasti kiinnostunut pääomatuloille "putoamisesta", vaikka tämä olisikin pehmeä pudotus. Aionkin jatkaa siis samaan malliin kuin ennenkin, ja tämä blogi tulee täten dokumentoimaan matkaani kohti puolen miljoonan sijoitusomaisuutta.

Muitakin tavoitteita saattaa matkan varrella tulla. Voi olla, että jossain vaiheessa päätän oikeasti jättäytyä pois ansiotöistä, mikä tarkoittaisi salkun kasvun merkittävää hidastumista. Tämä tuntuu nyt varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta koska se on teoriassa mahdollista, en halua sulkea sitä täysin pois. Toinen vaihtoehto on ottaa yhä vain isompia taloudellisia tavoitteita. Minulla on vielä yli 30 vuotta aikaa viralliseen eläkeikään, eli mahdollisuuksien rajoissa on tulla "miljonääriksi alle viisikymppisenä" :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Tämä blogi tulee edelleenkin dokumentoimaan sijoitustoimintaani anonyymisti ja todelliset euromäärät ja ostot avoimesti kertovana. Tämä konsepti on toiminut minulle hyvin ja kannustanut pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Luulempa, että salkku ei olisi nyt 200 Keuroa, ellen olisi tätä blogia aikanaan aloittanut!

maanantai 6. helmikuuta 2017

Osto: Brown Forman

Ostin reilulla tuhannella dollarilla Brown Formania (äänivallaton b-sarja) hintaan 45,52 dollaria/osake. Brown Forman ei välttämättä monelle sano mitään nimensä perusteella. Todennäköisesti kuitenkin esimerkiksi Jack Daniels -viski ja Finlandia Vodka ovat tuttuja, joko oman kulutuksen kautta tai muuten vaan :)

Itse olen seuraillut Brown Formania ostoaikeissa jo pidempään. Kuten monet laadukkaiden ja kestävien brändien omistajat, tätä ei todellakaan saa halvalla. Nyt kuitenkin päivän hinta on lähellä kahden vuoden pohjia, ja en viitsinyt enää odotella ostoa. Jos kurssi tästä laskee, niin ostetaan sitten lisää!

Brown Forman on ns. osinkoaristokraatti. Tämä tarkoittaa jenkkimäärityksen mukaisesti yritystä, joka on kasvattanut vuotuisia osinkojaan vähintään 25 vuotta putkeen. Brown Formanin tapauksessa tätä on jatkunut jo yli 30 vuotta, keskimääräisen osingonkasvuvauhdin ollessa 8 % vuodessa (kts. analyysiä tästä). Itse uskon osinkojen kasvun jatkuvan vastakin.

Lyhyen aikavälin riskejä Brown Formaniin liittyy dollarin vahvuus: suurin osa yrityksen tuotoista tulee USA:n ulkopuolella, siinä missä esim. Jack Danielsia valmistetaan USA:n mantereella. Yhdenlainen riski on myös se, että alkoholin kulutus laskisi globaalisti, tai kuluttajien makutottumukset vaihtuisivat muunlaisiin juomiin. Toisaalta laadukkaita ja hyvän brändin omaavia alkoholijuomia kulunee jatkossakin, ja Brown Formanin portfolio näyttää (ja maistuu) ainakin minusta hyvältä :)

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Toinen osto DXSV:tä - eurokorkojen shorttistrategia jatkuu

Ostin viime marraskuussa ensimmäisen erän DXSV:tä (kts. merkintä). Tänään ostin toisen saman kokoisen potin eli 18 kpl hintaan 80,46 e/kpl (vajaalla 1500 eurolla).

DXSV on ETF, jonka arvo päivittäin vastaa käänteisenä long-positiota euroalueen valtionlainoissa. Tällöin kunkin päivän heilahtelu vastaa "short" -positiota. Ideana on, että silloin kun euroalueen lainat ovat nousussa, tämän ETF:n arvo nousee. Näkemykseni on, että euroalueen lainat ovat nousussa vielä pitkään.

En aio tehdä tästä näillä näkymin isoa sijoituscasea, sillä (daily) short-positioiden ottaminen menee vähän kikkailuksi, eikä vastaa sijoitusfilosofiaani kovin hyvin. Mutta poikkeus vahvistaa säännnön, näinhän sitä sanotaan! Ehkäpä teen tänä vuonna vielä yhden lisäoston tähän, varsinkin jos korot vielä jostain syystä niiaisivat.

torstai 26. tammikuuta 2017

Kuukausisijoituksten inflaatiotarkistus

Tälle vuodelle yksi tavoitteeni on tavoiteallokaation tavoittelu. Tämä vaatii paljon "tylsää" sijoittamista ETF:iin, sillä tällä hetkellä salkussani ovat yliedustettuina osakepoiminnat.

Muutin Nordnetin kk-säästämisen kautta meneviä sijoituksia pienen inflaatiotarkistuksen verran, eli nostin kk-sijoitukset 900 eurosta 1000 euroon. Yhteensä tämä tekee siis 12000 vuodessa, eli ihan mukavan selkänojan kasvavalle salkun ETF-ytimelle.

Tästä eteenpäin sijoitan joka kuukausi seuraavasti: 
  • 400 euroa, DXSU: DB X-trackersin ETF, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Kulut 0,55% pa. 
  • 300 euroa/kk, IS3N: iSharesin ETF, kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset harvinaisen kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut 0,25% pa, osingot uudelleensijoitetaan. 
  • 150 euroa/kk, DXET: DB X-trackersin EURO STOXX 50 -indeksiin sijoittava ETF. Kulut superedulliset 0,09%, osingot uudelleensijoitetaan.
  • 150 euroa/kk, DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index). Kulut 0,40%, osingot uudelleensijoitetaan.
Todellisuudessa summat eroavat tästä hieman, sillä DXSU:n markkinahinta on 313 euroa /kpl. Tällöin muita ETF:iä tulee isommilla summilla. Laitoin kuitenkin DXSU:n valmiiki 40 %:iin 1000 euron sijoituksesta, ompahan kasvunvaraa.

Nämä sijoitukset rullaavat taustalla koko vuoden ja varmasti tulevatkin. Olen valinnut kuukausisijoituksiin tarkoituksella kehittyvät markkinat sekä Euroopan, enkä esim. jenkkilää. Dollarin kurssi sekä jenkkipörssien kohta vuosikymmenen jatkunut ylituotto vaikuttavat tähän päätökseen. Lisäksi minulla on salkussa iso potti merkittävästi voitolla olevaa USA:n pienet arvoyhtiöt ETF:ää (IJS), sekä isot voitolliset positiot myös Goldmanissa ja Microsoftissa. Täten jenkkilä on hyvin edustettuna, enkä harkitse lisäsijoituksia ETF-muodossa tässä vaiheessa. Pari suoraa osakeostoa on tosin tähtäimessä...

tiistai 17. tammikuuta 2017

Tavoitteet vuodelle 2017

Sijoitusvuosi 2017 on pyörähtänyt käyntiin odottavissa tunnelmissa. Uutisten perusteella maailmalla mellastavat perinteiset Trumpit ja muut vapaan markkinatalouden uhkatekijät. "Osakkeiden vuosikymmenelle" ennustellaan loppua eri puolilla. Itse en ole markkinoita ehtinyt juuri seurata, mutta näyttää siltä että mitään dramaattista ei ole markkinoilla (vielä) tapahtunut. Nyt onkin hyvä aika asettaa muutamia tavoitteita vuodelle 2017.

Osakesalkku yli 200 Keuroa. Tämä on blogin alussa asetettu tavoite taloudellisen riippumattomuuden minimitasolle ja tänä vuonna se on ehkä mahdollista saavuttaa. Salkku oli vuodenvaihteessa 191 tuhannen euron tasolla ja käteiskassa huomioiden itse asiassa jo yli 200 Keuroa. Omalla laskuopillani salkkuun lasketaan kuitenkin vain "oikeat" markkinasijoitukset, sillä käteiskassa on ekstraa jota voi käyttää välillä muuhunkin kulutukseen. Vuoden 2010 blogimerkinnässä ounastelin että voisin saavuttaa 200 Keuroa kymmenessä vuodessa, vuoteen 2020 mennessä. Nyt näyttää siltä että saatan hyvinkin olla tästä aikataulusta reilusti edellä. Jos markkinoilla on laskua, laitan sitten enemmän lisäsijoituksia, sillä tämän tavoitteen saavuttaminen tänä vuonna olisi kovin mukavaa :)

Käteiskassa 20 Keuroa. Tämä tavoite on mahdollisesti hieman ristiriitainen yllä olevan kanssa. Itse asiassa tämä toteutuu ainoastaan, jos osakemarkkinoiden nousu jatkuu vielä tämän vuoden ajan. Tässä tapauksessa laitan ison osan lisäsijoituksista käteiskassaan odottelemaan parempia (eli huonompia) aikoja.

Salkun allokaatio asteittain kohti tavoitetta. Tavoiteallokaatiossani osakepoiminnat, kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden ETF:t/rahastot, erikoistilanteet sekä korkosijoitukset ovat kukin 20 % painossa. Kuten blogin oikeasta palkista voi todeta, on nykyinen allokaatio kaukana tästä. Pyrin tämän vuoden aikana kohdistamaan suurimman osan sijoituksista ETF:iin jotka täydentävät osakepoimintojen sijaan muita kategorioita. Tämä tarkoittaa hieman tylsempää blogisisältöä mutta samalla myös tasapainoisempaa ja paremmin hajautettua salkkua.

Työntekoon käytetyn ajan vähentäminen kokonaistulojen pysyessä vähintään samana. Tähän lopuksi tällainen vähän "pehmeämpi" tavoite. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on kuitenkin monelle sitä, että töitä ei tarvitsisi tehdä enemmän kuin itsestä tuntuu sopivalta. Itsestäni on tuntunut sopivalta tehdä useinkin n. 50 tuntisia työviikkoja ja tämä on auttanut saavuttamaan varsin hyvän tulotason. Tässä pidemmän päälle olen kuitenkin alkanut arvostamaan vapaa-aikaa yhä enemmän. Tavoitteena tälle vuodelle onkin stressittömämpi työelämä ja konkreettisesti vähemmän töissä käytettyjä tunteja. Yritän raportoida tänne jossain vaiheessa miten tämä onnistuu, muuten saattaa olla että menen rutiinilla kuten aina ennenkin...