maanantai 19. lokakuuta 2015

ETF-idea: Globaali low carbon indeksi

Maailman energiapolitiikka on murroksessa. Ilmastonmuutos ja ympäristötietoisuus sekä energiateknologioiden kehitys on johtanut siihen, että hiilidioksidin tuotanto on suurennuslasin alla. Paine tulee monesta suunnasta: energiatehokkuudesta, kuluttajilta, sekä kansallisesta ja kansainvälisestä sääntelystä.

Laajalti ennakoidaankin, että yritykset, joiden toiminta tuottaa paljon hiilidioksidia tai jotka tarvitsevat paljon fossiilisia polttoaineita, ovat vaikeuksissa tulevaisuudessa. Monet suuret eläkerahastot ja esim. Norjan öljyrahasto ovatkin kiristäneet omia sijoituskriteerejään liittyen yritysten hiilijalanjälkeen. Suursijoittajat tarvitsevat siis tehokkaita työkaluja kattamaan globaalit osakemarkkinat, joissa hiiliriski on minimoitu. Näihin tarpeisiin on hiljattain syntynyt kaksi ETF:ää, jotka seuraavat samaa globaalia vertailuindeksiä: MSCI ACWI Low Carbon Target Index. Indeksin idea on kuvattu seuraavassa:

"The MSCI ACWI Low Carbon Target Index is designed to address two dimensions of carbon exposure - carbon emissions and fossil fuel reserves, expressed as potential emissions. By overweighting companies with low carbon emissions relative to sales and per dollar of market capitalization, the Index aims to reflect a lower carbon exposure than that of the broad market. The Index is designed to achieve a target level of tracking relative to a broad market index (such as the Parent Index) while minimizing the carbon exposure. The Index is a subset of the MSCI ACWI Index (the Parent Index), which measures the combined equity market performance of developed and emerging market countries."

Indeksin maajakauma noudattelee yleistä globaalia markkina-arvon jakautumista eli n. puolet jenkkilää, ja loput sitten kehittyneille ja kehittyville markkinoille huomattavasti pienemmillä maakohtaisilla painoilla. Indeksillä on näkemys hiilijalanjälkeen ja hiiliriskiin, mutta muuten se noudattelee "normaalia" globaalia markkina-arvopainotettua indeksiä (tässä tapauksessa MSCI ACWI Index).

Näillä hiljattain markkinoille lanseeratuilla ETF:illä on varsin kuvaavat tikkerit: LOWC ja CRBN. Ensimmäistä hallinnoi State Street Global Advisors ja jälkimmäistä Blackrock (tunnettu iShares-tuoteperheestä). Kuten sanottua, nämä ETF:t ovat varsin samanlaisia. Molemmat seuraavat samaa vertailuindeksiä, niitä vaihdetaan NYSE:ssä, molemmat maksavat osingot ulos ja hallinnointipalkkio on 0,2%.

LOWC: SPDR MSCI ACWI Low Carbon Target ETF (linkki tuotesivuun)

CRBN: iShares MSCI ACWI Low Carbon Target ETF (linkki tuotesivuun)

Kun oikein tarkkaan kaivelee, löytyy ETF:istä pieni ero. Molempien hallinnointipalkkio on 0,2%, mutta lisäksi molemmilla on käytössä "fee waiver" -menettely, jossa rahastoyhtiö antaa määräaikaisen alennuksen. Alennukset tulevat molemmissa ETF:issä nykytiedon mukaan joko päättymään 2016-2017 akselilla, tai tapauskohtaisesti jatkumaan. Jos alennukset eivät jatku, niin LOWC tulee halvemmaksi 0,30% palkkiolla vs. CRBN:n 0,33%. Koska molemmat rahastoyhtiöt ovat hyvämaineisia, ja pääomaa on molemmissa rahastoissa mukavasti, niin oma päätökseni kallistuisi näillä tiedoilla LOWC-ETF:ään.

En ole tehnyt vielä sijoituspäätöstä tämän suhteen, mutta näkisin jonkinlaisen sijoituksen sopivan salkkuni "erikoisteemojen" alle. Jollekin sijoittajalle taas tämä voisi sopia ainoaksi salkun sijoitukseksi koska kyse on globaalista indeksistä ja hallinnointikulut ovat pienehköt. Miinuksena tosin kotimaiselle sijoittajalle on osinkojen ulos maksaminen.

Tiedän että myös muita tämän sijoitusteeman ETF:iä on olemassa (itselläni on PZD:tä noin kymppitonnin edestä). Kuulisinkin mielelläni muiden mielipiteitä LOWC ja CRBN ETF:istä, sekä muista samantyylisistä sijoitusideoista.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Riskiä ja varmuutta salkkuun: Lisää Fortumia ja Volkkaria, uutena Pihlajalinna

Markkinatilanteet ovat muuttuneet hyvin mielenkiintoisesti useamman omistukseni ja seuraamani yrityksen osalta. Nyt tein kerralla useamman oston ja yhden myynnin jotka ovat olleet mielessä pidempään.

Ensimmäisenä uusi tulokas salkkuun: ostin Pihlajalinnaa reilulla 1000 eurolla hintaan 15,85 euroa /kpl. Tuoreen pörssilistautujan kurssi on ollut kasvussa viime aikoina, ja tämä ostos on kieltämättä vähän "kelkasta putoamisen pelkoa". Ei kovin hyvä investointikriteeri, mutta toisaalta aioin ostaa Pihlajalinnaa jo aiemmin (kts. merkintä). Itselleni on käynyt usein niin, että olen katsellut sivusta vuosien kurssinousuja enkä ole uskaltanut hypätä kyytiin, koska osa voitoista on jo "menetetty". Tämä on selkeä psykologinen virhe, mikä kostautui minulla esim. Koneen kanssa (t. nimimerkki 5 vuotta kurssinousua sivusta seurannut!). Pihlajalinna houkuttaa minua pidemmällä aikavälillä liiketoimintamallinsa suhteen (yksityinen terveydenhuolto), joten mukaan on lähdettävä. Aika näyttää miten tämän suhteen käy. Lisäsijoitus tullee tehtyä, jos kurssit tippuvat.

Tein myös lisäostot Fortumiin ja Volkswageniin. Ensimmäinen on aika perus-case: suomen valtion pääomistama osinkokone jonka hinta on laskeutunut hyvin matalalle. Ostin Fortumia lisää 50 kpl kurssiin 13,37 euroa. Volkkari taas on toinen tarina: harva on välttynyt kuulemasta yhdestä yrityshistorian törkeimmästä päästöhuijauksesta. Omasta näkökulmastanikin yrityksen maine musteni kerralla, ja dramaattinen kurssilasku on ihan perusteltua. Ostin volkkarin osaketta lisää 10 kpl hintaan 97,94 euroa. Edelliset ostokseni ovat tasoilta 153 ja 137 euroa, joten nyt osaketta sai huomattavasti halvemmalla. Iso kolhu tästä volkkarille tulee niin maineelle kuin rahallisestikin, mutta en usko että koko firma tästä menee nurin. Pidän vieläkin volkkarin tuotepalettia autoteollisuuden parhaana, ja jos nykyisestä alhosta selvitään, niin tulevaisuus palkitsee kärsivällisen sijoittajan. Voin olla väärässäkin, joten tsekataan asia viiden vuoden päästä, jolloin on mukavaa olla jälkiviisas!

Rahoitin nämä kolme ostoa pitkälti VEREIT:in myynnillä, sillä haluan pitää käteiskassan 10000 eurossa ennakoimaani isompaa kurssilaskua varten. Myin VEREIT:in osakkeet pois kahdesta syystä. Ensinnäkin, yrityksen kirjanpitoskandaalin jälkeinen meno ei ole oikein vakuuttanut, tiedotuksen puolesta tai muutenkaan. Toisekseen, odottelen jenkkilän lainakorkojen kääntyessä nousuun laskua USA:n REIT-markkinoille, joten VEREIT ei ole siitäkään näkökulmasta houkutteleva sijoitus.

Näiden ostojen jälkeen tekisi mieli vetäytyä markkinoilta ja odotella laskua. Volatiliteetin lisääntyessä omakin kaupankäynti kuitenkin tuppaa aktivoitumaan. Pitää varoa, ettei vahingossa ala "treidaamaan" :)

perjantai 2. lokakuuta 2015

2015 / Q3 Tilinpäätös

Vuoden 2015 kvartaali oli salkun kehitykselle synkkää seurattavaa. Salkun kokonaisarvo tippui reilusta 140:sta 128 tuhanteen euroon, noin 9% pudotus! Tämä tapahtui siitä huolimatta että uusia sijoituksia tuli tehtyä vaihteeksi reippaasti, osittain juuri halpenevista kursseista johtuen. Alla kvartaalin keskeiset luvut.

  • Uusi sijoitettu pääoma 2015 Q3 aikana: 5855 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): -12577 euroa (-8,9%)
  • Osingot (netto): 78 euroa
  • Tuotto-% (pl. osingot): -12,6 %
Uusia sijoituksia tuli kvartaalin aikana Outoteciin, kehittyviin markkinoihin, Seligson Russian Prosperityyn sekä VNQI:hin ja Fortumiin. Lisäksi 900 euroa kuussa on mennyt Nordnetin kautta ETF-kuukausisijoituksiin (IS3N, DXET, DX2J, DXSU).

Alla olevasta kuvajasta näkyy hyvin viimeisten kahden kvartaalin laskusuhdanne salkun kokonaisarvon osalta. Odottelen itse asiassa tämän trendin jatkuvan, ja voi olla että jossain vaiheessa sijoitetun pääoman määrä on suurempi kuin salkun markkina-arvo (viimeeksi näin oli 2011 lopussa). Tämä ei minua pelota, sillä hommaa katsotaan luonnollisesti syklien yli.



















Alla olevassa kuviossa näkyy salkun allokaatio Q3 lopussa. Tavoiteallokaatiossa jokainen kategoria on tasan 20%. Erikoisteemoihin aionkin lähiaikoina sijoittaa lisää jos markkinat laskevat (kts. REIT-osto-ohjelma VNQ & VNQI). Kehittyville ja kehittyneille markkinoille sijoitukset hoituvat tällä hetkellä pääosin ETF-kuukausisijoitusten kautta. Korkosijoitukset tulevat pysymään pienessä roolissa lähivuosina huonojen tuotto-odotusten takia.