perjantai 22. maaliskuuta 2019

Rahat Amer Sportsista kohta tilillä

Amer Sportsin pörssitiedotteen mukaan Mascot Bidco Oy:n tekemä ostotarjous on mennyt läpi (eli 90 % raja on ylittynyt). Tämä tarkoittaa omalta osaltani sitä että rahat osakkeista tulevat tililleni loppukuusta.

Amer Sports oli minulle todella onnistunut sijoitus, kuten jo syyskuussa kirjoitin ostotarjouksen läpimenoa ennakoiden. Ostin Amer Sportsia 168 kpl hintaan 4,76 e/kpl vuonna 2009. Saan näistä osakkeista 168 x 40 = 6720 euroa. Voittoa tästä on lähes 6000 euroa! Mielelläni olisin pitänyt omistuksessa pidempäänkin, mutta näillä mennään.

Verojahan tästä napsahtaa aika suolaisesti, niinkuin toki voitoista pitääkin. Tein yhden "verotusmyynnin" tähän liittyen ja laitoin Consti-omistukseni lihoiksi. Tästä kirjautui tappioita 560 euroa.

Lisäksi tulevia "ylimääräisiä" rahoja ajatellen tein kaksi salkkua täydentävää ETF-sijoitusta, yhteensä 4000 euron edestä. Ostin lisää iShares Ageing Population -ETF:ää (2B77) sekä LWRC-ETF:ää joka sijoittaa kehittyneiden markkinoiden yleisindeksiin, mistä on poistettu hiiliriskiä sisältävät yritykset.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Osakesäästötili hyväksyttiin - mielenkiintoinen mahdollisuus piensijoittajalle

Suomen eduskunta onnistui (ainakin itselleni) yllättäen hyväksymään osakesäästötilin. Moni asia jäi hallitukselta ja eduskunnalta kesken, mutta tämä piensijoittajille mielenkiintoinen uudistus näyttää nyt sitten menevän maaliin!

Tässä poimittu keskeiset seikat Arvopaperin uutisesta:

Tilit tulevat yksityissijoittajien käyttöön vuoden 2020 alusta.

Osakesäästötilin voi avata verkkopankissa. Tilille voi siirtää rahaa enintään 50 000 euroa

Osakkeiden siirtäminen suoraan tilille ei ole mahdollista. Varoilla voi ostaa suomalaisia tai ulkomaisia pörssi- ja First North -osakkeita.

Verottaja saa automaattisesti verotiedot tililtä, mikä tekee asioinnista mutkatonta sijoittajalle. Tilille maksettavat osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman, että niistä menee veroa. Sijoittaja hyötyy näin pitkässä juoksussa korkoa korolle -ilmiön tehostumisesta, kun osinkojen verotus pitkin matkaa ei syö kertyvää pääomaa.

Osakkeiden luovutustappiot eivät kuitenkaan ole tilin sisällä verovähennyskelpoisia sijoittajalle
, vaan sijoittajan pitää lopettaa tili, jotta vähennys olisi mahdollinen.

Tässä vielä linkki Pörssisäätiön koosteeseen osakesäästötilistä. Siellä tulee esille vielä muutamia erittäin oleellisia seikkoja:
  • Pääomaveroa maksetaan syntyneestä tuotosta vasta tuottoja nostaessa
  • Osakkeita voi myydä ja ostaa tilin sisällä ilman välittömiä verovaikutuksia
  • Osakesäästötilillä osingot ovat täysimääräisesti pääomatuloveron alaisia (kun voittoja aikanaan nostetaan), kun muuten ne ovat 85-prosenttisesti veronalaisia.
  • Hankintameno-olettama ei ole käytössä
Kuten aiemminkin olen uumoillut, osakesäästötili on erittäin mielenkiintoinen uutuus. Kaksi yllä mainittua asiaa heikentävät hieman hyötyjä (osinkojen täysimääräinen verotus ja hankintameno-olettaman puute). Toisaalta hyödyt eli verovapaat ostot ja myynnit sekä osinkojen "verovapaa" uudelleensijoittaminen tuovat sijoitusrahastojen nauttimat hyödyt piensijoittajan saataville. Pitkässä juoksussa osinko-osakkeilla voisi kumuloida mukavan kokoisen salkun. Toisaalta treidaustakin voisi yrittää, kun veroja ei lähde välistä.

Jos tilin speksit eivät nyt julkistetusta muutu, niin harkitsen vakavasti ensi vuonna merkittävien pääomien siirtämistä tilille. Miksipä ei koko 50 Keuroa, jos käteiskassa sattuisi niin olemaan sen kokoinen silloin! Oma salkku on nyt siinä neljännesmiljoonan kieppeillä, eli tämä alkupääoma ei ole mitenkään kovin suuri panostus salkun kokoon nähden. Pitkässä juoksussa sen voisi kuitenkin kasvattaa merkittävän kokoiseksi osinkojen uudelleensijoittamista hyödyntäen.

Mitä ajatuksia muilla on osakesäästötilistä? Hitti vai huti?

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

500 Keuron salkku tavoitteena viidessä vuodessa - mitä se vaatii?

Viime vuoden lopulla tein blogimerkinnän jossa laitoin tavoitteeksi 500 000 Keuron salkun viidessä vuodessa, eli 2023 loppuun mennessä. Olen miettinyt tätä tavoitetta sen jälkeen ja todennut sen varsin haastavaksi. Koska pidän haasteista, tämän tavoittelu tuntuu entistä mielenkiintoisemmalta!

Nyt olisikin tarkoitus aloittaa seuraamaan blogissa ainakin pari kertaa vuodessa sitä, missä mennään tämän tavoitteen suhteen. Laitoin tätä varten ihan oman tunnisteen "puolen miljoonan salkku", jolla näihin vanhoihin kirjoituksiin voi palata. Tarkoitus on kirjoittaa tavallaan blogia blogin sisällä, mm. siitä miten puolen miljoonan kokoisen salkun saa kerrytettyä, riittääkö se taloudelliseen riippumattomuuteen, ja niin edelleen.

Alkutilanne: Salkkuni on tällä hetkellä n. 250 000 euroa, eli puolessa välissä puolen miljoonan tavoitetta. Tämän salkun kokoamiseen meni kymmenen vuotta. Apuna oli vuoden 2009 keväästä jatkunut ja edelleen jatkuva nousumarkkina.

Mitä seuraavaksi: Viiden vuoden aikana pitäisi sitten tuplata salkku. Ei ole ihan helppo tehtävä, sillä puhutaan kuitenkin neljännesmiljoonasta eurosta lisää pääomaa! Miten tämä sitten onnistuu? Itselläni on oikeastaan vain kaksi keinoa: salkkuun tehtävät ansiotuloista kertyvät lisäsijoitukset ja pääoman arvonnousu (sisältäen uudelleensijoitetut osingot). Näiden pohjalta voikin sitten laskea muutaman skenaarion. Näissä on yksinkertaistettu asioita hyvin paljon, sillä jokaisessa on laskettu salkun arvon olevan tasan 250 Keuroa vuoden 2019 alussa ja nousujen/laskujen olevan lineaarisia. Jokaisessa skenaariossa on myös laskettu tietty määrä sijoituksia vuodessa, ja nämä lisätään vasta laskennallisen arvonmuutoksen jälkeen. Nämä luvut ovat siten vain suuntaa antavia.

Skenaario 1 - nousu jatkuu vahvana: Tässä skenaariossa markkinat (tai tarkemmin sanottuna ne markkinat joista salkkuni koostuu) jatkavat nousuaan 10% vuodessa. Tämä on hyvin optimistinen näkymä, mutta ei ole tietenkään mahdotonta että näin kävisi. Nykyinenkin nousu on ollut katkolla vaikka kuinka usein.

Tässä skenaariossa riittäisivät juuri sopivasti 1500 e/kk sijoitukset Nordnetiin. Tällöin vuoden 2023 lopussa salkun arvo olisi 512 Keuroa.

Skenaario 2 - tasaista menoa: Tässä skenaariossa markkinat eivät nouse lainkaan, vaan pysyvät samalla tasolla koko 5 vuoden periodin ajan. Näinhän ei tietenkään voi tapahtua, mutta on toki mahdollista että markkinat polkevat isossa kuvassa paikallaan vaikka erinäisiä nousuja ja laskuja tapahtuu.

Tässä skenaariossa sijoituksia pitää tehdä n. 4200 euroa kuussa - siis joka ikinen kuukausi - jotta salkun arvo olisi 500 Keuroa viiden vuoden päästä. Tämä ei kyllä itseltäni tule onnistumaan.

Skenaario 3 - globaali romahdus: Globaali taantuma alkaa suunnilleen tämän tekstin julkaisemisen jälkeen. Brexit, kauppasodat, Kiinan velka, syklinen kehitys. Kaikki nämä menevät synkimmän  mukaan. Vuosittainen lasku tästä vuodesta eteenpäin 2023 10 % per vuosi.

Tässä skenaariossa tekisin todennäköisesti lisäsijoituksia melko isoilla summilla koko ajan (toivottavasti hermot kestäisivät). Esimerkiksi 2500 euron kuukausittaiset sijoitukset tarkoittaisivat sitä, että salkun arvo olisi 2023 lopussa 270000 euroa, eli vain hieman enemmän kuin nyt. Toisaalta salkku olisi täynnä erittäin edullisia osakkeita.

Skenaario 4 - iso dippi: Tämä on se skenaario mitä tavoittelen. Eli ostoja tehdään lisää silloin kun markkinat laskevat ja nousukaudella taas tehdään lähinnä kuukausisijoituksia. Helpommin sanottu kuin tehty. Kokeillaan kuitenkin. Tässä skenaariossa markkinat nousevat vielä 2019 vuoden (10%), romahtavat 30 % vuonna 2020, ja nousevat sitten 10% vuodessa vuosien 2021-2023 ajan.

Tässä skenaariossa testasin miltä näyttää jos sijoitukset olisivat 2019 ajan 1500 e/kk, sitten romahdusvuonna 2020 4000 e/kk ja siitä eteenpäin 2000 e/kk. Tällaiset sijoitussummat ovat itse asiassa varsin realistiset, käteiskassan pitäisi tähän riittää.

Tällä skenaariolla ei kuitenkaan viidessä vuodessa puoleen miljoonaan päästä, vaan tarvitaan vähän reilu vuosi lisää 10% arvonnousua ja 2000 euron sijoituksia /kk. 500 Keuron salkku tulisi täyteen keväällä 2025.

Mitä uskon tapahtuvan: Uskon jonkinlaiseen versioon joka on sekoitus skenaarioita 1 ja 4. Eli voimakasta nousua vielä tämän nykyisen päälle, jonkinlainen dippi ja sitten taas nousua. Jos nämä nousut ovat voimakkaita, niin sitten 500 Keuroa on mahdollista saavuttaa viidessä vuodessa.

En tiedä onko tällaisista skenaarioista viihdearvoa enempää hyötyä, sillä tulevaisuuttahan ei voi tunnetusti ennustaa. Nämä auttavat kuitenkin miettimään omia sijoitusmahdollisuuksiani ja puolen miljoonan salkun realistisuutta. Tiukkaa tämä tavoite tulee joka tapauksessa tekemään. Yritetään kuitenkin :)

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Markkinat nousussa, lisää ZPRP:tä salkkuun

Ostin tammikuussa ensimmäisen erän ZPRP-ETF:ää, joka sijoittaa eurooppalaisille kiinteistö/REIT-markkinoille. Markkinat ovat olleet yleisesti nousussa tammikuun alusta lähtien, mutta tein siitä huolimatta nyt toisen oston tätä. Ostin 55 kpl hintaan 30,495 e/kpl. Tämä menee pitkään salkkuun, niinkuin toki kaikki muutkin ostokseni yleensä.

Yleisesti ottaen meno markkinoilla alkaa hirvittää. Esimerkiksi vuoden alussa ostamani globaalia vähähiilistä osakeindeksiä seuraava LWCR on noussut jo 9,4 %! Tämä kehitys todellakin kuvaa GLOBAALIA nousua osakemarkkinoilla noin viidessä viikossa. On kyllä harvinaista haipakkaa alaspäin (joulukuussa) ja sitten taas ylöspäin. Markkinat tuntuvat olevan erittäin nälkäisiä hyville uutisille ja etsivät ikäänkuin syitä jatkaa vuosikymmenen nousuaan.

Mitähän tässä tekisi? Itselläni on ihan reilut sijoitusautomatiikat päällä (1500 e/kk ETF:iin) tällä hetkellä, mutta silti 25 Keuron käteiskassa polttelee taskussa. Yksi intuitio sanoo, että nousumarkkinoilla voi olla vielä jyrkkä loppurykäisy tulossa, ja joka voi jatkua vielä yllättävän pitkään. Kylmän viileä järkeily taas sanoo, että parempiakin ostonpaikkoja on tulossa ja juuri nyt ei ole hyvä paikka ylimääräisille lisäsijoituksille.

Ajatuksia ja ideoita otetaan vastaan :)

lauantai 2. helmikuuta 2019

ETF-kuukausisijoitusten korotus, jatkossa 1500 e/kk

Moni tuntee Nordnetin merkintäpalkkiottoman kuukausisijoitus-mahdollisuuden ETF:iin. Itse olen sitä käyttänyt jo pidemmän aikaa, sillä se on äärimmäisen kustannustehokas ja helppo tapa sijoittaa ETF:iin. Sen verran hienosta jutusta on kyse, että olen sitä suositellut muillekin, ilman affiliate linkkejäkin :)

Olen tehnyt hiljattain viisivuotistavoitteen puolen miljoonan salkusta. Salkku nykykoossaan on vähän alle puolet tuosta, eli erittäin merkittäviä lisäsijoituksia tarvitaan markkinanousujen lisäksi. Tästä syystä tein tänään merkittävän "inflaatiokorjauksen" kuukausittaisiin ETF-sijoituksiini. Aiemman 1000 euron sijaan jatkossa Nordnetin ETF-kuukausisijoitusten kautta menee yhteensä 1500 euron edestä sijoituksia. Vaikka nostan summaa, jatkan edelleen samoilla neljällä ETF:llä kuin aiemminkin.

Kuukausisijoitukseni jakaantuvat jatkossa seuraavasti (nämä luvut ovat hinta-arvioita prosentuaalisen 50/20/15/15 jakauman perusteella, todellinen toteutus eroaa ETF:ien osuuksien koon perusteella jonkin verran):
  • 750 euroa, DXSU: DB X-trackersin ETF, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Kulut 0,55% pa. 
  • 300 euroa/kk, IS3N: iSharesin ETF, kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset harvinaisen kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut 0,25% pa, osingot uudelleensijoitetaan. 
  • 225 euroa/kk, DXET: DB X-trackersin EURO STOXX 50 -indeksiin sijoittava ETF. Kulut superedulliset 0,09%, osingot uudelleensijoitetaan.
  • 225 euroa/kk, DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index). Kulut 0,40%, osingot uudelleensijoitetaan.
Näiden lisäksi teen sitten erillisiä sijoituksia sitä mukaan kun sopivia paikkoja ilmenee ja kassaa riittää. Tammikuu oli taas mielenkiintoinen kuukausi markkinoilla, kun vähän joka puolella nähtiin merkittävää kurssien nousua. Tuntuu että vuosikymmenen pituinen nousukausi sai taas vähän jatkoaikaa. Ehkäpä ne oston paikat taas häämöttävät jossain vaiheessa.

perjantai 11. tammikuuta 2019

ZPRP: Uusi kiinteistö-ETF salkkuun

Olen aiemmin sijoittanut REIT-ETF:iin jenkkipörssissä kahdella mainiolla tuotteella, jotka kattavat koko kehittyneen maailman kiinteistömarkkinat: Vanguardin VNQ & VNQI.

Jenkkimarkkinoiden sulkeuduttua suomalaissijoittajalla ei valitettavasti ole pääsyä näihin. Sain hyviä vinkkejä jonkin aikaa sitten tähän tarpeeseen:
  • SPYJ: Kiinteistö-ETF joka sijoittaa koko kehittyneen maailman REIT/kiinteistö-osakkeisiin. USA:n paino luonnollisesti iso. TER 0,40%, replikointi fyysinen. Osingot maksetaan ulos neljä kertaa vuodessa.
  • ZPRP: Tämä ETF puolestaan sijoittaa Euroopan kiinteistömarkkinoille, pl. UK. Saksan paino 37%, muut euroopan maat sitten pienemmillä osuuksilla. TER 0,30%, osingot uudelleensijoitetaan ja replikointi fyysinen. Mielestäni melko hyvät ominaisuudet.
Ostin tänään ZPRP:tä noin 1600 euron kokoisen potin, koska eurooppalaiset REIT:it ovat melko pienellä painolla noin kymppitonnin REIT-portfoliossani joka koostuu VNQ:sta ja VNQI:stä. (lisäksi minulla on muutaman tonnin edestä OHI-REIT:iä)

ZPRP:n koko nimi on monimutkainen SPDR FTSE EPRA Europe ex UK Real Estate UCITS ETF. Osto onnistuu Xetrasta eli saksan pörssistä.

Tavoitteenani on sijoittaa ZPRP:hen vielä lisää muutamassa erässä, ja ehkä jossain vaiheessa sitten myös SPYJ:hin. Tosin SPYJ:in osinkojen ulosmaksupolitiikka ei ole optimaalinen.

perjantai 4. tammikuuta 2019

Uusi vuosi, uusi osto-ohjelma: LWCR

Tavoitteenani on puolen miljoonan salkku viidessä vuodessa, ja kuten ko. bloggauksen keskusteluissa kävi ilmi, tämä vaatii merkittäviä lisäsijoituksia. Minimitavoitteena on 2000 euroa sijoituksia per kuukausi. Omalta osaltani tästä hoituu toinen puoli kuukausittaisella ETF-säästämisellä ja toinen tonni sitten tulee erilaisista lisäsijoituksista.

Tänä vuonna ja jatkossakin tulen siten tekemään lisäsijoituksia varsin usein. Nyt markkinamyllerryksen keskellä mukava tapa tehdä lisäsijoituksia on erilaiset osto-ohjelmat, jossa ostetaan valittua arvopaperia laskevaan kurssiin. Minulla näitä osto-ohjelmia menossa tällä hetkellä kaksi (kts. merkintä).

Aloitin tänään uuden osto-ohjelman LWCR-ETF:ään. Kyseessä on globaali, kehittyneille markkinoille sijoittava ETF, joka seuraa MSCI World Low Carbon Leaders -indeksiä. Kyseinen indeksi on MSCI World -indeksin ala-indeksi, joka sisältää markkina-arvopainotettuna 23 kehittyneen markkinan yrityksiä, joista on poistettu merkittävää hiiliriskiä sisältävät yritykset. Edellä linkitetystä indeksin kuvauksesta löytyy tarkempi metodologia. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana tämä indeksi on peitonnut pienellä marginaalilla MSCI World -pääindeksin. Oma ajatukseni on että tulevaisuudessa hiiliriskin välttely korostuu entisestään, joten tämä ETF on hyvä tapa sijoittaa laajasti kehittyneille markkinoille.

ETF:n koko nimi on monimutkaisesti muotoiltu "Amundi Index Equity Global Low Carbon - UCITS ETF". Total expense ratio (TER) tässä on 0,25% pa ja osingot uudelleensijoitetaan.

Markkina-arvopainotuksesta kun on kyse, niin USA:n painoarvo on yli 61%. Kaukana perässä tulevat sitten Japani (8%), UK (5%), Ranska (4%) ja Kanada (4%). LWCR:ää saa ostettua Xetrasta, ja se on mielestäni paras tätä indeksiä trackaava ETF mitä suomi-sijoittaja voi ostaa (jenkkipörssistä löytyisi mm. CRBN ja LOWC ETF:t, jotka ovat samantyyppisiä).

Tämän päivän osto oli n. 1500 euron kokoinen: 7kpl LWCR:ää kurssiin 214,4 e/kpl. Osto-ohjelma noudattaa 5% pudotuksia indeksissä ja näyttää tältä:
  • 1. ostotaso: 203,7 euroa
  • 2. ostotaso: 193,5 euroa
  • 3. ostotaso: 183,8 euroa
  • 4. ostotaso: 174,6 euroa
  • 5. ostotaso: 165,9 euroa
Nyt vain odottelemaan markkinoiden droppaamista, niin pääsee ostamaan tätä lisää :)