Myynti: Seligson Euro-obligaatio & Euro Corporate Bond

Noin kuukausi sitten pohdiskelin, josko euroalueen pitkissä lainoissa olisi myynnin paikka. Tänään laitoin myyntitoimeksiannot molemmista Seligsonin pitkän koron rahastoistani eli Euro-obligaatiosta ja Euro Corporate Bondista. Myynnistä tuli n. 550 euron voitto ja salkku keveni reilulla kahdeksalla tuhannella eurolla. Voitosta ei veroseuraamuksia minulle tule, sillä plakkarissa on aiempia tappioita, joita pääsin nyt myös hyödyntämään.

Pääasiallinen logiikka tässä myynnissä on pitkien lainarahastojen tuottopotentiaalin puute. Keskuspankkikorot Euroopassa ovat olleet pohjissa pitkään ja niiden suunta on käytännössä ylöspäin lähivuosina. Korkojen noustessa pitkien korkorahastojen tuotot laskevat (sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa). Tappiota ei välttämättä tule jos korot nousevat hitaasti, mutta ei juuri tuottoakaan.

Asian voi tarkistaa helposti vertailemalla euriborkorkoja ja seligsonin korkorahastojen tuottoja historiallisesti. Syklissä on nyt se vaihe, jossa parhaat tuotot ovat takana ja edessä laskua tai tasaista useamman vuoden ajan. Viimeeksi tällainen tasainen vaihe oli n. vuosien 2005-2008 aikana, pitkien korkojen ollessa nousussa.

Goldman Sachs ennustaa (kts. Kauppalehden juttu) näin:

"Korkojen nousun taustalla on setelielvytystään purkava Yhdysvaltain keskuspankki: kun jenkkitalouden ennakoidaan jälleen pärjäävän ilman apupyöriä, korkotasokin alkaa hivuttautua normaalimpaan suuntaan viime vuosien historiallisen alhaiselta tasoltaan. 

Ja kun korot lähtevät Yhdysvalloissa nousuun, muualla maailmassa seurataan perässä.
Goldman Sachs ennakoi suurinta liikettä euroalueelle, joskin pankin ennusteen pohjana on yhteisvaluutta-alueen keskeinen viitelaina eli Saksan kymmenen vuoden lainan tuottokorko. 

Pankki odottaa Saksan kymppivuotisen lainan kohoavan ensi vuoden aikana jopa 41 korkopistettä 2,3 prosenttiin nykyisestä 1,8 prosentista. 

Mitään piikkiä Goldman ei kuitenkaan näe, vaan nousun arvioidaan jakautuvan tasaisesti pitkin ensi vuotta."

Kaupasta vapautuneet rahat eivät mene nyt myöskään heti osakkeisiin vaan "patjan alle", odottamaan parempia sijoitustilaisuuksia.

Markkinat laskussa joulun alla

Lokakuun lopussa kirjoittelin päätöksestäni laittaa ostot toistaiseksi jäihin. Kyseessä oli niin sanottu "reality check" pitkien nousujen jälken seuraavalla logiikalla (bulletit lainattu lokakuulta):

• Pörssisykliin kuuluu nousuja ja laskuja.
• Nykyinen nousu on kestänyt jo keskimääräistä pidempään (näin ainakin S&P 500 -indeksissä).
• S&P500 indeksi alkaa olla historiallisesti vähintään keskimääräisesti arvostettu, eli ainakaan alihintaisia ostoja ei pääse tekemään. Sama juttu monissa muissa pörsseissä, vaikkakin esim. kehittyvät markkinat ovat osin maltillisesti hinnoiteltuja.
• Jossain vaiheessa elvytyshanat alkavat sulkeutua ja tällä tulee olemaan (todennäköisesti negatiivisia) vaikutuksia osakemarkkinoille.

No kuinkas tässä on käynyt? Elvytyshanoja ollaan ilmeisesti pikkuhiljaa pienentämässä, ja tähän liittyen jenkeistä saadaan uutisia ihan lähiaikoina. Sen ei välttämättä tarkoita mitään dramaattista, mutta on kuitenkin lopun alkua kurssinousuille. Syklien ajoituksesta en kuitenkaan voi sanoa sen enempää kuin olen yllä olevassa listauksessa pohtinut.

Lokakuun lopun (30.10.) jälkeen pörssikehitys on ollut seuraavanlaista:

S&P500: + 0,5 %

EURO-STOXX 50: - 3,3 %

OMXH-Cap: - 1,1 %

MSCI Emerging Markets: - 4,9%

Tämän tsekkauksen perusteella näyttää siltä, etten ole tehnyt ainakaan kovin huonoa päätöstä tähän mennessä laittaessani ostot jäähylle. Mikään ei ole muuttunut sijoitusympäristössä tai omassa sijoitussuunnitelmassani tämän päätöksen jälkeen, joten jatkan samalla linjalla toistaiseksi.

Mukavaa joulun aikaa kaikille lukijoille!!

Ostot jäihin, pt. 2

Noin kuukausi sitten kirjoittelin, että markkinoiden nousu on jatkunut sen verran pitkään, että laitan ostot pääosin jäihin. Tällöin olin sitä mieltä, että annan ETF-kuukausisijoitusten juosta kuitenkin entiseen malliin.

Nyt viilasin suunnitelmiani vielä sen verran, että pudotin pois kuukausisäästämisestä Euroopan ja kehittyvien markkinoiden osakeindeksejä seuraavat ETF:t DBX1 & DXET. Jäljelle kuukausisijoitukseen jätin pelkästään kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin sijoittavan DXSU -ETF:n. Haluan olla tässä sijoitusluokassa mukana pitkällä jänteellä, ja tarkoitus on sijoittaa tähän kuukausittain myös "syklin yli".

Mitä osakemarkkinoihin tulee, niin tällä hetkellä sijoitukseni ovat varsin mukavasti plussalla. Koska en omista kristallipalloa, niin annan toki voittojen juosta, enkä ole realisoimassa osakkeita / osakeindeksejä.

Jos päätökseni pitää, niin seuraavat osakkeisiin liittyvät ostokset kohdistuvat ensi vuonna lanseerattavaan "KTR"-rahastoon. Siihen meneekin sitten 10k euroa, joten ehkä on hyvä että se on sitten valmiina sukanvarressa. Aika näyttää, tulenko merkkaamaan ko. rahastoa ensimmäisellä kerralla kun se on mahdollista, vai vasta sitä seuraavalla (rahasto ottaa merkintöjä sisään näillä näkymin kerran kvartaalissa). Vaihtoehtoisesti toki harkitsen myös lisäostoja osakkeissa, jos markkinat kunnolla kyykkäävät.

Nyt olisi sitten edessä "rentouttava" hold-periodi. Olen hiljattain opetellut olemaan seuraamatta markkinoita päivittäin. Jatkossa tähän voisi panostaa vielä enemmän, ja tsekata tilanne tarkemmin esimerkiksi kerran viikossa tai vaikkapa parin viikon välein. Varmaan helpommin sanottu kuin tehty :)

Euroalueen lainat - kohta myynnin paikka?

Myynnit eivät yleensä kuulu strategiaani, mutta joitain pieniä ratkaisuja olen silloin tällöin tehnyt myyntirintamalla, ja nämäkin lähinnä verotussyistä.

Nyt olen alkanut harkita Seligsonin korkorahastojen likvidointia (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Euroalueen korkotasot eivät juuri nykyisestä voi laskea, eikä lähivuosina suuria tuottoja näistä ole tiedossa. Vaikka nollakorkolinja jatkuisi vielä vuosia, niin jossain vaiheessa korkotasot kääntyvät nousuun. Ja tällöin sekä valtion- että yrityslainarahastot menettävät arvoaan. Ainakaan viime vuosina koettuja nousuja ei voi enää tulla, sillä nämä tuotot johtuivat merkittävässä määrin korkotasojen laskusta.

Ylimääräisellä rahalla on lisäksi käyttöä, sillä tiedossa on muutamia henkilökohtaisia isompia hankintoja. Näihin käytän mieluummin korkorahastoja kuin osakesijoituksia, joihin suhtaudun lähes elinikäisinä osta-ja-pidä sijoituksina.

Kysymys lukijoille & muille bloggareille: Minkälaisia strategioita teillä on kehittyneiden talouksien korkomarkkinoille lähivuosina? Holdaatteko nollakorkolinjan ajan, vai oletteko jo kenties poistuneet lainamarkkinoilta (tämä liittyy siis nimenoman rahastomuotoiseen sijoittamiseen)? Vai jatkatteko pienillä lisäostoilla matkan varrella?

Oppirahat maksussa

Talvivaara hakee nyt siis yrityssaneeraukseen. Varmaa ei ole, että pääseekö yhtiö sinne asti. Konkurssin uhka on todellinen.

Kirjoittelin n. puolitoista vuotta sitten otsikolla "pahimmat sijoitusvirheeni" ja näihin liittyi erityisesti liiallinen suomi-osakkeiden painotus ja tätä kautta silloiset kriisiyhtiö-kansanosakkeet Nokia ja Talvivaara. Pohdiskelin myös kommenteissa tuolloin, että olisikohan kannattavaa realisoida molemmat. En osannut päättää, ja lopulta en tehnyt mitään.

Jälkiviisaana voi todeta, että Nokia kannatti pitää ja Talvivaara olisi kannattanut myydä. Jälkimmäisestä tuli sijoitusurani yksi parhaista oppitunneista ja varmasti kallein sellainen. Jos nyt konkurssiin mennään, niin hintalappu opiskelusta on n. 3500 euroa. Toisaalta Nokiat ovat tällä hetkellä kivasti plussalla (varsinkin kun sitä tuli lisättyä kahden ja puolen euron hintaan viime keväänä). Ihan eivät mene nämä päittäin, mutta voipi olla että jossain vaiheessa, joskus.

Ainakin saan Talvivaarasta sitten verottajalle näytettyä isot tappiot myöhemmistä voitoista vähennettäviksi, jos ei muuta. Tai voihan olla, että omistamani senttiosake palaa joskus kasvu-uralle. No jaa, jotenkin enää ei jaksa tähän uskoa, liekkö kaamosmasennus kyseessä? Seuraillaan tilannetta, enäähän ei ole kuin voitettavaa, sillä alemmaskaan ei oikeastaan pääse. Onneksi osakkaan ei sentään tarvitse ottaa vastuulleen Oy:n velkoja! :)