Huiput lähestyvät

Vaikka markkinoita onkin vaikeaa (mahdotonta?) ennustaa, niin yritetään. Uskon että osakemarkkinoiden syklinen huippu on lähellä ja se nähdään tänä tai viimeistään ensi vuonna. Tässä evidenssiä sekalaisessa järjestyksessä:

• Korkomarkkinat ovat länsimarkkinoilla pohjassa ja ovat jo alkaneet nousta keskuspankkien purkaessa elvytystään. FED lopettaa jo, EKP tulee jälkijunassa. Elvytyksen loppuminen ja erityisesti nousevat korot aikanaan lopettavat merkillisen tilanteen, missä vain osakkeet näyttävät houkuttelevalta sijoitukselta.
• Uusia pörssilistauksia ilmaantuu jatkuvasti, jopa suomen pörsseihin (kts. KL:n uutinen). Tämä on klassinen syklihuipun merkki.
• Sijoitusrahastot saavat ennätysmäärin merkintöjä. Tämäkin on klassinen ryhmäkäyttäytymisen merkki, joka kiihtyy paikallista huippua kohti.
• Pohjat nähtiin jo 6 vuotta sitten. Keskimääräinen nousumarkkinan pituus on muistaakseni jenkkimarkkinoilla noin 5 vuotta. Nousu on ollut lisäksi varsin voimakas juuri jenkeissä, ja kun siellä aikanaan pudotaan, se vaikuttaa vahvasti myös muiden markkinoiden kehitykseen.

Mitä tehdä? Itse en keksi muuta kuin rahan jemmaaminen sukanvarteen (tällä hetkellä suurin osa säästämisestäni menee sukanvarteen) ja pienet lisäsijoitukset ETF:iin kuukausittain. Onko lukijoilla näkemystä asiasta, ja tähän liittyen strategiaa laskukauteen/isompaan dippiin varautumiseen?

Muutos korkosijoitusstrategiaan (päivitetty)

Tein viime viikolla merkittävän muutoksen keskipitkän aikavälini korkosijoitusstrategiaan. Korkosijoitukset ovat tavoiteallokaatiossani 20% tasolla, mutta viime aikoina ne ovat olleet muutaman prosentin osuudella salkusta, koska korkosijoittajan markkinanäkymät eivät houkuttele.

Tämän viikon muutokset pähkinänkuoressa:

1) Myin kaikki korkosijoitukseni, eli käytännössä n. 6000 euron edestä DXSU-ETF:ää, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Tein tämän kahdesta syystä. Ensiksi, haluan kasvattaa käteiskassaa tulevia osakeostoja varten. Toiseksi, kehittyvien markkinoiden valtionlainat eivät välttämättä ole kovin hyvä sijoitus siinä vaiheessa kun USAn valtionlainojen korot lähtevät nousuun. Riskilisät USA vs. kehittyvät markkinat ovat yleensä tietyllä tasolla, ja USAn lainojen korkojen nousu "työntää" myös kehittyvien markkinoiden lainakorkoja ylöspäin, ja täten sijoittajien tuottoja alemmas. Tässä vaiheessa koen, että raha on paremmassa käytössä käteiskassana osakesijoituksia varten.

Edellä mainituista ajatuksista huolimatta, laitoin DXSU:n kuitenkin takaisin ETF-kuukausisäästämiseen 1 kpl / kk -tahdissa (nykykurssi 307 euroa), sillä haluan tämän ETF:n olevan osa portfoliotani pidemmällä aikavälillä, ja Nordnetin kautta ajallinen hajautus kuukausiostoilla on kustannustehokasta. 6000 euron potin kasvattaminen takaisin vie pari vuotta, ja tänä aikana pääsen ostamaan DXSU:ta eri hinnoilla joka kuukausi, mahdollisesti halventuvillakin.

2) Otin short-position euroalueen valtionlainoihin. Ostin vajaan 3000 euron edestä DXSV -ETF:ää, viralliselta nimeltään (tai nimihirviöltään): db x-trackers II Short iBoxx Euro Sovereigns Eurozone Total Return Index ETF. Sijoituscase tähän on oletukseni siitä, että euroalueen valtionlainat ovat lähellä pohjia tällä hetkellä, ja sijoittajien tuotot negatiiviset lähivuosina. DXSV:n tuotto on päivätasolla kääntäen verrannollinen euroalueen valtionlainojen tuottoihin*. Seuraava teksti on suoraan esitteestä: "Linked inversely to the movements of IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX. The Index replicates the performance of an investor with a short position on the IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX that is rebalanced daily."

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. Tästä linkistä löytyy hyvä selvitys esimerkkeineen: http://etf.deutscheawm.com/LUX/ENG/Download/Brochure/44e328a7-2643-4705-bb6e-131568b33315/ETFs-on-short-indices.pdf

Alla olevasta käyrästä näkyy, miten vuodesta 2008 asti tällä short-ETF:llä olisi tehnyt tappiota. Kuten tiedämme, paremmin on käynyt valtionlainoihin sijoittaneille, jotka ovat saaneet todella hyviä tuottoja. Odotukseni on nyt, että seuraavat vuodet mennään toiseen suuntaan, ja käänteinen positio on perusteltu. En aio kuitenkaan yli 3000 euroa tähän riskeerata, vaan otan tämän salkun mausteeksi, ja käännän jossain vaiheessa position takaisin "normaaliksi", kunhan markkinatkin ovat sen näköiset että valtionlainat ovat hyvä sijoituscase. Siinä vaiheessa DXSV-sijoitus on ensimmäinen pesämuna valtionlainamarkkinoille palaamiselle (tosin en tiedä tulenko pitämään tätä positiota päällä niin pitkään).

Alla vielä DXSV-ETF:n tarkemmat tiedot. Kustannukset 0,15% pa.

Näiden liikkeiden avulla sijoituksia varten sivuun laitettu käteiskassani kasvoi jo 7000 euroon, eli melko lähelle 10K tavoitettani "pelikassasta". Seuraavaksi sitten odottelua, että milloin pelikassan pääsee ottamaan käyttöön :)

Kevätdippi - joko se alkoi?

Moni on varmaan huomannut tällä viikolla että osakemarkkinat ympäri maailman - eikä vähiten Suomessa - ovat dipanneet melko railakkaasti. Väkisinkin hiipii mieleen, että näinköhän se paljon odotettu dippi on alkanut?

Ennen kuin itse innostun ylimääräisille ostoksille, niin haluan tarkastella asiaa vähän laajemmasta perspektiivistä. Esimerkiksi seuraavat kysymykset ja vastaukset ovat käyneet mielessä.

Mikä on muuttunut nyt viikon aikana? Ei mitään kummempaa, joitakin tulospettymyksiä.

Mitä jatkossa tapahtuu? Ei välttämättä erikoisempaa, EKP jatkaa elvytystä ja korot pysyvät alhaalla, osakkeet ovat pelkästään siksi houkutteleva sijoituskohde lähivuosina.

Kuinka paljon kurssien pitää pudota, että hyvä ostonpaikka muodostuu? Paljon.

Viimeeksi kun olin enemmän ostolaidalla, tunnistin hyvän ostotilaisuuden Venäjän osakemarkkinoilla ja tein pienimuotoisen osto-ohjelman joka päättyi varsin hyvin ainakin tänä päivänä tarkasteltuna (kts. wrap-up). Nyt en koe erityistä kiirettä ostoksille. Tilanne on eri jos tämän viikon kaltaisia viikkoja tulee useampi lisää. Tässä muutama ajatus seuraavista ostokohteista ja tavoitehinnoista, jotka on asetettu enemmän mutu-tasolla kuin tarkemmalla analyysillä. Näistä on kuitenkin itselleni hyötyä, etten ala liikaa intoilemaan.

• OMX-H Cap: Indeksi kävi jo 6000:ssa tässä kuussa, ja on tänään 5500 paikkeilla. Alle 5000 lukemissa alan kiinnittämään ostotilanteisiin enemmän huomiota, ja alle 4500 tason uskoakseni teen jo lisäostoja kotimaisissa osakkeissa, toki osakkeesta riippuen. Ihan vielä ei siis kaupoille oli kiire.
• VNQ-ETF: Olen viime aikoina sisällyttänyt salkkuuni globaalisti kiinteistösijoituksia ETF:ien ja REIT-osakkeiden kautta. VNQ-ETF on kustannustehokas (kulut 0,10% pa.) Vanguardin jenkki-REIT:eihin sijoittava ETF. VNQ kävi jo 88 dollarissa Tammikuussa ja on siitä laskenut kohta 80 dollarin tasolle. Tätä on kuitenkin edeltänyt pitkä nousu finanssikriisin pohjista (alle 30 dollaria!!!). Kiinnostun VNQ ostoksista sitten, jos tai kun kurssi lähestyy 60 dollaria. Saa nähdä tuleeko tällaista skenaariota lähiaikoina eteen, mutta tarkoitus olisi odotella rauhassa tätä mahdollisuutta.
• ETF-kuukausisijoitukset: Tammikuussa säädin viimeeksi ETF-kuukausisijoituksiani Nordnetissa. Tällä hetkellä sijoitan kuukausittain kolmeen ETF:ään yhteensä 300 euroa. Nämä sijoitukset menevät jaolla 50/25/25 ETF:iin IS3N, DXET ja DX2J. Ensin mainittu hajauttaa kehittyvien markkinoiden suuriin sekä pieniin yrityksiin ja jälkimmäiset kaksi tekevät saman euroopassa (DXET isot yritykset, DX2J pienet). Jos kurssitasot laskevat nykyisestä reippaasti, saatan lisätä 300 euron sijoituksia esim. 500-600 euroon kuukaudessa. Tällä hetkellä tämäkin tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta menen tässä markkinakehityksen mukaan. Olen myös miettinyt neljännen ETF:än ottamista mukaan kk-sijoituksiin, mutta kohde on vielä hakusessa. Tulen miettimään tätäkin markkinakehityksen ja salkun allokaation pohjalta.

En aio murehtia markkinoiden melskettä tulevana viikonloppuna vaan keskittyä vapun viettoon. Luulen että tästä vuodesta tulee vielä mielenkiintoinen sijoitusvuosi, ja nyt olen asettanut ensimmäiset askelmerkit lisäsijoituksille. Joku suunnitelma on aina hyvä olla.

Hyvää vappua kaikille blogin lukijoille!

Uusi Nokia

Noniin, tätä olikin jo hieman mediassa ennakoitu, mutta yllättävän nopeasti uutiset tulivat:  

Nokia ostaa koko Alcatel-Lucentin liiketoiminnan.

Uuden yrityksen nimi on Nokia, ja se nousee maailman suurten yritysten joukkoon kiinteiden ja mobiilien verkkojen valmistajana ja kehittäjänä. Kauppa toteutuu osakevaihdolla, jossa Alcatel-Lucentin osakkeenomistajat saavat Nokian osakkeita (kts. Kauppalehden uutisesta tarkemmat tiedot).

Tässä pätkä suoraan Nokian tiedotteesta:

"Nokia has agreed to combine with Alcatel-Lucent in an all-share public exchange offer in France and the United States.

With more than 40,000 R&D employees and spend of EUR 4.7 billion in R&D in 2014, the combined company will be in a position to accelerate development of future technologies including 5G, IP and software-defined networking, cloud, analytics as well as sensors and imaging.

Alcatel-Lucent and Nokia have highly complementary portfolios and geographies, with particular strength in the United States, China, Europe and Asia-Pacific. They will also bring together the best of fixed and mobile broadband, IP routing, core networks, cloud applications and services. This combination is expected to create access to an expanded addressable market with improved long term growth opportunities.

Each company’s Board of Directors has approved the terms of the proposed transaction, which is expected to close in the first half of 2016. The proposed transaction is subject to approval by Nokia’s shareholders, completion of relevant works council consultations, receipt of regulatory approvals and other customary conditions."

Tiedossa on huomattavasti suurempi yhdistymisoperaatio kuin aikanaan Nokia Siemens Networksilla. Nyt yhdistyvä kokonaisuus on jättimäinen, ja saneeraus ja kulttuurien yhteensovittaminen tulee olemaan pitkä prosessi. Suomen kansalaisena sekä Nokian osakkeenomistajana toivon luonnollisesti että uusi Nokia tulee menestymään.

Itse ostin Nokiaa viimeeksi lisää noin 2,5 euron hintaan (kts. merkintä), enkä ole näillä näkymin omistuksista luopumassa. Uusi Nokia on tulevan fuusion vaikeuksista huolimatta mielestäni paljon kilpailukykyisempi kokonaisuus kuin mitä se oli kamppaillessaan tappiollisen kuluttajaliiketoiminnan kanssa.

Lisäksi viime aikoina on huhuttu Nokian karttaliiketoiminnan myynnistä. Tämän päivän uutiset huomioiden tämä olisi varsin luontevaa, jolloin uusi Nokia olisi pelkkä jättimäinen verkkoyhtiö. Mielenkiintoisia aikoja!

Pienet osingot verovapaiksi... kuulostaako tutulta?

Kansankapitalismi on suomessa melko kehittymätöntä, joka näkyy suurten kansanjoukkojen harmillisena tapana säästää ja sijoittaa lähinnä seiniin tai talletustilille. Yksi asia mikä suomalaisia motivoi, kannustaa ja ohjaa, on verotus. Tähän liittyen pienten osinkojen verovapaus olisi oiva ja ei-niin-kovin-kallis veroporkkana. Toteuttaisipa se hyvässä mielessä myös verotuksen progressiota piensäästäjiä suosimalla.

Kirjoitin asiasta viimeeksi 2012 liittyen silloiseen Stadighin ryhmän raporttiin, jossa ehdotettiin verovapautta alle 2500 e / vuodessa osingoista (kts. merkintä). Tällöin sateenkaarihallituksemme kävi läpi verolinjauksia. Olin asian suhteen silloin pessimistinen, ja niinhän siinä kävi että pienten osinkojen verovapaus jätettiin kaikessa hiljaisuudessa jälleen kerran toteuttamatta.

Déjà-vu iski, kun tällä kertaa tuleva pääministeri Juha Sipilä esittää Kauppalehden haastattelussa alle 1000 euron osingoille verovapautta.

Jälleen on aika olla pessimistinen. Vai mitä luulette?