Tuloskausi käyntiin

Nokia oli ensimmäinen osakeostokseni. Ostin sitä vuoden 2008 laskun aikana "halvalla" keskihintaan n. 17 euroa.

Tunnustan - ajoitus sekä osakevalinta olivat täysin pielessä. Nokian torstainen tulosjulkistus oli ensimmäinen positiivinen seikka omistajuuteni aikana. Osinkokin on ihan kohdallaan, ainakin niille ketkä ovat olleet ostoksilla tämän vuoden aikana. Toisaalta - itsellänihän menee enää reilut 20 vuotta tämän kokoisella osingolla, niin olen saanut Nokiaan sijoitetut oppirahat haalitua kokonaan takaisin. Eihän se ole aika eikä mikään.

Nokian suunta näyttää muutenkin paremmalta kuin aikoihin. Ehkä jättiläinen liikkuu hitaasti ja kömpelösti. Mutta silloin kun liikkuu, niin silloin rytisee. Halvat ja keskihintaiset älypuhelimet ovat jatkossa(kin) Nokian valttikortteja ja uudet täsmätuotteet näihin kategorioihin vankistanevat Nokian asemaa edelleen suurilla kehittyvillä markkinoilla.

Seuraavaksi odottelen mielenkiinnolla Fortumin, Rautaruukin ja Telesten tulosjulkistuksia. Arvelen, että näistä ensimmäinen menee odotuksien mukaan, toinen tuottaa pienen pettymyksen ja jälkimmäinen yllättää todella positiivisesti.

Osakepoiminta ylituottojen lähteenä - linkki videoon

Kerroin viime vuonna aiemmassa merkinnässäni Anders Ekholmin tekemästä tutkimuksesta, jonka tulos oli että aktiivinen osakepoiminta voi aikaansaada ylituottoja, mutta markkinoiden ajoittaminen ei. Tulos on mielenkiintoinen ja puoltaa hyvien osakkeiden poimimista ja niiden pitämistä salkussa pitkän aikaa - tämä sijoitustyyli sopii ainakin omiin tarpeisiini.

Ohessa linkki, missä Anders itse kertoo tutkimuksen tuloksista.

Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?

Kuten monella bloggaajakollegallanikin, tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus. Minulle tämä tarkoittaa sitä että pyrin saavuttamaan sijoittamalla taloudellisen tilan, joka mahdollistaa itsenäisyyden muista tulolähteistä. Elämänlaadun kannalta tämä parantaa mm. taloudellista turvallisuutta sekä työn ja vapaa-ajan valintojen itsemääräämisoikeutta. Varsin tavoiteltava tilanne siis.

Tästä päästäänkin otsikon kysymykseen, eli "kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?". Vastaus tähän riippuu henkilökohtaisista preferensseistä, joten hahmotan sitä lyhyesti oman elämäntilanteeni ja sijoitussuunnitelmani pohjalta.

Sijoituksista voi saada "automaattisia" tuottoja kahdella tavalla:
1) realisoidun arvonnousun ja
2) osinkojen/tuotto-osuuksien kautta.

Näistä ensimmäinen vaihtoehto on lyhyellä aikavälillä erittäin epävarma, mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä mahdollinen tulonlähde. Osinkotulot tulevat tasaisemmin, vaikka niissäkin on vaihtelua. Taloudellisen riippumattomuuden näkökulmasta vuosittaiseen tuloon voidaan laskea osuus molemmista kategorioista, kunhan pitää mielessä sen, että ensimmäisen kategorian kohdalla esiintyy tiettyjä rajoituksia.

Tässä blogissa asettamassani suunnitelmassa tavoitteenani on miljoonan euron sijoitusomaisuus parin vuosikymmenen päästä. Olisin tällöin n. 50-vuotias, ja voisin jäädä näin halutessani pois työelämästä. Ottamatta kantaa tavoitteen mielekkyyteen (sivuuttaen sujuvasti mm. debatin elämästä nauttiminen nyt vs. myöhemmin), voidaan seuraavaksi tarkastella tarjoaako tämä tavoite taloudellisen riippumattomuuden.

Oletus 1:
Miljoonan euron sijoitusomaisuus nousee keskimäärin 6 % vuodessa. Tämä on suhteellisen konservatiivinen tuotto-odotus, osittain siitä syystä että ko. vaiheessa osa varoista on hyvin todennäköisesti korkosijoituksissa, joiden tuotto-odotus on osakkeita pienempi. Tässä oletuksella miljoona euroa tuottaa arvonnousuna 60000 euroa vuodessa. Nykyisellä verokannalla jää vuodessa verojen jälkeen 43200 euroa.

Oletus 2:
Osinkotuotto 2% vuodessa. Tämä luku on arvioitu myös alhaiseksi johtuen korkosijoituksen suhteellisesta osuudesta. Veron jälkeen osingoista jäisi käteen 16080.

Esimerkin miljoonan euron sijoitusomaisuus tuottaisi siis 59280 vuodessa, eli 4940 euroa kuussa verojen jälkeen. Tämä summa riittäisi erittäin yltäkylläiseen elämään. Esimerkistä puuttuu kuitenkin vielä inflaation vaikutus. Keskimäärin 2 % vuotuisella inflaatiolla tämän summan ostovoima on kuitenkin huomattavasti alempi vuonna 2034, joka on asettamani tavoitevuosi miljoonan sijoitusomaisuudelle. Inflaatiokorjattuna summa onkin enää reilut kolme tuhatta kuussa. Tämäkin kyllä riittää mainiosti.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, voidaan ajatella että huomattavasti pienempikin sijoitussumma riittää minimitason taloudelliseen riippumattomuuteen. Jos oletetaan että asunto on jo omissa nimissä (=ei lainanlyhennys- tai hoitokuluja), on kuukausittainen rahantarve "normaalissa" elämänmenossa ainakin itselläni alle tuhat euroa kuussa. Jos siis otetaan tuhat euroa kuusa (netto) rajaksi, riittää tähän suurinpiirtein 200 000 euron sijoitusomaisuus edellämainituilla suhteellisen konservatiivisilla tuotto-odotuksilla. Omalla kohdallani tämä olisi saavutettu jo kymmenen vuoden päästä. Houkutteleva ajatus.

Frontier-ETF:ää lisää - markkinat houkuttelevilla ostotasoilla

Frontier-markkinat, ts. reuna-alueet eivät ole vielä nousseet muiden kehittyvien markkinoiden imussa, ainakaan osakekurssien osalta. Tämä johtuu erityyppisistä epävarmuustekijöistä, kuten Dubain viimeaikaisesta rahoitussotkusta. Toisaalta sijoittajien kiinnostus on tällä hetkellä vahvasti BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) , joka on jättänyt "kehittyvät" kehittyvät markkinat syrjään.

Sijoittajien kiinnostus BRIC-maihin on tietysti perusteltua ihan talouskasvun pohjalta ja kurssit ovat ottaneet tämän huomioon ehkä liiankin kanssa (ainakin markkinoille nyt haikailevan sijoittajan mielestä) - nousu on ollut huimaa viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan frontier-markkinoiden osakkeet ovat yhä hieman alle puolet vuoden 2008 huippuarvostuksistaan.

Huolimatta viime aikojen alisuoriutumisesta frontier-markkinat voivat tarjota kovaa tuottopotentiaalia. Esim. S&P Select Fontier -indeksi sisältää 30 likvideintä frontier-osaketta, mm. Kuwaitista, Kolumbiasta, Nigeriasta ja Kazakstanista. Nämä yhtiöt ovat usein tekemisissä tietoliikenteen, rahoituksen tai pankkitoiminnan kanssa. On todennäköistä, että näiden talouksien kasvaessa hyvin alhaiselta tasolta mahdollisesti muita markkinoita nopeammin, on edellämainituilla sektoreilla hyviä tuottomahdollisuuksia. Vastaavasti riskit ovat huimat. Toisaalta lisääntynyt volatiliteetti ja ennakoimattomuus ei haittaa hyvin hajautetussa sijoitussalkussa, varsinkin kun frontier-markkinat eivät käyttäydy aina täysin samansuuntaisesti kuin muut markkinat. Lisääntynyt volatiliteetti voi siis olla jopa hyvästä osana laajaa portfoliota.

Näistä syistä lisäsin salkuun tuhatlappusella DB-Xtrackersin S&P Select Frontier ETF:ää, jota olin hankkinut jo kerran aiemmin. Nyt on "buy" tehty ja on "holdin" aika - uskon että tämä sijoitus on pitkällä aikavälillä erittäin kannattava.

Ennustukset alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle

Uuden vuosikymmen alkaessa olen erittäin positiivisella mielellä laiskan salkun kasaamisen järkevyydestä. Siinä missä "nollakymmenluku" oli tavallaan menetetty vuosikymmen (ainakin jos katsotaan pörssikurssien kehitystä ilman osinkojen huomioimista), voi seuraava vuosikymmen tarjota huomattavasti parempaa nousua. Tässä täysin spekulatiivinen ennustukseni alkaneelle vuodelle ja vuosikymmenelle:

2010
Vuosi pitää sisällään nousua, jonka kärjessä ovat varsinkin kehittyvät markkinat. Lähestulkoon kaikki muutkin markkinat nousevat, joskin muutama pieni markkina voi tarjoata ikäviä yllätyksiä (Islanti-tyyliin). Volatiliteetti tulee olemaan suurta, varsinkin suurempaa kuin vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. Kokonaisuudessaan vuosi kuitenkin päätyy keskimääräistä pörssivuotta suurempaan kasvuun suurimmalla osalla markkinoista. Tästä syystä sijoitan edelleenkin kaiken irtoavan rahan pääasiassa pörssiosakkeisiin ja osakeindeksejä seuraileviin ETF:iin. Jos nousu on hirmuista, alan vuoden loppupuolella allokoida varoja lyhyeen ja vähitellen myös pitkään korkoon.


2010-luku
Vuoden 2009 ja 2010 nousut pohjalta johtavat yliarvostuksiin ja aiheuttavat suurta heiluntaa markkinoilla. Osakeindeksien kasvu kuitenkin jatkuu suurimmilla markkinoilla vuoden 2014-2015 paikkeille. Useampi kupla on puhallettu tässä kohtaa täyteen ja eteenpäin katsovat sijoittajat ovat huomanneet asian. Yliarvostusta esiintyy mm. kehittyvillä markkinoilla, raaka-aineissa ja puhtaan energian hype-yrityksissä. Lisäksi maailmantaloudessa huolta aiheuttaa Yhdysvaltain velkaantuminen. Osakemarkkinoiden trendinä on yhä nopeammat kurssiliikkeet, joten lasku yllättää jälleen rajuudellaan. Varallisuusarvot laskevat hetkessä merkittävästi, joskin vuoden 2008 kokoluokan lasku ei toistu. Vuoden 2016 jälkeen loppuvuosikymmen edetään sahaavan kasvun parissa, ja vuosikymmenen vaihteessa osakeindeksit ovat lähellä historiallisia huippujaan. Vuosikymmen osoittautuu ennakoitua paremmaksi buy-and-hold-tyyppisen osakesijoittajan kannalta.

Katsotaan sitten vuoden & vuosikymmenen päästä miten ennuste osui. Mikä on oma veikkauksesi?