Yksi jo pidempään miettimäni sijoituskohde on kehittyvien markkinoiden valtionlainat. Seuraavassa ajatuksia tästä sijoitusluokasta:
Tuottomahdollisuudet
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat siitä jännä instrumentti, että ne voivat tuottaa yhtä hyvin kuin osakemarkkinat. Tässä tulee oleellinen ero verrattuna vaikkapa Euroalueen valtionlainoihin, joiden pitkän ajan tuottopotentiaali on osakkeita alhaisempi.
Suuremmat tuotot johtuvat toki suuremmista riskeistä. Joka tapauksessa osana pitkää salkkua nämä valtionlainat eivät välttämättä laske tuotto-odotusta lainkaan, siinä missä kehittyneiden talouksien vastaavat.
Hajautusmahdollisuudet osana osakesalkkua
Kehittyvien markkinoiden valtionlainat - siinä missä muutkin valtionlainat - ovat mainio tapa vähentää salkun kokonaisriskiä. Tämä tapahtuu hajautuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet ja lainamarkkinat eivät korreloi keskenään sataprosenttisesti, vaan tavallaan tasoittavat toistensa vaihteluita. Esimerkiksi alla olevassa kuviossa näkyy (klikkaa isommaksi), miten kehittyvien markkinoiden lainat (punainen viiva) ovat pärjänneet verrattuna EURO STOXX 50 indeksiin. Näiden välillä on tiettyinä aikoina korrelaatiota, mutta samaan suuntaan ne eivät läheskään aina mene, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi valtionlainoilla on pienempi volatiliteetti (kuvio oikealla).
Hajautusmahdollisuudet osana korkosalkkua
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat oiva lisä myös kehittyneiden markkinoiden lainojen ohelle. Suunta on sama pitkällä aikavälillä, mutta kulmakerroin ja volatiliteetti hieman eri (vertailuindeksinä IBOXX EURO). Eli tässä tapauksessa tajolla on lisätuottoa lisäriskillä. Oma ajatukseni on, että korkosalkussa kannattaa olla sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat edustettuina.
Sijoitusinstrumentit
Kehittyneiden markkinoiden valtionlainoihin pääsee käsiksi kustannustehokkaimmin ETF:illä. Näitä saa myös pankeista ja pankkiiriliikkeistä rahastomuodossa, mutta pitkäaikainen sijoittaja valitsee luonnollisesti ETF:n, ja siksi kirjoitan ainoastaan niistä. Pikaisella etsinnällä ETF-vaihtoehtoja tälle sijoitusluokalle löytyy mm. seuraavat:
- ELD
- PCY
- EMB
- EMLC
- DXSU
Eroavaisuuksia näistä löytyy maajakauman, indeksin, pörssin, noteerausvaluutan, valuuttasuojauksen, sekä osinkojen uudelleensijoittamisen osalta.
Oma valintani on loppujenlopuksi selkeä, sillä haluan sekä valuuttasuojauksen, että osinkojen uudelleensijoittamisen mahdollisimman pienillä kuluilla. Ainoastaan yksi tuote täyttää nämä kriteerit ja se on DXSU eli "Emerging Markets Liquid Eurobond Index ETF" DB X-Trackers tuoteperheestä (kts. esite tästä).
DXSU on synteettinen ETF, sijoittaa osingot uudelleen, ja kustannus/TER on vuositasolla 0,55 %. Valuuttahedge suoritetaan kerran kuussa. Suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Puolassa, Turkissa, Brasiliassa, Meksikossa, Unkarissa, Venezuelassa, Venäjällä, Filippiineillä ja Indonesiassa. Suurin maakohtainen paino on n. 11 %, joten indeksi on suhteellisen hyvin hajautettu.
Näiden pohdintojen perusteella ostin tänään ensimmäisen erän DXSU:ta salkkuun. Mukavia sijoitusmahdollisuuksia löytyy toki juuri nyt osakemarkkinoiltakin, ja olen myös todennäköisesti aktiivinen silläkin rintamalla lähiaikoina (kunhan edellisessä viestissäni olevat tavoitehinnat tulevat lähelle).
Terve,
VastaaPoistaOlen miettinyt samaa sijoitusmahdollisuutta, samat perustelut. Katselin aikoinaan noita E.M. local currency Etf-rahastoja. Voisi olettaa että ajan myötä kehittyvät maat (esim Brasilia) kasvavat yhä suurimmiksi talousmahdeiksi. Tämän luulisi johtavan siihen että näiden maiden valuutat vahvistuvat ajan myötä. Esim jos bondi ostetaan Brasilian Realeissa 8% korolla. Mikäli valuutta on vahvistunut bondin lunastuspäivänä tulisi sijoitettu pääoma olla "arvokkaampi" € tai $ mitattuna. Ongelma on se että tämä ei ihan näytä toimivan käytännössä, ainakaan lyhyellä aikavälillä.
http://www.bloomberg.com/apps/quote?ticker=FXJPEMCI:IND
Kehittyvien maiden valuuttakorilla on aivan liian voimakas korrelaatio osakemarkkinoitten kanssa.
Tämä DBn tuote on minulle uusi tuttavuus. Tämä saattaisikin olla huomattavasti kiinnostavampi kohde kun osingotkin sijoitetaan uudelleen.
Pieni negatiivinen puoli on tietenkin tuo vastapuoli riski mikäli DB kaatuisi. Kuinkahan varma tuo 90% "taattu" takaisinmaksu todellakin on?
TomaHawk,
VastaaPoistaVastapuoliriski vaihtelee siis 0-10 % välillä, ja normaalisti "resetoidaan" viimeistään 7% kohdalla. Synteettisiä tuotteitahan on siellä täällä, eikä näiden riskien realisoitumisesta ole vielä hirveästi evidenssiä.
Käsittääkseni tuon vastapuoliriskin pitäisi kuvata ihan aidosti sitä riskin suuruutta, ja loppu olisi turvassa. Silläkin on toki spekuloitu ettei näin olisi, mutta lähtökohtaisesti ja sopimusteknillisestikin tuotteet on suunniteltu sitten, että asiakas saa tuon väh. 90 % jos liikkeellelaskija kaatuu. DB:n kaatumisen todennäköisyyttä voi sitten miettiä erikseen - onhan sekin mahdollista.
Kaikenkaikkiaan olen uskaltautunut sijoittamaan noihin DB-X -tuotteisiin juuri noiden tiettyjen hyvien puolien takia. Sen verran riskin rajaamista teen, että en muodosta kuin vähemmistöosuuden salkusta näillä tuotteilla - käytän joissain omaisuuslajeissa eri liikkeellelaskijoita ja "fyysisiä" ETF:iä, sekä tietysti suoria osakkeita.
Miksi valuuttasuojaus? Eikö kehittyvien maiden valuuttojen tuoma lisäriski ja lisätuottopotentiaali olisi oiva lisämauste tälle sijoitusluokalle?
VastaaPoistaValuuttasuojaus ei ollut minulla ensisijainen valintakriteeri tässä tapauksessa. Se ei kuitenkaan haittaakaan, koska valuuttamarkkinat eivät pitkällä aikavälillä tuota sinänsä mitään ja voivat aiheuttaa ylimääräistä volatiliteettiä.
VastaaPoista