sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

2016 / Q2: Tuotto +3,4%, Pääoma +8743 euroa

Tämän vuoden Q2 sujui Brexit-huolista huolimatta varsin mukavasti, ja salkku nousi yllättävänkin paljon. Onnistuin myös pitämään lisäostot suunnitelmieni mukaisesti melko vähissä. Jatkuvien kk-sijoitusten (IS3N, DXET, DX2J, DXSU) lisäksi ostin Stora Ensoa ja Constia Brexit-dipistä.

Salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 150K, ja on tällä hetkellä 153 455 euroa. Sijoitettua pääomaa 115 728 euroa, joten plussalla ollaan yli 32%, ja lisäksi realisoitunutta tuottoa reilut 6 tonnia matkan varrella. Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta toisaalta seuraava kunnon kuoppa voi hyvin pyyhkiä koko tuoton pois. Tässä kvartaalin avainluvut:

  • Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q2 aikana: 3726 euroa
  • Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 8743 euroa (6,0 %)
  • Osingot (netto): 1273 euroa
  • Tuotto-% (pl. osingot): 3,4 % 
Kvartaali sujui näiden lukujen valossa itse asiassa loistavasti. Jos ajatellaan taloudellisen riippumattomuuden kannalta, niin 5000 euron arvonnousu + reilun tonnin osingot alkaisivat riittää vaatimattomaan elämiseen kolmeksi kuukaudeksi. Tällainen ei kuitenkaan ole realismia, sillä tämän kvartaalin tuotto tarkoittaisi jatkuvasti toteutuvana vuositasolla yli 13% tuottoa. Eli käytännössä salkku pitää vielä ainakin tuplata, että kunnon tulonlähteestä voisi alkaa puhua. Ja tähän päälle tarvitaan mielellään vielä varmuusmarginaalia markkinasyklejä varten, eli tähtäimeen täytyy ottaa ainakin 500 Keuron salkku.

Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun kehitys vuositasolla sijoitusten ja markkina-arvon suhteen. Viimeisen kvartaalin pomppu erottuu selvästi. Keskuspankit tuntuvat pakottavan laajasti hajautettua salkkua aina vaan pidempikestoiseen nousuun. Siinä vaiheessa kun tämän nousun voimat loppuvat, on syytä olla käteiskassa - ja hermot - kunnossa. Tätä odotellessa olenkin ottanut käteiskassan tavoitteeksi 15K.


10 kommenttia:

  1. Keskuspankkien ja muiden vastaavien tahojen yritykset vakauttaa taloutta tuntuvat menevän liiallisuuksiin. On hyvä että markkinoita säädellään jossain määrin ja suurimpia ylilyöntejä pyritään tasoittamaan. Mutta jos kerran elämme kapitalistisessa talousjärjestelmässä, niin miksi emme toimi kapitalistisilla ehdoilla?

    Pankkien ja yritysten pitää antaa epäonnistua! Ei voi olla niin, että julkiset instanssit pitävät täysin kilpailukyvyttömiä firmoja pystyssä ja pumppaavat surkeaan liiketoimintaan niin paljon rahaa kuin vain pystyvät. Mikäli pankit ovat liian suuria ja aiheuttaisivat kaatuessaan sen takia liian suurta tuhoa ympäröivälle taloudelle, niin olisikohan nämä riskit pystytty havaitsemaan ja poistamaan ennen kuin on liian myöhäistä, eikä tukemalla näitä palavia korttitaloja?

    Mikäli julkishallinto tukee ja pitää konkurssikypsiä yrityksiä pystyssä (olipa syynä sitten työpaikkojen suojelu tai jokin muu ylevä syy), niin se ainoastaan tuhlaa veronmaksajien rahoja ja paisuttaa kuplia entisestään, sekä estää uuden kilpailukykyisemmän liiketoiminnan syntymisen. Valtion tehtävä on luoda hyvä ja kilpailukykyinen toimintaympäristö, missä voi markkinatalouden ehdoilla harjoittaa liiketoimintaa. Hyväksyn pienimuotoisen suoran tuen aloitteleville pienyrityksille, joilla on oikeasti mahdollisuudet pärjätä. Yritysten tukeminen ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua ja tukien myöntäminen esimerkiksi voittoa tekeville pörssiyhtiöille on mielestäni täysin älytöntä!

    Sama koskee myös omistusasumisen tukemista. Ihmiset saavat ylisuuria lainoja, asuntojen hinnat nousevat pilviin ja vuokralla asuminen on aivan törkeän hintaista. Tämä taas vähentää kulutusta ja hidastaa talouden kasvua, sekä estää työnperässä liikkumisen.

    Monet hyvät aikomukset muuttuvat tosielämässä vaikutuksiltaan täysin päinvastaisiksi seurauksiksi, kuin mitä oli alkuperäinen tarkoitus. Antakaa markkinoiden toimia omilla ehdoillaan ja ihmisten epäonnistua!

    Piensijoittajana en todellakaan toivo, että keskuspankit pumppaavat rahaa markkinoille ja pitävät keinotekoisesti kursseja korkealla. Kurssien manipulointi ei ole osakesäästäjän etu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti! Keskuspankit ovat todellisia markkinahäirikköjä, ainakin osakesäästäjän näkökulmasta. Jos näkökulma on etelä-eurooppalaisen valtion kirstunvartija, niin näkökulma taitaa olla eri :)

      Samoin omistusasumisen tuki on minunkin mielestäni aika älytön. Tällaiset tuet menevät ajan myötä suoraan hintoihin. Onneksi korkotukea on alettu purkamaan.

      Poista
  2. Hyvin on kyllä sijotusten arvo noussu. Huomaa hyvin, että vaikka sijotetun pääoman määrä on pikkasen hidastunu parin viime vuoden aikana niin markkina-arvo on jatkanu kasvamista nopeammalla tahdilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, ain kannattaa sijoittaa =)

      Poista
    2. Juuri näin! Sijoituksia on tullut vähän himmailtua viime vuosina kun markkinanousu vaan jatkuu... Sitten kun on taas halvempaa, pitää laittaa 20-30K vuodessa sijoituksiin :)

      Poista
  3. Oletko miettinyt olisiko itselläsi tarpeen pienentää Euroopan painotusta esim. kuukausittaisissa ETF-ostoissasi (DX2J, DXET)? Brexitin jälkeen joiltain tahoilta (ainakin Nordean sijoitusvinkeistä luin näin) on kuulunut viestiä, että Amerikkaa on alettu ylipainottaa ja aiemmin ylipainotettu Eurooppa on laitettu peruspainoon (ei kuitenkaan alipainoon). Brexit ja Britannia sinänsä ei liene tässä se syy, vaan brexitin mahdollisesti aikaansaama muu vastaava liikehdintä muissa maissa.

    Minulla on Eurooppaa suoraan (osakkeiden ja ETF:n muodossa) salkustani noin kolmasosa, mutta Amerikkaa ei _suoraan_ yhtään (parin rahaston kautta kylläkin).

    Mikä voisi olla suositeltava tapa alkaa sijoittamaan suoraan USA:n markkinoille? Katselin Nordnetistä IUSA-ETF:ää, joka kylläkin maksaa osingot ulos, mutta olisi ostettavissa omalla vaatimattomalla kuukausisijoitussummallani. Toinen, osingot sijoittava ETF, SXR8, on minulle aika kallis. Toisaalta taas Nordean uusi hinnoittelu tekee suoraan osakkeisiin sijoittamisen aika houkuttelevaksi (max. prosentti palkkiota), mutta monet kiinnostavat osakkeet ovat tunnetusti aivan älyttömissä hinnoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuota kannattaa miettiä. Toisaalta itsellä ei ole sellaista kristallipalloa, mikä kertoisi että nyt kannattaa erityisesti alipainottaa Eurooppaa ja ylipainottaa jenkkejä. Valitsen siis mieluiten molemmat.

      Itselläni on reilun 13 K euron potti jenkkiläisiä small-cappeja IJS-ETF:n kautta. Lisäksi minulla on large-cappeja suoraan omistettuna, mm. Microsoftia ja Goldman Sachsia isohkot potit. Jenkki-REIT:ejä on VNQ:n kautta ja USA large capeja tulee mm. low-carbon/cleantech ETF:ien mukana (CRBN ja PZD). Yhteensä salkustani on vähintään 20% jenkkiosakkeissa.

      Olen samaa mieltä jenkkiosakkeiden älyttömästä hinnoittelusta. Siksipä en itsekään ole niitä lisäämässä juuri nyt, vaan annan kuukausisijoitusten rullata edullisempiin eurooppa ja kehittyvien markkinoiden ETF:iin.

      Poista
    2. PS. Sijoituksiin USA:n markkinoille toiminee hyvin Vanguardin superhalvat ETF:t. Tai sitten suorat osakesijoitukset.

      Poista
    3. useimmitenväärässä14. heinäkuuta 2016 klo 11.16

      Taitaa olla vuosi siitä kun sijoitusneuvot alkoivat kertoa, että on aina alipainottaa USA:ta ja suosia eurooppalaisia osakkeita. Sen jälkeen eurooppa-indeksit ovat tippuneet reilut 10 prosenttia ja jenkkiläiset nouseet vajaat 10. No, kun tarpeeksi neuvoo niin joskus varmaan menee oikeinkin ;-)

      Poista
    4. Jep, ennustaminen on harmillisen vaikeaa! Itse hajautan laajasti, ja tämän takia koskaan ei pääse parhaisiin tuottoihin käsiksi, joskaan ei pahimpiin laskuihinkaan.

      Jos voisi jälkikäteen päättää, niin 2009 olisi pitänyt laittaa kaikki paukut jenkkimarkkinoille. Ja 80-luvulla ostanut Töölöstä pari yksiötä :)

      Poista