torstai 26. tammikuuta 2017

Kuukausisijoituksten inflaatiotarkistus

Tälle vuodelle yksi tavoitteeni on tavoiteallokaation tavoittelu. Tämä vaatii paljon "tylsää" sijoittamista ETF:iin, sillä tällä hetkellä salkussani ovat yliedustettuina osakepoiminnat.

Muutin Nordnetin kk-säästämisen kautta meneviä sijoituksia pienen inflaatiotarkistuksen verran, eli nostin kk-sijoitukset 900 eurosta 1000 euroon. Yhteensä tämä tekee siis 12000 vuodessa, eli ihan mukavan selkänojan kasvavalle salkun ETF-ytimelle.

Tästä eteenpäin sijoitan joka kuukausi seuraavasti: 
  • 400 euroa, DXSU: DB X-trackersin ETF, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Kulut 0,55% pa. 
  • 300 euroa/kk, IS3N: iSharesin ETF, kattaa kehittyvien markkinoiden yritykset harvinaisen kattavasti, sisältäen sekä suuret että pienet yritykset. Kulut 0,25% pa, osingot uudelleensijoitetaan. 
  • 150 euroa/kk, DXET: DB X-trackersin EURO STOXX 50 -indeksiin sijoittava ETF. Kulut superedulliset 0,09%, osingot uudelleensijoitetaan.
  • 150 euroa/kk, DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index). Kulut 0,40%, osingot uudelleensijoitetaan.
Todellisuudessa summat eroavat tästä hieman, sillä DXSU:n markkinahinta on 313 euroa /kpl. Tällöin muita ETF:iä tulee isommilla summilla. Laitoin kuitenkin DXSU:n valmiiki 40 %:iin 1000 euron sijoituksesta, ompahan kasvunvaraa.

Nämä sijoitukset rullaavat taustalla koko vuoden ja varmasti tulevatkin. Olen valinnut kuukausisijoituksiin tarkoituksella kehittyvät markkinat sekä Euroopan, enkä esim. jenkkilää. Dollarin kurssi sekä jenkkipörssien kohta vuosikymmenen jatkunut ylituotto vaikuttavat tähän päätökseen. Lisäksi minulla on salkussa iso potti merkittävästi voitolla olevaa USA:n pienet arvoyhtiöt ETF:ää (IJS), sekä isot voitolliset positiot myös Goldmanissa ja Microsoftissa. Täten jenkkilä on hyvin edustettuna, enkä harkitse lisäsijoituksia ETF-muodossa tässä vaiheessa. Pari suoraa osakeostoa on tosin tähtäimessä...

12 kommenttia:

  1. Ei ainakaan kulut syö tuottoa paljoakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Edulliset ETF:t joissa on osinkojen uudelleensijoitus, ja joiden merkintä ei maksa mitään (Nordnetin kk-sijoituksen kautta) on mielestäni aika hyvä diili :)

      Poista
  2. Mitkä suorat osakkeet ovat mielessä ja millä hintaa olet ostamassa ? Perusteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenkkilästä kiinnostaa sellaiset osakkeet, joissa ei kurssikehitys ei ole karannut vielä taivaisiin. Kiinnostaisi jokerina kokeilla Twitteriä, ja sitten vähän konservatiivisemmat Whole Foods & Brown Forman.

      Poista
  3. Onko mielestäsi vielä kehittyvillä markkinoilla korkojen osalta suunta alaspäin, kun paino niissä niin suuri? Yleisestihän korot ovat kohta nousemassa, joten toimiiko lainojen suuri kuponkikorko hyvänä suojana koronnousua vastaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä kysymyksiä! Yleisesti ottaen näkisin juuri noin kuin sanoit, eli kuponkikorko on näissä kuitenkin parempi kuin vaikkapa eurobondeissa. Tarkoitus on muutenkin jatkaa tätä kuukausisijoitusta yli ajan, joten pari vuotta saa tulla vaikka laskuakin (siis ETF:n arvon laskua).

      Toisaalta, ei tässä paino ole oman salkkuni osalta kovin suuri. Korkosijoitukset muutenkin ovat 3,5% salkun arvosta. Näillä sijoituksilla (tällä hetkellä 313 e/kk lisää tähän), kehittyvien markkinoiden lainojen osuus ei kasva kovin suureksi.

      Poista
  4. Moi! Hyviä ETF-pomintoja. Mietiskelin jälleen etf kk-säästämisen aloittamista Nordnetillä, mutta Deutsche Bankin liikkeeseenlaskijariskistä en pääse yli. Miten suhtaudut siihen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo DB:n pelko on mielestäni vähän ylimitoitettua ja lisäksi perustuu osin vanhentuneisiin käsityksiin. DB on muuttanut useita ETF:iään synteettisten pelon vuoksi fyysisiksi, eli juuri tuon seikan takia miksi itsekin olet noita tuotteita vältellyt. Esim. näistä tässä postauksessa mainitsemistani ETF:istä DXET sekä DX2J ovat molemmat fyysisesti replikoituja, eli ihan "tavallisia" ETF:iä ilman mitään ylimääräistä liikkeellelaskijariskiä.

      Lisäksi en suoraan sanoen usko että DB kaatuu, tai jos näin meinaisi käydä, että sen annettaisi kaatua. Mutta toisaalta jos hankkii fyysisesti replikoituja DB:n tuotteita (synteettisiäkin on tarjolla) niin ei tarvitse huolehtia siitäkään :)

      Poista
  5. Hei! Löysin juuri blogisi ja olenkin pohtinut ETF'iin sijoittamista. Nyt kun olen siihen tutustunut niin valinnan vaikeus vain oli aika ilmeistä. Kopionkin osan valinnoistasi omaan salkkuuni ja katsotaan miten menee.

    Kerrotko kuitenkin miksi haet allokaatiossasi niin suurta osuttaa korkosijoitukisille (20%) jos sijoitushorisonttisi kuitenkin on niin pitkä ja osakkeiden painoarvo vs rahastot on niin pieni? -tätä osuutta en siis kopioinut :)

    Ja vielä, minkälaisia tuotto-odotuksia pidät tuolle DXSU indeksiin realistisina? Kiitos ja jatka kirjoittelua, tässä yksi lukija lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, hienoa että löysit blogini :)

      Korkosijoitusten roolia olen valottanut täällä tavoiteallokaatio-postauksessa:

      http://laiskasijoittaja.blogspot.fi/2014/11/tavoiteallokaation-tarkistusta.html

      Näin pohdin siellä ja ajatukset ovat tälläkin hetkellä samat:

      Korkosijoitusten osuus salkusta vakio. Vaikka korkosijoitukset tuottavat huonommin kuin osakkeet pitkällä aikavälillä, on niillä omassa sijoitussuunitelmassani selkeä paikka. Ensinnäkin ne tasapainottavat salkun heiluntaa: välillä osakkeiden ja korkorahastojen kehitys menee eri suuntiin. Toisaalta ne antavat hätätilanteessa osakesijoituksia paremman mahdollisuuden realisoida sijoituksia, sillä heilunta on pienempää eikä pohjilla myymistä tarvitse pelätä samalla tavalla.

      DXSU: Tästä linkistä löytyy alkuperäinen sijoituscase:

      https://laiskasijoittaja.blogspot.fi/2011/09/sijoitusidea-kehittyvien-markkinoiden.html

      Yleisesti ottaen, kehittyvien markkinoiden lainat ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä jopa yhtä hyvin kuin osakkeet. Toki tämä tarkoittaa myös isompaa riskiä.

      Juuri nyt kun USA:sta päin tulee talouteen ennakoimattomia riskejä, en uskalla lähteä lyhyen tähtäimen tuotto-odotusta veikkailemaan. Tuotto-odotuksen näkee toki lainojen kuponkikoroista, mutta ETF:n arvo heiluu sitten reippaasti muista syistä kun markkinakorot vaihtelevat maailmanpolitiikan ja talouden kanssa. Itse katson tämän kortin kk-sijoituksilla vuosikymmenten yli, jolloin minun ei tarvitse huolehtia seuraavan 5 vuoden näkymistä :)

      Poista
  6. Oletko pohtinut kuinka paljon noiden bondirahastojen (ETF:t) ansaintalogiikkaa? Käytännössähän rahastot eivät koskaan pidä bondeja maturiteettiin saakka, vaan treidaavat ne pois, kun rahaston sijoitusstrategian mukainen maturiteetti-ikkuna ylittyy. Ts. tämä toimii varsin hyvin silloin kun korot ovat laskutrendissä, jolloin bondit saa myytyä voitolla. Korkojen noustessa trendinomaisesti tilanne on päinvastainen ja treidaamisesta tulee rahastolle tappioita (olettaen, että kolme vuosikymmentä kestänyt korkojen lasku päättyy joskus lähiaikoina). Tietenkin rahasto saa koko ajan kuponkikorkoa, mutta pääoman säilyttämisen kannalta tuo ei välttämättä ole paras ratkaisu (riippu tietysti mitä korkosijoituksilta hakee).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Olen pohtinut, ja juuri tästä syystä olen viime aikoina sijoittanut euroalueen valtionlainojen short-ETF:ään (DXSV).

      Mitä DXSU:hun tulee (oletan että kommenttisi koski tätä), näkisin että tilanne on osittain eri. Kuponkikorot ovat kehittyvillä markkinoilla huomattavasti korkeampia vrt. Eurooppa & USA. Tästä syystä pidemmällä aikavälillä kehittyvien markkinoiden korkosijoitukset ovat tuottaneet jopa yhtä hyvin kuin osakesijoitukset. Kehittyvillä markkinoilla ei myöskään ole yhtä selkeää 30-vuoden laskujaksoa korkotasoissa. Toki nämä liikkuvat kyllä USA:n valtionlainojen kanssa, koska tämä muodostaa vähäriskisen vaihtoehtoisen korkotason. USA:ssa kun noustaan, niin kehittyvilläkin korkomarkkinoilla noustaan. Ja ETF-rahastot laskevat.

      Näistä huolimatta tarkoitus on sijoittaa korkosyklin yli tähän DXSU:hun. Minulla on aikaa odottaa. Korkojen nousu ei tule kestämään kolmea vuosikymmentä, tästä minulla on vahva näkemys. Tämä on tietysti vain oma näkemykseni, mutta sen pohjalta tämä sijoituspäätös on tehty, joten omat rahathan tässä kärsii :) Muita suosittelen tekemään omat kriittiset päätöksensä...

      Poista