lauantai 15. helmikuuta 2025

Sijoittajan rauha - miten se saavutetaan?

Viime aikoina olen seuraillut sijoitussalkun liikkeitä varsin rauhallisena. Markkinoilla myllertää aina joku keskustelu, oli kyse sitten tekoälystä tai maailmanpolitiikasta. Laajasti sijoitettu salkku, sisältäen maantieteellisen hajautuksen sekä osakkeita, korkoja, ja mahdollisesti muita varallisuuseriä, käyttäytyy yllättävän rauhallisesti isommissakin liikkeissä.

Oma salkkuni pyörii suunnilleen 750 000 euron kohdilla tällä hetkellä. Salkussa on lähes 10% korkosijoituksia ja loput on hajautettuna osakkeisiin, indeksejä seuraaviin ETF:iin ja muutamaan rahastoon. Hajautusta on ehkä vähän liikaakin, koska vastaavan saisi varmaan toteutettua muutamalla ETF-sijoituksella.

Olen kasannut sijoitussalkkua pian 20 vuoden ajan. Tämä blogi aloitti 16 vuotta sitten. Ennen blogin alkua tein pienehköjä sijoituksia kivijalkapankin rahastoihin ja jossain vaiheessa myös käytin näitä sijoituksia mm. asunnon ostamiseen ja muihin kuluihin. Oikeastaan vasta blogin myötä, eli vuodesta 2009 lähtien, olen sijoittanut tavoitteellisesti ja käytännössä pelkästään kerryttänyt varallisuutta, palkkatulojen riittäessä elämiseen.

Tässä vaiheessa ymmärrän sen, että tämän kokoinen sijoittussalkku olisi kasautunut erittäin helposti myös sijoittamalla vaikkapa maailmanindeksiä seuraavaan ETF:ään tai passiiviseen rahastoon. Lopputulos olisi heittämällä myös nykyistä parempi. 

Osakesijoittajat tunnetusti häviävät indeksille useastakin syystä. Ensinnäkin, sijoittajilla on tapana lähteä mukana kaikenlaisiin hype-hommiin ja ostaa liian kalliilla tai hätäillä myynneissä. Veroja ja kuluja kertyy. Toiseksi, on myös tiedossa, että reilusti yli puolet osakkeista tuottaa vähemmän kuin indeksi ja lisäksi vain pieni määrä (alle joka kymmenes!) osakkeista tuo suurimman osan indeksin tuotoista. 

Yllä mainitut seikat eivät olleet omassa tiedossani - ainakaan näin selkeästi - kun sijoitusuraa aloittelin. Osakkeiden valinta ja yleensäkin erilainen spekulointi toki piti mielen virkeänä ja kiinnostuksen yllä. Kuten pitää vieläkin. Ihan viime aikoina olen kuitenkin havainnut, että yksittäisten osakkeiden seuraaminen ja poimiminen ei ole kovin hyödyllistä ajankäyttöä, eikä näillä voi kovinkaan paljon enää vaikuttaa suureksi kasvaneen salkun liikkeisiin.

Tätä on sijoittajan rauha. Mahdollisuus keskittyä muuhun elämään ja antaa markkinoiden ja talousuutisten mellastaa päivittäisen uutisvirran kanssa. 

Itse seuraan markkinoita ja talouden sekä yritysten tapahtumia edelleen kiinnostuneena harrastusmielessä. Mutta sijoitustoiminnan pyrin pitämään simppelinä. Kuukausisijoitukset valittuihin ETF:iin ja rahastoihin, sekä olemassa olevan salkun päällä istuminen, muuta tässä ei taida enää tarvita.

Yllä mainitusta reflektiosta huolimatta aion varmasti jatkossakin tehdä ajoittaisia ostoja ja muutoksia sijoitustoiminnassa. Salkkuun pyrin olemaan puuttumatta isommin. Enkä myöskään suunnittele laittavani blogia jäihin, tämän kirjoituksen "testamentti"-henkisestä tunnelmasta huolimatta :)

4 kommenttia:

  1. Kuin omasta päästäni ... aivan samoja tuntoja. Sijoitusvarallisuuden suhteen ollaan suunnilleen samoissa. Itselläni osake-, rahasto- ja etf-omistukset kuitenkin vain noin 20 % painotuksella. Suurin osa metsässä ja yhteismetsissä. Arvometallit suunnilleen samalla painolla kuin aiemmin mainitut paperiset omistamisen muodot.

    Olen ollut aina armottoman huono osakepoimija. Etf:t olisivat tuottaneet monin verroin paremmin kuin sekavat osakepoimintani. Ja juuri mainitsemistasi syistä. No onneksi nuo muut sijoitussektorit ovat paikanneet komeasti mokailujani osakkeiden puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanteesi kuulostaa hyvältä ja seesteiseltä! Noilla metsävarallisuuksilla arvonvaihtelut ovat vieläkin pienempiä kuin omassa salkussani.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Olen nyt nelikymppinen, eli ihan vielä ei eläkepäivät ole mielessä :)

      Poista