Olen odotellut, ennustanut ja jopa toivonut markkinoiden seuraavaa laskusuhdannetta jo pari vuotta. Tästä huolimatta takamme on jo yli seitsemän lihavaa sijoitusvuotta, erityisesti jos on älynnyt pysyä jenkkimarkkinoilla. Sinänsä tämä on ihan ok markkinolla olevan sijoittajan näkökulmasta. Itsellänikin on mm. 14 Keuron edestä USA:n pienyritys-ETF:ää (IJS), jossa maksettujen osinkojen lisäksi arvonnousua on takana 120%, ja isoja sijoituksia jenkkifirmoihin kuten Microsoft (nousua 129%).
S&P500 tuntuu tekevän uusia ennätyksiä äärimmäisen sinnikkäästi, vaikka maailmalla myrskyää. Brexit, Trump, europankit, pakolaiskriisi, ISIS, ja niin edelleen. Keskuspankit eivät anna markkinoiden hinnoitella riskejä "luonnollisesti", vaan jatkavat agressiivista elvyttämistä. Tämä voi osoittautua jälkikäteistarkastelussa oikeaksi päätökseksi. Toisaalta olemme uudessa tilanteessa missä rahan hinta on käytännössä nolla ja vähäriskisistä valtionlainoista ei saa tuottoa. Raha etsiytyy siis osakemarkkinoille ja inflatoi indeksejä aina vain ylemmäs ja ylemmäs.
Oma ratkaisuni on käteiskassan kasvattaminen (tavoite 15 K) ja pääasiassa sivusta seuraaminen pelkästään ETF-kuukausisijoittajana. Sinänsä tämä on ihan pomminvarma strategia. Ainakaan ei tule sijoittaneeksi liian kalliilla. Toisaalta jatkuva sivustaseuraaminen on henkisesti raskasta. Välillä nousee epäilys, että josko olemme uudessa tilanteessa, jossa nousukausi on esimerkiksi vasta puolivälissä? Tällöin olisi ihan järkevää tehdä isompiakin lisäsijoituksia.
Taidan kuitenkin rauhoittua ja jatkaa kesästä nauttimista. Markkinoilla ei ainakaan tapahdu mitään mielenkiintoista :)
lauantai 23. heinäkuuta 2016
maanantai 11. heinäkuuta 2016
Kesä, loma ja riippumattomuus
Kesälomalla on aikaa miettiä kaikenlaista. Tässä kun on reilu viikko lomailua takana, tuntuu siltä että tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään! :) Mikäs olisi parempaa kuin perheen kanssa yhdessäolo, harrastukset ja ystävät, hyvien kirjojen lukeminen ja rento matkailu? Työelämässäni on sen verran kiireistä, että lomalla oleminen vaikuttaa suorastaan paratiisilta.
Tätähän se taloudellinen riippumattomuus olisi, huoletonta elämää ja omia valintoja. Vaikka pidän työstäni, niin ei se kuitenkaan vapaa-aikaa voita. Nyt voisikin kesän kunniaksi virkistää ajatuksia taloudellisen riippumattomuuden edellytyksistä.
Ensimmäinen näistä on tietenkin riittävä sijoitusomaisuus, joka mahdollistaa halutun elintason ja tarjoaa riippumattomuuden muista tulonlähteistä. Blogin alkuaikoina vuonna 2010 hahmottelin minimitasoksi 200 000 euron salkkua, ja palasin asiaan viimeeksi merkinnässäni vuonna 2013. Jälkimmäisessä kirjoituksessa laskeskelin 200 Keuron salkusta saatavan 6% vuotuisen tuoton riittävän verojen jälkeen 700 euron kuukausituloon. Tämä vastaa aika pitkälti minimitoimeentuloa Suomessa, ja muistaakseni sain tätäkin vähemmän tuloja kun olin opiskelija (opinto- & asumistuki). Teoriassa tällainen salkku siis riittäisi, ja se ei ole nykyisestä tilanteestani kovin kaukana.
Todellisuudessa kuitenkin kaipaisin huomattavasti suurempia nettotuloja jos oikeasti jättäytyisin "riippumattomaksi". Edellä mainitulla 6% vuosituotolla ja 30% veroilla esimerkiksi puolen miljoonan euron salkku tuottaisi nettona 1750 euroa/kk. Tämä summa takaisi mielestäni mukavan ja yltäkylläisenkin elämän edellytykset.
Toinen edellytys on velaton omistusasunto tai joku muu järjestely, joka takaa alhaiset asumiskulut. Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset, mutta näin ei ole aina. Pidemmällä aikavälillä on paljon helpompaa olla riippumaton, jos ei tarvitse tehdä lainanlyhennyksiä pankille. Tällä hetkellä asun itse omistusasunnossa, jossa on lainaa jäljellä parikymmentätuhatta euroa. Näköpiirissä ei ole tarvetta asunnonvaihdolle. Kohta siis tämäkin asia on omalta osaltani kunnossa.
Tärkeä edellytys on myös hyvä terveys, sekä henkisesti että fyysisesti. Mikään sijoitusomaisuus ei lohduta tai riitä, jos terveys reistailee pahasti. Lisäksi tietysti hyvät perhesuhteet ja muu sosiaalinen turvaverkko on tärkeää - ja monen mielestä paljon tärkeämpää - kuin rahallinen omaisuus.
Näillä mietteillä joudun siirtämään alkuperäistä taloudellisen riippumattomuuden minimitavoitettani 500 000 euroon. Kun alunperin kaavailin 200 000 euron tavoitetta, salkkuni oli n. 50 000 euron tasolla. Nyt kun salkku on 150 000 euroa, niin puolen miljoonan salkku ei tunnu ollenkaan sen kaukaisemmalta (suhteellisesti se on lähempänä, vaikka absoluuttisesti kauempana!).
Näillä mietteillä palailen takaisin kesänviettoon ja jatkan unelmointia. Mukavaa kesää kaikille ja nauttikaa joutenolosta :)
Tätähän se taloudellinen riippumattomuus olisi, huoletonta elämää ja omia valintoja. Vaikka pidän työstäni, niin ei se kuitenkaan vapaa-aikaa voita. Nyt voisikin kesän kunniaksi virkistää ajatuksia taloudellisen riippumattomuuden edellytyksistä.
Ensimmäinen näistä on tietenkin riittävä sijoitusomaisuus, joka mahdollistaa halutun elintason ja tarjoaa riippumattomuuden muista tulonlähteistä. Blogin alkuaikoina vuonna 2010 hahmottelin minimitasoksi 200 000 euron salkkua, ja palasin asiaan viimeeksi merkinnässäni vuonna 2013. Jälkimmäisessä kirjoituksessa laskeskelin 200 Keuron salkusta saatavan 6% vuotuisen tuoton riittävän verojen jälkeen 700 euron kuukausituloon. Tämä vastaa aika pitkälti minimitoimeentuloa Suomessa, ja muistaakseni sain tätäkin vähemmän tuloja kun olin opiskelija (opinto- & asumistuki). Teoriassa tällainen salkku siis riittäisi, ja se ei ole nykyisestä tilanteestani kovin kaukana.
Todellisuudessa kuitenkin kaipaisin huomattavasti suurempia nettotuloja jos oikeasti jättäytyisin "riippumattomaksi". Edellä mainitulla 6% vuosituotolla ja 30% veroilla esimerkiksi puolen miljoonan euron salkku tuottaisi nettona 1750 euroa/kk. Tämä summa takaisi mielestäni mukavan ja yltäkylläisenkin elämän edellytykset.
Toinen edellytys on velaton omistusasunto tai joku muu järjestely, joka takaa alhaiset asumiskulut. Asuntolainojen korot ovat nyt alhaiset, mutta näin ei ole aina. Pidemmällä aikavälillä on paljon helpompaa olla riippumaton, jos ei tarvitse tehdä lainanlyhennyksiä pankille. Tällä hetkellä asun itse omistusasunnossa, jossa on lainaa jäljellä parikymmentätuhatta euroa. Näköpiirissä ei ole tarvetta asunnonvaihdolle. Kohta siis tämäkin asia on omalta osaltani kunnossa.
Tärkeä edellytys on myös hyvä terveys, sekä henkisesti että fyysisesti. Mikään sijoitusomaisuus ei lohduta tai riitä, jos terveys reistailee pahasti. Lisäksi tietysti hyvät perhesuhteet ja muu sosiaalinen turvaverkko on tärkeää - ja monen mielestä paljon tärkeämpää - kuin rahallinen omaisuus.
Näillä mietteillä joudun siirtämään alkuperäistä taloudellisen riippumattomuuden minimitavoitettani 500 000 euroon. Kun alunperin kaavailin 200 000 euron tavoitetta, salkkuni oli n. 50 000 euron tasolla. Nyt kun salkku on 150 000 euroa, niin puolen miljoonan salkku ei tunnu ollenkaan sen kaukaisemmalta (suhteellisesti se on lähempänä, vaikka absoluuttisesti kauempana!).
Näillä mietteillä palailen takaisin kesänviettoon ja jatkan unelmointia. Mukavaa kesää kaikille ja nauttikaa joutenolosta :)
sunnuntai 3. heinäkuuta 2016
2016 / Q2: Tuotto +3,4%, Pääoma +8743 euroa
Tämän vuoden Q2 sujui Brexit-huolista huolimatta varsin mukavasti, ja salkku nousi yllättävänkin paljon. Onnistuin myös pitämään lisäostot suunnitelmieni mukaisesti melko vähissä. Jatkuvien kk-sijoitusten (IS3N, DXET, DX2J, DXSU) lisäksi ostin Stora Ensoa ja Constia Brexit-dipistä.
Salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 150K, ja on tällä hetkellä 153 455 euroa. Sijoitettua pääomaa 115 728 euroa, joten plussalla ollaan yli 32%, ja lisäksi realisoitunutta tuottoa reilut 6 tonnia matkan varrella. Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta toisaalta seuraava kunnon kuoppa voi hyvin pyyhkiä koko tuoton pois. Tässä kvartaalin avainluvut:
Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun kehitys vuositasolla sijoitusten ja markkina-arvon suhteen. Viimeisen kvartaalin pomppu erottuu selvästi. Keskuspankit tuntuvat pakottavan laajasti hajautettua salkkua aina vaan pidempikestoiseen nousuun. Siinä vaiheessa kun tämän nousun voimat loppuvat, on syytä olla käteiskassa - ja hermot - kunnossa. Tätä odotellessa olenkin ottanut käteiskassan tavoitteeksi 15K.
Salkun pääoma ylitti ensimmäistä kertaa 150K, ja on tällä hetkellä 153 455 euroa. Sijoitettua pääomaa 115 728 euroa, joten plussalla ollaan yli 32%, ja lisäksi realisoitunutta tuottoa reilut 6 tonnia matkan varrella. Kaikki näyttää siis hyvältä, mutta toisaalta seuraava kunnon kuoppa voi hyvin pyyhkiä koko tuoton pois. Tässä kvartaalin avainluvut:
- Uusi sijoitettu pääoma 2016 Q2 aikana: 3726 euroa
- Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 8743 euroa (6,0 %)
- Osingot (netto): 1273 euroa
- Tuotto-% (pl. osingot): 3,4 %
Alla olevasta kuvaajasta näkyy salkun kehitys vuositasolla sijoitusten ja markkina-arvon suhteen. Viimeisen kvartaalin pomppu erottuu selvästi. Keskuspankit tuntuvat pakottavan laajasti hajautettua salkkua aina vaan pidempikestoiseen nousuun. Siinä vaiheessa kun tämän nousun voimat loppuvat, on syytä olla käteiskassa - ja hermot - kunnossa. Tätä odotellessa olenkin ottanut käteiskassan tavoitteeksi 15K.
maanantai 27. kesäkuuta 2016
Pari pikkuostoa OMX-H:sta Brexit-dipistä
Edellisessä postauksessa uumoilin että tekisin kotipörssistä pari ostosta kun Suomen markkinat avautuvat Brexitin punaamina. Avausdippi oli lopulta varsin maltillinen.
Yhtä kaikki, tein kaksi ostosta joita olen jo aiemmin suunnitellut. Ostin n. 1000 euron erät sekä Stora Ensoa ja Constia. Stora dippasi ennakoidusti oikein kunnolla ja ostin sitä kurssiin 7.16 euroa. Stora on nostanut osinkojaan vuodesta 2010 lähtien ja kurssi on viime aikoina muuttunut houkuttelevammaksi. Consti taas on uusia pörssitulokkaita, joten pidempää historiaa ei ole. Toimiala kuitenkin houkuttelee. Korjausrakentaminen tulee olemaan kasvuala suomessa, Brexit tai no Brexit. Ostin Constia n. 1000 euron erän reilun 11 euron kappalehintaan.
Mitä seuraavaksi? Jos dippi jatkuu, niin kassaa löytyisi n. kymppitonni. Epäilen kuitenkin, että en pääse kassaa vielä käyttämään, sillä elvytysralli jatkuu ja Brexit-kuviossa voi tulla jopa täyskäännös. Politiikka on yllättävää. Seurataan tilannetta.
Yhtä kaikki, tein kaksi ostosta joita olen jo aiemmin suunnitellut. Ostin n. 1000 euron erät sekä Stora Ensoa ja Constia. Stora dippasi ennakoidusti oikein kunnolla ja ostin sitä kurssiin 7.16 euroa. Stora on nostanut osinkojaan vuodesta 2010 lähtien ja kurssi on viime aikoina muuttunut houkuttelevammaksi. Consti taas on uusia pörssitulokkaita, joten pidempää historiaa ei ole. Toimiala kuitenkin houkuttelee. Korjausrakentaminen tulee olemaan kasvuala suomessa, Brexit tai no Brexit. Ostin Constia n. 1000 euron erän reilun 11 euron kappalehintaan.
Mitä seuraavaksi? Jos dippi jatkuu, niin kassaa löytyisi n. kymppitonni. Epäilen kuitenkin, että en pääse kassaa vielä käyttämään, sillä elvytysralli jatkuu ja Brexit-kuviossa voi tulla jopa täyskäännös. Politiikka on yllättävää. Seurataan tilannetta.
lauantai 25. kesäkuuta 2016
Brexit on pieni ja iso huoli
Täytyy myöntää että järkytyin juhannusaaton aamuna. En olisi uskonut että britit äänestävät EU-eron puolesta. Brexit on kaikessa järjettömyydessään Wahlroosia lainatakseni "enemmistön diktatuuria". Jälkikäteen kootuissa tilastoissa on selvinnyt mm. että Brexitin ratkaisivat vanhemmat ikäluokat nuorempien puolesta (jotka kannattivat jäämistä). Lisäksi ne brittien alueet, jotka ovat EU:sta ja sen tukiaisista eniten hyötyneet, kannattivat eroamista eniten. Ja typeryyden huippu oli tietenkin se, että koko kansanäänestys toteutui David Cameronin sisäpoliittisen pelin tuloksena.
Brexit voi myös johtaa yhdistyneen kuningaskunnan (UK) hajoamiseen, sillä skotlantilaiset äänestivät vahvasti EU:n puolesta ja saavat nyt hyvän syyn uudelle itsenäistymisäänestykselle. Samaa liikehdintää tulee luultavasti Pohjois-Irlannissa. Kansallisen hajoamisen lisäksi Brexit on taloudellisesti ikävä juttu briteille, ja useat kansainväliset yritykset ovat kertoneet aikeistaan siirtää toimintojaan pois ja vähentää henkilöstöään (kts. esim. tämä juttu).
Epävarmuus on aina myrkkyä markkinoille ja niin nytkin. Juhannusaattona nähtiin melko isoja laskuprosentteja ympäri maailman. Ylilyöntejäkin varmasti tapahtui. Esimerkiksi Nokian osake laski yli 8% jenkeissä. On ilmiselvää, että Nokian liiketoiminta ei muuttunut oikeasti näin paljon huonommaksi yhdessä yössä.
Tämän bloggauksen otsikko viittasi siihen että Brexit on sekä pieni että iso huoli. Pidän Brittien EU eroa pienempänä pahana, sillä uskon, että britit saavat samantyyppisen diilin kuin Norja EU:n suhteen, eli kaupankäynti ja asiointi tulee olemaan lopulta varsin sujuvaa. Alkusäikähdyksestä selvittyä huomaamme, että moni asia ei muutu niin dramaattisesti kuin luulisi.
Sitten isompi huoli. Brittien EU-ero voi avata samanlaisen liikehdinnän muuallekin ja vaikuttaa muutenkin maailmantalouden ja politiikan dynamiikkaan. Miten olisi Trumpin voitto USA:ssa, Ruotsin liittyminen Natoon, ja parin muun EU tai Euro-maan ero? Toteutuessaan tällaiset asiat liikuttelisivat sitten pelimerkkejä ihan eri tasolla. Ja kaikki nämä ovat ihan mahdollisia skenaarioita. Brexitkään ei tuntunut kovin todennäköiseltä vielä viime vuonna. Yksittäinen sijoittaja ei voi muuta kuin toivoa parasta, ja toki äänestää kotimaahansa järkevät poliitikot. Jälkimmäinenkin tuntuu olevan melkoista arpapeliä kotimaan politiikkaa seuranneena :)
Lopuksi ajatus OMXH:n maanantaista. Uskoisin että suomen pörssistä saa 5-10% pika-alennuksia. Osa näistä perustuu puhtaaseen markkinatunnelmaan, osa fundamentteihin. Esimerkiksi metsäteollisuus kärsii oikeasti brexitistä punnan kurssin kautta ja muutenkin. Toisaalta mm. aiemmin mainitsemani Nokia ja moni muu osake tulee laskemaan ihan vain markkinan mukana. Harkitsen ostavani paria kotimaista osaketta maanantaina, riippuen toki alennuksen määrästä. Ideoita otetaan vastaan.
Kaikesta huolimatta, mukavaa juhannuksen jatkoa! :)
Brexit voi myös johtaa yhdistyneen kuningaskunnan (UK) hajoamiseen, sillä skotlantilaiset äänestivät vahvasti EU:n puolesta ja saavat nyt hyvän syyn uudelle itsenäistymisäänestykselle. Samaa liikehdintää tulee luultavasti Pohjois-Irlannissa. Kansallisen hajoamisen lisäksi Brexit on taloudellisesti ikävä juttu briteille, ja useat kansainväliset yritykset ovat kertoneet aikeistaan siirtää toimintojaan pois ja vähentää henkilöstöään (kts. esim. tämä juttu).
Epävarmuus on aina myrkkyä markkinoille ja niin nytkin. Juhannusaattona nähtiin melko isoja laskuprosentteja ympäri maailman. Ylilyöntejäkin varmasti tapahtui. Esimerkiksi Nokian osake laski yli 8% jenkeissä. On ilmiselvää, että Nokian liiketoiminta ei muuttunut oikeasti näin paljon huonommaksi yhdessä yössä.
Tämän bloggauksen otsikko viittasi siihen että Brexit on sekä pieni että iso huoli. Pidän Brittien EU eroa pienempänä pahana, sillä uskon, että britit saavat samantyyppisen diilin kuin Norja EU:n suhteen, eli kaupankäynti ja asiointi tulee olemaan lopulta varsin sujuvaa. Alkusäikähdyksestä selvittyä huomaamme, että moni asia ei muutu niin dramaattisesti kuin luulisi.
Sitten isompi huoli. Brittien EU-ero voi avata samanlaisen liikehdinnän muuallekin ja vaikuttaa muutenkin maailmantalouden ja politiikan dynamiikkaan. Miten olisi Trumpin voitto USA:ssa, Ruotsin liittyminen Natoon, ja parin muun EU tai Euro-maan ero? Toteutuessaan tällaiset asiat liikuttelisivat sitten pelimerkkejä ihan eri tasolla. Ja kaikki nämä ovat ihan mahdollisia skenaarioita. Brexitkään ei tuntunut kovin todennäköiseltä vielä viime vuonna. Yksittäinen sijoittaja ei voi muuta kuin toivoa parasta, ja toki äänestää kotimaahansa järkevät poliitikot. Jälkimmäinenkin tuntuu olevan melkoista arpapeliä kotimaan politiikkaa seuranneena :)
Lopuksi ajatus OMXH:n maanantaista. Uskoisin että suomen pörssistä saa 5-10% pika-alennuksia. Osa näistä perustuu puhtaaseen markkinatunnelmaan, osa fundamentteihin. Esimerkiksi metsäteollisuus kärsii oikeasti brexitistä punnan kurssin kautta ja muutenkin. Toisaalta mm. aiemmin mainitsemani Nokia ja moni muu osake tulee laskemaan ihan vain markkinan mukana. Harkitsen ostavani paria kotimaista osaketta maanantaina, riippuen toki alennuksen määrästä. Ideoita otetaan vastaan.
Kaikesta huolimatta, mukavaa juhannuksen jatkoa! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)