lauantai 18. tammikuuta 2014

Sijoittaminen, tuo mystinen taito


Olen vuosien saatossa hämmästellyt sitä, miten tuttavapiiristäni kukaan ei ole kiinnostunut sijoittamisesta. Tämä oli itse asiassa yksi syy blogin aloittamiselle, koska koin että se mahdollistaa minulle ajatusten jakamisen muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.

Ne hyvin harvat, kenen tiedän sijoittamista harrastavan, ovat yleensä hyvin tietämättömiä - jopa välinpitämättömiä - sijoitustensa sisällöstä ja kuluista. Tämä on pitkällä tähtäimellä varsin ikävä asia asianomaisten kannalta. Tie vaurastumiseen on kovin kivikkoinen, jos perustietämys ja -kiinnostus asioihin puuttuu.

Havainnollistan tätä erään ystäväni haastattelulla, jonka saan julkaista hänen luvallaan. Hän on akateemisesti koulutettu, haastavissa asiantuntijatehtävissä toimiva nainen. Seuraavassa suora litterointi:

Mihin kannattaa sijoittaa jos haluaa rikastua pitkällä tähtäimellä?

"Varmaankin osakkeisiin"

Miksi?

"Korkealla riskillä korkeaa tuottoa"

Miten osakkeisiin sijoitetaan?

"Ostamalla niitä pörssistä"

Miksi et sitten sijoita osakkeisiin?

"Haluan varmempaa, tasaista tuottoa. En seuraile jatkuvasti sijoituksia. Tuntuu jos ne olisivat osakkeissa ja haluaisi korkeaa tuottoa, niitä pitäisi seurata"

Mutta jos kerran osakkeista saa parhaan tuoton joka tapauksessa, niin miksi et sijoittaisi niihin pitkällä aikavälillä?

"En jaksa perehtyä yritysten tilanteisiin, aina on riski että joku firma menee nurin"

Mihin sitten sijoitat, jos et osakkeisiin?

"Yleisimpiin rahastoihin, ei mihinkään erikoisiin"

Tiesitkö, että rahastoissa maksat enemmän kuluja verrattuna osakkeisiin?

"OK, koska en jaksa seurata sijoituksiani aktiivisesti"

Tiedätkö, kuinka paljon maksat kuluja rahastoista?

"En tiedä"

Eikö se häirise sinua?

"Ei. Ei haittaa. Kun rupesin sijoittamaan, ne eivät silloin kuulostaneet mitenkään isoilta. En muista enää paljonko ne olivat."

Oletko harkinnut sijoittamista ETF:iin tai indeksiosuusrahastoihin, joissa kulut ovat hyvin pienet, ja voit hajauttaa helposti satoihin osakkeisiin jolloin yrityskohtaista riskiä tai seurannan pakkoa ei ole?

"En. Tuntuvat vierailta."

Tiedätkö, mitä rahastoja omistat?

"En muista. Minulle on tärkeää että sinne menee jotain säästöön joka kuukausi ja ettei se ainakaan tällä hetkellä ole miinuksella."


Tässä tapauksessa haastatellulla on asiat siinä mielessä onnellisesti, että hänet on asioihin perehtyneen tuttavan neuvomana aikanaan ohjattu kuukausisijoittamaan Seligsonin indeksirahastoihin ja sijoitukset ovat mukavasti plussalla vuosien tasaisen säästämisen jälkeen.

Toisaalta kaikilla saman osaamisprofiilin sijoittajilla asia ei ole lainkaan näin hyvin. Tuttavapiirissäni on monia, jotka ovat sijoittaneet kalliisiin "tuulipukurahastoihin", joissa hallinnointipalkkio pyörii 2% tuntumassa vuositasolla. Eräät tuttavani taas ovat sijoittaneet erilaisiin usean kuoren sisälle paketoituihin säästö-, sijoitus-, ja eläkevakuutuksiin, joihin on vieläpä valikoitu kalliita rahastoja.

Kaikki tämä johtuu tietysti tiedon puutteesta. Perustason finanssiosaaminen kuuluisi mielestäni ihan kansalaistaitoihin, eikä hyvää perustasoa ole kovin hankala saavuttaa. Ensin tietysti pitäisi saada motivaatioota ottaa asioista selvää. Jos se ei ole oma vaurastuminen ja taloudellinen turva, niin en tiedä sitten mikä.

Omalta osaltani pyrin asiaa viemään hienovaraisesti eteenpäin etenkin perhepiirissä mutta myös välillä muille tutuille. Menestys on vaihtelevaa, sillä monelle riittävät tosiaan "ne oman pankin rahastot", eikä tämän enempään kiinnostus riitä. Minkälaisia kokemuksia lukijoilla on asiasta?

21 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin tyypilliseltä. Vähän samoja mietteitä osakesijoittamisesta ja siihen liittyvistä myyteistä ja uskomuksista kirjoittelin omaan blogiini:

    http://www.downshiftaaminen.blogspot.fi/2014/01/miksi-osakesijoittaminen-ei-kiinnosta.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kirjoitus ja tiivistys sinulla asiasta. Näinhän se menee, että sijoittaminen on joko liian tylsää, vaarallista, tai vierasta...

      Poista
  2. Äärimmäinen turvallisuushakuisuus tuntuu olevan monella esteenä. Jos on vähänkään riskiä, ei lähdetä. Ja vaatiihan se oman aloittamisen ja asiaan perehtymisen. Toinen mielenkiintoinen käsitys, joka tulee vastaan, on se, että sijoittaminen olisi jotenkin epäeettistä. Kuitenkin nämä samat ihmiset kuluttavat pörssiyhtiöiden (ja muidenkin yritysten) tuotteita ja palveluita ilman kummempia tunnontuskia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lisäpointti tuo "epäeettisyys". Itsekin olen törmännyt siihen pointtiin, tai tähän liittyen näkemykseen siitä, että sijoittaminen = keinottelua. Voihan se olla näitäkin, mutta myös ihan jotain muuta.

      Poista
  3. Valitettavasti tämä perusasioiden ymmärrys puuttuu Suomesta. Länsinaapurissamme onkin sitten asiat toisin. Maa on myös paljon vauraampi. Tämä ei ole ainut syy, mutta yksi syy muiden joukossa.

    Ei sijoittamisessa ole mitään mystistä eivätkä pankkien "asiantuntijat" tiedä sen enempää kuin muutkaan. Normaali pankkivirkailija todennäköisesti ei tiedä juuri mitään. Silti he myyvät palveluita. Perusasioiden oppiminen ei vie kuin maksimissaan pari päivää ja tulokset ovatkin sitten ihan eri luokkaa sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsissa asiat tosiaan osataan ja tämä näkyy kansalaisten ja erityisesti sukujen vaurastumisena pitkällä aikavälillä. Suomessakin toki löytyy varallisuutta, mutta paljon vähemmän kuin Ruotsista. Iso tekijä tässä on varmasti sijoituskulttuurin vähäisempi rooli.

      Toiseen pointtiin: Pankeissa perusvirkailijat eivät varmaan kovin paljon tiedäkään. Sijoituspalvelututkinto taas vaaditaan niiltä, ketkä ko. tehtävissä vakavammin toimivat. Ilmeisesti tämäkään ei ole kuitenkaan osaamisen tae, sillä olen törmännyt pankkien tiskeillä varsin vaihtelevaan osaamiseen...

      Poista
    2. sijoituspalvelututkintokaan ei takaa mitään. Käsittääkseni sekin taitaa olla jokin parin päivän kurssi jossa on jonkinlainen koe lopussa. En tiedä tarkemmin asioista, mutta sellainen mielikuva minulla on asioista. On aina muistettava, että muodollinen pätevyys (tutkinto) ei takaa vielä mitään. tiedän esim. kauppatieteiden maisterin joka ei muistanut enää prosenttilaskuja töissä ollessaan..

      Poista
  4. Olen 35v nainen ja aloitin 3kk sitten osakesijoittamisen ihan omin päin. Luin yhden sijoittamiseen liittyvän kirjan ja olen pikkuhiljaa yrittänyt opiskella sijoittamiseen liittyviä asioita sieltä täältä. Aiempaa sijoituskokemusta minulla ei ole, paitsi eläkevakuutuksen ja epäonnistuneen pankin rahastosäästämiskokeilun kautta. Minulle on tärkeää ymmärtää edes jollain tasolla säästämis- ja sijoittamismuotojeni mekanismit, sekä mistä kulut muodostuvat ja paljonko ne ovat. Siinä syy miksi aloitin suorilla osakesijoituksilla. Hutiarviointeja varmasti tulee ja onkin tullut jo osakekaupoissa, mutta tekemällä oppii. Sijoittamisesta onkin muodostumassa kiva harrastus mitä enemmän tietoa tulee lisää, sijoituksia on kiva seurata. Seuraavaksi ajattelin perehtyä ETF:iin saadakseni lisää hajautusta sijoitusmuotoihin. Olen siis sijoittajaksi varmaankin hyvinkin epätyypillinen, mutta aina mottoni on ollut että naisten ja äitien pitäisi pitää huolta taloudellisesta riippumattomuudestaan. Itse koen ottaneeni siinä askeleen uudelle tasolle osakesijoittamisen myötä, eikä kaduta yhtään, jatkan varmasti valitsemallani tiellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Riika,

      Kiitos hyvästä omakohtaisesta esimerkistä. Sinulla on asiat hyvin, sillä jo tällä hetkellä tiedät varmasti asioista enemmän kuin keskivertosuomalainen. Ja olet myös aloittanut sijoittamisen osakkeisiin, mikä tuntuu olevan yksi iso kynnys ylitettäväksi.

      ETF:ien käyttö kustannustehokkaaseen hajautukseen on loistava idea, ja etsivä löytää tietoa näistä todella paljon netistä ja kirjoista. Hyvä lähtökohta on lukea vaikka Burton Malkielin "A Random Walk Down the Wall Street" (motivaatioksi ETF-sijoittamiseen), ja esim. Kaartisen & Pomellin ETF-opus (linkki omaan arvosteluuni kirjasta: http://laiskasijoittaja.blogspot.com/2012/08/kesalla-luettua.html).

      Lisäksi ETF-kirjoittelua löytyy lukuisista sijoitusblogeista ja -sivustoilta. Tsemppiä sijoitusuralle! :)

      Poista
  5. Suurimmassa osassa elämän isoista päätöksistä on iso riski. Ihmiset vaan kokevat riskin suuruuden subjektiivisesti tyyliin:

    "En sijoita osakkeisiin, koska ne ovat riskialttiita, mutta poltan tupakkaa"

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Sähläsinpä tuon ensimmäisen kommentointiyrityksen...

    Mielenkiintoinen teema ja hyviä havaintoja.

    Sekin on kuitenkin totta, että rahastoihin pääsee pienemmillä summilla kiinni. Pörssissä on syytä olla sijoitettavaa vähintään 500€ kerrallaan, pohjoismaiden ulkopuolelle sijoitettaessa vähintään tonni, enemmänkin, etteivät kaupankäyntikulut ole liian isot suhteessa sijoitukseen.

    Mitä tulee tuohon mielikuvaan epäeettisyydestä: Olen itse sijoittanut pörssiosakkeisiin parin vuoden ajan ja yksi motiivi aloittaessa oli juuri se, että en halunnut mitä sattuu rahastoja, joissa en itse saa päättää mihin sijoitus menee, vaan halusin valita itse yhtiöt juuri sillä perusteella, että sijoitan suurimmaksi osaksi vihreään teknologiaan ja muutenkin parempaan tai ainakin mielenkiintoiseen tulevaisuuteen. Sitten on jännittävääkin seurata, miten käy keksinnöille tai yhtiöille joille toivoisin hyvää... Se on osoittautunut kannattavaksikin (No, viime vuonna pörssi oli helppoa huomata kannattavaksi, osti mitä tahansa...)

    Mutta en kyllä ole jutellut aiheesta kenenkään kanssa! Joten tämä puhumattomuus lienee yleinen ongelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirja - hyviä pointteja.

      Varsinkin tuo eettisyys-näkökulma osakepoiminnassasi on mielenkiintoinen. Toivottavasti myös tuottoisa!

      Poista
  8. Minun kokemukseni on, että nekin tuttavani, jotka sijoittavat, vierastavat niistä ääneen puhumista. Luultavasti syynä on se, että ollaan varovaisia oman onnistumisen/epäonnistumisen kertomisessa. Tästä syystä epäilen, että mahdollisesti useampi läheiseni sijoittaa, mutta ei kerro siitä. Liian monet eivät välitä ollenkaan, tai luottavat pankkien "ammattilaisiin" turvautuen perusrahastoihin.

    Minäkin olen kolmekymppinen nainen ja äiti, joka noin vuosi sitten rohkeasti hyppäsi sijoitusmaailmaan. Pienellä pääomalla, mutta asioista selvää ottaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, tiedän että jotkut tuttavani ja kollegani sijoittavat, mutta niistä ei yleensä puhuta muuta kuin perhepiirissä. Taitaa olla, että Suomessa varallisuudesta keskustelu on yleisesti hieman tabu, joten perinteinen "pidetään kynttilää vakan alla" vallitsee monella vieläkin.

      Poista
  9. Eri ihmiset mieltävät myös riskin käsitteen eri tavalla. Jos sijoittaa pitkäjänteisesti niin fluktuaatiot eivät mielestäni ole mikään riski. Riski on sen sijaan pääoman tai potentiaalisen tuoton menettäminen kokonaan tai osittain. Tältä pohjalta:

    - Sijoittaminen muutamaan "laatuosakkeeseen": riskialtis

    - Talletus johonkin ilman talletussuojaa: riskialtis

    - Rahojen makuuttaminen pankkitilillä: riskialtis (ei pääomalle, mutta 100% riski tuotolle)

    - Sijoittaminen hyvin hajautettuun osakesalkkuun indeksirahastojen kauta: hyvin matala riski

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin tiivistetty.

      Näinhän se on, että isoin riski (pääoman säilymiselle ja tuotolle) pitkällä aikavälillä on olla sijoittamatta mihinkään. Ja isoimmista fluktuaatioriskeistä pääsee eroon hajauttamalla. Ei se loppujen lopuksi ole kovin monimutkaista :)

      Poista
  10. Ehkä kansankapitalismi saa uuden noususuhdanteen kun S-ryhmä tarjoaa nyt asiakkailleen mahdollisuutta sijoittaa ostoksista kertyneet bonukset ostamansa FIMin kautta rahastoihin.Voi valita kolme erilaista vaihtoehtoa riskinottokyvyn mukaan.Itsellänikin taitaa seistä siellä yli tonni riihikuivaa inflaation syötävänä joten ajattelin ihan mielenkiinnosta heittää sen korkeimman riskin rahastoon ja katsoa kuinka käy.Toki voisin ottaa sen rahanakin ulos ja lisätä osakesalkkuani kartuttamaan mutta ajattelin ihan piruuttani antaa FIMin ottaa riskejä ja katson sivusta, pääsevätkö parempiin tuottoihin kuin itse omalla salkullani:-). Todettakoon kuitenkin etten ole tutkinut vielä ko. rahaston kulurakennetta ym. käytännön puolia joten tämä ei ole missään nimessä kehoitus toimia samanlailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. S-ryhmän rahastot varmasti edistävät kansankapitalismia, mikä on hyvä asia.

      Kulut ovat sitten tietysti rahastoissa oma lukunsa, mutta S-ryhmän puolesta on todettava hyväksi se, että eivät taida ottaa välistä mitään verrattuna FIM:n kuluihin. (näin siis muistaakseni, en ole seurannut tilannetta tarkemmin)

      Poista
    2. Kommentoin vähän jälkijunassa kun olen blogisi aika uusi lukija, mutta mukavaa huomata, että täällä on naisiakin kommentoimassa! Sijoittaminen vaikuttaa kyllä kaikenkaikkiaan olevan aika vaiettu puheenaihe, mutta erityisen vähän minkäänlaista sijoittamis-, säästämis- tai vaurastumiskeskustelua käydään naisten kesken. Naiset ja raha tuntuu yleensä yhdistyvän vain kuluttamismielessä - tosin on sanottava, että rahan kuluttamisen ympärillä miestenkin oma talous tuntuu pyörivän.

      No, itse olen 36-vuotias nainen ja sijoittanut jossain määrin vuodesta 2009 lähtien. Ensin tosin - valitettavasti - oman pankin kalliisiin rahastoihin. Eläkesäästövakuutukseenkin ehdin laittaa pari tonnia ennen kuin älysin lopettaa. Viime vuonna sitten sain lopultakin aikaiseksi alkaa tutustua indeksirahastoihin ja sittemmin laittanutkin niihin useita tuhansia. Tavoitteenani on laittaa työtuloista sijoituksiin mahdollisimman paljon ja sitä kautta jossain vaiheessa toivottavasti (osittain) palkkatyöstä vapaa elämä.

      Osake- ja rahastosäästämisen aloittamisen vaikeutta varmaan lisää se, että koska aihe ei ole mikään tavallinen päivänpuheenaihe perheissä ja kavereiden kesken, sille ei tavallaan ole "perinteitä". Se ei ole tavallaan toimintatapana tuttua kovinkaan monille. Verrataan vaikka asunnon ostamiseen: monen vanhemmat asuvat omistusasunnossa, kaverit ostavat asuntoja, asuntokaupat ovat ihan arkipäiväinen puheenaihe (vaikkakin tarkkoja hinta- ja korkotietoja ei monesti kerrotakaan). Asuntoja kaupataan näkyvästi netissä ja lehtien sivuilla ja sellaisen hankkiessasi ostat ja omistat jotain hyvin konkreettista. Lisäksi, varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa asunnon osto on myös jonkinlainen meriitti, tai merkki siitä, että ollaan päästy tietylle tulotasolle ja "kelvataan pankille velallisiksi". Osake- ja rahastokauppoihin ei päde oikein mikään edellämainituista, ja ainakin minulle itselleni sijoittamisesta puhuessa tulee kiusallinen olo siitä, että minulla on siihen varaa. Se tuntuu pröystäilyltä, vaikka ei sitä ole, varsinkaan, kun säästän kaikki rahat itse tinkimällä itselleni turhasta kuluttamisesta.

      JohannaH

      Poista
    3. Hei Johanna,

      Kiitos kun jaoit näkemyksiäsi. Näinhän se varmasti on, että sijoitukset ovat vaiettu puheenaihe kun eivät ole kaikille samalla tavalla tuttuja kuin vaikka asuminen, autot jne. Asian ei tarvitsisi olla näin, sillä esim. indeksirahastoihin pääsee mukaan varsin pienilläkin panostuksilla.

      Olen myös itse huomannut että naiset eivät sijoituksista tai vaurastumisesta juuri keskustele - ainakaan minun kuulteni. Tämä on sääli, sillä tutkitusti naiset pystyvät miehiä paremmin sijoittamaan pitkäjänteisesti ja siksi myös vaurastumaan.

      Sinulla on asiat hyvin kun olet päässyt sijoituksissa alulle - toivotan kärsivällisyyttä seuraavien vuosien ja vuosikymmenten ajalle! :)

      Poista