lauantai 4. joulukuuta 2010
ETF:iä ympäri maailman
Olen tehnyt tällä viikolla kaksi lisäostosta sijoitussuunnitelman mukaisesti. Nämä sijoitukset hajauttavat edelleen Suomi-painotteista salkkuani sekä maantieteellisesti että sijoitustyylillisesti.
Ensinnäkin, ostin alkuviikosta erän DB-X S&P Select Frontier ETF:ää.
Frontier- eli reuna-alueiden markkinat - joihin kuuluvat tässä indeksissä mm. Kuwait, Kolumbia, Argentiina, Kypros, Pakistan, Panama ja Nigeria - eivät ole vielä nousseet arvostuksessa taantuman pohjilta samassa tahdissa "kehittyneempien kehittyvien" BRIC-maiden kanssa. Uskon, että nousukauden mahdollisesti jatkuessa frontier-markkinat tulevat nousemaan varsin mukavasti. Riskiähän tässä indeksissä riittää - mutta se on toisaalta tavoitteenikin, koska sijoitusaika on hyvin pitkä. Potentiaalisten tuottojen toivossa ja myös geografisessa hajautusmielessä pyrin pitämään frontier-markkinoita mukana salkussa suhteellisen merkittävällä painolla. Itse asiassa frontier-markkinat ovat tällä hetkellä minulla lähes yhtä suuri osa salkusta kuin BRIC-maat sisältävä emerging markets -indeksi.
Lisäksi ostin vielä kaupan päälle erän iShares S&P Small Cap 600 Value ETF:ää.
Ensimmäisen kerran tätä ETF:ää ostaessani kirjoitin jo pieniin arvoyhtiöihin sijoittamisen eduista. Useassa varteenotettavassa lähteessä on todettu näistä irtoavan pitkässä juoksussa suurempia tuottoja verrattuna muun tyyppisiin yrityksiin juuri jenkkimarkkinoilla (suuremman riskin ja pienemmän analyytikkoseurannan takia). Suunnitelmissani on nostaa tämän ETF:n osuus salkusta n. 10 % ja pitää sitä pitkällä aikavälillä lähellä tätä painoarvoa.
iShares S&P Small Cap 600 Value on noteerattu Dollareissa - ja tämä antaa pienen lisämausteen sijoitukselle. Tällähetkellä Eurolla saa n. 1.32 dollaria, mutta joissakin lähteissä on povailtu valuuttojen pariteettia, eli 1:1 arvostusta. Dollarin on myös sanottu olevan "sijoitus, joka kestää Euroopan velkakriisin". Jos Euro todella jatkaa heikkenemistään Dollariin nähden pariteettiin asti tai sen alle, tulevat Dollarimääräiset sijoitukset kuten juuri ostamani ETF kasvattamaan arvoaan pelkästään valuuttakurssien muutoksen takia. Tämä pohdinta ei millään muotoa ole kuitenkaan sijoitukseni päämotiivi, vaan mielenkiintoinen asia seurattavaksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä - mitä salkkuni sijoitukset edustavat - valuuttakurssit tulevat todennäköisesti heilumaan milloin mihinkin suuntaan, eikä minulla ole tämän osalta eväitä tehdä ennustuksia.
Näiden ostosten jälkeen onkin hyvä vetaytyä joulutauolle sijoitusmielessä - uusia sijoituksia teen tässä kuussa enää omaan ja läheisten hyvinvointiin.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
Toinen erä Capmania
Pari kuukautta sitten ostin erän Capmania, ja tänään ostin samankokoisen satsin (500 kpl) lisää. Tämän ostoksen myötä Capman muodostaa salkustani sopivan kokoisen osan - en nimittäin halua omistaa kovin pieniä eriä tiettyä osaketta, koska kiinnostuksen ja seurannan kohteita ei voi olla rajattomasti.
Ostokselle on muutama keskeinen motiivi:
Capman on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin valikoituihin kasvu- ja listautumispotentiaalia omaaviin yrityksiin. En itse omista resursseja tällaisten seuraamiseen tai suoraan omistukseen, joten Capmanin omistaminen antaa kätevän pääsyn näihin ja täydentää salkkua.
Pienet yritykset ovat vähemmän seurattuja ja usein riskisempiä kuin suuremmat (ja täten tuottoisempia pitkällä aikavälillä). Capmanin omistukset ovat pienyrityksiä ja Capman on melko pieni itsekin. Tämä tasapainottaa salkkuni tämänhetkistä suuryrityksiin painottuvaa jakaumaa.
Capman on tämän hetkiseltä hinnoittelultaan houkutteleva. Tämän päivän hinta on hyvin lähellä vuoden 2001 listautumishintaa ja päivän kurssilla laskettu osinkotuotto (n. 3%) on suhteellisen hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa Capmanin omistaja voi päästä huomattavasti parempiin osinkotuottoihin, jos historia toistaa yhtään itseään - osinko per osake 2010 oli 0.04 euroa, mutta aiemmin on jaettu jopa 0.12 - 0.26 euron osakekohtaisia osinkoja.
Tämän vuoden puolella ostoslistalla on vielä joko DB-X S&P Select Frontier tai iShares S&P Small Cap 600 Value.
Ostokselle on muutama keskeinen motiivi:
Capman on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin valikoituihin kasvu- ja listautumispotentiaalia omaaviin yrityksiin. En itse omista resursseja tällaisten seuraamiseen tai suoraan omistukseen, joten Capmanin omistaminen antaa kätevän pääsyn näihin ja täydentää salkkua.
Pienet yritykset ovat vähemmän seurattuja ja usein riskisempiä kuin suuremmat (ja täten tuottoisempia pitkällä aikavälillä). Capmanin omistukset ovat pienyrityksiä ja Capman on melko pieni itsekin. Tämä tasapainottaa salkkuni tämänhetkistä suuryrityksiin painottuvaa jakaumaa.
Capman on tämän hetkiseltä hinnoittelultaan houkutteleva. Tämän päivän hinta on hyvin lähellä vuoden 2001 listautumishintaa ja päivän kurssilla laskettu osinkotuotto (n. 3%) on suhteellisen hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa Capmanin omistaja voi päästä huomattavasti parempiin osinkotuottoihin, jos historia toistaa yhtään itseään - osinko per osake 2010 oli 0.04 euroa, mutta aiemmin on jaettu jopa 0.12 - 0.26 euron osakekohtaisia osinkoja.
Tämän vuoden puolella ostoslistalla on vielä joko DB-X S&P Select Frontier tai iShares S&P Small Cap 600 Value.
perjantai 12. marraskuuta 2010
Korkomarkkinoiden ajoittaminen
Väitän että korkomarkkinoiden ajoittaminen on suhteessa paljon helpompaa kuin osakemarkkinoiden. Tämä siitä syystä että korkomarkkinoiden lähiaikojen tuottoja voi tietyssä suhdannevaiheessa ennustaa melko hyvin. (kts. esim aiempi merkintäni aiheesta)
Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.
Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.
Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.
Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.
Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.
Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.
Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?
Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.
Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.
Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.
Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.
Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.
Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.
Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tavoiteallokaation viilausta lähivuosille
Pidemmän aikavälin tavoiteallokaationi on suurinpiirtein seuraava:
40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)
Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.
Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.
2011
60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat
2012
55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat
2013
50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat
En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.
40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)
Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.
Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.
2011
60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat
2012
55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat
2013
50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat
En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.
torstai 28. lokakuuta 2010
Erä Nokiaa keskihinnan alentamiseksi
Ostin tänään erän Nokiaa, vaikka olin jo aiemmin päättänyt että en tätä tekisi. Nokia on se osake, jolla olen maksanut oppirahojani - ja ainut osake joka on salkussani tappiolla. Keskimääräinen hankintahinta kolmella edellisellä erällä on nimittäin n. 17 euroa, eli olen ostanut sitä 2008 vuoden "kuplahintoihin".
Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.
Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)