Breaking news!
Hallitus on muuttanut kiisteltyä osinkoverouudistustaan (kts. Kauppalehden uutinen), kuten laajalti on toivottu, allekirjoittanut mukaanlukien. Olen yllättynyt, että viilaus tuli näin nopeasti. Saa nähdä jääkö tämä viimeiseksi tarkistukseksi...
Nyt näyttäisi siltä, että listattujen pörssiyritysten osingoista olisi veronalaista 85 % aiemmin suunnitellun 100 % sijaan. Tämä tarkoittaa piensijoittajalle 25,5 % verotusta (0,30 x 0,85). Tämäkin on nousua nykytilanteeseen, mutta parannus kuitenkin suunniteltuun täyden 30 %:in verokantaan.
Viilattuun suunnitelmaan kuuluu myös monia muita tarkennuksia kokonaisveroratkaisujen osalta, josta tullaan varmasti kuulemaan paljon debattia lähipäivinä
Lisäkommentti/edit:
Yhdistettynä yhteisöveron alennukseen uusi osinkoverotus tuottaa melko kustannusneutraalin ratkaisun piensijoittajan kannalta. Yrityksillä jää enemmän jaettavaa, jota vastaavasti verotetaan vähän enemmän. Tästä tulee loppujen lopuksi hyvin pieni vaikutus, kts. esim. Laimean Sillin laskelmat tästä.
Jos tähän ratkaisuun jäädään, niin kotimaisiin osakkeisiin sijoittaminen ei juuri muuttunut huonompaan tai parempaan suuntaan. Torjuntavoitto!
Ulkomaisten osakkeiden maksamat osingot sen sijaan kiristyvät, eikä vastaavaa yhteisöveron laskua voi tässä tapauksessa ottaa huomioon.
Kokonaisuudessaan en anna tämän(kään) ratkaisun ihmeemmin vaikuttaa sijoitustoimintaani. Voihan olla että seuraava hallitus taas muuttaa veroprosentteja. Suurempi yllätys olisi jos näin ei kävisi :)
torstai 4. huhtikuuta 2013
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Taloudellinen riippumattomuus - tilannekatsaus
Yksi blogini luetuimmista teksteistä on ollut ei-niin-yllättävästi: "Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?" Tämä kysymys ja siihen liittyvä sijoitustoiminta ollut oman kirjoitteluni innoittajana alusta lähtien. Asia on samoin monen muun blogin suhteen, joita on tullut vuosien varrella seurattua.
Kun salkkuni alkaa pikku hiljaa lähestyä sadan tuhannen euron rajaa, niin pieni reflektio on paikallaan. Onko taloudellinen riippumattomuus lähellä? Kuinka paljon vielä tarvitaan? Onko tavoite ylipäätänsä mielekäs?
Alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassani oli listattu vuosittaiset tavoitteet aina 2034 vuoteen asti, jolloin tuo maaginen miljoonan euron sijoitusomaisuus ja pomminvarma taloudellisen riippumattomuus olisi siis saavutettu. Miljoonaa ei vielä salkussa ole, mutta olen muutaman vuoden edellä tavoitteestani ja näyttää siltä, että sijoitustahti on ollut paljon reippaampaa kuin aiemmin arvelin. Tämä johtuu toki tulokehityksestä ja taloudellisesti järkevästä elämäntyylistä.
Toisaalta laskeskelin edellä mainitussa merkinnässäni että 200000 euroa riittäisi taloudellisen riippumattomuuden ylläpitoon sillä edellytyksellä, että asuisi velattomassa asunnossa ja tyytyisi vaatimattomaan kulutukseen. Asuntoni on itse asiassa jo nyt velaton ja pystyn sijoittamaan halutessani kaiken ylijäävän palkkatulon sijoitusmarkkinoille.
Jos tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, niin ainakin teoriassa 200000 euron sijoitusomaisuus riittäisi vielä tähän (ilman että mitään valtion tukia ym. otettaisiin huomioon). Asumiskuluni ovat käytännössä yhtiövastikkeen puolikas (alle 100 euroa) + elämiseen liittyvät pakolliset kulut. Uskon että 500 euroa riittäisi näihin, ainakin tässä ajatusleikissä. 600 euroa olisi siis teoreettinen kk-kulupuoli.
Tuottopuolella 200000 euroa 6 % konservatiivisella tuotto-odotuksella tuottaa 12000 euroa - eli 1000 euroa kuussa (muodostuu ulos maksettavista osingoista ja tarvittavasta määrästä omia myyntejä). Osingoista ja myynneistä verottaja ottaa 30 % (ensi vuodesta alkaen), ja jäljelle jäävät tulot olisivat 700 euroa kuussa.
Minimimenot ja -tulot menevät tässä laskelmassa varsin yksiin. Molemmat ovat tietysti hypoteettisia ja molempiin liittyy riskejä. Menopuolella voi tulla yllättäviä kuluja liittyen esimerkiksi vakavaan sairastumiseen tai muihin yllättäviin menoihin. Tulopuolella taas pitkä laskusuhdanne voi pienentää osinkoja ja tehdä "pakolliset" myynnit salkun kokonaisuuden kannalta kannattamattomaksi. Lisäksi tällainen ratkaisu kuulostaa erittäin askeettiselta. Uskon että se kuitenkin olisi mahdollista.
200000 euron sijoitusomaisuus on tämänhetkisellä sijoitustahdillani saavutettu jo varsin pian, eli 2017 (10 % tuotto-odotus ja sijoitus 1000 euroa/kk). Jos ja kun tuo summa tulee täyteen, niin suunnitelmissani ei ole kuitenkaan jättäytyä päätoimiseksi salkun vartijaksi ja askeettisen elämän viettäjäksi. Mitä lähemmäs olen taloudellista riippumattomuutta päässyt, sitä vähemmän tavallaan kaipaan sitä absoluuttisessa mielessä. Tämähän on inhimillinen ilmiö: jos jotain on saavuttanut, niin se ei tunnu enää niin kovin ihmeelliseltä.
Vaikka en siis vielä ole perillä taloudellisen riippumattomuuden tavoitteessa, niin tunnen olevani jo melko hyvässä asemassa. Kaiken lisäksi pidän nykyisestä työstäni (ja oman alani töistä muutenkin) sen verran, että en usko haluavani omatoimiselle varhaiseläkkeelle reilusti alle neljäkymppisenä. Toki siinä vaiheessa, jos joskus sijoitusomaisuuteni on vaikkapa puoli miljoonaa, niin olen varmasti taloudellisesti riippumaton ja voin tehdä "ihan mitä huvittaa". En kuitenkaan usko että se tuntuu kovin kummalliselta, koska asia ei tule yllätyksenä. Taloudellisen riippumattomuuden sijaan ajatuksissani onkin nykyään enemmän onnellinen ja mielenkiintoinen elämä, vaikka se kliseiseltä kuulostaneekin.
Tähän lopuksi olisi hyvä heittää pari konkreettista ja filosofista kysymystä lukijoille:
Mikä on oma ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta? Mitä siihen tarvitaan, ja oletko jo matkalla sinne? Onko sillä väliä?
Kun salkkuni alkaa pikku hiljaa lähestyä sadan tuhannen euron rajaa, niin pieni reflektio on paikallaan. Onko taloudellinen riippumattomuus lähellä? Kuinka paljon vielä tarvitaan? Onko tavoite ylipäätänsä mielekäs?
Alkuperäisessä sijoitussuunnitelmassani oli listattu vuosittaiset tavoitteet aina 2034 vuoteen asti, jolloin tuo maaginen miljoonan euron sijoitusomaisuus ja pomminvarma taloudellisen riippumattomuus olisi siis saavutettu. Miljoonaa ei vielä salkussa ole, mutta olen muutaman vuoden edellä tavoitteestani ja näyttää siltä, että sijoitustahti on ollut paljon reippaampaa kuin aiemmin arvelin. Tämä johtuu toki tulokehityksestä ja taloudellisesti järkevästä elämäntyylistä.
Toisaalta laskeskelin edellä mainitussa merkinnässäni että 200000 euroa riittäisi taloudellisen riippumattomuuden ylläpitoon sillä edellytyksellä, että asuisi velattomassa asunnossa ja tyytyisi vaatimattomaan kulutukseen. Asuntoni on itse asiassa jo nyt velaton ja pystyn sijoittamaan halutessani kaiken ylijäävän palkkatulon sijoitusmarkkinoille.
Jos tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, niin ainakin teoriassa 200000 euron sijoitusomaisuus riittäisi vielä tähän (ilman että mitään valtion tukia ym. otettaisiin huomioon). Asumiskuluni ovat käytännössä yhtiövastikkeen puolikas (alle 100 euroa) + elämiseen liittyvät pakolliset kulut. Uskon että 500 euroa riittäisi näihin, ainakin tässä ajatusleikissä. 600 euroa olisi siis teoreettinen kk-kulupuoli.
Tuottopuolella 200000 euroa 6 % konservatiivisella tuotto-odotuksella tuottaa 12000 euroa - eli 1000 euroa kuussa (muodostuu ulos maksettavista osingoista ja tarvittavasta määrästä omia myyntejä). Osingoista ja myynneistä verottaja ottaa 30 % (ensi vuodesta alkaen), ja jäljelle jäävät tulot olisivat 700 euroa kuussa.
Minimimenot ja -tulot menevät tässä laskelmassa varsin yksiin. Molemmat ovat tietysti hypoteettisia ja molempiin liittyy riskejä. Menopuolella voi tulla yllättäviä kuluja liittyen esimerkiksi vakavaan sairastumiseen tai muihin yllättäviin menoihin. Tulopuolella taas pitkä laskusuhdanne voi pienentää osinkoja ja tehdä "pakolliset" myynnit salkun kokonaisuuden kannalta kannattamattomaksi. Lisäksi tällainen ratkaisu kuulostaa erittäin askeettiselta. Uskon että se kuitenkin olisi mahdollista.
200000 euron sijoitusomaisuus on tämänhetkisellä sijoitustahdillani saavutettu jo varsin pian, eli 2017 (10 % tuotto-odotus ja sijoitus 1000 euroa/kk). Jos ja kun tuo summa tulee täyteen, niin suunnitelmissani ei ole kuitenkaan jättäytyä päätoimiseksi salkun vartijaksi ja askeettisen elämän viettäjäksi. Mitä lähemmäs olen taloudellista riippumattomuutta päässyt, sitä vähemmän tavallaan kaipaan sitä absoluuttisessa mielessä. Tämähän on inhimillinen ilmiö: jos jotain on saavuttanut, niin se ei tunnu enää niin kovin ihmeelliseltä.
Vaikka en siis vielä ole perillä taloudellisen riippumattomuuden tavoitteessa, niin tunnen olevani jo melko hyvässä asemassa. Kaiken lisäksi pidän nykyisestä työstäni (ja oman alani töistä muutenkin) sen verran, että en usko haluavani omatoimiselle varhaiseläkkeelle reilusti alle neljäkymppisenä. Toki siinä vaiheessa, jos joskus sijoitusomaisuuteni on vaikkapa puoli miljoonaa, niin olen varmasti taloudellisesti riippumaton ja voin tehdä "ihan mitä huvittaa". En kuitenkaan usko että se tuntuu kovin kummalliselta, koska asia ei tule yllätyksenä. Taloudellisen riippumattomuuden sijaan ajatuksissani onkin nykyään enemmän onnellinen ja mielenkiintoinen elämä, vaikka se kliseiseltä kuulostaneekin.
Tähän lopuksi olisi hyvä heittää pari konkreettista ja filosofista kysymystä lukijoille:
Mikä on oma ajatuksesi taloudellisesta riippumattomuudesta? Mitä siihen tarvitaan, ja oletko jo matkalla sinne? Onko sillä väliä?
perjantai 29. maaliskuuta 2013
2013 / Q1 tilinpäätös
2013 vuoden ensimmäinen kvartaali olisi nyt paketissa. Tässä heti kärkeen keskeisimmät luvut viimeisimmältä vuosineljännekseltä:
Uusi sijoitettu pääoma: 4613 euroa
Salkun kasvu yhteensä (ml. osingot): 9248 euroa
Tuotto (ml. osingot): 4635 euroa
Pääoman kasvu 11,3%, tuotto: 5,6 %
Lukujen valossa ensimmäinen kvartaali meni erinomaisesti. Sain myös tehtyä runsaasti uusia sijoituksia, eli olen kaiken kaikkiaan varsin tyytyväinen vuoden alkuun. Uusia sijoituksia tein Hyundai Motor Companyyn, Fortumiin, Nokiaan, sekä Seligson Euro Corporate Bondiin. Näistä kaksi ensimmäistä on reilusti plussalla (n. +12 % ja +9 %) ja Nokia pari prosenttia miinuksella. Kaikki näistä ovat ehdottomasti pidemmän aikavälin sijoituksia, vaikkakin sattuneesta syystä osakesijoittamisen houkuttelevuus on laskussa.
Kokonaisuudessaan salkku kolkuttelee pian jo 90000 euron rajapyykkiä, eivätkä kaukana ole kuusinumeroiset summatkaan (kuvio kehityksestä alla). Voittomarginaalin toivoisi olevan hieman isompi, mutta se korjaantunee ajan kanssa. Onhan tässä välissä ollut yksi finanssikriisi, joka tuntuu vieläkin painavan ainakin Euroopan osakemarkkinoita.
Mitä tavoiteallokaatiooni tulee, niin toimin tällä kvartaalilla vahvasti sitä vastaan. Lisäsin osakeomistuksiani kolmessa eri yrityksissä ja osallistuin myös Talvivaaran osakeantiin. Alla olevassa kuviossa on esitetty salkun tämän hetkinen allokaatio. Kun verrataan nykytilannetta allokaatiotavoitteeseen, löytyy suurin ero osakepoiminnoista joita on puolet salkun arvosta, sisältäen sekä kotimaisia että ulkomaisia osakkeita. Koska osinkojen verokohtelu on muuttumassa näillä näkymin piensijoittajavastaiseksi, tulen kohdistamaan ostoni jatkossa pääsosin muualle kuin suoriin osakeostoihin (tavoitteena 30 % osuus salkusta).
Toinen allokaatioon nähden alipainossa oleva osuus on korkosijoitukset. Näiden osuus tulee pysymään alipainossa vielä jonkun aikaa, ja nostelen niitä vähän enemmän sitten kun korkomarkkoiden nykytila on erilainen. Tällä hetkellä korot ovat historiallisen alhaiset, eikä hyviä tuottomahdollisuuksia ole näkyvissä muuta kuin ehkä kehittyvillä markkinoilla, ja jatkankin todennäköisesti sijoituksia DXSU -ETF:ään tänäkin vuonna.
Tästä eteenpäin osa sijoitustoiminnoistani on automatisoitu, kiitos Nordnetin lanseeraamalle ilmaiselle ETF -kuukausisäästämiselle. Tästä huolimatta jatkan yhä myös erillisiä sijoituksia, joiden ajoitukseen ja valintaan pyrin vaikuttamaan jonkin verran, joskin tästä saatava "ylituotto" on varmasti lähinnä henkistä. Joka tapauksessa uskon tästä tulevan hyvän sijoitusvuoden, vaikkakin tulevina kuukausina tulemme näkemään todennäköisesti markkinaturbulenssia uudelleen heränneiden eurohuolten takia.
Mukavia pääsiäispyhiä!
Uusi sijoitettu pääoma: 4613 euroa
Salkun kasvu yhteensä (ml. osingot): 9248 euroa
Tuotto (ml. osingot): 4635 euroa
Pääoman kasvu 11,3%, tuotto: 5,6 %
Lukujen valossa ensimmäinen kvartaali meni erinomaisesti. Sain myös tehtyä runsaasti uusia sijoituksia, eli olen kaiken kaikkiaan varsin tyytyväinen vuoden alkuun. Uusia sijoituksia tein Hyundai Motor Companyyn, Fortumiin, Nokiaan, sekä Seligson Euro Corporate Bondiin. Näistä kaksi ensimmäistä on reilusti plussalla (n. +12 % ja +9 %) ja Nokia pari prosenttia miinuksella. Kaikki näistä ovat ehdottomasti pidemmän aikavälin sijoituksia, vaikkakin sattuneesta syystä osakesijoittamisen houkuttelevuus on laskussa.
Kokonaisuudessaan salkku kolkuttelee pian jo 90000 euron rajapyykkiä, eivätkä kaukana ole kuusinumeroiset summatkaan (kuvio kehityksestä alla). Voittomarginaalin toivoisi olevan hieman isompi, mutta se korjaantunee ajan kanssa. Onhan tässä välissä ollut yksi finanssikriisi, joka tuntuu vieläkin painavan ainakin Euroopan osakemarkkinoita.
Mitä tavoiteallokaatiooni tulee, niin toimin tällä kvartaalilla vahvasti sitä vastaan. Lisäsin osakeomistuksiani kolmessa eri yrityksissä ja osallistuin myös Talvivaaran osakeantiin. Alla olevassa kuviossa on esitetty salkun tämän hetkinen allokaatio. Kun verrataan nykytilannetta allokaatiotavoitteeseen, löytyy suurin ero osakepoiminnoista joita on puolet salkun arvosta, sisältäen sekä kotimaisia että ulkomaisia osakkeita. Koska osinkojen verokohtelu on muuttumassa näillä näkymin piensijoittajavastaiseksi, tulen kohdistamaan ostoni jatkossa pääsosin muualle kuin suoriin osakeostoihin (tavoitteena 30 % osuus salkusta).
Toinen allokaatioon nähden alipainossa oleva osuus on korkosijoitukset. Näiden osuus tulee pysymään alipainossa vielä jonkun aikaa, ja nostelen niitä vähän enemmän sitten kun korkomarkkoiden nykytila on erilainen. Tällä hetkellä korot ovat historiallisen alhaiset, eikä hyviä tuottomahdollisuuksia ole näkyvissä muuta kuin ehkä kehittyvillä markkinoilla, ja jatkankin todennäköisesti sijoituksia DXSU -ETF:ään tänäkin vuonna.
Mukavia pääsiäispyhiä!
perjantai 22. maaliskuuta 2013
Pörssiosinkojen vero nousee reilusti
Jos joltain hallituksen kehysriihessä sovittu piensijoittajille varsin merkittävä asia on vielä mennyt ohi, niin kerrottakoon se tässä.
Pörssiosingoista maksettava vero nousee 21 %:sta 30 %:iin vuoden 2014 alussa.
Tämä nosto tapahtuu poistamalla osinkojen verovapaus kokonaan. Ennen 70 % pörssiosingoista oli veronalaisia, jatkossa 100 %. Osinkovero pysyy ennallaan 30 %:ssa alle 40 000 (tällä hetkellä alle 50 000) euron vuosittaisille osingoille, ja tämän ylittäville 32 %:ssa.
Julkisissa keskusteluissa asia on koettu piensäästäjän tappioksi. Esim. Kauppalehti uutisoi että "Osinkovero uhkaa sijoittamista ja listautumisia" sekä "Tavalliset osakesäästäjät joutuvat maksumiehiksi". Myös naapuriblogissa käydään asiasta kovaa vääntöä ja jotkut kommentoijat ovat siirtämässä sijoitustoimintaansa ulkomaille.
Kieltämättä olin itsekin ällikällä lyöty kun uutisesta kuulin. Korotus suoraan 21 prosentista 30:een on todella roima korotus. Ensi järkytyksen jälkeen tajusin, että samalla tehty yhtiöverokannan lasku 24,5 %:sta 20:een parantaa yritysten tulosta ja mahdollistaa enemmän jaettavaa. Kiristys ei siis ole aivan niin paha kuin miltä se näyttää.
Uudet veroseuraamukset voi laskea parilla eri tavalla, mutta lopputulos on silti se, että piensijoittajan käteen jää jatkossa vähemmän. Tämä taisi olla hallituksemme tavoitteena, sillä pääomavero on ollut keskituloisten ansiotuloverotusta pienempi ja nyt verokannat lähestyvät toisiaan. Poliittisesta näkökannasta riippuen voidaan keskustella siitä oliko ratkaisu hyvä vai huono.
Sijoittajana ajattelen tätä asiaa toki piensijoittajana enkä yhteiskunnallisesta tai sosiaalipoliittisesta perspektiivistä. Olen yhä tyytyväisempi siihen valintaan, että suurin osa salkustani koostuu osingot tai tuotot uudelleensijoittavista tuotteista. Jatkossa tapahtuvissa ostoissani tämä valinta vahvistuu entisestään (esim. viime viikolla aloittamani kuukausisäästäminen osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin Nordnetin kautta). Kuten sanonta kuuluu, tässä maailmassa varmaa ovat vain verot ja kuolema. Välttelen mielelläni molempia mahdollisimman pitkään.
Pörssiosingoista maksettava vero nousee 21 %:sta 30 %:iin vuoden 2014 alussa.
Tämä nosto tapahtuu poistamalla osinkojen verovapaus kokonaan. Ennen 70 % pörssiosingoista oli veronalaisia, jatkossa 100 %. Osinkovero pysyy ennallaan 30 %:ssa alle 40 000 (tällä hetkellä alle 50 000) euron vuosittaisille osingoille, ja tämän ylittäville 32 %:ssa.
Julkisissa keskusteluissa asia on koettu piensäästäjän tappioksi. Esim. Kauppalehti uutisoi että "Osinkovero uhkaa sijoittamista ja listautumisia" sekä "Tavalliset osakesäästäjät joutuvat maksumiehiksi". Myös naapuriblogissa käydään asiasta kovaa vääntöä ja jotkut kommentoijat ovat siirtämässä sijoitustoimintaansa ulkomaille.
Kieltämättä olin itsekin ällikällä lyöty kun uutisesta kuulin. Korotus suoraan 21 prosentista 30:een on todella roima korotus. Ensi järkytyksen jälkeen tajusin, että samalla tehty yhtiöverokannan lasku 24,5 %:sta 20:een parantaa yritysten tulosta ja mahdollistaa enemmän jaettavaa. Kiristys ei siis ole aivan niin paha kuin miltä se näyttää.
Uudet veroseuraamukset voi laskea parilla eri tavalla, mutta lopputulos on silti se, että piensijoittajan käteen jää jatkossa vähemmän. Tämä taisi olla hallituksemme tavoitteena, sillä pääomavero on ollut keskituloisten ansiotuloverotusta pienempi ja nyt verokannat lähestyvät toisiaan. Poliittisesta näkökannasta riippuen voidaan keskustella siitä oliko ratkaisu hyvä vai huono.
Sijoittajana ajattelen tätä asiaa toki piensijoittajana enkä yhteiskunnallisesta tai sosiaalipoliittisesta perspektiivistä. Olen yhä tyytyväisempi siihen valintaan, että suurin osa salkustani koostuu osingot tai tuotot uudelleensijoittavista tuotteista. Jatkossa tapahtuvissa ostoissani tämä valinta vahvistuu entisestään (esim. viime viikolla aloittamani kuukausisäästäminen osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin Nordnetin kautta). Kuten sanonta kuuluu, tässä maailmassa varmaa ovat vain verot ja kuolema. Välttelen mielelläni molempia mahdollisimman pitkään.
sunnuntai 17. maaliskuuta 2013
Kuukausisäästäminen ETF:iin Nordnetin kautta
Pari päivää sitten bloggasin Nordnetin alkaneen tarjota merkintäpalkkioiltaan ilmaista ETF-sijoittamista kuukausisäästämisen muodossa. Tavallaan tässä yhdistetään rahastosijoittamisen edut (kk-säästäminen, helppous) ETF-sijoittamisen kustannustehokkuuteen. Mielestäni tämä on aivan mahtava kädenojennus piensijoittajille, vaikkakin saatavilla oleva valikoima on aluksi suppea.
Valikoiman suppeuden toisaalta ymmärtää, sillä toimintaperiaatteena on paketoida sijoittajien toimeksiannot yhteen ja nämä sijoitetaan joka kuukauden 5. päivä Nordnetin toimesta eri valikoimassa oleviin ETF:iin. Erittäin hyvä idea jossa hyödynnetään suuruuden ekonomiaa piensijoittajan hyväksi. Pisteet kotiin sekä ideasta että lähestymistavasta Nordnetille!
Nyt siis sanoista tekoihin - tein tänään tarvittavat toimet aloittaakseni kuukausisijoittamisen.
Nordnetillä oli tarjolla kaksi osingot uudelleen sijoittavaa Deutsche Bankin ETF:ää joita salkustani jo löytyy ja joihin suunnittelin jatkossakin sijoittavani. Nämä ovat nollan prosentin hallinnointipalkkiosta tunnettu Euro STOXX 50 -ETF (DXET, mietteitä tästä ja tästä) sekä MSCI Emerging Markets Index (DBX1). Ensimmäiseen minulla on tarkoitus sijoittaa kuukausittain 200 euroa ja jälkimmäiseen 300 euroa, jolloin niiden osuudet salkusta lähestyvät tavoiteallokaatiossani asetettuja tasoja pikkuhiljaa. Kuukausittaisen merkinnät mahdollistavat näissä ETF:issä ajallisen hajauttamisen sekä mukavat säästöt merkintäpalkkioissa.
Kuukausisäästämisen aloittaminen oli helppoa, mutta ei aivan yksinkertaista. Alla simppelit ohjeet, jos joku miettii miten asia toteutetaan käytännössä (kannattaa toki myös lukea Nordnetin omat ohjeet).
1) Perusta tili Nordnet:iin
Jotta kuukausisäästäminen onnistuu, pitää Nordnetiin luonnollisesti luoda tili. Tämä onnistuu netin kautta. Itselläni tili oli jo olemassa etukäteen, joten tätä vaihetta minun ei tarvinnut tehdä.
2) Tee suunnitelma aloittaaksesi ETF-kuukausisäästäminen
Paikka, mistä ETF-kuukausisäästäminen aloitetaan, löytyy Nordnetin etusivuilta sekä sivun yläpalkista kohdan "Kaupankäynti --> Rahastot" alta. Aluksi valitaan kuukausisäästämiseen käytettävä summa kohdassa 1 ja tämän alla halutut ETF:t kohdassa 2.
Kohdassa 1 valitaan kokonaissumma, jonka välillä sitten halutut ETF-sijoitukset jakaantuvat. Kokonaissuummaan lomake lisää automaattisesti 10 %, sillä ETF-osuuksien hinnat voivat luonnollisesti vaikuttaa kuukausisumman ylittymiseen tai alittumiseen, mutta tämä 10 % luvataan olevan maksimiylitys.
Kohdassa 2 valitaan halutut ETF:t, joita voi olla 1-4 kappaletta. Näiden välillä sitten valitaan prosentuaalinen osuus, jonka suhteessa merkinnät toivotaan toteutettavan. Esimerkiksi itse merkitsin 40 % Euro Stoxx 50 -ETF:lle ja 60 % MSCI Emerging Markets -ETF:lle. Tässä vaiheessa lomake laskee arvioidun merkintämäärän päivän hinnan perusteella. Omalla 500 euron kuukausittaisella sijoituksella DXET:tä merkitään 4 kpl ja DBX1:stä 6 kpl. Toki hintojen muuttuessa määräkin saattaa muuttua, mutta tästä kuukausisijoittajan ei tarvitse huolehtia, vaan merkinnät tehdään kokonaissummaan perustuen maksimissaan 10% ylityksellä. Kannattaam myös lukea palvelun ehdot missä asia selitetään rautalangan avulla.
Kun ETF:iä valitaan, pääsee niistä katsomaan myös lakisääteisen suomenkielisen avaintietoesitteen. Siellä on vähän hämäävästi mainittu merkintäpalkkioista rahastosijoitustyyliin. Nämä eivät kuitenkaan Nordnetin malliin kuulu, vaan merkinnät ovat ilmaisia (tämä asia on aiheuttanut vähän hämmennystä ja ilmeisesti useita tiedusteluja Nordnetin suuntaan).
3) Huolehdi, että Nordnetin tilillä on riittävästi rahaa ETF-sijoittamista varten
ETF:iin sijoittamiseen tarvittava raha pitää löytyä Nordnetin asiakastililtä ennen kunkin kuukauden viidettä päivää, jolloin Nordnet tekee merkinnät kuukausisijoittajien puolesta. Jotta varmistaisin riittävän rahasumman olemassa olon, tein omasta pankistani viitesiirron joka kuukauden 1. päivälle Nordnetiin. Laitoin summaksi 550 euroa kuussa kuukausisijoitussuunnitelmani mukaisesti.
Tässä siis simppelit ohjeet Nordnetissa tapahtuvan ETF-kuukausisäästämisen aloittamiseksi. Uskon varsin monen tarttuvan tähän tilaisuuteen, ja odotan mielenkiinnolla kivijalkapankkien vastausta. No, lanseerasihan OP omat indeksirahastonsa, joten selkeää kuluttajalähtöistä kehitystä on ilmassa!
Valikoiman suppeuden toisaalta ymmärtää, sillä toimintaperiaatteena on paketoida sijoittajien toimeksiannot yhteen ja nämä sijoitetaan joka kuukauden 5. päivä Nordnetin toimesta eri valikoimassa oleviin ETF:iin. Erittäin hyvä idea jossa hyödynnetään suuruuden ekonomiaa piensijoittajan hyväksi. Pisteet kotiin sekä ideasta että lähestymistavasta Nordnetille!
Nyt siis sanoista tekoihin - tein tänään tarvittavat toimet aloittaakseni kuukausisijoittamisen.
Nordnetillä oli tarjolla kaksi osingot uudelleen sijoittavaa Deutsche Bankin ETF:ää joita salkustani jo löytyy ja joihin suunnittelin jatkossakin sijoittavani. Nämä ovat nollan prosentin hallinnointipalkkiosta tunnettu Euro STOXX 50 -ETF (DXET, mietteitä tästä ja tästä) sekä MSCI Emerging Markets Index (DBX1). Ensimmäiseen minulla on tarkoitus sijoittaa kuukausittain 200 euroa ja jälkimmäiseen 300 euroa, jolloin niiden osuudet salkusta lähestyvät tavoiteallokaatiossani asetettuja tasoja pikkuhiljaa. Kuukausittaisen merkinnät mahdollistavat näissä ETF:issä ajallisen hajauttamisen sekä mukavat säästöt merkintäpalkkioissa.
Kuukausisäästämisen aloittaminen oli helppoa, mutta ei aivan yksinkertaista. Alla simppelit ohjeet, jos joku miettii miten asia toteutetaan käytännössä (kannattaa toki myös lukea Nordnetin omat ohjeet).
1) Perusta tili Nordnet:iin
Jotta kuukausisäästäminen onnistuu, pitää Nordnetiin luonnollisesti luoda tili. Tämä onnistuu netin kautta. Itselläni tili oli jo olemassa etukäteen, joten tätä vaihetta minun ei tarvinnut tehdä.
2) Tee suunnitelma aloittaaksesi ETF-kuukausisäästäminen
Paikka, mistä ETF-kuukausisäästäminen aloitetaan, löytyy Nordnetin etusivuilta sekä sivun yläpalkista kohdan "Kaupankäynti --> Rahastot" alta. Aluksi valitaan kuukausisäästämiseen käytettävä summa kohdassa 1 ja tämän alla halutut ETF:t kohdassa 2.
Kohdassa 1 valitaan kokonaissumma, jonka välillä sitten halutut ETF-sijoitukset jakaantuvat. Kokonaissuummaan lomake lisää automaattisesti 10 %, sillä ETF-osuuksien hinnat voivat luonnollisesti vaikuttaa kuukausisumman ylittymiseen tai alittumiseen, mutta tämä 10 % luvataan olevan maksimiylitys.
Kohdassa 2 valitaan halutut ETF:t, joita voi olla 1-4 kappaletta. Näiden välillä sitten valitaan prosentuaalinen osuus, jonka suhteessa merkinnät toivotaan toteutettavan. Esimerkiksi itse merkitsin 40 % Euro Stoxx 50 -ETF:lle ja 60 % MSCI Emerging Markets -ETF:lle. Tässä vaiheessa lomake laskee arvioidun merkintämäärän päivän hinnan perusteella. Omalla 500 euron kuukausittaisella sijoituksella DXET:tä merkitään 4 kpl ja DBX1:stä 6 kpl. Toki hintojen muuttuessa määräkin saattaa muuttua, mutta tästä kuukausisijoittajan ei tarvitse huolehtia, vaan merkinnät tehdään kokonaissummaan perustuen maksimissaan 10% ylityksellä. Kannattaam myös lukea palvelun ehdot missä asia selitetään rautalangan avulla.
Kun ETF:iä valitaan, pääsee niistä katsomaan myös lakisääteisen suomenkielisen avaintietoesitteen. Siellä on vähän hämäävästi mainittu merkintäpalkkioista rahastosijoitustyyliin. Nämä eivät kuitenkaan Nordnetin malliin kuulu, vaan merkinnät ovat ilmaisia (tämä asia on aiheuttanut vähän hämmennystä ja ilmeisesti useita tiedusteluja Nordnetin suuntaan).
3) Huolehdi, että Nordnetin tilillä on riittävästi rahaa ETF-sijoittamista varten
ETF:iin sijoittamiseen tarvittava raha pitää löytyä Nordnetin asiakastililtä ennen kunkin kuukauden viidettä päivää, jolloin Nordnet tekee merkinnät kuukausisijoittajien puolesta. Jotta varmistaisin riittävän rahasumman olemassa olon, tein omasta pankistani viitesiirron joka kuukauden 1. päivälle Nordnetiin. Laitoin summaksi 550 euroa kuussa kuukausisijoitussuunnitelmani mukaisesti.
Tässä siis simppelit ohjeet Nordnetissa tapahtuvan ETF-kuukausisäästämisen aloittamiseksi. Uskon varsin monen tarttuvan tähän tilaisuuteen, ja odotan mielenkiinnolla kivijalkapankkien vastausta. No, lanseerasihan OP omat indeksirahastonsa, joten selkeää kuluttajalähtöistä kehitystä on ilmassa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)