Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.
Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.
Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.
Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.
Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.
Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.
Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?
Itse sijoitan aika tasaisesti korkoon kaikkina aikoina. Mutta toi voisi olla hyvä taktiikka!
VastaaPoistaItsellä on sellainen kuva, että bondimarkkinat ovat huomattavasti kilpaillummat kuin osakkeet. Siellä ei painita pikkusarjoissa vaan todella isojen tekijöiden (valtiot, keskupankit jne) seassa. Pidän korkomarkkinoita tehokkaampana kuin osakemarkkinoita.
VastaaPoistaKTR: Point taken! Mutta eihän kilpailullisuus ja tehokkuus estä sitä, että kasvatan korkopainoa salkussani edellämainitun suunnitelman mukaisesti. Ja ennenkaikkea tiedostaen, milloin tuottoja ei ole (vs. on) saatavilla. Tämä liike oikeastaan onnistuu ainoastaan nyt, sillä korkosijoituksia ei vielä minulla ole ja lisäksi salkku on niin pieni, että voin vielä vaikuttaa sen painotuksiin ostoilla. En kuitenkaan suunnittele jatkossa laajamittaisia myyntejä ja ostoja vain omaisuuslajijakauman muokkaamisen takia.
VastaaPoistaEi tietenkään. Myös korkoposition kasvattaminen tasaisesti ostaen on fiksua. Se mitä yritin sanoa on se, että jos osakkeiden ostojen ja myyntien ajoittaminen on vaikeaa (mahdotonta), niin korkojen osalta se vieläkin toivottomampaa.
VastaaPoistaSe mikä sijoittajia nyt matalien korkojen aikana hämää on niiden tuotto-odotus tulevaisuudessa. Korkojen nousu kääntää korkosijoitusten tuoton alaspäin ja koska korot eivät käytännössä voi laskea alle nollan aletaan jo olla lähellä kyseistä pistettä.
Mutta kauanko korot pysyvät alhaalla? Se on se kullan arvoinen kysymys. Esimerkiksi Japanissa korot ovat pysyneet matalalla piinallisen pitkään.
Korkomarkkinat ovat vielä tehokkaammat kuin osakemarkkinat joten ajoitus ei onnistu kuin tuurilla.
VastaaPoistaNäennäinen ajoituksen helppous johtuu osin siitä, että usein katsotaan vain nimellistä korkotuottoa eikä reaalikorkoa.
Tässä on tullut jo aika hyviä kommentteja. Olen samaa mieltä tehokkuudesta ja korkomarkkinoiden ajoittamisen vaikeudesta siinä mielessä.
VastaaPoistaSiihen kuitenkin uskon, että korot tulevat nousemaan tämänhetkiseltä nollatasoltaan jollain aikavälillä. Ehkäpä tämä on jo alkanut? Joka tapauksessa pitkien korkorahastojen (nimelliset) tuotot ovat lähiaikoina suhteellisen alhaalla, nousivat korot tai eivät.
Sijoitan korkoon silloin, kun korot ovat korkealla, osakkeisiin silloin, kun korot ovat alhaalla.
VastaaPoista