sunnuntai 29. elokuuta 2021

Osakepoiminnan sietämätön vaikeus - ja vahva case indeksisijoittamiselle

Osakepoiminta on kivaa. Ja tasainen indeksisijoittaminen tylsää. Näin ainakin itsestäni tuntuu ja olen huomannut samaa ajattelua muissakin.

Asia on kuitenkin niin että indeksisijoittaminen on pitkällä aikavälillä tuottoisaa, siinä missä osakepoiminta on vähemmän tuottoisaa, jopa tuhoisaa. Tämä on harmillinen tosiseikka, mutta siitä on hyvä välillä muistuttaa, erityisesti nyt erittäin pitkän nousukauden keskellä. Me olemme (melkein) kaikki sijoitusneroja nyt - salkkuhan on kasvanut tosi hyvin, eikö niin? ;)

On laajalti tiedossa, että yksityissijoittajalle indeksiin sijoittaminen on edullista ja yksinkertaista. Lisäksi tiedetään että suurin osa (tai vähintään yli puolet joka tapauksessa) aktiivisista rahastoista häviää vertailuindeksilleen kulujen jälkeen.

Voiko osakkeita poimimalla ja välillä sopivasti myymällä tehdä ylituottoa? Voiko näin tapahtua pitkällä aikavälillä? Surullista kyllä, mutta vastaus on lähes aina EI.

Don't take my word on it :) Sen sijaan, suosittelen erittäin vahvasti katsomaan tämän tuoreen Vernerin vartin. Kyseessä on yksi parhaista Inderesin tarjonnasta katsomistani videoista. Ko. videolla Verneri Pulkkinen vyöryttää lohdutonta tilastoa osakepoiminnan vaikeudesta.

Videolta selviää haastava todellisuus: yksittäisten yritysten osakkeet häviävät indeksille äärimmäisen todennäköisesti ja todennäköisyys häviölle kasvaa ajan yli. Tässä videosta napattua tilastoa siitä kuinka moni S&P500-indeksin yritys voittaa ko. indeksin eri aikaväleillä:

- 10 vuotta: 17%
- 20 vuotta: 11%
- 30 vuotta: 6 %
- 40 vuotta: 3 %
- 50 vuotta: 2 %

Mistä tämä sitten johtuu? No siitä että markkinoilla myllää "luova tuho". Tämän päivän voittajat - vaikka sitä on juuri tänä päivänä vaikea uskoa - hiipuvat vuosikymmenten saatossa. Samalla indeksiä nousevat nostamaan seuraavien vuosikymmenten kärkiyritykset.

Kysymys itselle: pystytkö valitsemaan voittajayritykset jotka voittavat markkinat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Tai pystytkö myymään salkusta huonot yritykset pois ja vaihtamaan ne jatkuvasti parempiin? Hmm... Todennäköisesti tämä on aika vaikeaa ja siihen tarvitaan sekä tuuria että taitoa. Eivätkä tässä yleensä pärjää pitkällä aikavälillä edes ammattilaiset.

Johtopäätös? Yksinkertaista: kannattaa ostaa laajoja markkina-arvopainotteisia indeksejä edullisilla kuluilla. 

Tämänhän me tiesimmekin, eikö? :)

2 kommenttia:

  1. Muuten samaa mieltä paitsi tuosta "markkina-arvopainotteisia" kohdasta. Indeksöin on aika monelle se voittava tie, mutta paljon järkevämpiäkin tapoja indeksöidä rahansa on. Kuten erilaiset faktori stragegiat tai RAFI fundamental indexin. Varsinkin jälkimmäinen on todella mielenkiintoinen, kannattaa tutustua.

    Mitä minulla on lyhykäisyydessään markkinapainoitusta vastaa on, MCW ohjaa hinta, hintaa ohjaa sentimentti, sentimenttiä ohjaa momentum ja volatiliteetti joka ajaa arvostusten kuplautumiseen ja romahduksiin.

    Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Anssi!

      Markkina-arvopainotus on se klassinen tapa indeksoida. Ja esim. nuo esittelemäni luvut käsittääkseni vertautuvat nimenomaan markkina-arvopainotteisten indeksien ylivoimaan osakepoimijaa vastaan.

      Mutta ymmärrän pointtisi ja tiedän siihen liittyvän keskustelun. Pari ajatusta:

      - Markkina-arvopainotus nostaa menestyjiä aina vain isommalle painolle (esim. FANG:it). Tämä voi olla hyvä juttu sijoittajalle, kuten on nähty viimeisen vuosikymmenen aikana. FANG:it nimenomaan ovat vetäneet indeksituottoja ylöspäin, kun taas keskimääräinen "non-FANG" yritys on menestynyt paljon huonommin. Tästä siis iso plussa markkina-arvopainotukselle - nämä isojen menestyjien tuotot eivät jää missaamatta tällä tavalla.

      Toisella puolella vaakakupissa on kuplautuminen. OMX-H meni tunnetusti piloille Nokian takia. Tämän tyyppisistä syystä capped-indeksejähän lanseerattiin...

      Faktoristrategioissa on hyviä puolia, mm. pienyhtiö ja arvo -anomaliat. Näihinkin voi tosin osallistua "markkina-arvopainotteisella" indeksillä. Käsittääkseni moni anomalia/faktori liittyykin juuri poikkeuksiin suuryhtiöindeksistä, eikä välttämättä juuri markkina-arvopainotuksen puuttumiseen. Voin olla toki ymmärtänyt tämän väärinkin :)

      Lupaan tutustua tuohon RAFI-indeksointiin, kuulostaa kiinnostavalta.

      Poista