Pari kuukautta sitten ostin erän Capmania, ja tänään ostin samankokoisen satsin (500 kpl) lisää. Tämän ostoksen myötä Capman muodostaa salkustani sopivan kokoisen osan - en nimittäin halua omistaa kovin pieniä eriä tiettyä osaketta, koska kiinnostuksen ja seurannan kohteita ei voi olla rajattomasti.
Ostokselle on muutama keskeinen motiivi:
Capman on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa pieniin ja keskisuuriin valikoituihin kasvu- ja listautumispotentiaalia omaaviin yrityksiin. En itse omista resursseja tällaisten seuraamiseen tai suoraan omistukseen, joten Capmanin omistaminen antaa kätevän pääsyn näihin ja täydentää salkkua.
Pienet yritykset ovat vähemmän seurattuja ja usein riskisempiä kuin suuremmat (ja täten tuottoisempia pitkällä aikavälillä). Capmanin omistukset ovat pienyrityksiä ja Capman on melko pieni itsekin. Tämä tasapainottaa salkkuni tämänhetkistä suuryrityksiin painottuvaa jakaumaa.
Capman on tämän hetkiseltä hinnoittelultaan houkutteleva. Tämän päivän hinta on hyvin lähellä vuoden 2001 listautumishintaa ja päivän kurssilla laskettu osinkotuotto (n. 3%) on suhteellisen hyvä. Lisäksi tulevaisuudessa Capmanin omistaja voi päästä huomattavasti parempiin osinkotuottoihin, jos historia toistaa yhtään itseään - osinko per osake 2010 oli 0.04 euroa, mutta aiemmin on jaettu jopa 0.12 - 0.26 euron osakekohtaisia osinkoja.
Tämän vuoden puolella ostoslistalla on vielä joko DB-X S&P Select Frontier tai iShares S&P Small Cap 600 Value.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
perjantai 12. marraskuuta 2010
Korkomarkkinoiden ajoittaminen
Väitän että korkomarkkinoiden ajoittaminen on suhteessa paljon helpompaa kuin osakemarkkinoiden. Tämä siitä syystä että korkomarkkinoiden lähiaikojen tuottoja voi tietyssä suhdannevaiheessa ennustaa melko hyvin. (kts. esim aiempi merkintäni aiheesta)
Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.
Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.
Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.
Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.
Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.
Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.
Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?
Seuraavassa kuviossa on esitetty 2002 vuodesta lähtien 12 kk:n Euribor-koron ja OMXH25-indeksin kehitys.
Kuvasta näkyy, että Euribor-korot ovat olleet nousussa vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti. Tänä aikana valtionlainarahastot (esim. Seligsonin Euro Obligaatio) eivät tuottaneet kovin hyvin. Joinakin vuosina tuotto oli suurinpiirtein nollilla. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustessa omistettujen valtionlainojen arvo laskee, koska niiden korko on yhä huonompi kuin sen hetkinen markkinakorko.
Tämä toimii toki toisinpäinkin. Vuosituhannen alussa ja vuoden 2008 jälkeen Euribor-korot ovat laskeneet, joka on parantanut tällöin korkorahastojen tuottoja. Itse asiassa vuosi 2010 on ollut ennätysmäisen hyvä korkosijoittajalle.
Tästä kaikesta voidaan päätellä, että paras aika omistaa korkosijoituksia (erityisesti pitkiä valtionlainarahastoja) on silloin, kun korot laskevat voimakkaasti. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tämä "paras aika" hieman yksinkertaistaen alkaen punaisesta palkista.
Harva kuitenkaan osaa ostaa juuri oikealla hetkellä, eikä kassassa ole välttämättä tällöin riittävästi varoja. Tästä syystä tietty markkinavainu olisi hyvä olla olemassa, jotta varoja voisi allokoida hieman ennen kuin hyvien tuottojen jakso alkaa. Yksi vaihtoehto on seurata pörssikursseja. Kuviossa on merkattu sinisellä palkilla se hetki, kun pörssikurssit kääntyivät laskuun vuonna 2007 huipustaan. Kun tultiin lähemmäs punaista palkkia (Euriborien laskun alkaminen) alkoi olla selvää, että ollaan osakemarkkinoiden laskutrendissä.
Näiden palkkien välinen alue on siis optimaalinen aika sijoittaa pitkiin korkoihin, jos käyttää osakemarkkinaa ennusteena korkojen tulevalle laskulle.
Käytännössä tällainen havainnointi on vaikeaa. Voivathan osakemarkkinat olla myös väliaikaisessa korjausliikkeessä! Tämän takia aion käyttää itse vähittäistä korkopainotuksen lisäysstrategiaa, jota kuvasin edellisessä merkinnässäni. Tällöin korkojen lisäys jatkuu sitä mukaa, kun osakemarkkina on nousussa. Kun osakemarkkinat kääntyvät aikanaan laskuun, on korkopainotukseni suhteellisen korkealla tasolla, ja pääsen nauttimaan hyvistä tuotoista korkosijoitusten osalta, vaikka salkun osakeosuus kärsiikin.
Kertokaahan omia näkemyksiänne - mitä strategioita itse käytätte korkosijoituksien ajoittamisessa / painottamisessa?
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tavoiteallokaation viilausta lähivuosille
Pidemmän aikavälin tavoiteallokaationi on suurinpiirtein seuraava:
40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)
Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.
Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.
2011
60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat
2012
55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat
2013
50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat
En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.
40-50 % kotimaisiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
5-10 % small cap arvo-osakkeet (esim. USA)
5-10 % clean energy
20 % korkomarkkinat (yrityslainat ja valtionlainat)
Blogin oikeasta laidasta voi todeta, että nykyinen allokaatio on sinnepäin, mutta poikkeaa kahdessa mielessä - kotimaiset osakkeet ovat yli tavoitteen ja korkosijoitukset alle. Tulevien vuosien aikana pyrin tasoittamaan salkkua kohti tavoiteallokaatiota.
Tavoitteita varten on aina hyvä tehdä jonkinlainen suunnitelma. Seuraavassa omani vuosille 2011-2013. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä, että EKP alkaa nostaa viitekorkoja joko ensi vuoden lopussa tai viimeistään 2012 vuoden alkupuolella. Tämä oletus liittyy korkomarkkinoiden tuleviin tuotto-odotuksiin ja sitä kautta sijoitussuunnitelmaani (kts. myös tämä). Seuraavassa siis tavoitteelliset painotukset omaisuuslajien välillä tuleville vuosille - tavoite on asetettu aina ko. vuoden loppuun.
2011
60 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
5 % korkomarkkinat
2012
55 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
10 % korkomarkkinat
2013
50 % kotimaiset osakkeet
20 % kehittyvät markkinat
10 % small cap arvo-osakkeet (USA)
5 % clean energy
15 % korkomarkkinat
En toki noudata suunnitelmaa täysin orjallisesti, jos todella hyviä ostopaikkoja avautuu. Lisäksi Mr. Market saattaa muuttaa suhteellista allokaatiota voimakkaammin kuin mihin voin reagoida.
torstai 28. lokakuuta 2010
Erä Nokiaa keskihinnan alentamiseksi
Ostin tänään erän Nokiaa, vaikka olin jo aiemmin päättänyt että en tätä tekisi. Nokia on se osake, jolla olen maksanut oppirahojani - ja ainut osake joka on salkussani tappiolla. Keskimääräinen hankintahinta kolmella edellisellä erällä on nimittäin n. 17 euroa, eli olen ostanut sitä 2008 vuoden "kuplahintoihin".
Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.
Nokian viimeisimmät käänteet ovat kuitenkin siinä mielessä vakuuttaneet minua, että halusin laskea hankintahintaa. Uusin erä lähti alle 8 euron hintaan eli alle puolikkaalla kurssilla edellisten kolmen erän keskimääräisestä hankintahinnasta! Uskon, että Nokian TJ-vaihdos, uudet älykännykät, MeeGo, sekä Symbianin uusittu päivityspolitiikka tulevat vaikuttamaan yhtiön tulevaisuuteen positiivisesti. Siksi halusin mukaan myös tällä halvemmalla hinnalla.
tiistai 26. lokakuuta 2010
Korkomarkkinat ja huonojen tuottojen tulevat vuodet
Näyttää kovin todennäköiseltä, että valtionlainoihin sijoittavat rahastot ja yrityslainarahastot tulevat tuottamaan melko huonosti tulevina vuosina. Kerron seuraavassa miksi.
Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.
Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.
Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.
Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.
Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.
Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.
Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.
Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)