Maantieteellinen ja ajallinen hajautus indeksirahastoihin on helppo ja tunnettu tie vaurastumiseen. Tämän kun vielä toteuttaa kerran kuussa palkkapäivänä, niin varallisuus karttuu ikään kuin huomaamatta. Suosittelen tätä jokaiselle kenellä on varaa sijoittaa edes pienikin summa kuukaudessa.
Yllä mainittu resepti on äärimmäisen yksinkertainen, mutta siitä huolimatta varsin harva sitä pystyy toteuttamaan pitkäjänteisesti. Vakavasti harrastukseensa suhtautuvat sijoittajat monesti tekevät suoria osakesijoituksia, ajoittavat markkinoita ja tekevät silloin tällöin myös myyntejä silloin kun osakkeet ovat heidän mielestään ylihintaisia tai salkku kaipaa "tasapainotusta". On hyvin tiedossa, että kaikella tällä puuhakkuudella sijoittajat useinmiten häviävät markkinoiden keskimääräiselle tuotolle, johtuen mm. aktiivisuudesta aiheutuvista veroista ja kuluista. Innokas analysointi ja pöhinä siis valitettavasti usein häviävät sille tuotolle minkä saisi aluksi mainitulla täysin ilman vaivannäköä toteutettavalla reseptillä.
Itsekin harrastan indeksiosuusrahastoihin tapahtuvaa kk-sijoittamista 1000 e/kk summalla, ja suurinpiirtein sama määrä menee sitten siihen mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta sillä hetkellä. Jos en saa ylituottoa tällä toiminnalla, niin ainakin viihdykettä. Sama perustelu tuntuu olevan yllättävän monella aktiivista osakepoimintaa harrastavalla. Osa sitten taas vakuuttaa oikeasti pystyvänsä ylituottoihin, mutta tämä onkin sitten toinen juttu ja monesti vaikea todistaa pitkällä aikavälillä (ja muutenkin kun otetaan 10000 sijoittajaa niin joukosta löytyy useita jotka ovat "osakeguruja" vain siksi että noppa on pudonnut silmälukuun 6 kymmenen kertaa/vuotta peräkkäin...).
Miksi tämä pitkä johdanto ja passiivisuuden ylistys? Ehei, en suinkaan ole siirtymässä kokonaan automaattiseen ja "tylsään" sijoittamiseen :) Haluan kuitenkin korostaa automaattisen, yli vuosien jatkuvan indeksisijoittamisen merkitystä erityisesti niille joita sijoittaminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Tällaisille ihmisille automatisoitu osta-ja-unohda on aivan mahtava väline.
Otetaan esimerkki lähipiiristäni: vaimoni on juuri yllä mainitun kaltainen ihminen. Eli sijoittaminen ei kiinnosta pätkääkään, mutta kuukausipalkasta jää rahaa säästöön jos tahtoa riittää. Ja tahtoahan riittää, jos sijoittamisen automatisoi! Muutama vuosi sitten teimme vaimolleni automaattiset kuukausisijoitukset Nordnetin superrahastoihin sekä Nordnetin kk-sijoitusvalikoimista löytyvään MSCI World ETF:ään (EUNL) ja kehittyvien markkinoiden ETF:ään (IS3N). Hoidimme asian automaattiseksi niin että palkkapäivänä Nordnetiin siirtyy tasaisesti 500 euroa joka kuukausi.
Voin valehtelematta kertoa, että muutaman vuoden sijoitusten aikana vaimoni ei kertaakaan tarkistanut niiden kehitystä. Ei analysoinut eri markkinoiden arvostustasoja, eikä seurannut markkinakommentteja. Kehotuksestani hän tämän vuoden kesällä tarkisti mitä arvo-osuustililtä löytyi. Ja yllätys oli iloinen - siellä oli jo yli parikymmentä tonnia. Hänen mukaansa koko summa kertyi huomaamatta, erityisesti kun sijoitettava summa ei ollut koskaan "käytössä", sen siirtyessä Nordnetiin aina samana päivän kuin palkka.
Itse jatkan markkinoiden tutkailua lähes päivittäin ja käytän paljon aikaa niiden pohtimiseen. Vaimoni jatkaa tulevat vuodet onnellisen tietämättömänä kertyvästä varallisuudesta. Ehkä seuraavan kerran on hyvä tarkistaa arvo-osuustili kun siellä menee 100 Keuroa rikki :)
Kumpikin yllä olevista sijoitustyyleistä toimii. Oma tyylini tosin häviää todennäköisemmin markkinoille (vaikka en juuri myyntejä harrastakaan). Pääpointtina tässä kertomuksessa oli kuitenkin se, että lähes kuka tahansa keskituloinen ja täysin sijoittamisesta piittaamaton henkilö voi vaurastua ihan merkittävästikin, jos vaan joku onnistuu ylipuhumaan hänet ja laittamaan kuukausisijoitukset rullaamaan. Ehdotan, että teet tämän lähimmäisellesi.
tiistai 24. lokakuuta 2017
tiistai 3. lokakuuta 2017
Terveystalon osakeanti: merkkasin 300 kpl osakkeita
Kuten muutama hetki sitten suunnittelin, osallistuin Terveystalon osakeantiin. Merkkasin 300 kpl osakkeita, joka tekee 9,76 euron kappalehinnalla yhteensä 2928 euroa.
Merkintäsumma on salkkuni kokoon nähden pieni, enkä olisi harmissani jos saisin merkattua tätä koko rahalla. Annissa pyritään takaamaan vähintään 100 osaketta jokaiselle merkitsijälle, ja tämän ylittävät osuudet sitten jaetaan merkintöjen suhteessa. Koska anti on melko suuri ja hinnoittelua pidetään haastavana, uskon että saan lähemmäs 300 osaketta kuin 100 osaketta.
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, uskon terveysalan olevan tulevaisuuden kasvuala Suomessa, sekä väestön ikääntymisen että SOTE-uudistuksen myötä. Siihen uskovat myös monet muut, mukaan lukien institutionaaliset sijoittajat jotka ovat mukana tässäkin annissa. Se, että terveysalan yrityksiä listataan pörssiin juuri nyt, ei siis ole mikään yllätys. Merkkasin näistä aiemmin Suomen Hoivatiloja ja Silmäasemaa, ja molemmat ovat merkintähinnasta mukavasti voitolla (Hoivatilat todella reilusti, Silmäasema vähemmän).
Onko anti sitten ylihinnoiteltu? Niinkuin pörssissä monesti, se riippuu siitä miten yrityksen näkymät arvostetaan markkinoilla. Ennen osakeantia tätä asiaa voidaan lähinnä arvailla, ja sen sijaan analysoidaankin numeroita ja vertaillaan yritystä verrokkiryhmiin. Osakeanteihin osallistuminen on yleisesti ollut varsin kannattavaa. Toisaalta, syklin huipulla osakeanneilla on tarkoitus myös hyödyntää hyvää markkinatunnelmaa ja siksi "rahastaa" sijoittajilta hyvä listaushinta. Miten Terveystalon annin osalta käy, aika näyttää.
Merkintäsumma on salkkuni kokoon nähden pieni, enkä olisi harmissani jos saisin merkattua tätä koko rahalla. Annissa pyritään takaamaan vähintään 100 osaketta jokaiselle merkitsijälle, ja tämän ylittävät osuudet sitten jaetaan merkintöjen suhteessa. Koska anti on melko suuri ja hinnoittelua pidetään haastavana, uskon että saan lähemmäs 300 osaketta kuin 100 osaketta.
Kuten aiemmin olen kirjoittanut, uskon terveysalan olevan tulevaisuuden kasvuala Suomessa, sekä väestön ikääntymisen että SOTE-uudistuksen myötä. Siihen uskovat myös monet muut, mukaan lukien institutionaaliset sijoittajat jotka ovat mukana tässäkin annissa. Se, että terveysalan yrityksiä listataan pörssiin juuri nyt, ei siis ole mikään yllätys. Merkkasin näistä aiemmin Suomen Hoivatiloja ja Silmäasemaa, ja molemmat ovat merkintähinnasta mukavasti voitolla (Hoivatilat todella reilusti, Silmäasema vähemmän).
Onko anti sitten ylihinnoiteltu? Niinkuin pörssissä monesti, se riippuu siitä miten yrityksen näkymät arvostetaan markkinoilla. Ennen osakeantia tätä asiaa voidaan lähinnä arvailla, ja sen sijaan analysoidaankin numeroita ja vertaillaan yritystä verrokkiryhmiin. Osakeanteihin osallistuminen on yleisesti ollut varsin kannattavaa. Toisaalta, syklin huipulla osakeanneilla on tarkoitus myös hyödyntää hyvää markkinatunnelmaa ja siksi "rahastaa" sijoittajilta hyvä listaushinta. Miten Terveystalon annin osalta käy, aika näyttää.
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
2017 / Q3: Tuotto +2,6%, Pääoma +9911 euroa
Viikonloppukiireiden vuoksi laitan kvartaaliraportin tällä kertaa "riisuttuna versiona", eli päivitän lähinnä vain salkun koossa tapahtuneet muutokset. Tarkastelen tarkempia kasvukäyriä ja allokaatioita perinteiseen tapaan taas vuoden lopussa.
Kvartaalin avainluvut:
Salkun viimeaikainen kasvu on toteutunut sekä lisäsijoituksilla että markkinoiden nousulla. Tämän kokoisella salkulla nämä markkinatuototkin alkavat jo näyttää ihan reiluilta. Kolikon toinen puoli sitten on se, että kun markkinat dippaavat kunnolla, niin salkku tulee rytisten alas. Eiköhän vielä ole edessä päiviä, jolloin salkusta sulaa kerralla parikymmentä tonnia :)
Ensi viikolla on suunnitelmissa Terveystalon antiin osallistuminen. En ole vielä päättänyt osallistumissummaa, mutta tekisi mieli osallistua vaikka antia hinnakkaana pidetäänkin. Toimialan tulevaisuudennäkymät houkuttavat, ja uskon myös että toimialan veto vaikuttaa annin onnistumiseen.
Kvartaalin avainluvut:
- Uusi sijoitettu pääoma 2017 Q2 aikana: 4430 euroa
- Pääoman kasvu yhteensä (pl. osingot): 9911 euroa (+4,7 %)
- Tuotto (pl. osingot): 5481 euroa (+ 2,6 %)
Salkun viimeaikainen kasvu on toteutunut sekä lisäsijoituksilla että markkinoiden nousulla. Tämän kokoisella salkulla nämä markkinatuototkin alkavat jo näyttää ihan reiluilta. Kolikon toinen puoli sitten on se, että kun markkinat dippaavat kunnolla, niin salkku tulee rytisten alas. Eiköhän vielä ole edessä päiviä, jolloin salkusta sulaa kerralla parikymmentä tonnia :)
Ensi viikolla on suunnitelmissa Terveystalon antiin osallistuminen. En ole vielä päättänyt osallistumissummaa, mutta tekisi mieli osallistua vaikka antia hinnakkaana pidetäänkin. Toimialan tulevaisuudennäkymät houkuttavat, ja uskon myös että toimialan veto vaikuttaa annin onnistumiseen.
keskiviikko 27. syyskuuta 2017
Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti
Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?
Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.
Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:
1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".
2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.
3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.
Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.
Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.
Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.
Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?
Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.
Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:
1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".
2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.
3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.
Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.
Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.
Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.
Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?
perjantai 15. syyskuuta 2017
Terveystalon anti - olen näillä näkymin mukana
Saimme lukea mediasta (kts. esim tämä ja tämä), että Terveystalo on seuraava helsingin pörssiin listautuva yritys.
Terveydenhuolto on yksi varmoista megatrendeistä Suomessa. Väki vanhenee ja vaurastuu, ja käyttää siksi enenevässä määrin terveydenhuolto- ja lääkäripalveluja. Tähän megatrendiin liittyen osallistuin aiemmin sekä Silmäaseman että Suomen Hoivatilojen osakeanteihin, joista erityisesti jälkimmäinen osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. Aion osallistua näillä näkymin myös Terveystalon antiin.
Annista kerrotaan Kauppalehden sivuilla näin:
Anti koostuu uusista osakkeista ja osakemyynnistä. Tavoitteena on kerätä 100 miljoonaa euroa.
Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen mukaan listautumisanti laajentaisi omistuspohjaa ja mahdollistaisi kasvumahdollisuuksien tavoittelemisen.
"Tavoitteena on edistää yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti strategiaansa ja pysyä kehityksen etulinjassa laatustandardien ja hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa ja lääketieteellisen laadun tulosten julkaisemisessa Suomessa, minkä yhtiö odottaa edistävän kasvua pitkällä aikavälillä", yhtiö tiedottaa.
Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan sekä osakemyynnistä, jossa eräät Yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, että osakeannista, jossa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita.
Listautumisannin yhteydessä tavoitteena olisi kerätä osakeannilla noin 100 miljoonaa euroa.
Neljä institutionaalista sijoittajaa ovat sitoutuneet tulemaan ankkurisijoittajiksi listautumisannissa - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Hartwall Capital Oy Ab, Rettig Group Oy Ab ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Ankkurisijoittajat ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita lopulliseen merkintähintaan mahdollisessa listautumisannissa tietyin edellytyksin ja ehdolla, että yhtiön koko osakekannan arvostus on lopullisella merkintähinnalla enintään 1 250 miljoonaa euroa.
Ankkurisijoittajien sitoumuksien määrät ovat suhteellisia osuuksia seuraavasti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (enintään noin 11,3 % osakeomistuksen kokonaismäärän ollessa 15,0 % mukaan lukien olemassa oleva osakeomistus), Hartwall Capital Oy Ab (10,1 %) ja Rettig Group Oy Ab (10,1 %).
Neljännen Ankkurisijoittajan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon sitoumus on määrältään 50 miljoonaa euroa.
Yhteensä Ankkurisijoittajien sitoumukset olisivat noin 444 miljoonaa euroa tai noin 36 % osakkeista Yhtiön koko osakekannan (annista saatavien varojen jälkeen ja pois lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) arvostuksen ollessa 1 250 miljoonaa euroa.
Terveydenhuolto on yksi varmoista megatrendeistä Suomessa. Väki vanhenee ja vaurastuu, ja käyttää siksi enenevässä määrin terveydenhuolto- ja lääkäripalveluja. Tähän megatrendiin liittyen osallistuin aiemmin sekä Silmäaseman että Suomen Hoivatilojen osakeanteihin, joista erityisesti jälkimmäinen osoittautui loistavaksi sijoitukseksi. Aion osallistua näillä näkymin myös Terveystalon antiin.
Annista kerrotaan Kauppalehden sivuilla näin:
Anti koostuu uusista osakkeista ja osakemyynnistä. Tavoitteena on kerätä 100 miljoonaa euroa.
Terveystalon toimitusjohtajan Yrjö Närhisen mukaan listautumisanti laajentaisi omistuspohjaa ja mahdollistaisi kasvumahdollisuuksien tavoittelemisen.
"Tavoitteena on edistää yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa onnistuneesti strategiaansa ja pysyä kehityksen etulinjassa laatustandardien ja hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa ja lääketieteellisen laadun tulosten julkaisemisessa Suomessa, minkä yhtiö odottaa edistävän kasvua pitkällä aikavälillä", yhtiö tiedottaa.
Suunnitellun Listautumisannin odotetaan koostuvan sekä osakemyynnistä, jossa eräät Yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, että osakeannista, jossa yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita.
Listautumisannin yhteydessä tavoitteena olisi kerätä osakeannilla noin 100 miljoonaa euroa.
Neljä institutionaalista sijoittajaa ovat sitoutuneet tulemaan ankkurisijoittajiksi listautumisannissa - Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Hartwall Capital Oy Ab, Rettig Group Oy Ab ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
Ankkurisijoittajat ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita lopulliseen merkintähintaan mahdollisessa listautumisannissa tietyin edellytyksin ja ehdolla, että yhtiön koko osakekannan arvostus on lopullisella merkintähinnalla enintään 1 250 miljoonaa euroa.
Ankkurisijoittajien sitoumuksien määrät ovat suhteellisia osuuksia seuraavasti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (enintään noin 11,3 % osakeomistuksen kokonaismäärän ollessa 15,0 % mukaan lukien olemassa oleva osakeomistus), Hartwall Capital Oy Ab (10,1 %) ja Rettig Group Oy Ab (10,1 %).
Neljännen Ankkurisijoittajan Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon sitoumus on määrältään 50 miljoonaa euroa.
Yhteensä Ankkurisijoittajien sitoumukset olisivat noin 444 miljoonaa euroa tai noin 36 % osakkeista Yhtiön koko osakekannan (annista saatavien varojen jälkeen ja pois lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet) arvostuksen ollessa 1 250 miljoonaa euroa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)