Ylitin aikanaan sijoitussuunnitelmassani asettamani vuoden 2011 tavoitteen salkun arvolle. Suunnitelmasta edellä olo johtuu keskimääräistä suuremmista kuukausittaisista sijoituksista tänä vuonna sekä varsin hyvästä arvonkehityksestä kehittyvien markkinoiden ETF:issä ja kotimaisissa osakkeissa. Iloisia yllätyksiä tänä vuonna ovat olleet mm. Sponda ja Stockmann.
Matka tavoitteeseen on vielä pitkä, joten erityistä tyydytystä tämä ei aiheuta. Jotenkin tuntuu, että mitä suuremmaksi salkku kasvaa, sitä selkeämmin tajuaa kuinka vähän siellä loppujen lopuksi vielä on...
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
perjantai 1. lokakuuta 2010
2010 / Q3 tilinpäätös
Vuoden 2010 kolmas kvartaali oli sijoitussalkun suhteen aivan loistava jakso. Markkinat nousivat kautta linjan ja lisäksi sain tehtyä keskimääräistä enemmän sijoituksia. Seuraavassa erittely sijoitusten arvonkehityksestä ja salkun tämän hetkisestä sisällöstä.
Sijoitukset
Sijoitusten kokonaisarvo nousi viimeisen 3 kk:n aikana 29,8 % eli 9450 euroa. Tämä on erittäin suuri summa suhteellisen pienessä salkussani. Uusia sijoituksia tästä summasta on 5323 euroa ja arvonnousua 4127 euroa.
Sijoituksia tein tällä jaksolla kolmeen eri ETF:ään (DB-X Emerging Markets, iShares Global Clean Energy & iShares Small Cap Value), CapManiin sekä Seligsonin yrityslainarahastoon. Keskimääräinen kuukausisijoitus oli 1774 euroa, eli reilusti yli tavoitteellisen 600 e/kk. Jatkossa hidastan tahtia lähemmäs tavoitesummaa.
Alla kuvio sijoitusten määrästä ja markkina-arvon kehityksestä. Nihkeän alkuvuoden jälkeen yhteenlaskettu markkina-arvo on pompannut merkittävästi ylöspäin.
Portfolio
Olen kuluneen kvartaalin aikana kehittänyt sijoitusten jakaumaa paremmin hajautettuun suuntaan. Suomalaisten osakkeiden osuus on edelleen melko korkea - 66 %. Tämä on jatkossa edelleen laskemaan päin, sillä loppuvuoden aikana pyrin sijoittamaan lähinnä yrityslainoihin salkun kokonaisriskin pienentämiseksi sekä mahdollisesti muutamiin ETF:iin.
Alla on kuva tämän hetkisestä sijoitusten jakaumasta (klikkaa kuva suuremmaksi). Suurimmat yksittäiset sijoitukset ovat kehittyvien markkinoiden ETF:ssä sekä cleantech -ETF:ssä. Suurimmat osakesijoitukset ovat loistavasti menestynyt Oriola-KD, Nordea Bank, ja viime aikoina mukavasti noussut Sponda.
maanantai 27. syyskuuta 2010
Osto: iShares S&P Small Cap 600 Value & Capman
Ostin perjantaina ensimmäisen erän iShares S&P Small Cap 600 Value -ETF:ää. Jatkossa tämä ETF tulee olemaan tärkeä osa salkustani - tavoiteenani on nostaa ja pitää sen osuus 5-10 % välillä koko allokaatiosta.
Miksi juuri pienet arvoyhtiöt?
Tämän ostoksen kantavana ajatuksena on täydentää salkkua sijoitusstrategialla, joka on tuottanut historiallisesti hyviä tuottoja. Kyseinen strategia on siis sijoittamista vähemmän seurattuihin (=pieniin) ja tylsiin (=arvo) yrityksiin. Pienempi julkisuus sekä analyytikoilta että lehdistöltä johtaa siihen, että tämän tyyppiset osakkeet ovat harvoin yliarvostettuja. Lisäksi pienyhtiöiden kurssit ovat yleisesti olleet sijoittajille tuottavampia kuin suurten. Monet perustelevat tätä suuremmalla riskillä. Toisaalta suurempi riski ei tässä haittaa minua - tämä ostos auttaa nimittäin lisäämään maantieteellistä sekä yhtiötyyppeihin liittyvää hajautusta.
Miksi juuri S&P 600 value indeksi eikä joku muu?
Olen pohtinut pienyhtiöindeksejä trackaavia ETF:iä muutamassa aiemmassa merkinnässäni. Russel 2000 indeksin tiputin pois laskuista, sillä sen tuotto kärsii hieman arbitraasikauppiaista (kts. esim. aiempi pohdiskeluni tai tämä kirjoitus). Päädyinkin S&P 600 indeksiin (value painotuksella) koska se ei kärsi niin paljon arbitraasista kuin kuuluisampi Russel 2000 ja lisäksi kyseisen indeksin seuraamiseen ei mene niin paljon kuluja. Lisäksi iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS) on suhteellisen edullinen - kokonaiskustannukset ovat 0,25 %.
Ostin myös pienen erän Capmania. Tämä on yritys, josta olen ollut kiinnostunut pitkään, mutta ostohinta ei ole koskaan tuntunut oikein sopivalta. Päätin viimein lopettaa jahkailun, ja hankin 500 kpl erän ko. osaketta.
Näiden ostojen myötä salkun arvo on kohonnut jo yli 40000 euroon. Jospa 50000 ylittyisi sitten ensi vuonna...
Miksi juuri pienet arvoyhtiöt?
Tämän ostoksen kantavana ajatuksena on täydentää salkkua sijoitusstrategialla, joka on tuottanut historiallisesti hyviä tuottoja. Kyseinen strategia on siis sijoittamista vähemmän seurattuihin (=pieniin) ja tylsiin (=arvo) yrityksiin. Pienempi julkisuus sekä analyytikoilta että lehdistöltä johtaa siihen, että tämän tyyppiset osakkeet ovat harvoin yliarvostettuja. Lisäksi pienyhtiöiden kurssit ovat yleisesti olleet sijoittajille tuottavampia kuin suurten. Monet perustelevat tätä suuremmalla riskillä. Toisaalta suurempi riski ei tässä haittaa minua - tämä ostos auttaa nimittäin lisäämään maantieteellistä sekä yhtiötyyppeihin liittyvää hajautusta.
Miksi juuri S&P 600 value indeksi eikä joku muu?
Olen pohtinut pienyhtiöindeksejä trackaavia ETF:iä muutamassa aiemmassa merkinnässäni. Russel 2000 indeksin tiputin pois laskuista, sillä sen tuotto kärsii hieman arbitraasikauppiaista (kts. esim. aiempi pohdiskeluni tai tämä kirjoitus). Päädyinkin S&P 600 indeksiin (value painotuksella) koska se ei kärsi niin paljon arbitraasista kuin kuuluisampi Russel 2000 ja lisäksi kyseisen indeksin seuraamiseen ei mene niin paljon kuluja. Lisäksi iShares S&P Small Cap 600 Value (IJS) on suhteellisen edullinen - kokonaiskustannukset ovat 0,25 %.
Ostin myös pienen erän Capmania. Tämä on yritys, josta olen ollut kiinnostunut pitkään, mutta ostohinta ei ole koskaan tuntunut oikein sopivalta. Päätin viimein lopettaa jahkailun, ja hankin 500 kpl erän ko. osaketta.
Näiden ostojen myötä salkun arvo on kohonnut jo yli 40000 euroon. Jospa 50000 ylittyisi sitten ensi vuonna...
maanantai 20. syyskuuta 2010
Seligson Euro Corporate Bond uutuutena salkkuun
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korkojen lisäämistä pieneksi osaksi salkkua. Korkomarkkinat heiluvat usein jopa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat, ja ne ovat usein vähäriskisempisiä (ja -tuottoisempia). Pieni osuus salkusta korkomarkkinoilla tarjoaa tasaisempaa tuottoa ja pienempää heiluntaa - tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle ainakin henkisesti rauhoittava asia.
Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.
Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:
- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).
- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.
- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.
Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.
Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:
- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).
- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.
- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Pienyhtiöihin sijoittava ETF - missä vähiten "ongelmia"?
Petre Pomell kirjoittaa viimeisessä merkinnässään varsin relevantista aiheesta - ainakin oman tilanteeni osalta.
Kuten pari merkintää sitten kirjoitin, aion täydentää salkkua piakkoin pienyhtiöihin sijoittavalla ETF:llä. Alunperin ajattelin käyttää Russell 2000 -indeksiä. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että indeksin vuosittaisia muutoksia vaanivat kurssimanipulaattorit vähentävät indeksisijoittajan tuottoa jopa yli prosentin vuodessa. Tämä on suurehko ongelma ilmeisesti juuri tässä indeksissä.
Täten käännynkin lukijoiden puoleen - Olisiko kellään hyviä vaihtoehtoja pienyhtiö-ETF:lle/indekseille Russell 2000 sijaan?
Kuten pari merkintää sitten kirjoitin, aion täydentää salkkua piakkoin pienyhtiöihin sijoittavalla ETF:llä. Alunperin ajattelin käyttää Russell 2000 -indeksiä. Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että indeksin vuosittaisia muutoksia vaanivat kurssimanipulaattorit vähentävät indeksisijoittajan tuottoa jopa yli prosentin vuodessa. Tämä on suurehko ongelma ilmeisesti juuri tässä indeksissä.
Täten käännynkin lukijoiden puoleen - Olisiko kellään hyviä vaihtoehtoja pienyhtiö-ETF:lle/indekseille Russell 2000 sijaan?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)