Viime vuonna mietin pariin otteeseen ns. "laiskan sijoittajan pelikassan" pitämisen järkevyyttä (osa 1 ja osa 2). Ideana on siis pitää osa varallisuudesta syrjässä, jotta osakemarkkinoiden mahdolliset negatiiviset ylireagoinnit voisi hyödyntää. Ajatus on sinällään vähän kiistanalainen, sillä markkinoiden ajoittaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta yksittäiselle ihmiselle.
Kyseenalaisesta hyödystä huolimatta olen kerännyt pientä vararahastoa nimenomaan sijoitusmahdollisuuksia varten. Tämä on myös henkinen juttu - menetetyt mahdollisuudet hyödyntää hetkittäisiä alennusmyyntejä kirpaisevat jälkikäteen. "Valmiusrahaston" avulla näitä voi ainakin yrittää hyödyntää. Tällä hetkellä minulla on tällaisia tilanteita varten lyhyen koron rahastossa reilu 5 % salkun arvosta. En laske tätä mukaan kuitenkaan salkun arvoon, sillä rajatapauksissa saatan joutua hyödyntämään tätä varallisuutta muualla.
Pientä tuottoa olisi kuitenkin hyvä saada myös tällaisten varojen osalta. Käytännössä järkevin vaihtoehto on lyhyen koron rahastot, joissa on hyvin vähän riskiä. Lyhyen koron sijoituksille on pitkään ollut monen kustannusvalveutuneen paras vaihtoehto Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA, jonka säilytyspalkkio on 0,18%. Tämä varmistaa ainakin sen, että kulut eivät pääse syömään lyhyiden korkojen muutenkin vaatimattomia tuottoja.
Tänään huomasin ilahduksekseni, että Osuuspankki on alentanut oman vastaavan tuotteensa (OP-Likvidi) hallinnointipalkkiota 0,2 %:iin entisestä 0,4%:sta (kts. tiedote). Palkkio on siis puolittunut, ja menee käytännössä samoihin kuin Selgisonin rahaston palkkio. OP-Likvidi on siis nyt todellinen vaihtoehto varsinkin niille sijoittajille, jotka saavat OP-ryhmästä bonuksia. Bonuksia nimittäin kertyy OP:n rahastosijoituksista 0,25 % edestä. Tästä voi laskeskella, että OP:ssa lyhyen koron (rahamarkkinarahaston) hinta alkaa olla jo varsin kilpailukykyinen :)
Edellä mainitut pohdinnat alkavat olla itselleni merkityksellisiä sijoitusvarallisuuden kasvaessa, varsinkin jos tavoitteena olisi pitää jatkossakin n. 5 % valmiusrahastoa lyhyessä korossa. Tällöin rahoille kannattaa etsiä tuottavin mahdollinen kohde kyttäyspaikkojen etsimisen ajaksi. Voihan olla että tässä joutuu vielä odottelemaan vuosia, ennen kuin kunnon alennusmyynnit alkavat seuraavan kerran.
Muistaakseni rahastot eroavat siinä, minkälaista tuottoa ne tavoittelevat. Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA yrittää seurata 3 kk:n Euriborindeksiä, OP Likvidi Eonia-indeksiä (yön yli -korkoindeksi). Näin Likvidin tuotto-odotus on nähdäkseni olennaisesti AAA:ta pienempi. Toisaalta Likvidin sijoituspolitiikkaa on vaikea arvioida, koska rahaston politiikka (ainakin periaatteessa) muuttuu 1.2. alkaen; AAA:n politiikasta sen sijaan on runsaasti tietoa.
VastaaPoistaNäin ollen itse olen päätynyt suosimaan edelleen Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA:ta, vaikka osuuspankin omistajajäsen olenkin. Asiaan voi olla syytä palata vuoden päästä, kun uudistuneella Likvidillä on vähän historiaa takanaan.
Pitääpä tuon jälkeen (2.1 siis) tutustua tuohon OP-Likviidiin: tällä hetkellä siis isoin "hätävara" on kiinni juuri Seligsonin AAA rahastossa, mutta rinnalla on OP Säästötili (OP-Prime -0,7% taitaa olla tuotto) jossa on pari tuhatta.
VastaaPoistaItse onnistuin ajoissa poistumaan aikoinani Handelsbanken Korko-rahastosta: ei ollutkaan ihan niin riskitön kuin mitä esite antoi olettaa, ja se on syy miksi päädyin Seligsoniin. Muistaakseni Tapiolalla oli myös Tapiola Rahamarkkina-rahasto tmv, joka sijoitti myös yhtä "varmoihin" tuotteisiin: yleensä noista lyhyen korkojen rahastoista on tahtonut löytyä hieman Lehmanin CDO:ta tmv...
AJK: Näköhään tällä hetkellä OP-likvidillä on vertailuindeksinä "Barclays Euro Treasury Bills 0-3 Mths". Ajattelin että se on vastaava kuin Seligsonin Rahamarkkinarahastolla, mutta pitääpä tutustua tarkemmin. Kulupuolta taitaa olla helpompi vertailla kuin tuottopuolta.
VastaaPoistaOsinko40: Joo, OP:llahan on OP-euro -lyhyen koron rahasto, jolla kävi hassusti finanssikriisissä. OP-likvidi on tietääkseni aito "rahamarkkinarahasto" verrattuna OP-euroon. Eli paljon vähäriskisempi (ja siten toki vähätuottoisempi).
Joo, vertailuindeksi on tuo (lyhytaikaisten eurooppalaisten valtiolainojen korkoindeksi). Mutta uusi yksinkertaistettu esite sanoo seuraavaa: "Rahasto tavoittelee Rahaston pääoman säilyttämistä ja eonia-indeksin mukaista tuottoa."
VastaaPoistaLikvidi ei tällä hetkellä herätä minussa kovinkaan paljoa luottamusta. Uusi esite toteaa: "Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella." Kyse on siis aktiivisesta rahastosta. Aktiivisuus tunnetusti lisää riskiä, ja rahaston kurssihistoriaan sisältyykin selvästi havaittavia arvontippumisjaksoja (joita en Seligsonin rahamarkkinarahaston käyrästä löydä etsimälläkään) ja huomattavaa poikkeamaa indeksistä. Mutta katsotaan vuoden päästä, parantaako sääntömuutos rahaston käyttäytymistä.
AJK: Kiitos täsmennyksistä. Näköjään tuolla on ollutkin 0,1 % kuoppa tämän vuoden alussa, joita ei kyllä tämän tyyppisissä rahastoissa pitäisi olla.
VastaaPoistaSääntömuutoksen ja hallinnointipalkkion pienentämisen huomioiden uskallan kuitenkin laittaa omat pienet pelimerkkini tuonne. Seurataan tilannetta matkan varrella!
Oliko siellä tämänkin vuoden alussa joku kuoppa? Minua enemmän huolestutti se viime vuoden alussa ollut, jonka jälkeen käyrä alkoi seurata – kohtuullisen isolla poikkeamalla – indeksiä.
VastaaPoistaSori, meni vuodet sekaisin :) Eli siis juuri se viime vuoden alussa ollut...
VastaaPoistaSe mikä minua ihmetyttää on miksi tavoiteindeksi ja vertailuindeksi ovat jatkossa eri. Jos tavoite on seurata Eonia-indeksiä, tavoitteessa pysyessään rahasto tulee häviämään vertailuindeksilleen (0-3 kk valtiolainat) rankasti ja systemaattisesti. Se ei voi tehdä hyvää markkinoinnille.
VastaaPoistaTotta. Pitää tsekata vielä sitten helmikussa esite/kk-katsaus ja säännöt noiden indeksien suhteen.
VastaaPoistaTuostahan kannattaisi vinkata OP:llekin. Eiköhän vertailuindeksi kannattaisi asettaa mielellään sijoituspolitiikan mukaiseksi, kuten sanoit - parempi kaikille osapuolille.