Kuten aiemmin kirjoitin, osallistuin toukokuun lopulla Silmäaseman osakeantiin. Tavoitteenani oli merkata 200 kpl osakkeita, mutta koska anti ylimerkittiin, sain lopulta 111 osaketta hintaan 6,9 euroa/kpl. Yhteensä vähän isommaksi tarkoittamani merkintä jäi lopulta vain 765,9 euron kokoiseksi.
Silmäaseman vaihdanta pörssin päälistalla alkoi tänään. Nousua oli ekana kaupankäyntipäivänä reilut 13%, ja osake oli ilmeisesti aiemmin noussut ns. pre-listalla. Lopputuloksena ensimmäisen päivän jälkeen Silmäasema on merkintähinnasta voitolla n. 26% ja sijoitus noussut 965,7 euron arvoiseksi. Ihan mukava aloitus tälle sijoitukselle, vaikka olisin toki toivonut suurempaa merkintää.
En aio kuitenkaan ostaa tätä lisää (enkä myöskään myydä), eli Silmäasema jää nyt mukaan salkkuun yhtenä pienemmistä sijoituksista. Tätä on silti mielenkiintoista seurata jatkossa, sillä osakeantiin sijoittaminen antaa ihan omanlaistaan fiilistä - vaikka ei sijoituksia kannattaisi kai tunteella tehdäkään :)
tiistai 13. kesäkuuta 2017
maanantai 5. kesäkuuta 2017
Spondasta ostotarjous - tiedossa pitkäaikaisen sijoituksen päätepiste
Näyttää siltä että pitkäaikaiseksi tai jopa ikuiseksi tarkoittamani sijoitus Spondaan on päättymässä, sillä Spondasta on tehty ostotarjous. Ostin ensimmäisen erän Spondaa vuonna 2009, ja lisäostoja olen tehnyt vuosina 2010, 2012, 2014 ja 2016. Kyseessä on - tai oli - siis yksi Suomi-salkkuni kivijaloista.
Tässä Arvopaperin jutussa kerrotaan yksityiskohdat seuraavasti:
"Amerikkalaisen kiinteistösijoittaja Blackstonen tytäryhtiö Polar Bidco tekee vapaaehtoisen ostotarjouksen kiinteistösijoittaja Spondasta. Polar Bidco tarjoaa Sponda osakkeesta 5,19 euroa käteisvastikkeena. Spondan hallitus suosittelee ostotarjouksen hyväksymistä. Tarjous vastaa 1763 miljoonan euron ostohintaa. Allekirjoitetun yhdistymissopimuksen mukaan Spondalla on oikeus jakaa osinkoa enintään 0,12 euroa ennen ostotarjouksen hyväksymistä. Ostotarjousta tarkistetaan vastaavalla summalla alaspäin, jos osinkoa jaetaan.
Polar Bidcon ostotarjous alkaa 13. kesäkuuta ja päättyy 14. heinäkuuta."
Omilla hankintahinnoillani tämä tarkoittaisi 102% voittoa, euroissa reilua 3000 euroa. Lisäksi Sponda on maksanut useita satoja euroja osinkoja tässä vuosien varrella, eli kokonaisuudessaan tässä on kyse erittäin hyvästä sijoituksesta! Ikävää tästä on luopua, mutta mukavaahan se on joskus tehdä myös näitä "pikavoittoja". Yrityskaupat kuuluvat yritystoimintaan ja sijoittamiseen, ja näitä osuu kohdalle ennen pitkää.
Yksi hyvä puoli oman salkkuni osalta, että Cityconin kurssi otti tästä myös boostia ylöspäin. Olen Spondan tavoin lisäillyt omistuksiani pikkuhiljaa myös Cityconissa.
Itselläni ei ole juuri kokemusta siitä, että omistamani osakkeista on tehty ostotarjous. En tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuulisin mielelläni kokemuksia! Tämä on käsittääkseni melko varmasti menossa läpi, eikös näin yleensä ostotarjouksien kanssa tapahdu? Taustatyöt lienee tehty hyvin.
Tässä Arvopaperin jutussa kerrotaan yksityiskohdat seuraavasti:
"Amerikkalaisen kiinteistösijoittaja Blackstonen tytäryhtiö Polar Bidco tekee vapaaehtoisen ostotarjouksen kiinteistösijoittaja Spondasta. Polar Bidco tarjoaa Sponda osakkeesta 5,19 euroa käteisvastikkeena. Spondan hallitus suosittelee ostotarjouksen hyväksymistä. Tarjous vastaa 1763 miljoonan euron ostohintaa. Allekirjoitetun yhdistymissopimuksen mukaan Spondalla on oikeus jakaa osinkoa enintään 0,12 euroa ennen ostotarjouksen hyväksymistä. Ostotarjousta tarkistetaan vastaavalla summalla alaspäin, jos osinkoa jaetaan.
Polar Bidcon ostotarjous alkaa 13. kesäkuuta ja päättyy 14. heinäkuuta."
Omilla hankintahinnoillani tämä tarkoittaisi 102% voittoa, euroissa reilua 3000 euroa. Lisäksi Sponda on maksanut useita satoja euroja osinkoja tässä vuosien varrella, eli kokonaisuudessaan tässä on kyse erittäin hyvästä sijoituksesta! Ikävää tästä on luopua, mutta mukavaahan se on joskus tehdä myös näitä "pikavoittoja". Yrityskaupat kuuluvat yritystoimintaan ja sijoittamiseen, ja näitä osuu kohdalle ennen pitkää.
Yksi hyvä puoli oman salkkuni osalta, että Cityconin kurssi otti tästä myös boostia ylöspäin. Olen Spondan tavoin lisäillyt omistuksiani pikkuhiljaa myös Cityconissa.
Itselläni ei ole juuri kokemusta siitä, että omistamani osakkeista on tehty ostotarjous. En tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuulisin mielelläni kokemuksia! Tämä on käsittääkseni melko varmasti menossa läpi, eikös näin yleensä ostotarjouksien kanssa tapahdu? Taustatyöt lienee tehty hyvin.
tiistai 30. toukokuuta 2017
Osallistuin Silmäaseman osakeantiin
Osakeanteihin osallistuminen on monesti ollut kannattavaa, mutta listausten onnistumisen välillä on ollut tosi suuria vaihteluita. Viimeaikaisista listautujista en lähtenyt mukaan peliyhtiöiden (Next Games & Remedy) anteihin, enkä myöskään lämmennyt Kamuxin listautumiselle.
Lähiaikoina olen osallistunut Suomen Hoivatilojen sekä Heeroksen antiin. Näistä ensimmäinen sijoitus on todella reippaasti voitolla (listautumishinta on moninkertaistunut), kun Heeros taas jumittaa lähellä listautumishintaa.
Terveyssektori kiinnostaa minua sen pitkäaikaisten kasvumahdollisuuksien myötä - väestön ikääntyminen on eittämättä megatrendi. Olen siis lähtökohtaisesti kiinnostunut aina kun tällä sektorilla tapahtuu uusi listautuminen, kuten oli Hoivatilojen tapauksessa. Nyt käynnissä oleva Silmäaseman listautuminen osuu tälle sektorille, joten päätin lähteä tähänkin mukaan.
Listautumisannin alustava hintaväli on 6,20-7,60 euroa osakkeelta, ja lopullinen hinta selviää merkintäajan päättymisen jälkeen. Merkkasin 200 kpl osakkeita, jolloin kustannukseksi tuli 1520 euroa (rahoja palautetaan takaisin jos 7,60 euron maksimihinta ei toteudu).
Silmäaseman antia mainostetaan antiesitteessä seuraavasti:
Silmäasema on kotimainen yritys, joka tarjoaa maanlaajuisesti kaikki näkemisen ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Silmäasema on johdon näkemyksen mukaan Suomen suurin yksityinen silmäleikkauksia tarjoava silmäsairaalaketju sekä toiseksi suurin optikkoketju 25,3 prosentin markkinaosuudellaan NÄE ry:n mukaan. Silmäaseman tavoitteena on olla markkinajohtaja optisessa kaupassa sekä silmien terveyteen liittyvässä sairaalatoiminnassa, mukaan lukien kaihi- ja taittovirheleikkaukset.
Silmäasema-ketjulla on Suomessa optisessa vähittäiskaupassa yhteensä 148 myymälää, joista 125 on omia myymälöitä ja 23 yrittäjävetoista myymälää, sekä 13 silmäsairaalaa. Tämän lisäksi Silmäasemalla on kahdeksan optisen kaupan myymälää Virossa. Silmäasema-ketjun palveluksessa työskentelee noin 1 000 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista. Vuonna 2016 Silmäasema-ketjussa tehtiin noin 210 000 optikon näöntarkastusta, 190 000 silmälääkärin vastaanottoa ja yli 15 000 kaihi- ja taittovirheleikkausta. Silmäasema-konsernin liikevaihto oli 101,3 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja oikaistu käyttökate 12,0 miljoonaa euroa.
Silmäaseman strategiaan kuuluu toimipaikkaverkoston laajentaminen, vertailukelpoisen kasvun vahvistaminen sekä kannattavuuden parantaminen. Silmäasemalla on säännöllisesti päivitettävä toimipaikkaverkostosuunnitelma ja järjestelmällinen lähestymistapa uusien liikkeiden ja silmäsairaaloiden avaamiseen. Silmäasema tähtää vertailukelpoisen kasvun vahvistamiseen kehittämällä kokonaistarjontaa, toimipaikkakonseptia ja monikanavaisuutta sekä hyödyntämällä liiketoimintamalliaan, jonka tavoitteena on tarjota kaikki näkemisen, silmäkirurgian ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Lisäksi näkemisen ja silmäterveyden markkinoiden odotetaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Volyymien kasvaessa yhtiöllä on mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja ja tuottavuuden nostamisen kautta parantaa suhteellista kannattavuutta entisestään.
Taloudellista informaatiota on melko paljon tarjolla, ja en ala analysoimaan sitä tässä sen tarkemmin. Mm. Arvopaperi-lehden kaksi erillistä juttua perkaa osakeannin lukuja melko syvällisesti. Silmäasemaa kuvataan yhdessä jutussa kannattavaksi kasvajaksi ja toisessa annin hinnoittelua arvioidaan kohtuulliseksi.
Nyt odottelen mielenkiinnolla että saanko arvo-osuustilille koko merkatun määrän osakkeita. Tässä tapauksessa uskoisin näin, sillä osakeannin yhteydessä pääomasijoittaja Intera tekee myös osakemyyntiä. Katsellaan!
Lähiaikoina olen osallistunut Suomen Hoivatilojen sekä Heeroksen antiin. Näistä ensimmäinen sijoitus on todella reippaasti voitolla (listautumishinta on moninkertaistunut), kun Heeros taas jumittaa lähellä listautumishintaa.
Terveyssektori kiinnostaa minua sen pitkäaikaisten kasvumahdollisuuksien myötä - väestön ikääntyminen on eittämättä megatrendi. Olen siis lähtökohtaisesti kiinnostunut aina kun tällä sektorilla tapahtuu uusi listautuminen, kuten oli Hoivatilojen tapauksessa. Nyt käynnissä oleva Silmäaseman listautuminen osuu tälle sektorille, joten päätin lähteä tähänkin mukaan.
Listautumisannin alustava hintaväli on 6,20-7,60 euroa osakkeelta, ja lopullinen hinta selviää merkintäajan päättymisen jälkeen. Merkkasin 200 kpl osakkeita, jolloin kustannukseksi tuli 1520 euroa (rahoja palautetaan takaisin jos 7,60 euron maksimihinta ei toteudu).
Silmäaseman antia mainostetaan antiesitteessä seuraavasti:
Silmäasema on kotimainen yritys, joka tarjoaa maanlaajuisesti kaikki näkemisen ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Silmäasema on johdon näkemyksen mukaan Suomen suurin yksityinen silmäleikkauksia tarjoava silmäsairaalaketju sekä toiseksi suurin optikkoketju 25,3 prosentin markkinaosuudellaan NÄE ry:n mukaan. Silmäaseman tavoitteena on olla markkinajohtaja optisessa kaupassa sekä silmien terveyteen liittyvässä sairaalatoiminnassa, mukaan lukien kaihi- ja taittovirheleikkaukset.
Silmäasema-ketjulla on Suomessa optisessa vähittäiskaupassa yhteensä 148 myymälää, joista 125 on omia myymälöitä ja 23 yrittäjävetoista myymälää, sekä 13 silmäsairaalaa. Tämän lisäksi Silmäasemalla on kahdeksan optisen kaupan myymälää Virossa. Silmäasema-ketjun palveluksessa työskentelee noin 1 000 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista. Vuonna 2016 Silmäasema-ketjussa tehtiin noin 210 000 optikon näöntarkastusta, 190 000 silmälääkärin vastaanottoa ja yli 15 000 kaihi- ja taittovirheleikkausta. Silmäasema-konsernin liikevaihto oli 101,3 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja oikaistu käyttökate 12,0 miljoonaa euroa.
Silmäaseman strategiaan kuuluu toimipaikkaverkoston laajentaminen, vertailukelpoisen kasvun vahvistaminen sekä kannattavuuden parantaminen. Silmäasemalla on säännöllisesti päivitettävä toimipaikkaverkostosuunnitelma ja järjestelmällinen lähestymistapa uusien liikkeiden ja silmäsairaaloiden avaamiseen. Silmäasema tähtää vertailukelpoisen kasvun vahvistamiseen kehittämällä kokonaistarjontaa, toimipaikkakonseptia ja monikanavaisuutta sekä hyödyntämällä liiketoimintamalliaan, jonka tavoitteena on tarjota kaikki näkemisen, silmäkirurgian ja silmäterveyden tuotteet ja palvelut. Lisäksi näkemisen ja silmäterveyden markkinoiden odotetaan kasvavan muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Volyymien kasvaessa yhtiöllä on mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja ja tuottavuuden nostamisen kautta parantaa suhteellista kannattavuutta entisestään.
Taloudellista informaatiota on melko paljon tarjolla, ja en ala analysoimaan sitä tässä sen tarkemmin. Mm. Arvopaperi-lehden kaksi erillistä juttua perkaa osakeannin lukuja melko syvällisesti. Silmäasemaa kuvataan yhdessä jutussa kannattavaksi kasvajaksi ja toisessa annin hinnoittelua arvioidaan kohtuulliseksi.
Nyt odottelen mielenkiinnolla että saanko arvo-osuustilille koko merkatun määrän osakkeita. Tässä tapauksessa uskoisin näin, sillä osakeannin yhteydessä pääomasijoittaja Intera tekee myös osakemyyntiä. Katsellaan!
sunnuntai 28. toukokuuta 2017
DB X-trackerit laskevat hallinnointipalkkioita
Bongasin Nordnetin blogista että Deutsche Bankin ETF-linjasto DB X-trackers täyttää 10-vuotta, ja tämän kunniaksi useiden tuotteiden hallinnointipalkkiot laskevat.
Kaivelin vähän blogiarkistoa, ja huomasin että olin melko varhaisessa vaiheessa liikkeellä tämän tuotepaletin asiakkaana - ostin vuonna 2009 DB X-trackersin kehittyvien markkinoiden ja reuna-alueiden ETF:iä. Aikanaan nuo olivat ensimmäisiä askeliani ETF-sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Sittemmin olen päätynyt vaihtamaan molemmat tuotteet kustannuksiltaan edullisemppiin iSharesin tuotteisiin (IS3N ja FM).
Nyt DB tulee takaisin kilpailuun ainakin osittain (kts. kaikki alennukset täältä). Itselleni merkittävää on erityisesti se, että DB X-trackerseissa on paljon osingot uudelleensijoittavia tuotteita, joita on myös mukana Nordnetin merkintäpalkkiottomassa kuukausisijoittamis -ohjelmassa. Kehittyvien markkinoiden ETF (DBX1) ei mielestäni vieläkään muutu mitenkään kilpailukykyiseksi hallinnointipalkkion laskiessa 0,49 %:iin. Muita mielenkiintoisia ja mahdollisia kk-sijoittamisvaihtoehtoja tuolta kuitenkin löytyy:
Kaivelin vähän blogiarkistoa, ja huomasin että olin melko varhaisessa vaiheessa liikkeellä tämän tuotepaletin asiakkaana - ostin vuonna 2009 DB X-trackersin kehittyvien markkinoiden ja reuna-alueiden ETF:iä. Aikanaan nuo olivat ensimmäisiä askeliani ETF-sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Sittemmin olen päätynyt vaihtamaan molemmat tuotteet kustannuksiltaan edullisemppiin iSharesin tuotteisiin (IS3N ja FM).
Nyt DB tulee takaisin kilpailuun ainakin osittain (kts. kaikki alennukset täältä). Itselleni merkittävää on erityisesti se, että DB X-trackerseissa on paljon osingot uudelleensijoittavia tuotteita, joita on myös mukana Nordnetin merkintäpalkkiottomassa kuukausisijoittamis -ohjelmassa. Kehittyvien markkinoiden ETF (DBX1) ei mielestäni vieläkään muutu mitenkään kilpailukykyiseksi hallinnointipalkkion laskiessa 0,49 %:iin. Muita mielenkiintoisia ja mahdollisia kk-sijoittamisvaihtoehtoja tuolta kuitenkin löytyy:
- DX2J: DB X-trackersin eurooppalaiset pienyhtiöt -ETF (MSCI Europe Small Cap Index) joka uudelleensijoittaa osingot. Kulut laskivat 0,40%:stä 0,30 %:iin. Tämä oli jo valmiiksi mukana kuukausittaisissa ETF-sijoituksissani, joten alennus osui mukavasti kohdalleen. Olin tähän päätynyt jo aiemmin, ja nyt olen entistä tyytyväisempi asiakas.
- XDUK: FTSE 100 indeksi. Tällä saisi hyvin edullisesti UK:n markkinoita salkkuun osingot uudelleensijoitettuna. Kulut 0,09 %! Mielenkiintoinen case Brexitin jälkeen tai miksei ennenkin.
- D5BG & DBXN: Euroalueen yrityslainat ja valtionlainat. Hallinnointipalkkiot erittäin kohtuulliset 0,16% ja 0,15%. Nämä ovat mielenkiintoisia joskus tulevaisuudessa kun korkotasot ovat jälleen korkeammalla.
maanantai 1. toukokuuta 2017
Suomessa on helppo vaurastua, osa 2
Kirjoitin reilu viikko sitten bloggauksen otsikolla "Suomessa on helppo vaurastua". Siinä perustelin omasta näkökulmastani sitä, että kuka tahansa voi vaurastua ja jopa rikastua Suomessa, koska meillä on käytössä julkisesti kustannettu varhaiskasvatus, koulutus ja terveydenhuolto. Kirjoitus sai aikaan vilkkaan keskustelun, ehkäpä yhden blogin historian vilkkaimmista. Vaurastuminen ja sen edellytykset ovat aihepiiri, johon kaikilla on jonkinlainen, usein eriävä mielipide.
Näin kansainvälisenä työväen juhlapäivänä on hyvä reflektoida hieman lisää - edellisen postauksen kommenttienkin valossa - Matti Meikäläisen mahdollisuuksia vaurastua omalla työllään.
Edellisessä postauksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, että monilla on lähtökohta kotona sellainen, että opiskeluvalinnoille tai -menestykselle ei ole kunnollista pohjaa. Samoin rahaan ja säästämiseen liittyvät asenteet periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Allekirjoitan nämä väitteet täysin. Tästä huolimatta olen samaa mieltä kuin alunperinkin, eli Suomessa on jokaisella yksilöllä mahdollisuus vaurastua, koska järjestelmä tarjoaa siihen hyvät puitteet.
Kotiolot, asenteet, huono onni, terveyshuolet ja muut tilannetekijät tietenkin rajoittavat näitä lähtökohtia. Silti, Suomessa tarjottava järjestelmätason infrastruktuuri takaa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvän turvaverkon. Yhdysvaltalaisen työväestön vaurastuminen voi katketa yllättäviin terveydenhuoltokuluihin, tai viimeistään jälkikasvun college-maksuihin. Briteissä keskituloiset äidit joutuvat pohtimaan kotiinjäämistä pahimmillaan useita tuhansia kuukaudessa maksavan lastenhoidon vaihtoehtoiskustannuksen takia.
Suomessa yksilö on oman tilanteensa ruorissa eikä ole riippuvainen muiden yksilöiden taloudellisesta tuesta elämän- ja koulutusvalintoja tehdessään. Mitä enemmän muiden maiden (erityisesti anglosaksisten) järjestelmiin tutustuu, sitä enemmän osaa arvostaa suomalaista yksilöä vapauttavaa järjestelmää. Sinänsä ironista onkin, että yksilönvapautta rummuttavat uusliberalistiset mallimaat yleensä pakottavat yksilöt riippuvaiseksi toisistaan taloudellisesti (opiskelijat vanhemmistaan, ikääntyvät vanhukset lapsistaan), siinä missä sosialistinen Suomi mahdollistaa yksilön omaehtoiset pyrkimykset. Kyllä, näiden pyrkimysten kontekstiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tilannetekijät, mutta siitä huolimatta taloudellinen infra avaa mahdollisuuksia kansainvälisesti vertaillen erinomaisella ja tasa-arvoisella tavalla.
Tärkeimmäksi vaurastumisen edellytykseksi lasken kärsivällisyyden, en hyvää tuuria, perhetaustaa taikka erityistä lahjakkuutta (ellei kärsivällisyyttä lasketa sellaiseksi). Tämä oli toinen pointti mikä aiheutti paljon keskustelua. Olen edelleen sitä mieltä että asia on näin. Kärsivällinen sijoittaja (eli "laiska sijoittaja"!) aloittaa sijoittamisen pienistä puroista, aloittaa sen ajoissa, hajauttaa sijoituksensa ajallisesti ja maantieteellisesti, ja tekee tätä pari-kolmekymmentä vuotta. Keskituloisen ihmisen tapauksessa tällä systeemillä lopputulos on oivallinen, ja sitä parempi mitä aiemmin tajuaa aloittaa. Suurituloinen toisaalta pystyy kääntämään ansiotulovirrat passiivista tuottoa tahkoaviksi pääomatuloiksi vieläkin helpommin. Myös pienituloiselle sijoittaminen kannattaa, mutta vaurastumiseen tarvittava aika ja kustannuskuri korostuvat.
Totta kai myös lahjakkuudella on merkitystä. Lahjakkaat yksilöt päätyvät huippupalkattuihin duuneihin, sekä nousevat supertähtiyrittäjiksi ja superrikkaiksi. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä päivittäin. Toisaalta lahjakkuuskaan ei läheskään kanavoidu varallisuudeksi, vaan lyhyille urheilu-urille tai taiteeseen ja kulttuuriin, mitkä eivät ole mitään kultakaivoksia näin keskimäärin. Enemmän merkitystä - myös tutkimusten mukaan - on pitkäjänteisyydellä ja lujalla tahdolla. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen kirjaa Grit: The Power of Passion and Perseverance (jossa mainitaan muuten myös suomalainen "sisu").
Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa työväen juhlaa, töissä käymistä ja pitkäjänteistä sijoitustoimintaa :) Mukavaa vappua kaikille!
Näin kansainvälisenä työväen juhlapäivänä on hyvä reflektoida hieman lisää - edellisen postauksen kommenttienkin valossa - Matti Meikäläisen mahdollisuuksia vaurastua omalla työllään.
Edellisessä postauksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, että monilla on lähtökohta kotona sellainen, että opiskeluvalinnoille tai -menestykselle ei ole kunnollista pohjaa. Samoin rahaan ja säästämiseen liittyvät asenteet periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Allekirjoitan nämä väitteet täysin. Tästä huolimatta olen samaa mieltä kuin alunperinkin, eli Suomessa on jokaisella yksilöllä mahdollisuus vaurastua, koska järjestelmä tarjoaa siihen hyvät puitteet.
Kotiolot, asenteet, huono onni, terveyshuolet ja muut tilannetekijät tietenkin rajoittavat näitä lähtökohtia. Silti, Suomessa tarjottava järjestelmätason infrastruktuuri takaa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvän turvaverkon. Yhdysvaltalaisen työväestön vaurastuminen voi katketa yllättäviin terveydenhuoltokuluihin, tai viimeistään jälkikasvun college-maksuihin. Briteissä keskituloiset äidit joutuvat pohtimaan kotiinjäämistä pahimmillaan useita tuhansia kuukaudessa maksavan lastenhoidon vaihtoehtoiskustannuksen takia.
Suomessa yksilö on oman tilanteensa ruorissa eikä ole riippuvainen muiden yksilöiden taloudellisesta tuesta elämän- ja koulutusvalintoja tehdessään. Mitä enemmän muiden maiden (erityisesti anglosaksisten) järjestelmiin tutustuu, sitä enemmän osaa arvostaa suomalaista yksilöä vapauttavaa järjestelmää. Sinänsä ironista onkin, että yksilönvapautta rummuttavat uusliberalistiset mallimaat yleensä pakottavat yksilöt riippuvaiseksi toisistaan taloudellisesti (opiskelijat vanhemmistaan, ikääntyvät vanhukset lapsistaan), siinä missä sosialistinen Suomi mahdollistaa yksilön omaehtoiset pyrkimykset. Kyllä, näiden pyrkimysten kontekstiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tilannetekijät, mutta siitä huolimatta taloudellinen infra avaa mahdollisuuksia kansainvälisesti vertaillen erinomaisella ja tasa-arvoisella tavalla.
Tärkeimmäksi vaurastumisen edellytykseksi lasken kärsivällisyyden, en hyvää tuuria, perhetaustaa taikka erityistä lahjakkuutta (ellei kärsivällisyyttä lasketa sellaiseksi). Tämä oli toinen pointti mikä aiheutti paljon keskustelua. Olen edelleen sitä mieltä että asia on näin. Kärsivällinen sijoittaja (eli "laiska sijoittaja"!) aloittaa sijoittamisen pienistä puroista, aloittaa sen ajoissa, hajauttaa sijoituksensa ajallisesti ja maantieteellisesti, ja tekee tätä pari-kolmekymmentä vuotta. Keskituloisen ihmisen tapauksessa tällä systeemillä lopputulos on oivallinen, ja sitä parempi mitä aiemmin tajuaa aloittaa. Suurituloinen toisaalta pystyy kääntämään ansiotulovirrat passiivista tuottoa tahkoaviksi pääomatuloiksi vieläkin helpommin. Myös pienituloiselle sijoittaminen kannattaa, mutta vaurastumiseen tarvittava aika ja kustannuskuri korostuvat.
Totta kai myös lahjakkuudella on merkitystä. Lahjakkaat yksilöt päätyvät huippupalkattuihin duuneihin, sekä nousevat supertähtiyrittäjiksi ja superrikkaiksi. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä päivittäin. Toisaalta lahjakkuuskaan ei läheskään kanavoidu varallisuudeksi, vaan lyhyille urheilu-urille tai taiteeseen ja kulttuuriin, mitkä eivät ole mitään kultakaivoksia näin keskimäärin. Enemmän merkitystä - myös tutkimusten mukaan - on pitkäjänteisyydellä ja lujalla tahdolla. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen kirjaa Grit: The Power of Passion and Perseverance (jossa mainitaan muuten myös suomalainen "sisu").
Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa työväen juhlaa, töissä käymistä ja pitkäjänteistä sijoitustoimintaa :) Mukavaa vappua kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)