maanantai 16. marraskuuta 2009

Malkiel ja tehokkaiden markkinoiden viesti

Luin juuri Malkielin "Sattuman kauppaa Wall Streetillä" loppuun ja täytyy sanoa että teos oli aika vakuuttava. Malkielhan on jo 70 luvulla suositellut indeksirahastoja hyvin perustein, jonka jälkeen ensimmäiset ilmeistyvät markkinoille. Nykyään niitä on tuhansia (ml. ETF:t). Täydet respektit tästä kirjoittajalle!

Pääasiallinen viesti kirjassa on se, että markkinat ovat käytännössä niin tehokkaat, että millään systemaattisella menetelmällä ei voida saavuttaa ylituottoja pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee mm. fundamenttianalyysiä että teknistä analyysiä. Kummallakaan ei ole todistetusti päästy pidemmällä aikavälillä keskivertoa parempiin tuottoihin kaupankäyntikulut huomioiden. Tämä johtuu siitä, että jos hetkellisesti markkinoilla on anomalia jota voidaan hyödyntää, markkinat havaitsevat tämän nopeasti ja anomalia häviää.

Melko lohdutonta tekstiä sellaisen sijoittajan kannalta, jonka tavoitteena on voittaa markkinat jatkuvasti. Tämä koskee myös salkunhoitajia/sijoitusrahastoja. Malkiel suositteleekin lähes poikkeuksetta indeksirahastoja/ETF:iä, koska niillä saa varmasti markkinoiden keskimääräisen tuoton.

Toisaalta tuottoja voidaan kuitenkin kasvattaa ottamalla enemmän riskiä. Esimerkiksi jenkkipörssien pienten yhtiöiden antamat tuotot ovat olleet historiallisesti korkeammat kuin suuryhtiöiden. Tämä ei kuitenkaan ole ilmainen lounas, vaan samalla kaupan päälle saa huomattavan paljon suuremman varianssin, eli pienyritysten osakkeet heiluvat huomattavasti suuryritysten osakkeita enemmän. Sama pätee myös muihin omaisuusluokkiin: riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä.

Varianssia voi onneksi vähentää ilmaisella lounaalla eli hajautuksella. Lisäämällä eri tyyppisiä omaisuuseriä (esim. osakkeet, kiinteistöt, joukkolainat) eri markkinoilta (esim. kehittyneet vs. kehittyvät), voidaan pienentää varianssia. Näin sijoittaja voi saavuttaa korkeampaa tai yhtä korkeaa tuottoa pienemmällä riskillä. Kaikki tämä onnistuu kustannustehokkailla sijoitustuotteilla osta- ja pidä strategialla. Helppoa vai mitä? :)

Malkiel kuitenkin ymmärtää että osa sijoittajista haluaa "jännitystä elämäänsä" sijoittamalla myös suoraan osakkeisiin. Tässä tapauksessa kirjoittaja neuvoo sijoittamaan muotivirtausten ulkopuolella oleviin osakkeisiin, joilla on hyvät kasvunäkymät pitkällä aikavälillä. Tämä muuten muistuttaa hieman Vesa Puttosen viime aikoina julkisuudessa esittelemää "tupakantumppi"-strategiaa. Tämäkään ei ole mitenkään helppoa - aliarvostetut osakkeet voivat olla syystäkin aliarvostettuja.

Summa summarum: Hyvä ja viihdyttävästi kirjoitettu kirja, jonka jokainen piensijoittaja voisi lukea. Vinkit kestävät aikaa ja tuovat mukavasti realismia osakesijoittamiseen.

6 kommenttia:

  1. Toisaalta Buffett on joskus maininnut, että heille olisi kannattavaa palkata professoreita opettamaan yliopistoihin "tehokkaiden markkinoiden hypoteesia" - mitä enemmän ihmiset siihen uskovat, sitä enemmän he tienaavat. Toisaalta, Buffettinkin mielestä 95%:lle ihmisistä indeksirahastot ovat parassijoitusinstrumentti. Fiksuja miehiä kaikki (Malkiel, Buffett, Puttonen).

    VastaaPoista
  2. Kyseinen Malkielin teos on myös oma suosikkini. Loistava kirja!

    VastaaPoista
  3. Komppaan myös kirjan laadukkuutta.

    Pieni korjaus kirjoitukseen: pienyhtiöriski nimenomaan ei näy perinteisellä volatiliteetti -riskimittarilla. Intuitiivisesti pienyhtiöriski on helppo ymmärtää, mutta numeerisesti hankalampi. Ehkä lisätuotto voisi olla suhteessa konkurssiin menneiden ja muuten lopettaneiden yritysten määrään?

    Kts. esim. Fama & French Three-factor model.

    VastaaPoista
  4. Teemu: Olet varman oikeassa siinä, että riskipreemio lisääntyy myös osittain noiden seikkojen takia.

    Tarkistin kuitenkin kirjasta vielä tuon asian kun jäi askarruttamaan. Kirjan mukaan periodilla 1926-2005 jenkeissä suuryhtiöt ovat tuottaneet keskimäärin 10,4% ja pienyhtiöt 12,6%. Keskihajonta (= varianssin neliöjuuri, käytetty salkun riskimittarina) on suuryhtiöillä ollut 20,3 % ja pienyhtiöillä paljon suurempi eli 32,9 %.

    Vastaavasti esim. pitkäaikaisilla valtionlainoilla keskihajonta on ollut tällä periodilla 9,2 %.

    VastaaPoista
  5. Luonnollisesti keskihajonta on suurempi pienyhtiöillä kuin blue chipeillä. Muutoin olisi suurempaa tuottoa saatavilla pienemmällä riskillä. Kuten tiedämme kulkee riski ja tuotto käsi kädessä :)

    VastaaPoista
  6. Suosittelen todella tutustumaan uudempiin tutkimuksiin riskistä ja tuotto-odotuksesta. Yhden nimen annoin jo lähtökohdaksi. En väitä, että uusikaan aineisto on ehdottoman oikeassa, mutta lähtökohta ei voi olla, että määritelmällisesti riski=volatiliteetti eikä siitä muuksi muutu.

    Malkielin antama data on yksi aineisto, muilla datoilla tulokset ovat erilaisia. Malkielin data tuskin juuri houkuttaa pienyhtiösijoituksiin, sillä lisääntynyt keskihajonta ei näytä tuottaneen juuri mitään. Vai kumman itse valitsisit: noin kahden kolmasosan todennäköisyyden saada vuodessa tuottoa -10%...31% vai -20%...46%?

    VastaaPoista