Maailmalla melskataan - minä tein muuveja

OK, tässä oli vähän klikkiotsikko :)

Muuvit olivat tällä viikolla salkun kokoon nähden melko pieniä. Mutta muuveja kuitenkin.

Alkuviikosta, turhautuneena Amerikan rapautuvaan rooliin maailmassa, pistin myyntiin noin 7 tonnin pottini jenkkien pitkiä valtionlainoja (ETF). Nämä menivät myyntiin noin plusmiinusnolla -tuotolla, joskin niistä on tullut mukavasti osinkoja.

Ostin tilalle isomman potin pohjoismaista korkorahastoa Evlin kautta. Sijoitin 10 000 euroa "Nordic Senior Secured Loan" -rahastoon. Ajattelin kokeilla tällaista vähän eksoottisempaa korkorahastoa. Nämä ovat pohjoismaisia yrityslainoja, mutta rahasto on melko tuottohakuinen. Katsotaan miten käy, mutta hajautusta tämä tuo aika hyvin, mitään vastaavaa minulla ei ole ollut ennen.

Lisäksi ostin toissapäivänä kahdella tonnilla lisää EMQQ:ta (kehittyvien markkinoiden tekno-ETF), kun markkinat olivat lasketelleet jo jonkun aikaa tiedät-kyllä-kenen takia. Ajoitus oli tässä melko hyvä, sillä nythän on tultu jo toista päivää ylöspäin Trumpin puheiden vähän rauhoituttua.

Ps. Minulla oli kiusausta kirjoittaa geopoliittinen analyysi. Sitten päätin jättää sen kirjoittamatta. Oma erityisosaamiseni ei riitä tuomaan tähän tilanteeseen kummempaa lisäarvoa. Itse olen päätynyt siihen, että pysyn markkinoilla, hajautan sijoituksia ja pidän isoa käteiskassaa (nyt noin 50k).

Kolme ostoa & käteiskassan kerryttämistä

Juhannuksena oli sen verran rauhallista, että kasvava käteiskassa alkoi häiritä. Lääkitsin tätä tunnetta tekemällä kolme lisäostoa olemassa oleviin rahastosijoituksiin. 

Merkkasin 2000 eurolla kolmea eri rahastoa kutakin: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B, Seligson Global Top 25 Brands ja Seligson Global Top 25 Pharmaceuticals.

Näiden lisäysten jälkeen käteiskassa on suunnilleen 30 000 euron tasolla. Ajatuksena olisi kasvatella kassa n. 50 000 euroon tulevia markkinamyllerryksiä silmälläpitäen. En usko että nykyisestä Iranin tilanteesta kovin isoa mylläkkää syntyy, eli kassa saanee kasvaa nyt loppuvuoden aikana. Mutta katsotaan, voin olla väärässäkin.

Käteiskassa on minulla sijoitettuna OP Euro -lyhyen koron rahastoon. Sieltä tulee sellaista 1-2% tuottoa,  eli inflaation mukana mennään suunnilleen. Toki tämäkin kassa voisi olla koko ajan sijoitettuna, mutta itselleni sen tuoma mielenrauha voittaa täydellisen tuoton optimoinnin.

Näillä ajatuksilla kohti kesälomaa. En meinannut kovinkaan paljon sijoitusmarkkinoita seurailla seuraavien 2kk aikana. Toisaalta muutenkin salkun kasvaessa pikku hiljaa isommaksi markkinoiden päivittäinen seuranta alkaa tuntua turhalta. Sijoittajan mielenrauha on saavutettu.

Mukavaa kesää kaikille blogin lukijoille!

Korkohuippu ohi, pienennän kk-sijoitusten määrää korkorahastoissa

Olen kesästä lähtien tehnyt 1000 euron kk-sijoitusta Seligsonin kahteen pitkän koron rahastoon (Euro Obligaatio & Euro Corporate Bond). Lisäksi olen tehnyt reilusti lisäsijoituksia näihin ja muihin korkorahastoihin tämän vuoden aikana, korkosalkun ollessa jo lähes 50k.

Nyt kun korkohuippu sekä jenkkilässä ja Euroopassa on melko varmasti ohitettu, niin pienennän kk-sijoitustahtia 500 euroon per Seligsonin rahasto. Eli jatkossa menee tonni kuussa näihin yhteensä. Tässä vaiheessa merkkasin verkkopankista niin että nämä kk-sijoitukset tulevat rullaamaan vuoden 2024 loppuun asti. Tämän jälkeen otaksun että markkinakorot ovat jo laskeneet sen verran paljon, että uudet sijoitukset eivät tuotto-odotuksensa takia enää houkuttele. Toki suunnitelma saattaa muuttua matkan varrella.

Korkopanostusten pienentyessä aloitan aktiivisen suunnitelun siitä, miten saisin täytettyä OST:n 100k ostorajan täyteen. Voi olla, että markkinatilanne ensi vuonna on sellainen, että OST:n täyttely ei houkuta, joten saatan hankkia sinne jatkossa tipoittain uusia firmoja vähän isommilla kertaostoksilla ja silloin kun näitä saa edullisesti. OST:n tavoite on osinkoja uudelleensijoittamalla simuloida "omaa Suomi-rahastoa". Tähän mennessä tämä on toiminut yllättävän hyvin kun 50k alkusijoitus on kasvanut yli 74k:hon, ja OMXH-GI indeksi on biitattu 49% vs. 8% OST:n alusta asti laskettuna. Jatkossa ei varmaan tällaista ylituottoa ole tulossa, mutta katsotaan jos saisin pidettyä kuitenkin jonkunlaisen etumatkan pidemmän päälle.

Katsaus korkosalkkuun - yli 34k kasassa

Viime aikoina korkosijoittaminen on muuttunut houkuttelevaksi. Kyllä, pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat paremmin. Silti koroilla on osuutensa hyvin hajautetussa salkussa.

Kuponkikorot alkavat olla 4-6% välillä tapauksesta riippuen. Tämä tarkoittaa korkorahastojen/ETF:ien kannalta sitä, että odotettu vuotuinen tuotto on tuota luokkaa (miinus kulut). Lisäksi päälle voi tulla reilu tuotto jos yleinen korkotaso laskee - tällöin aiemmin tehtyjen korkeammalla korolla tehtyjen korkosijoitusten arvostus nousee.

Juuri nyt on jonkinlainen "sweet spot" menossa korkosalkun kasaukseen. Tilanne on sama sekä Euroopassa että jenkkilässä. Itse ostelen korkorahastoja ja -ETF:iä tällä hetkellä kaksin käsin, niin paljolla kuin kassaa riittää.

Uusimpana salkkuun tuli tällä viikolla aiemmin 2 x 2500 euron edestä kahta uutta ETF:ää jotka sijoittavat Yhdysvaltain korkomarkkinoille:

• iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (kulut 0,07%, tuotto-osuudet)
  
• iShares $ Treasury Bond 7-10yr UCITS ETF EUR Hedged (kulut 0,10%, tuotto-osuudet)

Näiden lisäksi korkosalkussa on reilusti muitakin, euromarkkinoille sijoittuvia rahastoja. Kokosin ekaa kertaa korkosalkun yhteen ja siellä on jo mukavat 34k euroa! Alla yhteenveto:

 

 

 

 

 

Korkosalkku jatkaa kasvamistaan lähiaikoina ja erityisesti niin pitkään kun korkotasot (ja kuponkikorot) pysyvät riittävän korkealla. Ensimmäisten yhden tai kahden keskuspankkien koronlaskun jälkeen varmaan lakkaan uusien korkosijoitusten tekemisen. Sitä odotellessa pyrin kasvattamaan salkkua niin pitkään kun aikaikkuna on auki. Eivätköhän nuo siis ainakin 50k euroon asti kasva.

Lisäsijoitus pitkän koron rahastoihin - aikaikkuna on vielä auki

Kirjoittelin viime kuussa siitä, miksi juuri nyt on (lähi)historiallisen hyvä aika sijoittaa pitkän koron rahastoihin. Syyt eivät ole muuttuneet. Mutta kerrataanpa lyhyesti.

• Keskuspankit nostivat historiallisen nopeasti ohjauskorkojaan, ja tästä johtuen korkorahastoissa koettiin massiiviset tappiot.
• Osakemarkkinoilla on erittäin kova ralli päällä, ennätykset paukkuvat tai ollaan lähellä huippuja (ei koske tosin Helsingin pörssiä). Osakkeiden kallistuminen nostaa korkosijoitusten houkuttelevuutta.
• Euribor-koroissa ennakoidaan sitä, että piakkoin (tai jopa nyt) on huiput nähty. Tämä tarkoittaa sitä, että korkojen laskiessa korkorahastojen tuotot lähtevät "ylimääräiseen" nousuun. Toki lisäksi kuponkikorko tarjoaa jo kohtalaista tuottoa.

Laitoin juuri ylimääräiset 1500e + 1500e Seligsonin pitkän koron rahastoihin (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Näihin menee myös joka kuukausi automaattisesti tonnin sijoitus. En usko että pitkiin aikoihin tulee parempaa saumaa sijoittaa näihin, joten nyt on pakko laittaa rahaa sisään rivakkaan tahtiin :)

Lisäosto: Evli Pohjoismaat Yrityslaina B

Sekä osakemarkkinat että korkomarkkinat ovat tuottaneet huikeita tappioita sijoittajille tänä vuonna. Itse olen näkevinäni osakkeissa oston paikan, mutta sellainen on pitkästä aikaa myös korkopuolella.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan pitkän koron rahastot sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa ovat tippuneet yli 15 prosenttia pelkästään tänä vuonna. Aikamoista, jopa historiallista!

Olen ostellut tänä vuonna salkkuun kolmea korkorahastoa. Valintoina ovat olleet perussetti eli Seligsonin Euro Obligaatio & Euro Corporate Bond, sekä Evlin Pohjoismaat Yrityslaina B. Ostin tällä viikolla tonnilla vielä lisää jälkimmäistä, nyt siihen on laitettu jo 6000 euroa tänä vuonna. Pikkuhiljaa rakennetaan salkkuun myös korko-osuutta.

Korkorahastojen pidemmän aikavälin tuotto-odotus ei toki pärjää osakkeille. Mutta ei tarvitsekaan. Nämä sijoitukset ovat minulle mahdollisesti niitä, joihin isommassa rahapulassa kajotaan sitten ensimmäisenä.

Muutos korkosijoitusstrategiaan (päivitetty)

Tein viime viikolla merkittävän muutoksen keskipitkän aikavälini korkosijoitusstrategiaan. Korkosijoitukset ovat tavoiteallokaatiossani 20% tasolla, mutta viime aikoina ne ovat olleet muutaman prosentin osuudella salkusta, koska korkosijoittajan markkinanäkymät eivät houkuttele.

Tämän viikon muutokset pähkinänkuoressa:

1) Myin kaikki korkosijoitukseni, eli käytännössä n. 6000 euron edestä DXSU-ETF:ää, joka sijoittaa kehittyvien markkinoiden valtionlainoihin. Tein tämän kahdesta syystä. Ensiksi, haluan kasvattaa käteiskassaa tulevia osakeostoja varten. Toiseksi, kehittyvien markkinoiden valtionlainat eivät välttämättä ole kovin hyvä sijoitus siinä vaiheessa kun USAn valtionlainojen korot lähtevät nousuun. Riskilisät USA vs. kehittyvät markkinat ovat yleensä tietyllä tasolla, ja USAn lainojen korkojen nousu "työntää" myös kehittyvien markkinoiden lainakorkoja ylöspäin, ja täten sijoittajien tuottoja alemmas. Tässä vaiheessa koen, että raha on paremmassa käytössä käteiskassana osakesijoituksia varten.

Edellä mainituista ajatuksista huolimatta, laitoin DXSU:n kuitenkin takaisin ETF-kuukausisäästämiseen 1 kpl / kk -tahdissa (nykykurssi 307 euroa), sillä haluan tämän ETF:n olevan osa portfoliotani pidemmällä aikavälillä, ja Nordnetin kautta ajallinen hajautus kuukausiostoilla on kustannustehokasta. 6000 euron potin kasvattaminen takaisin vie pari vuotta, ja tänä aikana pääsen ostamaan DXSU:ta eri hinnoilla joka kuukausi, mahdollisesti halventuvillakin.

2) Otin short-position euroalueen valtionlainoihin. Ostin vajaan 3000 euron edestä DXSV -ETF:ää, viralliselta nimeltään (tai nimihirviöltään): db x-trackers II Short iBoxx Euro Sovereigns Eurozone Total Return Index ETF. Sijoituscase tähän on oletukseni siitä, että euroalueen valtionlainat ovat lähellä pohjia tällä hetkellä, ja sijoittajien tuotot negatiiviset lähivuosina. DXSV:n tuotto on päivätasolla kääntäen verrannollinen euroalueen valtionlainojen tuottoihin*. Seuraava teksti on suoraan esitteestä: "Linked inversely to the movements of IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX. The Index replicates the performance of an investor with a short position on the IBOXX® € SOVEREIGNS EUROZONE TOTAL RETURN INDEX that is rebalanced daily."

* Huom! DXSV on ns. "daily short" ETF, jonka tuotto vastaa käänteisesti long-position tuottoa kunakin päivänä, mutta tämän jälkeen arvonmuodostus alkaa aina uudelleen. Tämä alkaa vaikuttaa heti toisen päivän jälkeen siten, että markkinatuotto ei vastaa täysin "peilikuvana" long-position tuottoa, vaan voi poiketa tästä kuvitteellisesta peilikuvatuotosta negatiivisesti tai positiivisesti. Pääpointti on se, että sijoitusta tulisi aktiivisesti seurata, ja DB ei suosittele sitä pitkän aikavälin osta ja pidä/unohda tyyppiseksi tästä syystä. Tästä linkistä löytyy hyvä selvitys esimerkkeineen: http://etf.deutscheawm.com/LUX/ENG/Download/Brochure/44e328a7-2643-4705-bb6e-131568b33315/ETFs-on-short-indices.pdf

Alla olevasta käyrästä näkyy, miten vuodesta 2008 asti tällä short-ETF:llä olisi tehnyt tappiota. Kuten tiedämme, paremmin on käynyt valtionlainoihin sijoittaneille, jotka ovat saaneet todella hyviä tuottoja. Odotukseni on nyt, että seuraavat vuodet mennään toiseen suuntaan, ja käänteinen positio on perusteltu. En aio kuitenkaan yli 3000 euroa tähän riskeerata, vaan otan tämän salkun mausteeksi, ja käännän jossain vaiheessa position takaisin "normaaliksi", kunhan markkinatkin ovat sen näköiset että valtionlainat ovat hyvä sijoituscase. Siinä vaiheessa DXSV-sijoitus on ensimmäinen pesämuna valtionlainamarkkinoille palaamiselle (tosin en tiedä tulenko pitämään tätä positiota päällä niin pitkään).

Alla vielä DXSV-ETF:n tarkemmat tiedot. Kustannukset 0,15% pa.

Näiden liikkeiden avulla sijoituksia varten sivuun laitettu käteiskassani kasvoi jo 7000 euroon, eli melko lähelle 10K tavoitettani "pelikassasta". Seuraavaksi sitten odottelua, että milloin pelikassan pääsee ottamaan käyttöön :)

Myynti: Seligson Euro-obligaatio & Euro Corporate Bond

Noin kuukausi sitten pohdiskelin, josko euroalueen pitkissä lainoissa olisi myynnin paikka. Tänään laitoin myyntitoimeksiannot molemmista Seligsonin pitkän koron rahastoistani eli Euro-obligaatiosta ja Euro Corporate Bondista. Myynnistä tuli n. 550 euron voitto ja salkku keveni reilulla kahdeksalla tuhannella eurolla. Voitosta ei veroseuraamuksia minulle tule, sillä plakkarissa on aiempia tappioita, joita pääsin nyt myös hyödyntämään.

Pääasiallinen logiikka tässä myynnissä on pitkien lainarahastojen tuottopotentiaalin puute. Keskuspankkikorot Euroopassa ovat olleet pohjissa pitkään ja niiden suunta on käytännössä ylöspäin lähivuosina. Korkojen noustessa pitkien korkorahastojen tuotot laskevat (sekä valtionlainoissa että yrityslainoissa). Tappiota ei välttämättä tule jos korot nousevat hitaasti, mutta ei juuri tuottoakaan.

Asian voi tarkistaa helposti vertailemalla euriborkorkoja ja seligsonin korkorahastojen tuottoja historiallisesti. Syklissä on nyt se vaihe, jossa parhaat tuotot ovat takana ja edessä laskua tai tasaista useamman vuoden ajan. Viimeeksi tällainen tasainen vaihe oli n. vuosien 2005-2008 aikana, pitkien korkojen ollessa nousussa.

Goldman Sachs ennustaa (kts. Kauppalehden juttu) näin:

"Korkojen nousun taustalla on setelielvytystään purkava Yhdysvaltain keskuspankki: kun jenkkitalouden ennakoidaan jälleen pärjäävän ilman apupyöriä, korkotasokin alkaa hivuttautua normaalimpaan suuntaan viime vuosien historiallisen alhaiselta tasoltaan. 

Ja kun korot lähtevät Yhdysvalloissa nousuun, muualla maailmassa seurataan perässä.
Goldman Sachs ennakoi suurinta liikettä euroalueelle, joskin pankin ennusteen pohjana on yhteisvaluutta-alueen keskeinen viitelaina eli Saksan kymmenen vuoden lainan tuottokorko. 

Pankki odottaa Saksan kymppivuotisen lainan kohoavan ensi vuoden aikana jopa 41 korkopistettä 2,3 prosenttiin nykyisestä 1,8 prosentista. 

Mitään piikkiä Goldman ei kuitenkaan näe, vaan nousun arvioidaan jakautuvan tasaisesti pitkin ensi vuotta."

Kaupasta vapautuneet rahat eivät mene nyt myöskään heti osakkeisiin vaan "patjan alle", odottamaan parempia sijoitustilaisuuksia.

Euroalueen lainat - kohta myynnin paikka?

Myynnit eivät yleensä kuulu strategiaani, mutta joitain pieniä ratkaisuja olen silloin tällöin tehnyt myyntirintamalla, ja nämäkin lähinnä verotussyistä.

Nyt olen alkanut harkita Seligsonin korkorahastojen likvidointia (Euro Obligaatio ja Euro Corporate Bond). Euroalueen korkotasot eivät juuri nykyisestä voi laskea, eikä lähivuosina suuria tuottoja näistä ole tiedossa. Vaikka nollakorkolinja jatkuisi vielä vuosia, niin jossain vaiheessa korkotasot kääntyvät nousuun. Ja tällöin sekä valtion- että yrityslainarahastot menettävät arvoaan. Ainakaan viime vuosina koettuja nousuja ei voi enää tulla, sillä nämä tuotot johtuivat merkittävässä määrin korkotasojen laskusta.

Ylimääräisellä rahalla on lisäksi käyttöä, sillä tiedossa on muutamia henkilökohtaisia isompia hankintoja. Näihin käytän mieluummin korkorahastoja kuin osakesijoituksia, joihin suhtaudun lähes elinikäisinä osta-ja-pidä sijoituksina.

Kysymys lukijoille & muille bloggareille: Minkälaisia strategioita teillä on kehittyneiden talouksien korkomarkkinoille lähivuosina? Holdaatteko nollakorkolinjan ajan, vai oletteko jo kenties poistuneet lainamarkkinoilta (tämä liittyy siis nimenoman rahastomuotoiseen sijoittamiseen)? Vai jatkatteko pienillä lisäostoilla matkan varrella?

Korkosijoituksia ja niiden automatisointia

Osakemarkkinat tuntuvat jatkavan nousuaan tällä hetkellä varsin vahvasti, ja salkku tekee melkein joka päivä all-time-high lukemat. Juuri tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että pieni dippi nousun keskellä saattaa olla jossain vaiheessa tulossa. Päätin siis sijoittaa tämän kuun palkkarahoja korkomarkkinoille, sillä pyrin nostamaan niiden osuuden 20 %:iin salkusta tavoiteallokaationi mukaisesti.

Tein tänään 2000 euron kertasijoituksen Seligson Euro Corporate Bond -rahastoon, ja lisäksi otin kehittyvien markkinoiden valtionlaina -ETF:n (DXSU) osaksi Nordnetin tarjoamaa ETF-kuukausisäästämistä.

Euroalueen yrityslainoihin tämä on todennäköisesti viimeinen sijoitukseni pitkiin aikoihin, sillä lainojen riskilisät ja korkotaso eivät enää voi laskea suuressa määrin lähivuosina. Tämä tarkoittaa maltillisten tuottojen aikakautta ja jossain vaiheessa myös laskua mikäli korkotaso ja riskilisät nousevat huomattavan nopeasti. Tämä tapahtunee vuosien päästä, ja silloin on taas oston paikat sekä Corporate Bondissa että euroalueen valtioinlainoissa.

Mitä DXSU:hun tulee, niin näen tilanteen paljon volatiilimpana lähivuosina. Edessä on todennäköisesti isojakin tuottoprosentteja, mutta kehittyvien markkinoiden valtionlaina-ETF voi myös laskea välillä voimakkaasti. Tästä syystä ajallinen hajauttaminen ja automatisoitu sijoittaminen vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Tästä eteenpäin sijoitan siis DXSU:hun kuukausittain n. 300 euroa (pienempi erä ei oikein tule kyseeseen, kun markkinahinta on tällä hetkellä 296 euroa/kpl). Luultavasti annan potin kasvaa tällä tavalla vähintään vuoden-pari, ja tarkastelen tilannetta sitten uudestaan.

Kevät/kesädippi tulossa?

Parin viime vuoden tapaan kesää lähestyttäessä on osakemarkkinoiden nousuvire taittumassa. Tähän on monta syytä aina makrotaloudesta geopoliittisiin jännitteisiin. Lisäksi markkinat ovat nousseet niin paljon varsinkin USA:ssa, että usea taho odottaa hengähdystaukoa ja väliaikaista laskua.

Itse en odota mitään suurta laskettelua, mutta jonkinlaista dippiä kuitenkin. Olen seurannut esimerkiksi Volkswagenin osaketta jo pidempään ja viimeeksi harkitsin sen ostamista tammikuussa (kts. merkintä). Tammikuussa VW:n osake maksoi yli 160 euroa, kun se on tänään laskenut jo alle 140 euroon. Kun se ehti alkukeväästä kallistua, aloin jo luopua ostoaikeista. Hinnan tultua alemmas alkaa osto jälleen kiinnostaa. Vielä kun tietäisi kuinka paljon tullaan alas. :) Joka tapauksessa VW on juuri nyt minulla seurannassa.

Koska odotan osakemarkkinoilla paranevia oston paikkoja lähiaikoina, en vielä ole lähtenyt isommille ostoksille vaikka käteistä on jonkin verran kertynyt. Ostin tänään kuitenkin Seligson Euro Corporate Bond:ia tuhannella Eurolla. Näkemykseni mukaan investment grade yrityslainoissa on vielä jonkin verran tuottopotentiaalia, kun taas valtioinlainojen suhteen en ole tekemässä enää lähivuosina lisäsijoituksia (tarkempia ajatuksiani korkomarkkinoista viime syksyltä tästä).

Osto: Seligson Euro Corporate Bond

Osakemarkkinat ovat olleet todella vahvassa nousuvireessä koko alkuvuoden. Viime vuonna laitoin kaikki mahdolliset rahat kiinni osakkeisiin ja osakemarkkinoita seuraaviin ETF:iin, joten olen ollut varsin tyytyväinen viime aikojen kehitykseen. Siinä missä salkku oli hieman miinuksella vuodenvaihteesa, on se nyt noussut jo merkittävästi plussalle. Ja luulenpa että jatkoa vielä seuraa hyvän aikaa, sen verran päättäväinen sentimentti on päällä.

Salkun allokaatiossa minulla on pidemmän aikavälin tavoitteena pitää n. 20 % varoista korkomarkkinoilla ja loput osakkeissa. Tasapainottamalla salkkua tähän suuntaan aina kun korkojen osuus on tätä pienempi tai suurempi voi mahdollisesti edistää todennäköisyyttä ostaa osakkeita halvalla tai olla ostamatta niitä liian kalliilla. Kyseistä strategiaa voi kutsua sijoitussalkun "automaattiseksi tasapainottamiseksi" (kts. Random Walkerin mainio kirjoitus asiasta).

Omassa salkussani tuo 20% korkojen osuus on aika kaukana (nyt reilut 5 %), johtuen osittain rankasta lisäpanostuksesta osakemarkkinoille viime vuoden loppupuolella sekä viime aikojen noususta. Tästä syystä saan tehdä melko merkittäviäkin panostuksia korkomarkkinoille, että pääsen tavoitteeseeni 20 % allokaatiosta.

Merkkasin tänään tuhatlappusen verran Seligsonin Euro Corporate Bondia. Loppuvuoden aikana sijoitan lisää sekä yritys- että valtionlainoihin allokaatiotavoitteen täyttämisksi. Osakemarkkinoille teen toki myös lisäyksiä jos sopivia ostopaikkoja aukeaa.

Korkomarkkinat ja huonojen tuottojen tulevat vuodet

Näyttää kovin todennäköiseltä, että valtionlainoihin sijoittavat rahastot ja yrityslainarahastot tulevat tuottamaan melko huonosti tulevina vuosina. Kerron seuraavassa miksi.

Tämä johtuu valtioinlainojen osalta siitä, että korot eivät voi käytännössä enää laskea - ainoastaan nousu on mahdollinen. Ja kun korot nousevat, laskee valtionlainoihin sijoittavan rahaston arvo. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla on saatavilla paremmin tuottavia lainoja kuin rahaston salkussa sillä hetkellä. Käytännössä historia on osoittanut, että valtionlainarahastot tuottavat pitkälti nollatulosta tasaisesti kasvavien korkojen aikana. Tällainen periodi on väkisinkin edessä lähivuosina.

Olisiko sitten yrityslainoista paremman korkotuoton takaajaksi? Ei välttämättä. Yrityslainarahastot tuottavat myös huonommin nousevien korkojen aikana. Lisäksi yrityslainarahastot tuottavat yleensä hyvin silloin kun yrityksiltä vaadittavat riskilisät laskevat markkinoilla. Riskilisät ovat tällä hetkellä melko alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisin kärjistymisen aikoihin. Siispä tästäkään seikasta ei irtoa tuottoa lähivuosina yrityslainarahastojen omistajille.

Tämän seikan voi todeta itse tarkastelemalla vaikkapa Seligsonin Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond -rahastojen arvoja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Selvästikin näitä kannatti ostaa pari vuotta sitten ja kerätä viime vuosilta hyvät tuotot (kun korot ja riskilisät laskivat). Ongelmallista tässä on se, että parin viime vuoden aikana on kannattanut ostaa myös osakkeita, sillä monilta osakemarkkinoilta on saanut korkomarkkinoita huomattavasti paremman tuoton. Tämä todistaa sen, ettei helppoa reseptiä osake- ja korkomarkkinoiden painotuksen välillä välttämättä aina löydy.

Oma ratkaisuni on kasvattaa molempien korkosijoitustyyppien osuutta salkussa seuraavien vuosien aikana - tosin hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että osakemarkkinoiden noustessa löytyy yhä vähemmän houkuttelevia/aliarvostetun tuntuisia osakkeita/osakemarkkinoita. Lisäksi kohtalainen potti korkomarkkinoilla ilahduttaa siinä vaiheessa, kun osakemarkkinat dippaavat seuraavan kerran kunnolla ja/tai korkorahastot tuottavat taas paremmin.

Seligson Euro Corporate Bond uutuutena salkkuun

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt korkojen lisäämistä pieneksi osaksi salkkua. Korkomarkkinat heiluvat usein jopa vastakkaiseen suuntaan kuin osakemarkkinat, ja ne ovat usein vähäriskisempisiä (ja -tuottoisempia). Pieni osuus salkusta korkomarkkinoilla tarjoaa tasaisempaa tuottoa ja pienempää heiluntaa - tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle ainakin henkisesti rauhoittava asia.

Tähän asti olen sijoittanut lähes pelkästään osakkeisiin, sillä niitä on saanut mielestäni houkutteleviin hintoihin. Tällä hetkellä osakkeet ovat kallistuneet lähiaikojen pohjistaan huomattavasti, ja aliarvostettuja markkinoita on vaikea löytää. Tästä syystä aion sijoittaa lähivuosina korkomarkkinoille suhteellisen paljon - tavoitteena on parin vuoden sisällä 15-20 % koko salkun allokaatiosta.


Liittyen aiempaan pohdintaani korkomarkkinoista, päätin lähteä ensin yrityslainamarkkinoille, sillä valtionlainoista saatavat tuotot voivat olla melko vaatimattomia seuraavien parin vuoden aikana. Yrityslainoissa valitsin välineeksi Seligsonin Euro Corporate Bond -rahaston seuraavien tekijöiden takia:

- Seligsonin sijoituspolitiikka on passiivinen ja kuluja minimoiva. Tämä johtaa pienehköihin hallinnointipalkkioihin (0,34 % Corporate Bond -rahastossa).

- Corporate Bond -rahasto ei ota näkemystä yrityslainamarkkinoilla, vaan pyrkii seuraamaan indeksiä (toisin kuin osa yrityslainarahastoista). Tämä vastaa tavoitettani salkun riskitason pienentämisestä.

- Seligson on kotimainen pienehkö rahastotoimija ja haluan osaltani tukea tällaista toimintaa. Seligsonin passiivinen sijoituspolitiikka ei tuota välttämättä maksimaalisia tuottoja rahastoyhtiölle, mutta on erityisen hyvä asia asiakkaan näkökulmasta.