Konecranes: tämän vuoden osinkojen uudelleensijoitus

Ostin äsken rutiininomaisesti Konecranesia n. 350 euron edestä. Miksi tällainen pikkusumma? :)

Syy ostoon on osakesäästötili ja suunnitelma juoksuttaa "viittä hevosta" kilpaa sen sisällä sijoittamalla osingot uudestaan kuhunkin osakkeeseen. Mikään pakkohan ei olisi näin tehdä, mutta itselleni tämä on mielenkiintoinen kokeilu, jossa pääsee seuraamaan osakkeen kokonaistuottoa yli ajan ilman väliin tulevia veroseuraamuksia.

Konecranesin osinko oli tänä vuonna varsin huono verrattuna aiempiin vuosiin. Koronakriisi leikkasi sen lähes puoleen edellisvuodesta. Uskoisin että tulevina vuosina osinko tulee taas kasvamaan.

OST:n sisäistä kisaa johtaa kuitenkin Konecranes, jonka arvo on yli 11000 euroa. Perää pitää L&T 9000 eurolla. Ihan reilu tämä vertailu ei ole, koska myin ja ostin Konecranesia koronakriisin aikana siten että vältyin suurimmalta romahdukselta. Mutta näillä mennään. Näillä näkymin en ole myöskään myymässä OST:ltä mitään, joten kilpajuoksu saa jatkua markkinavetoisesti ja osinkoja sijoitellen tulevina vuosina.

OST:n kokonaisarvo pyörii tasan 50 keuron hujakoilla, joten koronakriisin yli on menty ilman isompaa tuhoa. Tulevasta kurssikehityksestä on taas hyvin vaikea sanoa. Vaikka tuntuisi luontevalta että kurssien pitäisi laskea koronan jyllätessä, niin jostain syystä (FED/EKP?) globaalit osakemarkkinat tuntuvat nousuvoittoisilta. En uskalla lähteä taistelemaan trendiä vastaan. Käteiskassa on kuitenkin valmiina jos lasku koittaa.

Osakesäästötili - 3 ensimmäistä sijoitusta

Tänään on vuoden ensimmäinen pörssipäivä ja samalla osakesäästötilit aukesivat sijoituksille. Itse avasin aiemmin OST:n Nordnetissa ja kuten aiemmin lupailin, lähden heti vuoden alussa mukaan sijoituksilla. Ihan pienestä kokeilusta ei ole kyse, koska laitan saman tien maksimimäärän eli 50 000 euroa kiinni.

Miksi kaikki heti, miksi ei myöhemmin?

Tässä on tietysti merkittävä ajoitusriski. Sitä pienentää omalta osaltani se, että salkku on yli 300 000 euroa, jolloin 50k lisäpanostus ei järkytä kokonaisuutta kovin pahasti. Toisekseen, teen sijoitukset pääasiassa "osinko-osakkeisiin", jotka ovat yleensä mahdollisten laskukausien suhteellisia voittajia. Laskua en tietenkään toivo, vaan keskuspankkielvytteisen nousurallin jatkumista, varsinkin nyt kun tein merkittäviä lisäsijoituksia. No, markkinoihin ei voi itse vaikuttaa joten rahat kiinni ja pulinat pois! :)

Kuten aiemmin olen useaan otteeseen pohtinut, osakesäästötili sopii sellaisille osakkeille joilla on suuri osinkotuotto, koska tällöin osinkojen uudelleensijoituksesta saa suhteessa enemmän hyötyä verrattuna arvo-osuustiliin.

Toinen tärkeä pointti on se, että osakkeen tuottopotentiaalista merkittävä osa on nimenomaan osinkotuottoa eikä kurssinousua. Tällöin hankinameno-olettaman puuttuminen ei pääse kirpaisemaan pitkäaikaista sijoittajaakaan kovin helposti.

Laitoin yhteen aiempaan blogaukseen seuraavan esimerkin:

- Oletus 1: Suomessa listatun osakkeen tyypillinen vuotuinen kokonaistuotto 8%

- Oletus 2: "Osinko-osakkeella" tämä voisi jakautua 3% arvonnousuun, ja 5% osinkotuottoon

Keskeinen kysymys on, että kuinka monta vuotta tällaisella osakkeella menee ennen kuin hankintameno-olettamasta alkaa olla hyötyä tai sen puutteesta haittaa? (Osakkeen tulisi nousta siis yli 250% ja sijoitusaika yli 10 vuotta että hankintameno-olettamasta on hyötyä)

Vastaus: 31 vuotta

Laskelma muuttuu heti jos oletetaan tilillä olevan osakkeita joissa osinko vaikkapa 2 % ja arvonnousu 6 %. Tällöin tarvitaan 16 vuotta josta eteenpäin hankintameno-olettama alkaa vaikuttaa. Tämäkin on toki pitkä aika.

"Ten-bagger" tyyppisillä kurssiraketeilla toki asia on sitten aivan erilainen. Tällaisia osakkeita ei ehkä kannattaisi pidemmän päälle OST:llä pitää, muuta kuin treidausmielessä.

Näiden laskelmien perusteella ja oman sijoitustyylini huomioiden (en harrasta treidausta) on selvää, että OST on minulle ennen kaikkea osinkosäästötili!

En ole koskaan ollut erityisesti "osinkosijoittaja", mutta nyt siis olen ainakin tämän 50k voimin. Tänään laitoin ensimmäiset 30 000 euroa kiinni ja loput sijoitan lähipäivinä. Osinkosijoittaminen tulee olemaan hyvä lisä nykyiseen salkkuuni, jossa tätä strategiaa ei ole aiemmin kovin merkittävästi huomioitu.

Tässä tulevat kolme ensimmäistä OST-sijoitustani*, jokaisessa on minulla tämän päivän ostojen myötä kiinni n. 10000 euroa:

Citycon

• Sijoitus-case: Citycon tekee ammattimaista kauppakeskusten hallinnointia Pohjois-Euroopassa. Vaikka digitalisaatio megatrendinä haittaa ostoskeskuksia, uskon että Citycon on yksi harvoista voittajista. Kauppakeskuksten omistukset ovat monenkirjavien toimijoiden käsissä ja ammattimaisella toimijalla on näihin suhteessa monenlaisia kilpailuetuja. Cityconin kauppakeskukset ovat usein liikenteen solmukohdissa (vaikkapa Iso Omena Espoon Matinkylässä) joka tuo hyvää asiakasvirtaa. Lisäksi Citycon on onnistunut muokkamaan kauppakeskuksia "elämyskeskuksien" suuntaan jossa on kasvava määrä ravintola- ja viihdepalveluita sekä muita palveluita.
• Osinko-case: Päivän ostohintaan suhteutettu 2019 osinkotuotto 6,81%. Cityconin osinko (ml. pääomanpalautukset) on viime aikoina pyörinyt samalla tasolla. Osinkotuotto on varsin korkea, ja vaikka se pysyisi stabiilina, uudelleensijoittamalla nämä osingot tuotto olisi varsin mainio pidemmän päälle. Jos osinkoja korotetaan, niin vielä parempi.

Titanium

• Sijoitus-case: Titanium on pieni sijoituspalvelujen tarjoaja, joka tunnetaan parhaiten kotimaisiin hoivakiinteistöihin sijoittavasta rahastostaan. Titanium osakkeena on pitkälti tämän kortin varassa ja sikäli varsin riskinen sijoitus. Otankin tässä harkitun riskin siitä, että hoivakiinteistösektori vetää hyvin tulevaisuudessakin. Ikääntymisen megatrendi on tämän takana myös vahvasti.
  
• Osinko-case: Päivän ostohintaan suhteutettu 2019 osinkotuotto 7,16%. Titanium on pörssin parhaita (vaiko jopa paras?) osingonmaksaja osinkotuotolla mitattuna. Osinkohistoria on lyhyt mutta nopeasti nouseva. Inderesin analyyseissä ja muissa keskusteluissa on mietitty että voiko näin hyvä meno jatkua. Jää nähtäväksi.

Lassila & Tikanoja

• Sijoitus-case: Lassila & Tikanoja ei ole mikään kaikkein näkyvin yritys; toimiala ei ehkä ole se kaikkein trendikkäin. Se ei ole myöskään mm. Inderesin seurannassa. Itse olen eri mieltä - kyseessähän on valtavan kiinnostava toimiala ja osake! Kiertotalous kaikissa muodoissaan on merkittävä megatrendi. Pääasiassa L&T toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa mm. kierrätysasioihin, jätteenkäsittelyyn ja energiatehokkuuteen panostetaan isosti. Tässä toiminnassa minäkin haluan olla omistajana mukana.
• Osinko-case: Päivän ostohintaan suhteutettu 2019 osinkotuotto 5,77%. Osinko on ollut noususuunnassa vuodesta 2015 lähtien.

Näillä kolmella sijoituscasella lähden liikenteeseen ja olen aikankin itse tyytyväinen valintoihin. Moni varmaan päätyy täysin eri firmoihin OST-sijoitusten suhteen. Itselläni on isot sijoitukset mm. Sammossa, Nordeassa ja Fortumissa, jotka olisivat myös voineet olla periaatteessa kandidaatteja, mutta en halunnut enää panostaa niihin lisää. Olisikin kiva kuulla mihin muut ovat päätyneet?

Otan myös vinkkejä vastaan loppusumman sijoittamiseen :) Näistä aiemmista olin jo tehnyt päätöksen joululomien aikana, mutta viimeiset vielä vähän mietityttävät. Pari kandidaattia on mielessä, joten huomenna tai viimeistään ensi viikolla saattaa kuulua jo tästäkin uutisia.

*Huom - postausta editoitu alkuperäisestä. Alunperin ostin neljänneksi sijoitukseksi Teliaa, mutta kuten ystävällinen kommentoija huomautti, Teliasta menee 15% lähdevero osingoista Ruotsiin kun osinko maksetaan. Ja tätä ei saa näillä näkymin takaisin OST-tilin puitteissa (asia voi toki muuttua). Likvidoin Telia-sijoituksen muutaman kymmenen euron tappiolla. Ei ollut onneksi kallis oppitunti :)

Osinko-osakkeita & laatuyhtiöitä OMXH:sta?

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, ajatuksissa on laittaa ensi vuoden alussa kerralla 50 000 euroa osakesäästötilille. Vielä on harkinnassa että laitanko koko 50 keuroa kiinni kerralla osakkeisiin, vai yritänkö ajoittaa ostoja. Alan kallistua ensimmäisen kannalle, koska ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa. Lisäksi tämä summa tulee olemaan alle 1/6 salkusta, eli mitenkään liian liian dramaattinen muuvi oman kokonaisvarallisuuteni kannalta. Käytännössä tapahtuu käteiskassan siirtäminen osakesäästötilille ja sitä myöten kotimaisiin osakkeisiin.

Koska 50 000 euroa on kuitenkin paljon rahaa ja ajatuksena olisi saada tälle tuottoa, olen alkanut miettiä nyt jo kolme kuukautta etukäteen sopivia ostokandidaatteja. Osakesäästötilin merkittävimpiä etuja on mahdollisuus saada osingot tilille verottomana ja sijoittaa ne uudestaan tuottamaan "korkoa korolle" ilman välissä tapahtuvaa verotusta. Itse olen kallistunut siihen, että käytän osakesäästötiliä nimenomaan tämän ominaisuuden takia. 

Hakusessa on täten laadukkaita OMXH:ssa listattuja yrityksiä, jotka maksavat kohtuullista osinkotuottoa. Tässä on tarkoitus katsoa nykyhetkeä pidemmälle, eli tavoittelen osakkeita jotka tarjoavat tasaisesti kasvavaa osinkovirtaa joka perustuu tuloksen kasvuun ja kestävyyteen. Joku voisi sanoa tällaisia osakkeita esimerkiksi "laatuyhtiöiksi", joku toinen osinkoyhtiöiksi.

Olen jo valinnut pidemmän listan omia suosikkeja jotka täyttävät nämä kriteerit ja kirjoittelen näistä loppuvuoden mittaan. Mutta ensin haluaisin heittää kysymyksen lukijoille:

Mitkä ovat sinun mielestäsi parhaita osakkeita OMXH:ssa pitkän aikavälin tuloskasvun ja sitä myötä osinkojen kasvun osalta?

Tiedän että osingot ja osinkojen kasvu ei ole ainut eikä välttämättä aina paras tapa saada tuottoa osakkeista - hyviä esimerkkejä maailmalta löytyy Amazonista Berkshire Hathawayhin. Osakesäästötilin erityispiirteet huomioon ottaen aion kuitenkin perustaa "osinkosalkun" 50 000 euron alkupääomalla. Omat rahat on siitä kivoja että niillä voi tehdä tällaisia kokeiluja :)

Suomi-osingot 2018

Tämän vuoden suomi-salkun osingot alkavat olla selvillä. Yhteensä tulen saamaan osinkoja ja pääomanpalautuksia 2244 euroa. Viime vuonna osinkotuloja tuli kolme euroa vähemmän, eli mistään isosta kehityksestä ei voida puhua :)

Toisaalta salkustani on poistunut yksi iso osingonmaksaja, kun Sponda poistui pörssistä yrityskaupan myötä. Lisäksi en ole tehnyt merkittäviä lisäyksiä suomi-salkkuun muutoin, pois lukien osallistuminen Silmäaseman ja Terveystalon anteihin. Näistä yhtiöistä reilumpia osinkoja saanee odotella vielä jonkun aikaa.

Mielenkiintoisena uutuutena on lisääntyvä tapa maksaa osinkoja useassa erässä. Salkustani Citycon maksaa osingot (tai itseasiassa pääomanpalautuksen) ulos neljässä erässä, Cargotec ja Neste kahdessa erässä eli puolet keväällä ja toinen puoli syksyllä. Tämä on mukava juttu erityisesti sijoittajalle, jonka ansioista osinkotulot ovat merkittävä erä. Itsellänihän näin ei ole, eli ainakin toistaiseksi osinkojen hajautuminen ympäri vuotta ei ole erityisen hyödyllistä. Salkun edelleen kasvaessa tämä on kuitenkin tapa hajauttaa osinkotulojen kertymistä.

Alla olevassa taulukossa näkyy suomisalkkuni yritysten osinkojen kehitys viimeisen kolmen vuoden ajalta. Merkkasin vihreällä osinkojen korotukset. Melkein kaikki korottivat osinkojaan. Tämä ei ole yllättävää, koska talous on ollut hyvässä vedossa. Euromääräisesti isoimmat osingot minulle tulee Fortumilta, Nesteeltä ja Nordea Bankilta, jokaiselta yli 300 euroa.

Spondasta rahat ulos, DSXV:tä ja Seligsonin Tropico -rahastoa tilalle

Päädyin myymään Spondan osakkeet pörssin kautta, sen sijaan että olisin odottanut ensi kuussa tapahtuvaa lunastusta pankin kautta. Kokonaisuudessaan sain tästä 6148,96 euroa, ja myynti tapahtui tarkalleen ostotarjouksen hintaan 5,07 e/kpl. Kuluja meni n. 11 euroa, joka on siis kustannus siitä että saan rahat nyt enkä noin kuukauden päästä.

Sponda tosiaan on yritysoston kohteena ja joudun vastahakoisesti luopumaan yhdestä suosikkisijoituksestani. Muistelinkin jo aiemmassa merkinnässä sijoituksiani Spondaan (viisi ostoa välillä 2009 - 2016). Tämän muistelon lisäksi on hyvä katsastaa paljonko osinkoja tuli vuosien varrella:

• 2010: 45,83 e
• 2011: 85,02 e
• 2012: 89,12 e
• 2013: 124,23 e
• 2014: 124,05 e
• 2015: 159,25 e
• 2016: 280,63 e
• 2017: 181,05 e
• Netto-osingot yhteensä: 1089,2 €

Yhteensä 3119,73 euron sijoitukseni Spondaan tuottivat 3029,23 myyntivoittoa ja 1089,2 euroa netto-osinkoja (yht. 4118,41 euroa). Kokonaistuotto on 132 %, eli aivan erinomainen sijoitus!

Sijoitin tästä tuloutuneet rahat kolmeen kohteeseen:

1) N. 1400 euron lisäosto DSXV -etf:ään. DSXV shorttaa euroalueen valtionlainoja ja tämä on kolmas sijoitukseni tähän mennessä. Potti on nyt n. neljä ja puoli tonnia ja sijoitus lievästi tappiolla. Tarkoituksenani on jatkaa tätä strategiaa eurokorkojen noususyklin alkupuolen aikana, jota tosin saamme vielä vähän odottaa (kts. alkuperäinen sijoitusidea).

2) 2000 euron merkintä Seligsonin Tropico LatAm -rahastoon. Rahasto on aktiivinen ja sen hallinnointipalkkio on 1,2 % pa + 15% tuottosidoinnainen osuus. Vertailuindeksinä toimivat tuottoindeksit (osingot mukana), joissa Brasilian paino on 70% ja laajemman Latinalaisen Amerikan indeksin paino 30%. Ajatus Tropico -rahaston taustalla on vähän sama kuin sijoitukseni Seligsonin Russian Prosperity -rahastoon (kts. ajatuksia tästä). Nämä rahastot noudattavat muuten samaa hinnoittelua, erona hintaindeksin käyttö vertailuindeksinä Russian Prosperityssä.

Ostan aktiivisia rahastoja hyvin harvoin, ja pääasiassa kehittyviltä markkinoilta. Monissa paikoissa julkilausuttu oletus on, että kehittyvillä markkinoilla paikallisella osakemarkkinatuntemuksella voi saada ylimääräistä etua, verrattuna vaikkapa USA:n tarkkaan seuratuihin ja "tehokkaisiin" markkinoihin. Tämä oletus tuntuu melko uskottavalta kun katselee vauhdikasta ja värikästä maailmanmenoa esim. juuri Venäjällä ja Brasiliassa. Lisäksi suosin mielelläni Seligsonia, sillä pidän heidän asiakaslähtöisestä tyylistään. Lisäostoja teen tähän rahastoon markkinatilanteen mukaan (eli isompien pudotusten kohdalla, vähän kuten olen tehnyt Russian Prosperitynkin kanssa).

3) Loput rahoista menivät kesälomakassaan. Onhan se joskus mukava myös nauttia sijoitustoiminnan tuloksista :)

Suomisalkun osinkokehitys, 2017 update

Tässä vaiheessa vuotta suomisalkun osingot alkavat olla selvillä. Näistä suurin osa on tullut jo tilillekin, ja loput ovat melko varmasti tiedossa. Samalla on hyvä tilaisuus katsastaa, että mitä osakkeita kotimaisesta pörssistä on tullut hankittua. Alla olevasta kuviosta näkyvät salkkuni kotimaiset osakkeet, sekä näiden osinkojen kehitys verrattuna viime vuoteen. Yleinen linja näyttää mukavan nousujohteiselta. Ainostaan Nokia on laskemassa osinkoa reilusti sejä Citycon hieman (tai siis osinkoa & pääomanpalautusta). Nollaosinkoja tarjoaa hiljattain pörssiin listautunut Heeros, sekä ongelmayhtiöt Outotec ja Talvivaara.

Saan bruttona osinkoja suomisalkusta 2017 aikana kaiken kaikkiaan 2241 euroa. Viime vuonna summa oli 2058 euroa ja vuonna 2015 1499 euroa. Osinkoja tulee siis aiempaa enemmän, johon toki vaikuttavat myös lisäostot. Uusina tulokkaina salkkuun on viime vuoteen verrattuna tullut osinkoja maksavista firmoista Consti, Suomen Hoivatilat, Stora Enso ja YIT. Lisäksi Heeros on uusi tulokas, mutta tämä ei näy osingoissa.

Suomisalkkuni markkinahinta on tämän päivän arvoilla 63838 euroa, eli osinkopotti vastaa n. 3,5%:ia. Kyllä tämä käyttötilit voittaa. Toinen näkökulma asiaan salkun hankinta-arvo, joka on 39979 euroa. Tälle summalle osinkotuotto onkin jo mukavat 5,6%. Vuosien varrella osingot aikanaan maksavat sitten koko salkun hankintahinnan takaisin. Laiskan sijoittajan kelpaa vierestä katsella :)

Mukavaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!

Suomisalkun osingot 2016

Suurin osa Suomisalkkuni osingoista on nyt maksettu ja loputkin on tiedossa, joten yhteenveto on paikallaan. Alla olevassa taulukossa on listattu kaikki Suomisalkkuni osakkeet ja näiden 2015 ja 2016 maksamat osingot. Yleinen linja on nousupainotteinen. Nollaosinkoja löytyy Talvivaaralta, Outoteciltä, Pihlajalinnalta ja Suomen Hoivatiloilta. Näistä ensimmäinen on aidosti murheenkryyni, toinen suurissa talousvaikeuksissa. Kaksi jälkimmäistä ovat kasvuyrityssijoituksia, joiden uskon maksavan osinkoja joskus tulevaisuudessa.

Toisesta taulukosta näkyvät euromääräisesti summat Suomisalkun osingoille vuonna 2016. Osinkoja tulee (bruttona) 2058 euroa, joka on reilusti enemmän verrattuna viime vuoden 1499 euroa. Osa noususta selittyy kasvaneilla osingoilla ja osa luonnollisesti uusilla sijoituksilla.

Yleinen tapa tarkastella osinkotuottoa on tuotto-% osakkeen arvolle (ao. taulukossa laskettuna irtoamispäivän kurssista). Lisäksi laitoin taulukkoon vertailun vuoksi tuotto-%:in suhteessa osakkeiden keskimääräiseen hankintahintaan. Tässä tulee hyvin esille pitkäjänteisen sijoittamisen mielekkyys. Useat osakkeet maksavat jo yli kymmenen prosentin osinkoja hankintahinnalle ja loppujenkin osalta tuottoprosentit näyttävät varsin mukavilta.

Pienten osinkojen verovapaus vieläkin esillä

Pienten osinkojen verovapautta on tapana luvata erityisesti vaalikampanjoissa, ja yhtä lailla se on tapana haudata siinä vaiheessa kun asiasta oikeasti päätetään. Nyt kun Suomen hallituksessa ovat Keskusta ja Kokoomus, jotka molemmat ovat tätä lupailleet, niin ainakin teoriassa asiassa on toivoa. Olen silti skeptinen, kuten huhtikuussa asiasta kirjoitin.

Uusimpien tietojen mukaan hallitus selvittää tällä hetkellä 500 euron osinkojen verovapautta (kts. arvopaperin juttu). Tämä summa tuntuu pienenevän koko ajan, mutta olisihan tuo 500 euroa symbolinen ele joka toisi positiivisella tavalla progressiivisuutta pääomaverotukseen. Tämä kannustaisi erityisesti uusia osakesijoittajia mukaan ja edistäisi kansankapitalismia.

Katsotaan nyt tuleeko tästäkään mitään. Mitäs luulette? :)

Pienet osingot verovapaiksi... kuulostaako tutulta?

Kansankapitalismi on suomessa melko kehittymätöntä, joka näkyy suurten kansanjoukkojen harmillisena tapana säästää ja sijoittaa lähinnä seiniin tai talletustilille. Yksi asia mikä suomalaisia motivoi, kannustaa ja ohjaa, on verotus. Tähän liittyen pienten osinkojen verovapaus olisi oiva ja ei-niin-kovin-kallis veroporkkana. Toteuttaisipa se hyvässä mielessä myös verotuksen progressiota piensäästäjiä suosimalla.

Kirjoitin asiasta viimeeksi 2012 liittyen silloiseen Stadighin ryhmän raporttiin, jossa ehdotettiin verovapautta alle 2500 e / vuodessa osingoista (kts. merkintä). Tällöin sateenkaarihallituksemme kävi läpi verolinjauksia. Olin asian suhteen silloin pessimistinen, ja niinhän siinä kävi että pienten osinkojen verovapaus jätettiin kaikessa hiljaisuudessa jälleen kerran toteuttamatta.

Déjà-vu iski, kun tällä kertaa tuleva pääministeri Juha Sipilä esittää Kauppalehden haastattelussa alle 1000 euron osingoille verovapautta.

Jälleen on aika olla pessimistinen. Vai mitä luulette?

Osingot palkitsevat pitkällä aikavälillä

Yksittäisiä osakekursseja tulee usein tarkasteltua siten, että osingot unohtuvat, tai vaihtoehtoisesti tarkastellaan kulloisenkin vuoden osinkoa. Pitkällä aikavälillä osta-ja-pidä -sijoittajan on hyvä aina välillä tarkastella osinkojen roolia kokonaistuotossa.

Katsastin pitästä aikaa suomi-salkun osinkokertymää kahdesta näkökulmasta. 1) Kuinka paljon osinkotuotto vaikuttaa kokonaistuottoon ja 2) kuinka suuren osan alkuperäisestä hankintahinnasta osingot ovat "maksaneet takaisin".

1) Osingot ja kokonaistuotto

Alla lista suomi-osakkeista, joita en ole kertaakaan myynyt pois, vaan ostanut aikanaan yhden tai useamman erän. Näiden osalta kokonaistuoton ja osinkojen roolin tarkastelu on mielekästä, sillä tuotto ja osingot ovat kehittyneet vuosi toisensa jälkeen ja niitä voi verrata hankintahintaan. Listassa ensimmäinen luku on kurssinousu, ja jälkimmäinen luku kurssinousu lisättynä osinkojen arvolla verojen jälkeen (eli vain realisoitunut netto-osinkotuotto huomioitu).

• Amer Sports: +320% vs. +357%
• Cargotec: + 53% vs. 60%
• Cramo: +83% vs. 101%
• Fortum: +23% vs. 45%
• Metso: +54% vs. 79%
• Neste Oil: 152% vs. 178%
• Nordea Bank: 99% vs. 131%
• Sampo: 265% vs. 322%
• Sponda: 62% vs. 86%

Tästä listasta näkyy hyvin, että kokonaistuotto voi olla hyvinkin paljon korkeampi kuin pelkkä kurssinousu. Esim. Fortumin osalta todellinen tuotto on kaksinkertainen! Lisäksi nyt markkinatilanne on ollut pitkään noususuuntainen, ja kun kurssit joskus kääntyvät laskuun, on osinkojen rooli huomattavasti suurempi. Pitkällä aikavälillä osingot muodostavatkin reaalituotosta merkittävän osan.

2) Osingot ja takaisinmaksu-%

Toinen mielenkiintoinen näkökulma osinkoihin on se, että kuinka suurelta osin osingot ovat maksaneet osakkeen alkuperäisen hankintahinnan takaisin. Silloin kun lukema yltää sataan prosenttiin, on osakkeen hankinta maksettu kokonaan takaisin, ja myyntivoitto ja tulevat osingot ovat pelkkää plussaa. Seuraavassa samat osakkeet kuin yllä takasisinmaksu-%:in muodossa, huomioiden saadut osingot verojen jälkeen.

• Amer Sports: 36%
• Cargotec: 8%
• Cramo: 18%
• Fortum: 23%
• Metso: 25%
• Neste Oil: 26%
• Nordea Bank: 32%
• Sampo: 57%
• Sponda: 24%

Ylläolevista lukemista pisimmällä on Sampo, jossa 57% alkuperäisestä hankintahinnasta on kuitattu osingoilla. Näillä näkymin muutaman vuoden päästä aikanaan ostamani kaksi erää Sampoa on maksettu kokonaan takaisin. Muissakin osakkeissa näkyy edistystä asian suhteen, mutta kokonaan takaisinmaksu on suoritettu suurimmassa osassa vasta ensi vuosikymmenellä.

Tällaisia laskuharjoituksia on aina välillä mukava tehdä, sillä ne muistuttavat osta-ja-pidä strategian toimivuudesta. Tulevaisuudestahan ne eivät kerro. Toisaalta en ole edellä mainittujen osakkeiden suhteen aikeissa tehdä ainakaan myyntejä, vaan päin vastoin saatan joskus ostaa näitä lisääkin. Tämän päivän hinnoilla en ole asiaa harkinnut.

Suomisalkun osingot 2015 - tasaista kasvua

Jokainen salkkuni OMX-H -yritys on nyt ilmoittanut osinkoesityksistään. Pääasiassa toteutuneet vuoden 2014 tulokset ovat olleet hyviä ja samalla osinkoja on kasvatettu. Pitkäaikaiselle sijoittajalla tämä on tietysti mukava ja odotettu uutinen. Tässä lyhyesti lista euromääräisistä osakekohtaisista osingoista ja niiden kasvusuunnasta (edellisen vuoden osinko suluissa).

• Sponda: 0,19 (0,18)
• Cargotec: 0,55 (0,42)
• Nordea Bank: 0,62 (0,43)
• Metso: 1,05 (1,00)
• Neste Oil: 0,65 (0,65)
• Amer Sports: 0,45 (0,40)
• Cramo: 0,55 (0,60)
• Fortum: 1,30 (1,10)
• Nokia: 0,14 (0,37)
• Sampo 1,95 (1,65)

Osingot laskivat ainoastaan Cramossa ja Nokiassa. Jälkimmäinen menee Microsoft kaupan piikkiin, sillä viime vuonna Nokia maksoi omistajilleen ekstra-osinkoa myyntivoitosta. Koska Nokia on salkussani iso omistus (lähes 6000 euroa), se vaikutti osinkojen kokonaissummaan merkittävästi.

Suomisalkkuni osinkosumma oli viime vuonna 1514 euroa (brutto). Tänä vuonna tämä summa on 1499 euroa. Salkussani on tapahtunut pieniä muutoksia (esim. viime vuonna Uponor maksoi osinkoa, jonka olen sittemmin myynyt pois) joten summa ei ole täysin vertailukelpoinen.

Joka tapauksessa olen varsin tyytyväinen osinkosumman kehitykseen. Huonoista taloudellisista ajoista huolimatta OMX-H -poimintani ovat onnistuneet pääasiassa kasvattamaan osinkojaan, jotkut hyvin merkittävästikin (esim. Nordea). Uskoisin, että tästä portfoliosta pidän kiinni, sillä se takaa kasvavaa osinkovirtaa myös tulevaisuudessa.

OMXH Osinkokevät 2014

Tässä vaiheessa kevättä ovat Suomi-salkun osingot jo pääosin irronneet ja useimmat myös kilahtaneet tilille. Viimeinen osinkoilmoitus tuli Nokialta, joka Microsoft-kaupan siivittämänä maksaa heinäkuussa yhteensä 0,37 euroa osinkoa per osake. Itselläni on Nokiaa sen verran salkussa, että pelkästään niistä tulee reilut 300 euroa osinkoja, mikä oli ihan mukava yllätys.

Viime vuonna Suomi-salkustani irtosi osinkoja lopulta n. 1400 euron edestä (brutto). Tänä vuonna vastaava summa on 1514 euroa. Suurimmat osingot salkusta äsken mainitun Nokian lisäksi tippuivat Fortumilta (192 euroa), Nordea Bankilta (189 euroa) ja Spondalta (166 euroa). Kevään osinkopotti näyttää 4,3 %:in osinkotuottoa salkun markkina-arvolle, ja jopa 6,1 % tuottoa hankintahintoihin nähden.

Osinkotuotto on mielestäni varsin hyvä ja osoittaa sen, että hyvin hajautettu Suomi-salkku on kilpailukykyinen sijoitus pitkällä aikavälillä. Lisäksi se, että osinkosumma kasvoi viimevuodesta absoluuttisin numeroin, on positiivinen asia. Tein nimittäin tämän vuoden helmikuussa merkittävän määrän myyntejä, kun salkusta poistuivat Stockmann, Capman, Kesko, Oriola-KD ja Valmet. Viimeeksi mainittu olisi tosin kannattanut jättää, mutta ennustaminen on tunnetusti vaikeaa/mahdotonta. Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että Suomi-salkun siivouksesta huolimatta osinkosummat nousivat.

Muita osinkoja tippuu vuoden mittaan tasaisemmin mm. jenkkiosakkeista ja joistakin ETF:istä, mutta näiden tarkastelu on hyvä jättää vuoden loppuun.

Tarkennuksia osinkoverouudistukseen

Breaking news!

Hallitus on muuttanut kiisteltyä osinkoverouudistustaan (kts. Kauppalehden uutinen), kuten laajalti on toivottu, allekirjoittanut mukaanlukien. Olen yllättynyt, että viilaus tuli näin nopeasti. Saa nähdä jääkö tämä viimeiseksi tarkistukseksi...

Nyt näyttäisi siltä, että listattujen pörssiyritysten osingoista olisi veronalaista 85 % aiemmin suunnitellun 100 % sijaan. Tämä tarkoittaa piensijoittajalle 25,5 % verotusta (0,30 x 0,85). Tämäkin on nousua nykytilanteeseen, mutta parannus kuitenkin suunniteltuun täyden 30 %:in verokantaan.

Viilattuun suunnitelmaan kuuluu myös monia muita tarkennuksia kokonaisveroratkaisujen osalta, josta tullaan varmasti kuulemaan paljon debattia lähipäivinä

Lisäkommentti/edit:

Yhdistettynä yhteisöveron alennukseen uusi osinkoverotus tuottaa melko kustannusneutraalin ratkaisun piensijoittajan kannalta. Yrityksillä jää enemmän jaettavaa, jota vastaavasti verotetaan vähän enemmän. Tästä tulee loppujen lopuksi hyvin pieni vaikutus, kts. esim. Laimean Sillin laskelmat tästä.

Jos tähän ratkaisuun jäädään, niin kotimaisiin osakkeisiin sijoittaminen ei juuri muuttunut huonompaan tai parempaan suuntaan. Torjuntavoitto!

Ulkomaisten osakkeiden maksamat osingot sen sijaan kiristyvät, eikä vastaavaa yhteisöveron laskua voi tässä tapauksessa ottaa huomioon.

Kokonaisuudessaan en anna tämän(kään) ratkaisun ihmeemmin vaikuttaa sijoitustoimintaani. Voihan olla että seuraava hallitus taas muuttaa veroprosentteja. Suurempi yllätys olisi jos näin ei kävisi :)

Osinkokevät 2013 - lyhyt katsaus

Oman salkkuni osalta tulevan kevään osingot alkavat olla selvillä kotimaisten yritysten osalta. Kokonaissummaksi näyttää muodostuvan lähes sama kuin vuosi sitten. OMXH-osuus salkustani tulee osinkoesitysten perusteella tuottamaan 1357 euroa, joka tarkoittaa nykykursseihin nähden 3,8 %, tuottoa ja alkuperäisiin ostohintoihin verrattuna 4,6 % tuottoa.

Kotipörssimme osinkotaso on kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla ja pelkkä osinkotuotto huomattavasti korkeampi kuin mitä vaikkapa vähäriskisistä korkosijoituksista on tarjolla. Tästä näkökulmasta ei ole ihme, jos isokin raha alkaa pikku hiljaa palailemaan osakkeisiin.

Vaikka tiettynä ajanhetkenä osinko on pois yrityksen kassasta ja osakekurssi alenee vastaavasti, niin osingot kyllä signaloivat tuloksentekokykyä ja omistaja-arvontuottoa. Siksi on mielekästä analysoida osinkoja myös vuositasolla pidemmän aikavälin lisäksi. Tämän kevään osinkoesityksiin mahtui sekä positiivisia, että negatiivisia yllätyksiä.

Negatiivisesta päästä olivat tietysti nollaosingot, jotka todellakin heijastelevat alentunutta  tuloksentekokykyä. Nollaosingon "tarjoajia" salkussani on tällä hetkellä Nokia, Talvivaara ja Capman. Kaksi ensimmäistä ovat tuttuja tarinoita/tragedioita, mutta Capman yllätti kyllä nollaosingollaan. Nollaosinko johtui siitä, että Capmanin liikevoitto vuonna 2012 laski huomattavasti vuoteen 2011 nähden ja Q4:llä tuli tappiota. Vaikeita aikoja pääomasijoitusyhtiölle, siis. Parhaat myyntipaikat ovat näissä kaikissa kolmessa menneet jo, joten tässä vaiheessa en mieti myymistä vaikka nollaosingot huonoa tuloksentekokykyä osoittavatkin. Lisäostomielessä joku näistä kolmesta saattaa osoittautua nykyhinnoilla hyväksikin sijoitukseksi. Talvivaara ilmoitti eilen osakeannista ja itse ajattelin osallistua siihen niillä merkintäoikeuksilla, mitä minulle jaetaan.  Jos TV:n toiminnasta vielä tulee joskus kannattavaa, niin kärsivällinen saa ehkä palkkionsa. Matka voi olla pitkä...

Positiiviselta puolelta löytyivät mm. salkkuni suurimmat sijoitukset eli Nordea, Sponda ja Metso. Jokainen näistä on kasvanut reilusti yli 10 %:iin suomisalkustani osakekurssin nousun ja vuosien varrella tapahtuneiden lisäostojen myötä. Lisäksi jokainen näistä yrityksistä kasvatti osinkoaan täksi vuodeksi, Nordea eniten. Jos voisin vaihtaa yllä mainitut nollaosingon maksajat näihin salkun tähtiosakkeisiin, niin tekisin sen mielelläni jos voisin matkustaa pari vuotta ajassa taaksepäin. Aikakonetta ei ole käytössä jatkossakaan, joten muu ei auta kuin kärsivällinen buy-and-hold myös tulevaisuudessa.

Lisäsin tänään salkkuuni tasan tonnilla Seligsonin Euro Corporate Bond -rahastoa. Tämä on näillä näkymin viimeinen tähän sijoitusluokkaan suuntautuva osto aikoihin, sillä riskilisien pienentymisvara loppuu jossain vaiheessa, ja tuottopotentiaali vähenee yleisen korkotason kääntyessä nousuun. Euro Obligaatio -rahastoa ei tulisi enää mieleenkään lisätä, sillä valtionlainoissa on parhaat tuottovuodet takana lyhyellä tähtäimellä. Loppuvuodeksi tähtäin siirtyy suoriin osakeostoihin ja ETF:iin, kunhan sopivia ostopaikkoja aukeaa.

Osinkotuoton rooli pitkässä salkussa

Osingot ovat tärkeä tuottoelementti suoria osakesijoituksia tekevälle sijoittajalle. Osinkoja verotetaan suomessa vielä toistaiseksi kohtuullisesti - osingoista on 70% veronalaista tuloa, joten osinkoja verotetaan tällä hetkellä 21 %:n verran (alle 50000 euron pääomatuloilla). Osinkotuotosta huolimatta useinmiten tulee kuitenkin seurattua tuottokäppyröitä itsessään, ja osakkeen kokonaistuoton seuranta voi tässä unohtua.

Osingot eivät oman salkkuni osalta näyttele vielä merkittävää osaa, sillä sijoitusvuosia on takana vasta muutamia. Lisäksi olen sijoittanut ison osan salkusta osingot uudelleensijoittaviin tuotteisiin. Suomi-salkussa osinkotuotto alkaa olla kuitenkin jo merkittävä tekijä, sillä kotipörssimme osinkoprosentit ovat tunnetusti melko korkeita. Tässä muutamia poimintoja, joista käy ilmi osinkotuoton rooli verojen vähentämisen jälkeen.

Ensin pari salkkuni mallioppilasta:

Amer Sports
Tuotto ilman osinkoja +137%
Tuotto osinkojen kanssa +153%

Sampo A
Tuotto ilman osinkoja +91%
Tuotto osinkojen kanssa +117%

Amer Sportsin ja Sammon nousuprosentit ovat varsin mukavat ilman osinkoja. Kun osinkotuotot otetaan huomioon, on nousuprosentti vielä koreampi - lisäystä tulee molemmissa tapauksissa n. parikymmentä prosenttia.

Sitten muutama Suomi-salkun "luuseri".

Neste Oil
Tuotto ilman osinkoja +1%
Tuotto osinkojen kanssa +14%

Fortum
Tuotto ilman osinkoja -13%
Tuotto osinkojen kanssa -5%

Uponor
Tuotto ilman osinkoja -19%
Tuotto osinkojen kanssa -6%

Neste Oilin tapauksessa tuottoprosentti näyttää suurinpiirtein nollaa. Jos osingot otetaan huomioon, on kuitenkin tuottoa tullut kohtuulliset 14% parin vuoden sijoitusajalta. Fortum ja Uponor ovat molemmat ikävän näköisesti miinuksella. Kun osingot otetaan huomioon, lähestyy tuotto jo nollatasoa, ja ensi keväänä osinkotuotto saattaa kääntää näiden osalta kokonaistuoton jopa positiiviseksi jos nykykursseissa pysytään muuten.

Rationaalisen sijoittajan ei kuulemma pitäisi osingoista juuri välittää - laskeehan yrityksen osakekurssi aina osingon verran irtoamispäivänä. Lisäksi kun verottaja nappaa oman osuutensa, niin koko homma menee hieman miinuksen puolelle. Toisaalta suora osakesijoittaminen on muuten erittäin edullista. Joka tapauksessa sijoitusmenestyksen arvioinnissa on hyvä tarkastella osakekurssin nimellishintojen muutoksen lisäksi osinkotuottoa, sekä osakkeen kokonaistuottoa.

Pienten osinkojen verottomuus taas kerran tapetilla

Kari Stadighin johtama työryhmä on esittänyt, että pienten osinkotulojen (alle 2500 e/vuosi) tulisi olla saajalleen verottomia. Tämä auttaisi lisäämään kansankapitalismia, kannustaisi ihmisiä laittamaan rahojaan tuottavampiin kohteisiin, sekä elvyttäisi Helsingin pörssin toimintaa.

Ideahan on aivan mahtava, ja uskon että se toimisi juurikin kuten työryhmä esittää. Suomalaiset seuraavat veroporkkanoita, joka on tullut nähtyä esimerkiksi kotitalousvähennyksessä, asuntolainan korkovähennyksissä, sekä edesmenneessä ASP-tilin bonusrahassa. Valtion tulojen näkökulmasta asia ei ole kovin merkittävä, joten hyödyt olisivat aivan varmasti menetettyjä verotuloja suuremmat.

Valitettavasti en ole kovin toiveikas pienten osinkojen verovapauden toteutumisesta. Idea on ollut tapetilla aiemminkin, ja jotenkin se tuntuu poliittisesti kovin vaikealta toteuttaa. Suomessa pörssisijoittamista pidetään  jostain syystä vain rikkaiden etuoikeutena tai spekulointina, joten siihen ei haluta antaa helpotuksia. SDP:n Jouni Backman onkin ehtinyt jo tyrmätä pienten osinkojen verottomuuden.

Sinänsä hassua, koska pienten osinkojen verovapaus edistäisi mielestäni myös SDP:n tavoittelemia asioita. Ensinnäkin se lisäisi osinkoverotuksen progressiota vähentämällä veroja pienimmästä päästä ja veroa maksaisivat vain ne, joilla varallisuutta on kertynyt vähän enemmän. Tämä jos mikä on solidaarisuutta! Lisäksi verottomuus kannustaisi pienituloisia säästämään varojaan tuottavasti, eikä vain pankkitilille.

Seuraan mielenkiinnolla tilannetta ja toivon että poliitikot tekisivät tällä kertaa piensijoittamiseen aidosti kannustavan päätöksen.

Tuleva osinkokevät lievä pettymys

Salkkuni kaikki yritykset ovat antaneet osinkoesityksensä Cramoa ja Talvivaaraa lukuunottamatta. Kummaltakaan en odota kovin suurta osinkoa (jos ollenkaan), joten tässä vaiheessa voi jo vähän tarkastella tilannetta.

Kokonaisuudessaan osinkoja olisi tulossa suunnilleen saman verran kuin viime vuonna eli n. 1300 euroa. Eli eipä meikäläisen salkulla ainakaan osinkomielessä pääse kovasti rikastumaan :) Kun ottaa huomioon että lisäostoja on tehty tässä välissä aika reilusti, niin pienoinen pettymys osinkokevät kieltämättä on. Mm. Nokia, Oriola-KD ja Capman pudottivat osinkojaan reilusti. Vaisuhkoissa osingoissa näkyy tietysti viime aikojen epävarmuus. Joitain osingonkasvattajia viime vuodelta löytyy salkusta, mutta nekään eivät mitään isoja korotuksia tehneet:

Amer Sports: 0.30 --> 0.33 
Sponda: 0.15 --> 0.16 
Metso: 1.55 --> 1.70 
Sampo: 1.15 --> 1.20

Osinko-update

Tänä keväänä vastaanotin salkun kotimaisista osakkeista osinkoja nettona yhteensä noin 1100 euron edestä (tuleva Nokian osinko mukaanluettuna). Sinänsä en tee osingoilla sijoitusurani tässä vaiheessa mitään kummempaa, sillä sijoitan ne kuitenkin lopulta takaisin salkkuun.

Tämmöinen summa kuitenkin tuntuu jo jossain - kyllähän reilulla tuhannella eurolla jo eläisi vaatimattomasti pari kuukautta, jos muita tulolähteitä ei olisi. Ehkä joskus voinkin käyttää osinkoja aidosti "taloudellisesti riippumattoman" elämisen rahoittamiseen. Kaunis ajatus, mutta vielä valitettavan kaukainen :)

Osinkokatsaus, Rautaruukki ja sananen Nokiasta

Vuoden alussa kirjoitin odotuksiani tämän vuoden osingoista. Siinä missä viime vuonna osinkoja irtosi kotimaisista osakkeista reilu 700 euroa (brutto), tälle vuodelle odotin summan huomattavaa suurentumista. Kaiken kaikkiaan osinkojen nostot ovatkin olleet kautta linjan suhteellisen merkittäviä. Omaan salkkuuni osui muutama erityisen huomattava osinkojen korottaja - Capman, Metso ja Oriola-KD päällimmäisenä.

Nyt kun kevään osingonmaksut on julkistettu, tämän vuoden kotimaisista osakkeista saamani osingot näyttävät nousevan yli 1200 euroon. Tässä on nousua viime vuodesta ihan mukavasti (tosin olen hankkinut myös lisää osakkeita tällä välillä). Tällä summalla pääsee jo yli "pienten osinkojen", joita erinäisten tahojen puheissa on kaavailtu 1000 euroon verovapausmielessä.

Tänään lisäsin salkkuun Rautaruukkia edellisten lisäksi. RR:n osakekurssi on yksi harvoista suomen pörssissä, joka ei ole vielä kunnolla toipunut finanssikriisin pohjalukemistaan. Jatkossa rakentamisen ja konepajateollisuuden kysynnän kasvaessa RR:n meno todennäköisesti paranee. Pitkäjänteinen sijoittaja - kuten minä - ehtii siis tässä vaiheessa vielä hyvin mukaan.

Ja loppuun sananen Nokiasta, vaikka tästä aiheesta taitaa olla jo ylitarjontaa :)

Mielestäni Nokian ratkaisu hypätä Microsoftin kelkkaan oli oikea. Nokia ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan yhtä hyvä softayhtiö kuin alan valiot - Microsoft, Google ja Apple. Tämä on valitettava totuus. Microsoftin valtavat T&K-resurssit ja softaosaaminen voivat olla lopulta se mitä Nokia tarvitsee, aika näyttää miten tässä käy. Pysyn mukana pienomistaja, ja seurailen sivusta miten kumisaapastehtaan käy maailmalla. Toivotaan että hyvin.

Kasvavia osinkoja ja kurssireaktioita

Tällä viikolla moni salkkuni keskeisistä yrityksistä on raportoinut tuloksistaan ja julkistanut osinkonsa vuodelle 2011. Tulosjulkistukset ovat aiheuttaneet varsin voimakkaita markkinareaktioita. Mm. Amer Sportsin ja Keskon 7-8 prosentin laskut voisivat tarjota suurtakin draamaa, ellen olisi pitkäjänteinen omistaja. Koska en ole ostanut näitä ennen tulosjulkistusta, enkä ole myymässä lähitulevaisuudessa, minua kiinnostavat enemmän osingot. Osingot ovat kuitenkin konkreettista tulovirtaa, siinä missä kurssit heiluvat lyhyellä aikavälillä joka tapauksessa.

Ilahduttavia osinkoyllättäjiä tällä viikolla ovat olleet Metso ja Capman. Metso maksaa osinkoa 1,55 euroa per osake, ja tämä tekee vuoden 2009 hankintahinnoilla osingoksi 17 %! Ei paha.

Capmania siirryin omistamaan vasta viime syksynä (kts. postaukset liittyen ensimmäiseen ja toiseen ostoerään). Yritys vaikutti tällöin edullisesti hinnoitellulta. Näyttää siltä että pohdintani osuivat oikeaan tässä tapauksessa. Capman on noussut ostojen keskikurssista yli 20 %, mutta vielä merkittävämpi on osinkotuotto viime syksyn ostohinnoille, joka on tuhdit 8,2 %!