600k rikki - jokainen sata tonnia on aina edellistä helpompaa saavuttaa

Sanotaan, että ensimmäinen sata tonnia on vaikeinta saavuttaa. Näin oli omalla kohdallanikin. Ekaan satkuun meni noin viisi vuotta, toiseen neljä vuotta. Sittemmin sijoitusvarallisuuden kehittyminen on ollut huomattavan paljon joutuisampaa.

Viimeeksi mietiskelin vaurastumisen vauhtia lokakuussa 2020 kun 400k oli rikkoutunut. Tuolloin koronavuoden syksyllä markkinat olivat huimassa nosteessa ja osaltaan lisäsijoitusten kera olin saanut salkun nostettua 400k:hon. Nyt mennään jo reilusti yli 600K:ssa (tarkalleen viime vuodenvaihteen päivityksessä 623k).

Kerrataanpa miten sijoitusvarallisuuden kehitys on edistynyt ja eri satatonnisten kasvattaminen kiihtynyt.

• Ensimmäisen 100k saavuttamiseen meni n. 5 vuotta (vuodet 2008-2013)
  
• 200k n. 4 vuotta (2013-2017)
  
• 300k n. 2 vuotta (2017-2019)
  
• 400k n. 1 vuosi (2019-2020)
• 500k n. 1 vuosi (2020-2021)
• 600k n. 2 vuotta (2021-2023) 

Näyttää siltä että uusi satatonninen on ylittynyt suurinpiirtein kerran 1-2 vuodessa viime aikoina. Tällä tahdilla miljoonan salkku lähestyy kovaa vauhtia.

Sinänsä korkoa korolle -efektin johdosta nousutahdin voi olettaa jopa nopeutuvan entisestään. Toisaalta mitä isommaksi salkku kasvaa, sitä alttiimpi se on markkina-arvojen heilahteluille. Merkittävä globaali talouskriisi ja laskumarkkina voisi helposti pysäyttää positiivisen kehityksen useiksi vuosiksi. Odotan kuitenkin että salkun markkina-arvo ylittää miljoona euroa tämän vuosikymmenen aikana. 

Taloudellinen riippumattomuus: Aiemmin olen asettanut tavoitteita "taloudelliselle riippumattomuudelle", mm. 500k oli sellainen. Nyt kun 500k on ohitettu, huomaan ettei elämä ole muuttunut suuntaan taikka toiseen. Töissä tulee käytyä entiseen malliin, elämäntavat ovat aika lailla entisellään. Omistusasunto on velaton. Eli tilanne on hyvin stabiili, suorastaan rauhallinen. Ajattelen niin, että taloudellinen riippumattomuus on käytännössä saavutettu. En ole vielä kuitenkaan keksinyt mitä sillä tekisi :)

Miten jatkossa? Jatkan kohti miljoonasalkkua tekemällä lisäsijoituksia parin tonnin kuukausivauhtia niinkuin ennenkin. Sijoitusaste tulovirrasta on ollut aina korkea ja niin lienee jatkossakin. Voi olla että joskus vähän pidemmällä aikavälillä tulee isompia rahamenoja muualla, vaikkapa asumiseen tai työelämään liittyen, joten rahavirran suunta voi muuttua tai kääntyä. Mutta näin en oleta tapahtuvan lähivuosina.

Tässä laskusuhdanteessa valan kivijalan miljoonasalkulle

Tavoitteenani on nykyään miljoonan euron sijoitusomaisuus. Aivan aluksi se oli 200 000 euroa, myöhemmin puoli miljoonaa. Kaksi ensimmäistä rajapyykkiä ylittyi yllättävän nopeasti, joten tavoitetta on reivattu ylöspäin. Tai yllättävän ja yllättävän... Menihän siinä yli vuosikymmen! :)

Miljoonan euron sijoitusomaisuus riittää taloudelliseen riippumattomuuteen ja oikeasti järkevään elintasoon. Ainakin tällä hetkellä voi sanoa näin. Useampi vuosi 5-10% inflaatiota saattaa muuttaa tilanteen.

Miten pääsen miljoonaan euroon nykytilanteesta? Tällä hetkellä salkku pyörii hieman puolen miljoonan rajan alapuolella (viimeisin salkkukatsaus). Salkun huipuista on tultu alas lähes 100 keuroa!

Viimeisin kehitys saattaa vaikuttaa takapakilta matkalla miljoonaan. Itse näen asian täysin päinvastoin. Jos ja toivottavasti kun markkinoiden laskusuhdanne jatkuu, tulen tekemään sijoituksia kaikella mikä irti lähtee.

Oma ideani on yleisemminkin sijoittaa "vastasyklisesti". Viime aikoina se on onnistunut melko hyvin. Tässä kolme viimeisintä vuotta + kuluva vuosi tähän mennessä:

• Uudet sijoitukset 2019: 19044 euroa. Vuosi 2019 alkoi tuntua varsin "kuplaiselta" ja tein sijoituksia suurinpiirtein samaan malliin kuin edellisinä vuosina. Vähemmänkin olisi voinut tehdä, mutta kuukausisijoitusten rullatessa sijoituksia kertyi.
• Uudet sijoitukset 2020: 75591 euroa. Koronavuosi meni kyllä varsin nappiin. Uskalsin panostaa isosti kun markkinat romahtivat. Salkkuun tarttui runsaasti osakkeita ja indeksejä. Muistan vielä maaliskuiset päivät tuolta vuodelta. Hienoja sijoitusmuistoja.
• Uudet sijoitukset 2021: 19651 euroa. Viime vuosi tuntui erittäin kuplaiselta ja suunnilleen kaikki mikä liikkui oli nousussa. Vuonna 2021 oli kryptokuplaa, listautumiskuplaa, teknokuplaa, ja vaikka mitä. Tavallaan torjuntavoitto että onnistuin vähentämään uusia sijoituksia reilusti. Jälkikäteen ajateltuna koko vuoden olisi voinut katsella sivusta.
  
• Uudet sijoitukset 2022: 36235 euroa. Tämä vuosi on sitten taas vuosi jolloin panostetaan kunnolla. Nyt menee koko kassa töihin ja saattaa loppua keskenkin. Kaikki mikä säästöön jää menee osakemarkkinoille. Vuoden aikana oletan että vähintään 50 keuroa uusia sijoituksia tulee tehtyä, todennäköisesti paljon enemmänkin jos lasku jatkuu.
  

Vastasyklisyys tuntuu toimivan melko hyvin yllä olevaa tarinaa kertaillessa. Ajoittamisen sanotaan olevan hankalaa, mutta kyllä ainakin näin jälkikäteen voi todeta että olen tehnyt enemmän ostoja isompien laskujen aikana ja vähemmän huippujen kohdilla.

Isompia laskuja tulee melko harvoin ja koronadipin voi ajatella olevan eräänlainen anomalia, eikä perinteinen noin 5-10 vuoden välein toteutuva pidempi karhumarkkina. Tänä vuonna toteutetaan sitä pidempää ja perinteistä versiota.

Luulen että juuri nyt on oikea hetki tehdä merkittäviä lisäsijoituksia, jotka lopulta johtavat miljoonan euron sijoitusomaisuuteen. Olen luonteeltani varsin pitkäpinnainen, joten en ole huolissani karhumarkkinan jatkumisesta pitkäänkin. Enemmän olen huolissani että se loppuu kesken. Jos laskumarkkinaa riittää, uskon että saan salkun siihen malliin, että miljoona on realismia viiden vuoden päästä. Palataan siis silloin asiaan :)

500 Keuron salkku tavoitteena viidessä vuodessa - mitä se vaatii?

Viime vuoden lopulla tein blogimerkinnän jossa laitoin tavoitteeksi 500 000 Keuron salkun viidessä vuodessa, eli 2023 loppuun mennessä. Olen miettinyt tätä tavoitetta sen jälkeen ja todennut sen varsin haastavaksi. Koska pidän haasteista, tämän tavoittelu tuntuu entistä mielenkiintoisemmalta!

Nyt olisikin tarkoitus aloittaa seuraamaan blogissa ainakin pari kertaa vuodessa sitä, missä mennään tämän tavoitteen suhteen. Laitoin tätä varten ihan oman tunnisteen "puolen miljoonan salkku", jolla näihin vanhoihin kirjoituksiin voi palata. Tarkoitus on kirjoittaa tavallaan blogia blogin sisällä, mm. siitä miten puolen miljoonan kokoisen salkun saa kerrytettyä, riittääkö se taloudelliseen riippumattomuuteen, ja niin edelleen.

Alkutilanne: Salkkuni on tällä hetkellä n. 250 000 euroa, eli puolessa välissä puolen miljoonan tavoitetta. Tämän salkun kokoamiseen meni kymmenen vuotta. Apuna oli vuoden 2009 keväästä jatkunut ja edelleen jatkuva nousumarkkina.

Mitä seuraavaksi: Viiden vuoden aikana pitäisi sitten tuplata salkku. Ei ole ihan helppo tehtävä, sillä puhutaan kuitenkin neljännesmiljoonasta eurosta lisää pääomaa! Miten tämä sitten onnistuu? Itselläni on oikeastaan vain kaksi keinoa: salkkuun tehtävät ansiotuloista kertyvät lisäsijoitukset ja pääoman arvonnousu (sisältäen uudelleensijoitetut osingot). Näiden pohjalta voikin sitten laskea muutaman skenaarion. Näissä on yksinkertaistettu asioita hyvin paljon, sillä jokaisessa on laskettu salkun arvon olevan tasan 250 Keuroa vuoden 2019 alussa ja nousujen/laskujen olevan lineaarisia. Jokaisessa skenaariossa on myös laskettu tietty määrä sijoituksia vuodessa, ja nämä lisätään vasta laskennallisen arvonmuutoksen jälkeen. Nämä luvut ovat siten vain suuntaa antavia.

Skenaario 1 - nousu jatkuu vahvana: Tässä skenaariossa markkinat (tai tarkemmin sanottuna ne markkinat joista salkkuni koostuu) jatkavat nousuaan 10% vuodessa. Tämä on hyvin optimistinen näkymä, mutta ei ole tietenkään mahdotonta että näin kävisi. Nykyinenkin nousu on ollut katkolla vaikka kuinka usein.

Tässä skenaariossa riittäisivät juuri sopivasti 1500 e/kk sijoitukset Nordnetiin. Tällöin vuoden 2023 lopussa salkun arvo olisi 512 Keuroa.

Skenaario 2 - tasaista menoa: Tässä skenaariossa markkinat eivät nouse lainkaan, vaan pysyvät samalla tasolla koko 5 vuoden periodin ajan. Näinhän ei tietenkään voi tapahtua, mutta on toki mahdollista että markkinat polkevat isossa kuvassa paikallaan vaikka erinäisiä nousuja ja laskuja tapahtuu.

Tässä skenaariossa sijoituksia pitää tehdä n. 4200 euroa kuussa - siis joka ikinen kuukausi - jotta salkun arvo olisi 500 Keuroa viiden vuoden päästä. Tämä ei kyllä itseltäni tule onnistumaan.

Skenaario 3 - globaali romahdus: Globaali taantuma alkaa suunnilleen tämän tekstin julkaisemisen jälkeen. Brexit, kauppasodat, Kiinan velka, syklinen kehitys. Kaikki nämä menevät synkimmän  mukaan. Vuosittainen lasku tästä vuodesta eteenpäin 2023 10 % per vuosi.

Tässä skenaariossa tekisin todennäköisesti lisäsijoituksia melko isoilla summilla koko ajan (toivottavasti hermot kestäisivät). Esimerkiksi 2500 euron kuukausittaiset sijoitukset tarkoittaisivat sitä, että salkun arvo olisi 2023 lopussa 270000 euroa, eli vain hieman enemmän kuin nyt. Toisaalta salkku olisi täynnä erittäin edullisia osakkeita.

Skenaario 4 - iso dippi: Tämä on se skenaario mitä tavoittelen. Eli ostoja tehdään lisää silloin kun markkinat laskevat ja nousukaudella taas tehdään lähinnä kuukausisijoituksia. Helpommin sanottu kuin tehty. Kokeillaan kuitenkin. Tässä skenaariossa markkinat nousevat vielä 2019 vuoden (10%), romahtavat 30 % vuonna 2020, ja nousevat sitten 10% vuodessa vuosien 2021-2023 ajan.

Tässä skenaariossa testasin miltä näyttää jos sijoitukset olisivat 2019 ajan 1500 e/kk, sitten romahdusvuonna 2020 4000 e/kk ja siitä eteenpäin 2000 e/kk. Tällaiset sijoitussummat ovat itse asiassa varsin realistiset, käteiskassan pitäisi tähän riittää.

Tällä skenaariolla ei kuitenkaan viidessä vuodessa puoleen miljoonaan päästä, vaan tarvitaan vähän reilu vuosi lisää 10% arvonnousua ja 2000 euron sijoituksia /kk. 500 Keuron salkku tulisi täyteen keväällä 2025.

Mitä uskon tapahtuvan: Uskon jonkinlaiseen versioon joka on sekoitus skenaarioita 1 ja 4. Eli voimakasta nousua vielä tämän nykyisen päälle, jonkinlainen dippi ja sitten taas nousua. Jos nämä nousut ovat voimakkaita, niin sitten 500 Keuroa on mahdollista saavuttaa viidessä vuodessa.

En tiedä onko tällaisista skenaarioista viihdearvoa enempää hyötyä, sillä tulevaisuuttahan ei voi tunnetusti ennustaa. Nämä auttavat kuitenkin miettimään omia sijoitusmahdollisuuksiani ja puolen miljoonan salkun realistisuutta. Tiukkaa tämä tavoite tulee joka tapauksessa tekemään. Yritetään kuitenkin :)

Kohti puolen miljoonan salkkua - viisivuotissuunnitelma

Tämän blogin alkuaikoina tavoitteenani oli 200 Keuron salkku, jonka laskeskelin riittävän jonkinlaiseen taloudelliseen riippumattomuuteen (kts. merkintä vuodelta 2010). Tuolloin haaveilin siitä, että 200 Keuroa ylittyisi kymmenen vuoden sisällä. Tämä tavoite ylittyi viime vuonna. 

Olin kuitenkin jo 2016 tullut siihen tulokseen, että miellyttävämpi taloudellisen riippumattomuuden taso toteutuisi puolen miljoonan sijoitusomaisuudella, jonka asetin tuolloin uudeksi tavoitteekseni.

Päivän arvo salkulle on 234 Keuroa, joten olen suurinpiirtein puolessavälissä puolen miljoonan tavoitteesta. Laitan nyt julkisesti itselleni haasteen - 500 Keuron salkku tulisi olla kasassa jouluna 2023!

Tavoite on kaikkea muuta kuin helppo. Markkinasykli on lähellä huippua, eikä seuraavan viiden vuoden aikana välttämättä tule samanlaista vetoapua kuin mihin viime aikoina on totuttu. Tavoite ei varmasti toteudukaan, jos seuraavat viisi vuotta mentäisiin pelkästään alaspäin. Uskon kuitenkin, että seuraavan viiden vuoden aikana tullaan näkemään sekä laskua että nousua, lopulta kuitenkin enemmän nousua. Lisäksi toiveissa olisi tehdä uusia sijoituksia merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Muutoin puolen miljoonan salkkua ei viidessä vuodessa olisikaan mahdollista saavuttaa.

Sijoitussuunnitelmaa on hyvä vähän konkretisoida, jotta tulee selväksi mitä puolen miljoonan salkku vaatii. Seuraavassa on tavoiteallokaatiota mukaileva simppeli sijoitussuunnitelma. Jokaisessa kategoriassa on mainittu ensin salkun arvo puolen miljoonan tavoitteessaan, ja sen jälkeen pohdinta nykytilanteesta.

Osakepoiminnat 30 % (150 Keur): Nykytilanne on suorien osakesijoitusten suhteen on n. 96 Keuroa. Tämä osa salkusta on erittäin hyvin hajautettu, suurimmat yksittäiset omistukset ovat reilusti nousseissa Nesteessä ja Microsoftissa. Reilut 50 Keuroa tulisi tämän kategorian nousta jotta oltaisiin tavoitteessa. Kun yksittäisistä osakkeista puhutaan, niin ostoideoista ei ole pulaa, lähinnä kyttäilen hyviä oston paikkoja. Jos markkinat laskevat, niin lisäyslistalla mm. Sampo, Kone ja Nike.

Kehittyneet markkinat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia n. 44 Keuron arvosta, ja sijoitukset jakautuvat kolmen ETF:n kesken (IJS, DXET, DX2J). Reilu 50 Keuroa tulisi myös lisätä tähän kategoriaan. Kuukausisijoitusten myötä kaksi jälkimmäistä ETF:ää kasvaa tasaisesti, mutta jossain vaiheessa muutkin lisäostot tulevat kysymykseen. Pohdinnoissa on tähän kategoriaan joku melko perinteinen kehittyneiden markkinoiden globaali ETF, tai vastaava hiiliriskit poistettuna (LWCR on mielestäni hyvä kandidaatti tähän).

Kehittyvät markkinat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia lähes 50 Keuroa, ja toinen samanlainen pitäisi vielä lisätä. Sijoituksia on monessa ETF:ssä ja rahastossa, ylivoimaisesti suurimpana IS3N, johon menee nytkin joka kuukausi lisää. Uusia sijoitusideoita ei ole tähän kategoriaan oikeastaan tullut, mutta Seligsonin kahteen rahastoon (Russian Prosperity & Tropico LatAm) voisin laittaa jossain vaiheessa lisää sijoituksia markkintatilanteen mukaan.

Erikoisteemat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia n. 43 Keuroa, joten lisäystä pitäisi tulla reippaat 50 Keuroa. Tämä kategoria sisältää monia sijoitusteemoja, kuten REIT-ETF:iä (VNQ ja VNQI), puhtaan energian ETF:ää (PZD), sekä viime aikoina kaksi uutta teema-ETF:ää, joihin olen molempiin sijoittanut yli 6000 euroa (2B76 ja 2B77). Lisäksi tässä kategoriassa on myös outoon syöksykierteeseen joutunut HCP Quant. Tämä on onneksi pienehkö sijoitus: 5000 euron merkintä silloin kun rahasto aloitti. Silti rahaston huono menestys harmittaa, koska idea oli kiinnostava. Jatkossa tähän kategoriaan teen todennäköisesti lisäsijoituksia automaatio & robotiikka -teemaan (2B76) tai "Aging Population" ETF:ään (2B77). Lisäksi tekisi mieli sijoittaa edelleen kiinteistösektorille, mutta valitettavasti lisäsijoitukset Vanguardin ETF:iin eivät tällä hetkellä onnistu (VNQ ja VNQI), koska ovat listattuja jenkkipörssiin. Ideoita tällä saralla otetaan vastaan!

Korkosijoitukset 10 % (50 Keur): Tässä kategoriassa on suhteellisesti eniten kirittävää, sillä sijoituksia on vain 1200 euron edestä (DXSU). Lisäsijoituksia tähän kehittyvien markkinoiden korko-ETF:ään tulee tahtiin 300 euroa kuukaudessa Nordnetin automaattisten kk-sijoitusten myötä. Muutoin ideat ovat tällä hetkellä aika vähissä tässä kategoriassa. Voisin kuvitella että alkaisin sijoittaa parin vuoden päästä esim. Seligsonin korkorahastoihin, mutta tällä hetkellä markkinatilanne ei suosi tätä. Ideoita otetaan vastaan täälläkin sektorilla!

Nyt sitten itsenäisyyspäivän viettoon :) Mukavaa sellaista itse kullekin!

Miten aloittaa osakesijoittaminen?

Minulta kysytään silloin tällöin blogikommenteissa, että "miten aloittaisin osakesijoittamisen"? Tämä kysymys tulee vieläkin useammin vastaan naamatusten - tutut kun tietävät että harrastan sijoitustoimintaa. Tässä koottuna muutamia perusajatuksia. Valistuneemmille lukijoille tässä ei tule olemaan mitään uutta, mutta sijoittamisen aloittamista pohtivalle tästä voi olla hyötyä.

Lähden liikkeelle muutamasta perusasiasta, joista jokainen saa tukea sekä akateemisesta tutkimuksesta, että käytännön kokemuksista. Teen tässä tarkoituksella hyvin vahvoja yleistyksiä selkeyden vuoksi.

1. Aktiivisiin rahastoihin ei kannata sijoittaa: Ei ainakaan keskimäärin, sillä suurin osa niistä häviää tutkitusti indeksituotolle. Jotkut rahastot tulevat aina voittamaan indeksit, mutta ongelmana on se, että on vaikeaa (tai mahdotonta) tietää etukäteen mitä nämä rahastot ovat. Kivijalkapankkien ja rahastoyhtiöiden markkinoimat aktiiviset ja korkeakuluiset rahastot voi siis hyvillä mielin unohtaa, jos haluaa välttää väärän hevosen veikkaamisen mahdollisuutta ja päästä varmuudella keskimääräisiin tuottoihin. Sanotaan vielä varmuuden vuoksi: keskimääräistä suurempiin tuottoihin ei tutkimusten mukaan suurin osa sijoittajista pääse. Itse asiassa suurin osa sijoittajista ja rahastoista häviää keskimääräiselle tuotolle kulujen ja verojen takia.
2. Suorat osakesijoitukset, indeksirahastot, tai matalakuluiset ETF:ät: Nämä ovat suosittelemani osakesijoittamisen välineet. Jokainen näistä on edullinen ja pitkällä aikavälillä varma tapa vaurastua. Niillä on kuitenkin erilaisia ominaisuuksia. Esim. osakesijoittaminen vaatii pientä vaivannäköä, siinä missä kaksi jälkimmäistä kategoriaa voi parhaimmillaan automatisoida ja asiaa seurata vaikkapa 10 minuutin ajan vuodessa. Kirjoitan tämän postauksen lopussa jokaisesta erikseen tarkemmin.
3. Hajauttaminen on tärkeää: "Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin" pätee yleensä osakesijoittamisessa. On totta, että jotkut ihmiset ovat rikastuneet yhtä tai muutamaa osaketta omistamalla. Mutta mistä tiedämme etukäteen mitä ne ovat? On paljon helpompaa ostaa esim. 10-20 eri osaketta tai maailmanlaajuisesti hajautettuja indeksirahastoja.
4. Passiivisuus kannattaa - tee ostoja, älä myyntejä: Sijoitustoiminnassa ostaminen kannattaa käytännössä aina, sillä pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilla on tapana nousta. Riittävän pitkällä aikavälillä riittävän hajautuksen tehnyt sijoittaja on päässyt aina voitolle. Joskus tämä aikaväli on lyhyt, mutta joskus se on ollut kymmeniäkin vuosia. Osakkeiden tai rahastojen myyminen ei kuitenkaan ole yleensä järkevää, sillä siitä koituu kustannuksia ja veroseuraamuksia. Lisäksi on hyvin vaikeaa onnistua ajoittamaan myynnit osakesyklien huipulle, ja sitten taas onnistua vastaavasti ostamaan sopivalla hetkelle. Myyntejä pitäisikin tehdä lähinnä silloin, kun rahaa oikeasti tarvitsee (suosittelen kuitenkin välttämään myyntejä viimeiseen asti, tästä lisää seuraavassa kohdassa). Toinen syy myydä voi olla esim. verosuunnittelu, mutta en mene siihen aiheeseen tässä postauksessa.
5. Osta ja pidä - mielellään ikuisesti: Maailman seitsemänneksikin ihmeeksi kutsuttu korkoa korolle -ilmiö toimii parhaiten pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi aiemmin olen laskeskellut miten pelkät lapsilisät sijoittamalla ja myyntejä välttämällä voi eläkeiässä olla n. 2 miljoonan euron sijoitusomaisuus. Ja tämä on siis mahdollista pelkällä 100 euron sijoituksella 0-16 ikävuoden ajan, ja ilman että kyseinen henkilö tekee yhtä ainutta sijoitusta! Sama logiikka toimii missä iässä tahansa, mutta vaatii isompia summia. Joka tapauksessa todellinen vaurastuminen vaatii merkittävästi kärsivällisyyttä, mutta lähinnä vain sitä. Itse asiassa väitän että Suomessa kuka tahansa voi koota merkittävän omaisuuden jos kärsivällisyys riittää (kts. aiempi pohdiskeluni aiheesta).

Jos vakuutuit yllä mainituista neljästä "periaatteesta", niin seuraavassa kerron lyhyesti kolme tapaa millä osakesijoittamista voi toteuttaa siten että pitkällä aikavälillä vaurastuminen on erittäin todennäköistä.

Suorat osakesijoitukset - harrastajan valinta

Haluatko ostaa itsellesi Nokian, Nordean tai Stora Enson osakkeita? Tai esimerkiksi Disneyn, Amazonin tai Twitterin osakkeita? Haluatko itse valita mihin sijoitat ja pidätkö ajatuksesta, että saat osinkoina osuuden omistamiesi yhtiöiden tuloksista? Tässä tapauksessa suora osakesijoittaminen voi olla sinulle hyvä vaihtoehto.

Osakesijoittaminen onnistuu nykyään kohtuullisen edullisin kustannuksin melkein minkä tahansa "kivijalkapankin" (esim. OP, Nordea) kautta. Lisäksi arvo-osuustilin voi perustaa esimerkiksi Nordnetiin, joka ei veloita mitään kuukausittaisia kuluja. Osakkeita voi siis omistaa käytännössä ilmaiseksi, joskin niiden ostamisesta ja myymisestä menee kertaluonteiset palkkiot. En lähde tässä vertailemaan eri välittäjien hinnastoja, mutta sanottakoon että jos kertaostokset ovat esim. 1000 euron luokkaa, niin millä tahansa välittäjällä pääsee edullisiin kustannuksiin, ainakin kotimaisissa osakkeissa. Itselläni on arvo-osuustilit OP:ssa ja Nordnetissä, ja ostan tyypillisesti 1500-2000 euron kertaostoksia, jolloin kulut pysyvät kurissa. Nordealla on ilmeisesti sellainen hinnoittelu, että kotimaisen pörssin pienemmätkin ostokset ovat melko lailla edullisia. Kannattaa miettiä omien ostojen kokoluokka, ja valita välittäjä sen perusteella.

Vaikka osakkeita ei myisi, niin niistä kertyy kuluja osinkojenmaksun yhteydessä. Osingoista on maksettava pääomaverot, mikä osaltaan vähentää pidemmällä aikavälillä tuottoa. Korkoa korolle ilmiö vaatisi mielellään myös osinkojen uudelleensijoittamisen takaisin osakemarkkinoille, josta koituu edelleen lisäkuluja. Toisaalta osingot voivat olla jossain vaiheessa sijoitusomaisuuden karttuessa mukava tapa saada pääomatuloja. 

Osakkeiden ostaminen ensimmäistä kertaa voi tuntua jännittävältä. Pitää valita ostettava määrä, rajahinta, ja painella erilaisia nappeja. Kaikilla yleisimmillä välittäjillä osakesijoittaminen on kuitenkin varsin yksinkertaista, ja opastusta saa varmasti kysyessä. Myös kokeneemmalta kaverilta kannattaa ensimmäistä kertaa tehdessä kysellä vinkkejä.

Indeksirahastot - äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu

Indeksirahastot seuraavat jonkin markkinan (vaikkapa suomalaiset osakkeet) tai teeman (esim. pienet yritykset tai lääketeollisuus) keskimääräistä kehitystä, vähennettynä tyypillisesti pienehköllä hallinnointipalkkiolla. Indeksirahastot ovat äärimmäisen yksinkertainen tapa toteuttaa ja hajauttaa sijoituksia ja niitä saa ostettua monelta palveluntarjoajalta.

Indeksirahastoja löytyy useilta kivijalkapankeilta, ja joillakin ihan kohtuuliseen hintaan. Erittäin suosittu (ja jota itsekin suosittelisin) rahastotalo tähän tarkoitukseen on Seligson. Seligsonin indeksirahastot ovat edullisia, palvelu ja nettisivut suomenkielistä ja asenne muutenkin palvelualtis. Yksinkertaisimmillaan sijoittaminen indeksirahastoihin toimii niin, että joka kuukausi - vaikkapa palkkapäivänä - siirretään rahastoyhtiön tilille tai oman pankin rahastoon tietty summa rahaa. Tämä lisää sitten kyseisiin rahastoihin kertyvää omaisuutta. Kuukausittainen sijoitus on muutenkin hyvä idea, koska silloin tulee ostaneensa keskimäärin sopivaan aikaan, sekä halvalla että kalliilla. Koska osingot yleensä uudelleensijoitetaan, ei rahastoille tarvitse tehdä mitään sijoituksen jälkeen - antaa ajan ja korkoa korolle tehdä tehtävänsä. Ajan yli tuottoa alkaa sitten kertyä, jos kärsivällisyys riittää!

ETF:ät - hieman edistyksellisempi mutta tarvittaessa yksinkertainen ratkaisu

ETF:ät eli pörssinoteeratut rahastot (Exchange Traded Funds) ovat erittäin monipuolinen sijoitusinstrumentti, ja mainitsen tässä niihin liittyen vain aloittelijan helpon ratkaisun. ETF:ät sopivat samalla tavalla pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen kuin edellä mainitut indeksirahastot, koska niitä löytyy mahtava valikoima indekseihin sijoittavia edullisia tuotteita. Itse asiassa ETF:illä voi päästä pienempiin kuluihin kuin indeksirahastoilla, ja täten pitkän ajan yli isompiin tuottoihin.

ETF:iä pitää kuitenkin ostaa pörssistä, toisin kuin indeksirahastoja. Jos tykkäät valita itse eri ETF:iä ja ostoajankohtia, tämä voi olla ihan mukava juttu. Jos haluat kuitenkin vaivatonta ja helppoa pitkäaikaissäästämistä, niin ETF:ät ovat haastavampi valinta. On olemassa kuitenkin helppo ratkaisu - Nordnetin kk-säästäminen. Tämä mahdollistaa merkintäpalkkioista vapaan kuukausisäästämisen tiettyyn valikoimaan ETF:iä, joiden joukosta löytyy ihan riittävästi vaihtoehtoja perussijoittajalle. Olen kirjoittanut tästä aiemmin kattavahkon blogikirjoituksen, joka kuvailee homman yksityiskohdat.

Loppusanat

ETF:ien kuten myös indeksirahastojen avulla voi parhaimmillaan automatisoida koko sijoitustoimintansa niin, että vaurastuminen tapahtuu ihan huomaamatta! Epäilyttääkö? :) Tässä esimerkki omasta lähipiiristäni. Itse asiassa väitän, että osakesijoittaminen ja vaurastuminen ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin nykyään. Tärkein päätös asian suhteen on aloittaminen ja sitten tämän jälkeen tärkeintä on kärsivällisyys. Jos annat kuukausisijoitusten rullata tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, niin todennäköisesti käy hyvin. Matkalla tulee varmasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pitkäaikaisen sijoittajan ei näistä pitäisi välittää, erityisesti jos on osannut erotella sijoittamiseen liittyvät varat ja jokapäiväiseen elämään riittävät varat (kannattaa googlettaa "hätäkassa" niin tiedät mitä tarkoitan).

Mukavia sijoitushetkiä ja vaurastumista! :)

Ps. Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu sijoitusvinkiksi, enkä ota kantaa tämän hetken markkinatilanteeseen. Vastuu sijoitustoiminnan kannattavuudesta on sijoituspäätöksen tekijällä.

Taloudellinen riippumattomuus & työelämä: hyvä yhdistelmä?

Edellisessä postauksessani kerroin että työviikot tuntuvat venyvän (n. 45-50h viikko jatkuvasti) ja näitä olisi aikomusta lyhentää. Tästä heräsi keskustelua, ja yleisenä mielipiteenä tuntuu olevan, että työtunteja ei tulisi olla näin paljon. Lisäksi yleisemminkin "taloudellinen riippumattomuus" -ideologiassa ja blogeissa tuntuu olevan ajatuksena, että työnteko on enemmän pakollinen paha, ja tavoitteena on minimoida siihen käytetty aika. Muitakin näkemyksiä on, mutta tällainen ajatus nousee usein esille.

Itselleni työ vs. riippumattomuus ei toimi kovin hyvin vastakkainasetteluna. Pidän työstäni, jopa viihdyn siellä. Tapaan erilaisia ihmisiä, opin uusia asioita, ja saan silloin tällöin matkustella. Siksi minusta tuntuu hassulta ajatus, että lopettaisin työelämän siinä vaiheessa kun on tarpeeksi rahaa sijoituksissa/tilillä. Toki vapaa-ajallakin on kivaa, mutta myös työelämä voi tuoda sisältöä elämään, kuten ihmissuhteita, elämyksiä ja mahdollisuuksia oppia uutta. Molempi parempi!

Kävin kurkkaamassa aikakoneella vanhoja ajatuksiani samasta asiasta. Bloggaukseni lähes kahdeksan vuoden takaa vahvistaa yllättäen sen, että olin silloinkin haluton asettamaan tavoitetta työelämästä pois jäämiseen. Tässä ajatuksia siltä ajalta, kun sijoitusomaisuus oli vasta reilut kymmenesosa nykyisestä ja työelämä vasta aluillaan:

Kuten monella bloggaajakollegallanikin, tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus. Minulle tämä tarkoittaa sitä että pyrin saavuttamaan sijoittamalla taloudellisen tilan, joka mahdollistaa itsenäisyyden muista tulolähteistä. Elämänlaadun kannalta tämä parantaa mm. taloudellista turvallisuutta sekä työn ja vapaa-ajan valintojen itsemääräämisoikeutta. Varsin tavoiteltava tilanne siis.

Tässä blogissa asettamassani suunnitelmassa tavoitteenani on miljoonan euron sijoitusomaisuus parin vuosikymmenen päästä. Olisin tällöin n. 50-vuotias, ja voisin jäädä näin halutessani pois työelämästä. Ottamatta kantaa tavoitteen mielekkyyteen (sivuuttaen sujuvasti mm. debatin elämästä nauttiminen nyt vs. myöhemmin), voidaan seuraavaksi tarkastella tarjoaako tämä tavoite taloudellisen riippumattomuuden.

Olin tosiaan sijoitusuran alkutaipaleella jo sitä mieltä, että taloudellinen riippumattomuus antaa vapautta ja mahdollisuuksia, mutta se ei kulje käsi kädessä aikaisen eläköitymisen kanssa. Tästä syystä oma tavoitteeni (edelleen) voi hyvinkin olla "miljonääriksi alle viisikymppisenä", mutta ei välttämättä "eläkkeelle alle viisikymppisenä".

Heitänkin tähän joululoman alkamista odotellessa ajatuksen ilmoille: Työelämässä voi olla kivaa, ja vielä kivempaa on jos on samalla taloudellisesti riippumaton! Vai mitä mieltä olette? Työelämän tulospaineet tuntuvat ainakin itsestä huomattavasti helpommalta, kun tietää että vaikkapa töiden loppuminen ei johda taloudelliseen katastrofiin. Väitänkin, että taloudellinen riippumattomuus ja työelämässä viihtyminen ovat loistava yhdistelmä.

Mukavaa joulun odotusta kaikille lukijoille! Tässä vaiheessa tämäkin blogi hiljenee ainakin hetkeksi.

Ps. Tässä kirjoitetusta huolimatta aion ensi vuonna kuitenkin vähentää viikottaisia työtunteja :)

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

Suomessa on helppo vaurastua

Suomalaisilla on tapana valittaa siitä, että suomessa on vaikeaa rikastua. Progressiivinen verotus aiheuttaa sen, että tulojen kohotessa suuremmiksi, alkaa niistä mennä merkittävä siivu verottajalle. Tämä taas vähentää kehittymisen ja työnteon motiiveja. Ja tekee siis rikastumisen "vaikeaksi".

Tätä perustellaan usein perisuomalaisen synnin eli kateuden kautta. Koska olemme kateellista kansaa, emme halua että naapuri pääsee liian helposti hyville tienesteille. Käytännössä tämä käy niin, että äänestämme valtaan poliitikkoja, jotka säätävät tiukan progressiiviset verot.

Väitän, että Suomessa ei ole vaikeaa rikastua ja yllä olevat jutut ovat lähinnä kaupunkilegendaa tai vaihtoehtoisesti liian kapea katsantokanta. Päinvastoin, Suomessa rikastuminen on loppujen lopuksi aika helppoa, tai oikeastaan vaurastuminen. Vaurastumisella viittaan ajan myötä tapahtuvaan varallisuuden kasvuun ja ennen pitkää jopa taloudelliseen riippumattomuuteen.

Suomessa kaikki lähtee siitä, mihin kieltämättä suurehko verotuksemme käytetään. Meillä on kaikille lähes ilmainen varhaiskasvatus, sekä täysin ilmainen ja maailman parhaimpiin kuuluva koululaitos. Korkeammalla asteella sitten jopa opiskelijoille maksetaan siitä, että he lukevat itselleen tutkinnon!

Jos tätä vertaa moneen länsimaiseen yhteiskuntaan, on ero merkittävä. Mahdollisuuksien maassa Yhdysvalloissa opiskelijoilla ja heidän vanhemmillaan on yleensä valtava velkataakka, jos heillä ylipäätään on varaa käydä koulutus läpi. Kehittyvissä maissa taas vaurastumisen mahdollisuudet ovat pitkälti kiinni oikeaan perhetaustaan kuulumisesta. Suomessa tarjolla on koulutuksessa ja ylipäätänsä muutenkin mahdollisuuksien tasa-arvo, joka antaa Matti ja Maija Meikäläiselle hyvät pohjat tavoitella unelmiaan, esimerkiksi vaurastumista.

Se, että tuloerot ovat pieniä ei tarkoita sitä, että Suomessa ei voisi rikastua. Suomessa rikastumiseen vaaditaan vain järkevä ja pitkäjänteinen suunnitelma ja halua toteuttaa se. Voit tehdä lapsestasi miljonäärin ennen hänen eläkeikäänsä pelkästään sijoittamalla lapsilisät. Muuta ei tarvita - siis muuta kuin kärsivällisyytä! Jos sinulle ei käynyt niin onnekkaasti, että vanhempasi tekivät edellä mainitun (itselleni ei valitettavasti näin käynyt), niin vaurastuminen onnistuu kyllä aikuisiälläkin. Käytännössä resepti on yksinkertainen:

1. Hanki hyvä koulutus arvostetulta alalta (esim. Ekonomi, Juristi, Lääkäri, DI; kaikilla näillä koultustaustoissa mediaanitulot 4000-5000 euroa valmistumisen jälkeen, ja reilusti enemmän uran edetessä)
2. Käy töissä ja laita sijoituksiin reilusti enemmän kuin kulutat. Edellä mainituilla taustoilla ja tyypillisillä ammateilla onnistuu jopa 2000 euron sijoitukset kuukaudessa.
3. Sijoitukset ajallisesti ja maantieteellisesti hajauttaen matalakuluisiin tuotteisiin (esim. indeksirahastoihin). Ajan myötä korkoa korolle -ilmiö käynnistyy toden teolla, ja pääoma alkaa tekemään töitä.

Yllä mainittu suunnitelma on yksinkertainen ja hieman kärjistäen väitän että se onnistuu melkein jokaiselta. Toisaalta suurin osa meistä ei tätä tule saavuttamaan eri syistä (esim. ammatinvalinta, elämäntavat, kulutuspreferenssit, terveysongelmat). Siinä missä progressiivinen verotus kieltämättä hidastaa rikastumista ansiotuloilla, ajan myötä korkoa korolle -ilmiö ja ainakin tällä hetkellä käytännössä tasaverotetut pääomatulot kääntävät vaakakupin selkeästi vaurastumista suosivaksi.

Itse olen noudattanut pitkälti tätä suunnitelmaa, ja näillä näkymin olen taloudellisesti riippumaton neljänkymmenen ikävuoden kieppeillä. "Vauras", ehkä myös "rikas" olen viidenkymmenen ikäisenä, jos tämän rajana pidetään vaikkapa miljoonan euron sijoitusomaisuutta. Nämä siis sillä oletuksella, että teen sijoituksia nykyisellä n. 2000 euron kuukausitahdilla ja saan niille kohtuullisen tuoton.

Mitä lukijat olette mieltä? Onko vaurastuminen Suomessa niin vaikeaa kuin väitetään vai elänkö jonkinlaisessa kuplassa koska itselleni tämä näyttäisi olevan mahdollista? Bloggarikollega P.Ohatta esimerkiksi kertoo "eläkkeelle" jäämisen olevan mahdollista kenelle tahansa 35 vuotiaana, joten en ole yksin tätä mieltä :)

200 Keuron raja rikki - taloudellinen riippumattomuus saavutettu?

Yleensä seuraan ja päivitän salkun arvoa kvartaaleittain. Tässä tapauksessa kuitenkin päivitin salkun arvon kesken kvartaalia ajan tasalle. Nyt kyseessä on nimittäin erityistapaus - salkun arvo ylitti 200 000 euron merkkipaalun! Tämä on ollut itselleni tärkeä lukema, sillä asetin sen tavoitteeksi itselleni blogin alkumetreilla vähän yli seitsemän vuotta sitten. Nopeasti se aika lopulta vierähti ja tavoite täyttyi :)

Ensimmäinen 100 000 euroa tuli täyteen toukokuussa 2013 (kts. merkintä). Tämän saavuttamiseen meni n. viisi vuotta, sillä aloittelin sijoitustoimintaa ensimmäistä kertaa kesällä 2008. Tämän toisen satatonnisen saavuttamiseen meni sitten vähemmän aikaa, n. 3,5 vuotta. Niinhän sitä sanonta kuuluu, että ensimmäinen satatonnia on vaikein, ja tämän jälkeen varallisuuden kasvatus on helpompaa. Toki takana on ollut ensimmäistä vuotta lukuunottamatta nousukautta, joka on auttanut varallisuuden kartuttamisessa.

Kiinnostava kysymys kuuluukin, että olenko nyt taloudellisesti riippumaton? Tämä on sikäli kutkuttava ajatus, että se voisi periaatteessa olla mahdollista. Asun omistusasunnossa, joka on käytännössä velaton (=oma osuuteni asuntovelasta on sen verran pieni, että voin maksaa sen vaikka huomenna käteiskassalla). Lisäksi puolisoni käy töissä, eli taloudellinen riippumattomuus voisi osaltani tarkoittaa sitä, että kattaisin omat osuuteni talouden kuluista osinko- ja myyntituloilla.

Olen pohtinut 200 Keuron tavoitetta ja taloudellista riippumattomuutta ainakin kolmessa aiemmassa blogikirjoituksessa. Reflektoin tässä tavoitteen saavuttamista näiden aiempien ajatusten valossa.

Alkuperäinen postaus vuodelta 2010: Tässä asetin ensimmäisen kerran tavoitteeksi 200 Keuron salkun.

Postaus sisälsi kaksi oletusta: 6% vuosittainen arvonnousu ja 2% netto-osingot. Verojen jälkeen 200 Keuron salkku tuottaisi näillä oletuksilla 8400 euroa arvonnousua nettona sekä 4000 euroa osinkoja. Kaikenkaikkiaan tämä tarkoittaisi n. 1000 euron nettotuloja kuussa jos ajatellaan että salkusta myydään arvopapereita nousua vastaavalla summalla osinkotulojen lisäksi.

Koska salkussani on paljon osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ei yllä mainitun esimerkin osinkomäärä toteudu aivan näin suurena (viime vuonna netto-osingot n. 2500 euroa). Toisaalta uudelleensijoittavia instrumentteja myymällä päästään melko lailla samaan lopputulokseen.

1000 euron nettotulot kuukaudessa ovat sinänsä melko realistinen oletus, ainakin historiallisten tuottojen valossa. Toisaalta pitää muistaa, että esimerkiksi neljän vuoden laskukauden osuessa kohdalle voi pääoman myyminen elinkustannusten kattamiseksi olla huono idealta salkun kutistuessa sekä arvonlaskun, että ostojen takia. Pahimmillaan salkku ei palautuisi seuraavassa nousussa enää riittävän suureksi, että kuormasta voisi syödä entiseen malliin. Tästä syystä en pidäkään 200 Keuron salkkua vielä käytännössä riittävänä taloudelliseen riippumattomuuteen, vaikka teoriassa tietyillä reunaehdoilla näin olisikin.

Vuonna 2013 mietin tarkemmin taloudellisen riippumattomuuden käytännön toteutusta 200 Keuron salkulla.

Tuolloin laskeskelin että oma osuuteni taloutemme kuluista on n. 600 euroa kuukaudessa. Tämähän olisi huomattavasti pienempi kuin esim. yllä laskettu 1000 euroa /kk, ja tarkastelu kestäisi vieläkin pienemmän tuotto-odotuksen. Jopa 5 % nettotuotto osingot ja myynnit huomioiden riittäisi n. 600 euron kuukausituottoihin 200 Keuron salkulla.

Voiko 600 eurolla kuukaudessa oikeasti elää? Uskoisin sen kyllä olevan mahdollista, varsinkin jos taloudessa on toinen ihminen joka saa säännöllistä kuukausituloa. Useat kulut menevät puoliksi ja tuovat "suuruuden ekonomiaa". Lisää uskoa tähän tuo se, että monet ihmiset ihan oikeasti elävät näin pienillä tuloilla, erityisesti juuri sellaisissa talouksissa missä toinen käy töissä.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että ovatko näin pienet kuukausimenot / tulot sellaisia, miltä haluan "taloudellisen riippumattomuuden" näyttävän ja tuntuvan? 

Viime kesänä päivitin tavoitetta 500 Keuroon: Tämä liittyi yllä olevaan kysymykseen, johon olen vastannut mielessäni "ei". Eli en todellakaan halua kituuttaa pienillä tuloilla jonkin kummallisen taloudellisesti riippumattoman ideologian takia :)

Päivitin tästä syystä tavoitteen jo hyvissä ajoin 500 Keuroon ennen 200 Keuron merkkipaalun saavuttamista. Puolen miljoonan salkku tarkoittaisi 1750 euron kuukausituloja nettona erittäin konservatiivisella 6% tuotto-odotuksella (ml. osingot) ja 30% pääomaveroilla. Tämä alkaisi jo riittää mukavaan elämään.

Tärkeämpi kysymys kuuluu, että tarkoittaako taloudellinen riippumattomuus päivätöiden lopettamista ja täysin pääomatuloille jättäytymistä? Vai tarkoittaako se sitä, että jälkimmäinen on mahdollista milloin tahansa, mutta tätä valintaa ei tarvitse tehdä?

Tällä hetkellä tilanteeni on se, että viihdyn töissäni enkä ole oikeasti kiinnostunut pääomatuloille "putoamisesta", vaikka tämä olisikin pehmeä pudotus. Aionkin jatkaa siis samaan malliin kuin ennenkin, ja tämä blogi tulee täten dokumentoimaan matkaani kohti puolen miljoonan sijoitusomaisuutta.

Muitakin tavoitteita saattaa matkan varrella tulla. Voi olla, että jossain vaiheessa päätän oikeasti jättäytyä pois ansiotöistä, mikä tarkoittaisi salkun kasvun merkittävää hidastumista. Tämä tuntuu nyt varsin kaukaiselta ajatukselta, mutta koska se on teoriassa mahdollista, en halua sulkea sitä täysin pois. Toinen vaihtoehto on ottaa yhä vain isompia taloudellisia tavoitteita. Minulla on vielä yli 30 vuotta aikaa viralliseen eläkeikään, eli mahdollisuuksien rajoissa on tulla "miljonääriksi alle viisikymppisenä" :)

Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Tämä blogi tulee edelleenkin dokumentoimaan sijoitustoimintaani anonyymisti ja todelliset euromäärät ja ostot avoimesti kertovana. Tämä konsepti on toiminut minulle hyvin ja kannustanut pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan. Luulempa, että salkku ei olisi nyt 200 Keuroa, ellen olisi tätä blogia aikanaan aloittanut!