Osakesäästötili hyväksyttiin - mielenkiintoinen mahdollisuus piensijoittajalle

Suomen eduskunta onnistui (ainakin itselleni) yllättäen hyväksymään osakesäästötilin. Moni asia jäi hallitukselta ja eduskunnalta kesken, mutta tämä piensijoittajille mielenkiintoinen uudistus näyttää nyt sitten menevän maaliin!

Tässä poimittu keskeiset seikat Arvopaperin uutisesta:

Tilit tulevat yksityissijoittajien käyttöön vuoden 2020 alusta.

Osakesäästötilin voi avata verkkopankissa. Tilille voi siirtää rahaa enintään 50 000 euroa. 

Osakkeiden siirtäminen suoraan tilille ei ole mahdollista. Varoilla voi ostaa suomalaisia tai ulkomaisia pörssi- ja First North -osakkeita.

Verottaja saa automaattisesti verotiedot tililtä, mikä tekee asioinnista mutkatonta sijoittajalle. Tilille maksettavat osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman, että niistä menee veroa. Sijoittaja hyötyy näin pitkässä juoksussa korkoa korolle -ilmiön tehostumisesta, kun osinkojen verotus pitkin matkaa ei syö kertyvää pääomaa.

Osakkeiden luovutustappiot eivät kuitenkaan ole tilin sisällä verovähennyskelpoisia sijoittajalle, vaan sijoittajan pitää lopettaa tili, jotta vähennys olisi mahdollinen.

Tässä vielä linkki Pörssisäätiön koosteeseen osakesäästötilistä. Siellä tulee esille vielä muutamia erittäin oleellisia seikkoja:

• Pääomaveroa maksetaan syntyneestä tuotosta vasta tuottoja nostaessa
• Osakkeita voi myydä ja ostaa tilin sisällä ilman välittömiä verovaikutuksia
• Osakesäästötilillä osingot ovat täysimääräisesti pääomatuloveron alaisia (kun voittoja aikanaan nostetaan), kun muuten ne ovat 85-prosenttisesti veronalaisia.
• Hankintameno-olettama ei ole käytössä

Kuten aiemminkin olen uumoillut, osakesäästötili on erittäin mielenkiintoinen uutuus. Kaksi yllä mainittua asiaa heikentävät hieman hyötyjä (osinkojen täysimääräinen verotus ja hankintameno-olettaman puute). Toisaalta hyödyt eli verovapaat ostot ja myynnit sekä osinkojen "verovapaa" uudelleensijoittaminen tuovat sijoitusrahastojen nauttimat hyödyt piensijoittajan saataville. Pitkässä juoksussa osinko-osakkeilla voisi kumuloida mukavan kokoisen salkun. Toisaalta treidaustakin voisi yrittää, kun veroja ei lähde välistä.

Jos tilin speksit eivät nyt julkistetusta muutu, niin harkitsen vakavasti ensi vuonna merkittävien pääomien siirtämistä tilille. Miksipä ei koko 50 Keuroa, jos käteiskassa sattuisi niin olemaan sen kokoinen silloin! Oma salkku on nyt siinä neljännesmiljoonan kieppeillä, eli tämä alkupääoma ei ole mitenkään kovin suuri panostus salkun kokoon nähden. Pitkässä juoksussa sen voisi kuitenkin kasvattaa merkittävän kokoiseksi osinkojen uudelleensijoittamista hyödyntäen.

Mitä ajatuksia muilla on osakesäästötilistä? Hitti vai huti?

Vuodenvaihteen myyntejä ja ostoja

Vuodenvaihde lähestyy ja tähän liittyen tein roppakaupalla myyntejä ja ostoja. Myynnit liittyivät pääasiassa "verotustappioihin", eli myin osakkeita, jotka ovat reilummin tappiolla. Aiemmin tänä vuonna sain suuret myyntivoitot kun Sponda ostettiin pois pörssistä. Näillä tappioilla saan kuitattua osan verotettavista voitoista. Myin kaikki omistamani Heeroksen, Constin, ja Pihlajalinnan osakkeet (kohtuullisen pieni summa: 3419 euroa). Näistä myynneistä tuli yhteensä tappioita n. 900 euroa.

Ostot taas liittyivät salkun tasapainottamiseen yksittäisistä osakkeista indekseihin ja tarkemmin ottaen kiinteistö/REIT-sektorille. Lisäksi tällä kertaa ostot liittyivät MiFID2-direktiivin aiheuttamiin hankaluuksiin. Ostin eilen oikein kunnolla Vanguardin mainioita VNQ ja VNQI -ETF:iä, joilla saa katettua koko maailman REIT-sektorin. VNQ on laskenut viimeaikoina oikein kunnolla, ja VNQI on myös hiukan kyykännyt. Ajoitus oli siis myös melko hyvä tälle ostolle. Ostin VNQ:ta 3618 dollarilla ja VNQI:ta 1791 dollarilla. Yhteensä minulla on näissä kahdessa REIT-ETF:ssä nyt noin 10000 euron edestä sijoituksia, joka tekee vähän alle 5% salkusta. Tämä määrä riittää hetkeksi, ja vaikuttaa siltä, ettei näitä pääse lähiaikoina lisää ostamaankaan (ainakaan siis kotimaisten välittäjien kautta).

Samassa osto- ja myyntirytäkässä realisoin myös pienen sijoitukseni (1179 euroa) CRBN-ETF:ään. CRBN seuraa maailmanlaajuista markkina-arvopainotteista indeksiä, josta on poistettu "hiili-intensiiviset" yritykset. Tämä sijoitus oli n. 25% voitolla ja tästä kuittaantui 234 euron myyntivoitto. Nyt ollaan maailman osakemarkkinoilla lähempänä syklin huippua kuin pohjaa, ja uskoisin palaavani ostoihin tämän tai vastaavan indeksin osalta seuraavassa isommassa laskusuhdanteessa.

Kaiken kaikkiaan näiden ostojen ja myyntien vaikutus salkun kokoon oli aika lailla neutraali. Verotuksellisesti kuitenkin tappiolliset myynnit ovat eduksi, ja pienentävät tämän vuoden myyntivoitoista maksettavaa veroa. Lisäksi sain näillä liikkeillä tasapainotettua salkkua lähemmäs tavoiteallokaatiota. Saatan harkita joko Constin tai Pihlajalinnan ostoa takaisin salkkuun jollain summalla, mutta tämä jää sitten ensi vuoden pohdinnoiksi.

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

Luovutustappioiden vähentäminen laajenemassa kaikkiin pääomatuloihin

Olen aina pitänyt epäloogisena sitä, että maksan osingoista (=pääomatuloja) veroja, vaikka samana vuonna tekisin tappiota arvopapereiden myynneillä. Mielestäni olisi ainoastaan loogista ja reilua, että osingoista ei tarvitse maksaa veroa jos kyseisenä vuonna on tullut toisaalla tappioita. Tällöin verot maksettaisiin todellisista voitoista, eikä määrittelykysymykset ja tulolajit vääristäisi tilannetta.

Nyt näyttää siltä, että verotuskäytännöt muuttuvat parempaan suuntaan tämän suhteen, ensi vuoden alusta lähtien:

"Luovutustappio muuttuu vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se aikaisemmin on ollut vähennyskelpoinen ainoastaan luovutusvoitoista." (Lähde: Veronmaksajat)

Sama tieto löytyy valtion talousarvioesityksestä. Kuten tälläkin hetkellä, luovutusvoitot vähennettäisiin samana verovuonna kuin tappiot syntyvät, ja näitä seuraavina viitenä verovuotena.

Miksi piensijoittajan pitäisi olla tästä asiasta tietoinen ja mitä se vaikuttaa käytännössä? Omalta osaltani voin sanoa, että muutos mahdollistaa huomattavasti monipuolisemman (ja laillisen!) verosuunnittelun tappioiden vähentämisen/hyödyntämisen suhteen.

Otetaan ihan käytännön esimerkki. Minulla on useiden tuhansien realisoimat tappiot Talvivaaran osakkeissa. Toisaalta saan pari tuhatta euroa osinkoa vuosittain eri arvopapereista. Uudessa veromallissa voin myydä Talvivaaran osakkeet reilulla tappiolla, ja kuitata parin vuoden ajan verottomat osingot, koska verotuksessa luovutustappioilla voi siis jatkossa kuitata myös osinkotuloista saatavat pääomatulot.

Tämä lakimuutos ei johdu piensijoittajien kohtelun parantamisesta, vaan taustalla on laajempi keskustelu yritystoiminnan riskien realisoitumisesta ja tappioiden vähennyskelpoisuudesta muista tuloista (kts. esim Suomen Yrittäjien lausunto). Yhtä kaikki, muutos on tervetullut. Seuraava odotettava uudistus on sitten pienten osinkojen verovapaus, josta on puhuttu jo vuosikaudet ilman käytännön edistystä.

Pienten osinkojen verovapaus vieläkin esillä

Pienten osinkojen verovapautta on tapana luvata erityisesti vaalikampanjoissa, ja yhtä lailla se on tapana haudata siinä vaiheessa kun asiasta oikeasti päätetään. Nyt kun Suomen hallituksessa ovat Keskusta ja Kokoomus, jotka molemmat ovat tätä lupailleet, niin ainakin teoriassa asiassa on toivoa. Olen silti skeptinen, kuten huhtikuussa asiasta kirjoitin.

Uusimpien tietojen mukaan hallitus selvittää tällä hetkellä 500 euron osinkojen verovapautta (kts. arvopaperin juttu). Tämä summa tuntuu pienenevän koko ajan, mutta olisihan tuo 500 euroa symbolinen ele joka toisi positiivisella tavalla progressiivisuutta pääomaverotukseen. Tämä kannustaisi erityisesti uusia osakesijoittajia mukaan ja edistäisi kansankapitalismia.

Katsotaan nyt tuleeko tästäkään mitään. Mitäs luulette? :)

Pienet osingot verovapaiksi... kuulostaako tutulta?

Kansankapitalismi on suomessa melko kehittymätöntä, joka näkyy suurten kansanjoukkojen harmillisena tapana säästää ja sijoittaa lähinnä seiniin tai talletustilille. Yksi asia mikä suomalaisia motivoi, kannustaa ja ohjaa, on verotus. Tähän liittyen pienten osinkojen verovapaus olisi oiva ja ei-niin-kovin-kallis veroporkkana. Toteuttaisipa se hyvässä mielessä myös verotuksen progressiota piensäästäjiä suosimalla.

Kirjoitin asiasta viimeeksi 2012 liittyen silloiseen Stadighin ryhmän raporttiin, jossa ehdotettiin verovapautta alle 2500 e / vuodessa osingoista (kts. merkintä). Tällöin sateenkaarihallituksemme kävi läpi verolinjauksia. Olin asian suhteen silloin pessimistinen, ja niinhän siinä kävi että pienten osinkojen verovapaus jätettiin kaikessa hiljaisuudessa jälleen kerran toteuttamatta.

Déjà-vu iski, kun tällä kertaa tuleva pääministeri Juha Sipilä esittää Kauppalehden haastattelussa alle 1000 euron osingoille verovapautta.

Jälleen on aika olla pessimistinen. Vai mitä luulette?

Pörssiosinkojen vero nousee reilusti

Jos joltain hallituksen kehysriihessä sovittu piensijoittajille varsin merkittävä asia on vielä mennyt ohi, niin kerrottakoon se tässä.

Pörssiosingoista maksettava vero nousee 21 %:sta 30 %:iin vuoden 2014 alussa.

Tämä nosto tapahtuu poistamalla osinkojen verovapaus kokonaan. Ennen 70 % pörssiosingoista oli veronalaisia, jatkossa 100 %. Osinkovero pysyy ennallaan 30 %:ssa alle 40 000 (tällä hetkellä alle 50 000) euron vuosittaisille osingoille, ja tämän ylittäville 32 %:ssa.

Julkisissa keskusteluissa asia on koettu piensäästäjän tappioksi. Esim. Kauppalehti uutisoi että "Osinkovero uhkaa sijoittamista ja listautumisia" sekä "Tavalliset osakesäästäjät joutuvat maksumiehiksi". Myös naapuriblogissa käydään asiasta kovaa vääntöä ja jotkut kommentoijat ovat siirtämässä sijoitustoimintaansa ulkomaille.

Kieltämättä olin itsekin ällikällä lyöty kun uutisesta kuulin. Korotus suoraan 21 prosentista 30:een on todella roima korotus. Ensi järkytyksen jälkeen tajusin, että samalla tehty yhtiöverokannan lasku 24,5 %:sta 20:een parantaa yritysten tulosta ja mahdollistaa enemmän jaettavaa. Kiristys ei siis ole aivan niin paha kuin miltä se näyttää.

Uudet veroseuraamukset voi laskea parilla eri tavalla, mutta lopputulos on silti se, että piensijoittajan käteen jää jatkossa vähemmän. Tämä taisi olla hallituksemme tavoitteena, sillä pääomavero on ollut keskituloisten ansiotuloverotusta pienempi ja nyt verokannat lähestyvät toisiaan. Poliittisesta näkökannasta riippuen voidaan keskustella siitä oliko ratkaisu hyvä vai huono.

Sijoittajana ajattelen tätä asiaa toki piensijoittajana enkä yhteiskunnallisesta tai sosiaalipoliittisesta perspektiivistä. Olen yhä tyytyväisempi siihen valintaan, että suurin osa salkustani koostuu osingot tai tuotot uudelleensijoittavista tuotteista. Jatkossa tapahtuvissa ostoissani tämä valinta vahvistuu entisestään (esim. viime viikolla aloittamani kuukausisäästäminen osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin Nordnetin kautta). Kuten sanonta kuuluu, tässä maailmassa varmaa ovat vain verot ja kuolema. Välttelen mielelläni molempia mahdollisimman pitkään.

Vaalikysely

Huomenna demokratiaa toteutetaan jälleen kun jokainen saa sijoittaa yhden äänen aatteensa edustajalle. Kansalaisena ja pitkäaikaissijoittajana olen luonnollisesti kiinnostunut  politiikasta, ja erityisesti verotukseen liittyvät asiat liippaavat tämän blogin aihepiiriä.

Arvoisa lukija - mikä puolue sai sinun äänesi? 

Liittyykö valintasi talouteen ja verotukseen ja sitä kautta sijoittamiseen liittyviin aihepiireihin? Vai ihan johonkin muuhun?

Ajattelin toteuttaa pienimuotoisen selvityksen siitä, minkälainen puoluekartta piirtyisi Suomeen Laiskan Sijoittajan lukijakunnassa - klikkaa oikealta suosikkisi, ole hyvä!

Oma valintani (varsinkin sijoittajan näkökulmasta) on yllätyksettömästi Kokoomus. Siitäkin huolimatta, että viime eduskuntavaaleissa Kokoomus lupaili veronkevennyksiä alle 1000 euron osingoille - ja tämä lupaus jäi lunastamatta. Tänäkin vuonna samanlaisesta on ollut puhetta, mutta se ei ole noussut kovin suureksi teemaksi. Tämän lisäksi Kokoomuksen verolinjassa säilytettäisiin pörssiyhtiöiden osinkotuloista 70 % veronalaisuus, kun muutamalla muulla puolueella se nousisi 100 %:iin. Tämä on merkittävä ero kotimaisen pörssiyhtiön (pien)omistajan kannalta. Saa nähdä miten tällä kertaa käy, jos Kokoomus hallitukseen edes pääsee. Huomennahan tuo alkaa selvitä!

Osingot - välttämätön paha

Tämänhetkisessä verokeskustelussa tuntuu siltä, että osingonsaajat - pienet ja suuret - tulevat saamaan tuta verokarhun karheaa kouraa. Osinkojen verotuksen muuttuessa mahdollisesti 19,6 % 30 %:iin muuttuu osinkojen saaminen kotimaisilta yrityksiltä kannattamattomammaksi. Yhtä suuri muutos tämä ei olisi ulkomaisista pörsseistä ostettaville ETF:lle, joiden jakamien osinkojen verotus kiristyisi vain kaksi prosenttia.

Veronkorotusskenaariosta huolimatta en aio pidättäytyä kotimaisten osakkeiden omistuksesta jatkossakaan. Toisaalta vältän kiristyvää osinkoverotusta osalla salkusta - ohjaan kohtuullisen merkittävän osan tulevista sijoituksista osingot uudelleensijoittaviin ETF:iin sekä yritys- ja valtionlainarahastojen kasvuosuuksiin.

Osinkoja olen saanut lyhyellä sijoitusurallani seuraavasti:

2008: 26 € (pelkkä Nokia)
2009: 460 € (isompi tukku kotimaisia osakkeita)
2010: 600 € tähän mennessä (osakkeita ja ETF:iä)

Yhteensä näistä on kertynyt n. tonni. Osingot ovat jääneet siis melko pieniksi verrattuna salkun kymppitonnin arvonnousuun. Toisaalta osingot ovat "oikeaa rahaa", ja siksi mielestäni hieman arvokkaampaa. Osingot ovat myös luonnollinen tapa saada tuloja sijoitusomaisuudestaan, varsinkin jos ajattelee tavoitetilaa, missä voisi elää pelkillä koroilla/osingoilla ilman että pääomaan tarvitsisi kajota. Tätä tilannetta odotellessa syötän osingot takaisin salkkuun.

Päivitin yläkulman tikkeriin kumulatiivisen osinkoseurannan. Ensi vuonna siellä on jo nelinumeroinen lukema - viisinumeroista nettolukua saanee odottaa muutaman tovin.

Verotuksen koveneminen ja pitkäaikaisen sijoittajan vaihtoehdot

Osakesijoittajan osinkoverotuksen on povattu kasvavan nykyisestä 19,6 prosentista jopa 30 prosenttiin lähivuosina. Tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta huomattavaa heikennystä vuosittaiseen osinkotuloon. Samaan aikaan yritysten verokanta toki laskee, mutta ei niin paljon, että tämä kompensoisi verojen kasvun.

Omalta osaltani tämä asia on suhteellisen merkittävä, sillä salkustani on tällä hetkellä n. 70 % kotimaisissa osakkeissa. Jos verotus kiristyy kaavaillulla tavalla, niin minulla ja muilla samassa tilanteessa olevilla on muutama enemmän tai vähemmän hyvä vaihtoehto reagoida tilanteeseen.

Sijoittaminen samaan malliin kuin ennenkin
Tämä vaihtoehto ei ehkä kuulosta houkuttelevalta verojen kiristyessä. Toisaalta yritykset todennäköisesti keksivät muita tapoja palkita osakkeenomistajiaan (esim. omien osakkeiden ostot) verotuksen kiristyessä. Lisäksi piensijoittajille saattaa tulla verovapauksia liittyen esim. 1000 tai 5000 euron vuosittaisiin osinkoihin. Näistä syistä hyvät osingonmaksajat ovat kohtuullisen järkevä sijoitus tulevaisuudessakin.

Osinkoveron välttäminen käyttämällä erityisiä sijoitusmuotoja
Näistä vaihtoehtoisista tavoista houkuttelevin on mielestäni osingot uudelleensijoittavat ETF:t tai vaihtoehtoisesti indeksirahastot, jotka eivät maksa vuosittaisia tuottoja ulos. Itse suosin ensimmäistä vaihtoehtoa ( kts. esim. tämä ), mutta esim. Seligsonin indeksirahastot ovat varmasti monille hyvä vaihtoehto.

Vaihtoehtona on myös suhteellisen laimean vastaanoton saanut PS-tilisäästäminen. PS-tilin hyvänä puolena on tietysti osinkojen veroton uudelleensijoittaminen ja verojen siirto tulevaisuuteen laajemminkin. Huonona puolena taas ovat poliittiset riskit ja tiukka sitoutuminen aikatauluihin, jotka eivät välttämättä sovi jokaiselle. Toisaalta PS-tili voisi toimia pienenä osana suurempaa pitkä-aikaista sijoitussuunnitelmaa (varsinkin kiristyvä osinkoverotus huomioiden).

Omat toimenpiteeni asian suhteen viettävät osingot uudelleensijoittavien ETF:ien suuntaan. Lisäksi alan lisäämään pitkiä korkoja ja yrityslainoja mukaan salkkuun - nimenomaan  pääomaa ulos jakamattomassa muodossa.

Verottaja kannusti sijoittamaan ulkomaille

Alkaa näyttää siltä, että osinkoverotusta tullaan kiristämään kaikilta - meiltä piensijoittajiltakin. Tämä on ikävää varsinkin osakesijoittajan näkökulmasta. Pitkällä tähtäimellä on aidosti välisä sillä maksetaanko osingoista 19,6 prosenttia (nykytaso) vai 30 prosenttia veroa (vihjattu taso tulevaisuudessa).

Mitä sijoittaja voi tehdä välttääkseen mahdolliset veronkiristykset? Finanssitavaratalojen toive olisi tietystikin erilaiset aktiiviset sijoitusrahastot, PS-tilit tai sijoitus/eläkevakuutukset. Näissä on omat puolensa, mutta mukana tulee myös kuluja, varsinkin verrattuna osakesijoittamiseen. On kuitenkin toinen mahdollisuus: passiiviset sijoitustuotteet, jotka sijoittavat osingot automaattisesti pääomaan. Itse olen suosinut tällaisia DB X-Trackerien muodossa.

En toki aio hylätä suoraa osakesijoittamista jatkossakaan, mahdollisista veronkorotuksista huolimatta. Yksittäisten yritysten seuraaminen ja niihin sijoittaminen on erittäin mielenkiintoista ja myös yleissivistävää puuhaa. Pitkällä aikavälillä hyvät osingonmaksajat palauttavat sijoitetun pääoman moninkertaisena takaisin.

Sen verran verokeskustelu kuitenkin vaikutti tällä kertaa sijoitusvalintaan, että lisäsin salkkuun DB X-Trackerin Emerging Markets TRN ETF:ää, joka sijoittaa osingot takaisin pääomaan. Tällä tuotteella pääsen kustannus- ja verotehokkaasti kiinni kehittyviin markkinoihin. Lisäksi tämä tapahtuu perinteistä BRIC-nelikkoa monipuolisemmin - mukana on myös mm. Etelä-Korea, Meksiko, Etelä-Amerikka ja Malesia.