Markkinoiden laskua katsellessa tulee mieleen, että hajauttaminen kannattaa. Varsinkin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät korreloi paljoa keskenään.
Yksi jo pidempään miettimäni sijoituskohde on kehittyvien markkinoiden valtionlainat. Seuraavassa ajatuksia tästä sijoitusluokasta:
Tuottomahdollisuudet
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat siitä jännä instrumentti, että ne voivat tuottaa yhtä hyvin kuin osakemarkkinat. Tässä tulee oleellinen ero verrattuna vaikkapa Euroalueen valtionlainoihin, joiden pitkän ajan tuottopotentiaali on osakkeita alhaisempi.
Suuremmat tuotot johtuvat toki suuremmista riskeistä. Joka tapauksessa osana pitkää salkkua nämä valtionlainat eivät välttämättä laske tuotto-odotusta lainkaan, siinä missä kehittyneiden talouksien vastaavat.
Hajautusmahdollisuudet osana osakesalkkua
Kehittyvien markkinoiden valtionlainat - siinä missä muutkin valtionlainat - ovat mainio tapa vähentää salkun kokonaisriskiä. Tämä tapahtuu hajautuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet ja lainamarkkinat eivät korreloi keskenään sataprosenttisesti, vaan tavallaan tasoittavat toistensa vaihteluita. Esimerkiksi alla olevassa kuviossa näkyy (klikkaa isommaksi), miten kehittyvien markkinoiden lainat (punainen viiva) ovat pärjänneet verrattuna EURO STOXX 50 indeksiin. Näiden välillä on tiettyinä aikoina korrelaatiota, mutta samaan suuntaan ne eivät läheskään aina mene, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi valtionlainoilla on pienempi volatiliteetti (kuvio oikealla).
Hajautusmahdollisuudet osana korkosalkkua
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat oiva lisä myös kehittyneiden markkinoiden lainojen ohelle. Suunta on sama pitkällä aikavälillä, mutta kulmakerroin ja volatiliteetti hieman eri (vertailuindeksinä IBOXX EURO). Eli tässä tapauksessa tajolla on lisätuottoa lisäriskillä. Oma ajatukseni on, että korkosalkussa kannattaa olla sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat edustettuina.
Sijoitusinstrumentit
Kehittyneiden markkinoiden valtionlainoihin pääsee käsiksi kustannustehokkaimmin ETF:illä. Näitä saa myös pankeista ja pankkiiriliikkeistä rahastomuodossa, mutta pitkäaikainen sijoittaja valitsee luonnollisesti ETF:n, ja siksi kirjoitan ainoastaan niistä. Pikaisella etsinnällä ETF-vaihtoehtoja tälle sijoitusluokalle löytyy mm. seuraavat:
- ELD
- PCY
- EMB
- EMLC
- DXSU
Eroavaisuuksia näistä löytyy maajakauman, indeksin, pörssin, noteerausvaluutan, valuuttasuojauksen, sekä osinkojen uudelleensijoittamisen osalta.
Oma valintani on loppujenlopuksi selkeä, sillä haluan sekä valuuttasuojauksen, että osinkojen uudelleensijoittamisen mahdollisimman pienillä kuluilla. Ainoastaan yksi tuote täyttää nämä kriteerit ja se on DXSU eli "
Emerging Markets Liquid Eurobond Index ETF" DB X-Trackers tuoteperheestä (kts. esite
tästä).
DXSU on synteettinen ETF, sijoittaa osingot uudelleen, ja kustannus/TER on vuositasolla 0,55 %. Valuuttahedge suoritetaan kerran kuussa. Suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Puolassa, Turkissa, Brasiliassa, Meksikossa, Unkarissa, Venezuelassa, Venäjällä, Filippiineillä ja Indonesiassa. Suurin maakohtainen paino on n. 11 %, joten indeksi on suhteellisen hyvin hajautettu.
Näiden pohdintojen perusteella ostin tänään ensimmäisen erän DXSU:ta salkkuun. Mukavia sijoitusmahdollisuuksia löytyy toki juuri nyt osakemarkkinoiltakin, ja olen myös todennäköisesti aktiivinen silläkin rintamalla lähiaikoina (kunhan edellisessä viestissäni olevat tavoitehinnat tulevat lähelle).