Sijoitushorisontti yli parikymmentä vuotta? Ei hätää, olet netto-ostaja!

Jos uutisia seuraa, niin maailmanloppu on taas käsillä. Ja osakemarkkinat heiluvat päivittäisten Trump:in höpinöiden ympärillä. 

Tällä on väliä sijoittajalle vain jos tähtäimessä on tehdä myyntejä lähiaikoina. Itselläni ei ole. Eläkepäivät ovat jossain vajaan kolmenkymmen vuoden päässä, ehkä.

Toisinsanoen, olen vielä 20-30 vuotta netto-ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ostaisin lisää osakkeita ja rahastoja ensi viikolla, uutisista ei tarvitse välittää. Noin pitkä aikaväli tarkoittaa lähes 100%:n varmasti että sijoitukset ovat tuottoisia.

Ostoajankohdalla on toki väliä. Siksi ajallinen hajautus. Itse ostan joka kuukausi, jatkuvasti, ETF:iä ja rahastoja osana kk-sijoituksia. Lisäksi tykkään ajoittaa erillisiä lisäostoja kohtiin missä markkinoilla on erityisen hermostunutta. Niinkuin nyt.

Ostin tällä viikolla tonnilla lisää Seligsonin klassikkorahastoa Euro Obligaatiota. Lisäsin samalla tähän rahastoon menevän kk-sijoituksen viiteensataan euroon (ennen oli 200 e/kk). Euroopassa korot ovat nousussa, ja näistä valtionlainarahastoita alkaa saada ihan mukavaa tuottoa. Tämä on pieni osa salkusta, ja todennäköisesti semmoinen mistä ei tee pahaa tehdä myyntejä jos rahalle tulee tarvetta. Itse pyrin pitämään korkojen osuuden jossain 5-10% välissä koko salkussa. 

Näillä ajatuksilla myös ensi viikkoon. Varmaan silloinkin tapahtuu jotain kamalaa. Minä ostan todennäköisesti lisää osakkeita.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Pörssiromahdus, vihdoinkin se alkoi, mikä on suunnitelmasi? Itse aloitin ostot

En aio kirjoittaa mitään erillistä tai syvällistä analyysiä tulleista ja kuinka ne ovat todistetusti haitallisia maailmantaloudelle. Tästä aiheesta riittää juttua joka puolella tällä hetkellä.

Sen kuitenkin sanon, että maailma ei todennäköisesti lopu näihin tulleihin, eikä myöskään osakesijoittamisen mielekkyys. Toisaalta, tulleja ja kauppasotaa on kokeiltu ennenkin, ja huonolla menestyksellä. Onpa näillä aiheutettu globaaleja lamoja ja erittäin pitkiä laskusuhdanteita osakkeissa. Näiden jälkimainingeissa on syttynyt myös sotia. 

Eli ihan kevyestä kehityksestä ei nyt puhuta.

Yhtä kaikki, olen osakkeissa netto-ostaja vielä erittäin pitkään. Eläkeikään on vielä monta vuosikymmentä. Tällä aikavälillä maailma tulee mullistumaan monta kertaa.

Näillä ajatuksilla aloitin kevyesti ostot tähän laskuun. Ostin globaalia pienyhtiö -ETF:ää (IUSN) vajaalla tonnilla ja Wärtsilää 700 euron edestä. Molemmat olivat kyykänneet varsin komeasti. Kuten melkein kaikki muukin - eli valinnanvaraa ostoille olisi!

Laskun jatkuessa isoin haaste tulee olemaan käteiskassan hallinta niin että kaikkea ruutia ei käytetä liian kaukana pohjista. Tämä on oppi aiemmista erikoistilanteista, ml. covid-dippi.

Tilanne on se, että käteiskassaa on 20k näiden ostojen jälkeen. Lisäksi minulla on yli 60k erilaisissa pitkän koron rahastoissa. Käteiskassan ehdyttyä lähden myymään todennäköisesti pitkiä korkoja, jos koen osakemarkkinoilla laskun menevän liian pitkälle. 

Laskun jatkuessa sijoitan todennäköisesti lisärahaa eri indekseihin, esim. maailmaindeksiin, Nasdaq:iin, pienyhtiöindeksiin, jne.

Erillisten lisäostojen lisäksi jatkan myös tästä eteenpäin kk-sijoituksia seuraavasti:

• Nasdaq-ETF 500e /kk (Nordnetin kk-ohjelma)
• Intia-ETF 500e /kk (Nordnetin kk-ohjelma)
• Seligson Global Brands -rahasto 200e /kk
• Seligson Global Pharma -rahasto 200e /kk

Mitä suunnitelma sinulla on? Seuraatko sivusta, tyhjensitkö jo salkun, vai oletko ostamassa lisää?

Markkinoilla vihdoinkin rotaatio vanhalle mantereelle?

Onhan sitä odoteltukin. Nimittäin euro-osakkeiden paluuta. Odotus on kestänyt kymmenisen vuotta :)

Trumpin voiton varmistuttua tuumin että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on tiedossa hyvää osakkeille. Totesin mm. näin:

Luvataan jopa osakkeiden - ja erityisesti tekno-osakkeiden - supersykliä.

Itse pidän tällaista skenaariota mahdollisena ja jopa todennäköisenä. Politiikka suosii nyt supersykliä ja osakemarkkinoiden syklinen luonne suosii kuplautumista.

Pidemmällä aikavälillä Trumpin politiikka lienee vahingollista sekä taloudelle ja myös koko maapallolle (erityisesti ympäristölle). Jossain vaiheessa populistinen politiikka voi näkyä myös markkinoilla esimerkiksi inflaatio-ongelmina, joka taas voi aiheuttaa osakemarkkinoilla romahduksen.

Nyt näyttää vähän siltä, että "politiikka" on paljon sekavampaa, protektionistisempaa, ja epävarmempaa kuin odotin. Vaikutus olikin aluksi positiivinen ja nyt sitten ollaan tilanteessa missä jenkkiosakkeet ovat tuottaneet miinusta tältä vuodelta siinä missä Euroopassa ja Suomessa mennään ylöspäin. Tämä rotaatio on toki "long overdue". Mutta siihen kyllä näyttää vaikuttavan myös politiikka. Ehkä seuraava supersykli tuleekin Eurooppaan, kun vanha mantere alkaa sijoittaa itseensä uudella tavalla ja toivottavasti tämä näkyy myös muualla kuin puolustusbudjeteissa.

Pidemmällä tähtäimellä ei toki voi sanoa varmaksi mitään. Mutta sinänsä kiehtoisi ajatus pidemmästä laskettelussa S&P500 ja NASDAQ-tyyppisissä indekseissä. Itsekin jo mietin NASDAQ-ETF:n ottamista mukaan kk-sijoituksiin. Mutta jospa ensin päästäisiin vähän isompaan ja pidempään laskuun.

Sijoittajan rauha - miten se saavutetaan?

Viime aikoina olen seuraillut sijoitussalkun liikkeitä varsin rauhallisena. Markkinoilla myllertää aina joku keskustelu, oli kyse sitten tekoälystä tai maailmanpolitiikasta. Laajasti sijoitettu salkku, sisältäen maantieteellisen hajautuksen sekä osakkeita, korkoja, ja mahdollisesti muita varallisuuseriä, käyttäytyy yllättävän rauhallisesti isommissakin liikkeissä.

Oma salkkuni pyörii suunnilleen 750 000 euron kohdilla tällä hetkellä. Salkussa on lähes 10% korkosijoituksia ja loput on hajautettuna osakkeisiin, indeksejä seuraaviin ETF:iin ja muutamaan rahastoon. Hajautusta on ehkä vähän liikaakin, koska vastaavan saisi varmaan toteutettua muutamalla ETF-sijoituksella.

Olen kasannut sijoitussalkkua pian 20 vuoden ajan. Tämä blogi aloitti 16 vuotta sitten. Ennen blogin alkua tein pienehköjä sijoituksia kivijalkapankin rahastoihin ja jossain vaiheessa myös käytin näitä sijoituksia mm. asunnon ostamiseen ja muihin kuluihin. Oikeastaan vasta blogin myötä, eli vuodesta 2009 lähtien, olen sijoittanut tavoitteellisesti ja käytännössä pelkästään kerryttänyt varallisuutta, palkkatulojen riittäessä elämiseen.

Tässä vaiheessa ymmärrän sen, että tämän kokoinen sijoittussalkku olisi kasautunut erittäin helposti myös sijoittamalla vaikkapa maailmanindeksiä seuraavaan ETF:ään tai passiiviseen rahastoon. Lopputulos olisi heittämällä myös nykyistä parempi. 

Osakesijoittajat tunnetusti häviävät indeksille useastakin syystä. Ensinnäkin, sijoittajilla on tapana lähteä mukana kaikenlaisiin hype-hommiin ja ostaa liian kalliilla tai hätäillä myynneissä. Veroja ja kuluja kertyy. Toiseksi, on myös tiedossa, että reilusti yli puolet osakkeista tuottaa vähemmän kuin indeksi ja lisäksi vain pieni määrä (alle joka kymmenes!) osakkeista tuo suurimman osan indeksin tuotoista. 

Yllä mainitut seikat eivät olleet omassa tiedossani - ainakaan näin selkeästi - kun sijoitusuraa aloittelin. Osakkeiden valinta ja yleensäkin erilainen spekulointi toki piti mielen virkeänä ja kiinnostuksen yllä. Kuten pitää vieläkin. Ihan viime aikoina olen kuitenkin havainnut, että yksittäisten osakkeiden seuraaminen ja poimiminen ei ole kovin hyödyllistä ajankäyttöä, eikä näillä voi kovinkaan paljon enää vaikuttaa suureksi kasvaneen salkun liikkeisiin.

Tätä on sijoittajan rauha. Mahdollisuus keskittyä muuhun elämään ja antaa markkinoiden ja talousuutisten mellastaa päivittäisen uutisvirran kanssa. 

Itse seuraan markkinoita ja talouden sekä yritysten tapahtumia edelleen kiinnostuneena harrastusmielessä. Mutta sijoitustoiminnan pyrin pitämään simppelinä. Kuukausisijoitukset valittuihin ETF:iin ja rahastoihin, sekä olemassa olevan salkun päällä istuminen, muuta tässä ei taida enää tarvita.

Yllä mainitusta reflektiosta huolimatta aion varmasti jatkossakin tehdä ajoittaisia ostoja ja muutoksia sijoitustoiminnassa. Salkkuun pyrin olemaan puuttumatta isommin. Enkä myöskään suunnittele laittavani blogia jäihin, tämän kirjoituksen "testamentti"-henkisestä tunnelmasta huolimatta :)

Trumpin voitto tekee hyvää salkulle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta...

Trump voitti USA:n presidentinvaalit ja republikaanit saivat "värisuoran" eli voittivat presidentinvaalin lisäksi kongressin ja senaatin enemmistön.

Tiedossa on veronlaskuja ja talouskasvua sekä yritysten voittoja kiihdyttävää politiikkaa. Osakekurssien nousu lienee yksi merkittävä onnistumisen mittari presidentin omissa pohdinnoissa - näin on nähty ennenkin.

Osakemarkkinoiden alkureaktio olikin hyvin positiivinen.

Luvataan jopa osakkeiden - ja erityisesti tekno-osakkeiden - supersykliä.

Itse pidän tällaista skenaariota mahdollisena ja jopa todennäköisenä. Politiikka suosii nyt supersykliä ja osakemarkkinoiden syklinen luonne suosii kuplautumista.

Pidemmällä aikavälillä Trumpin politiikka lienee vahingollista sekä taloudelle ja myös koko maapallolle (erityisesti ympäristölle). Jossain vaiheessa populistinen politiikka voi näkyä myös markkinoilla esimerkiksi inflaatio-ongelmina, joka taas voi aiheuttaa osakemarkkinoilla romahduksen.

Itse aion toki nauttia siitä, että salkku tekee kaiken aikaa uusia ATH-lukemia. Mutta istun siinä mielessä sivussa tästä, että en tee merkkittävästi lisäsijoituksia juuri nyt. Kuten aiemmin kirjoitin, tarkoituksena on kerätä merkittävä käteiskassa seuraavia markkinaturbulensseja odotellessa. 50k euroa olisi varmaan sopiva tavoite, sen keräämiseen menee varmaankin iso osa Trumpin presidenttikaudesta :)

2024 / Q3 / pääoma kasvoi 5%

Viikonlopun rauhaa hyödyntäen teen nyt Q3 yhteenvedon yhden päivän liian ajoissa, kvartaalihan loppuu vasta maanantaina :)

Alkuun avainluvut. Täytyy sanoa että hyvältä näyttää kun kvartaalin aikana tulee puhdasta tuottoa 25k euroa! Markkinoilla on alkanut jonkinlainen uusi nousukausi koronlaskujen tukemana. Syklisetkin yhtiöt ovat heränneet: mm. Valmetia minulla oli OST:lle kymppitonnilla ja siinä oli mukavat nousut tällä viikolla. Olisipa sijoittaminen ja vaurastuminen aina näin helppoa...

• Uusi sijoitettu pääoma: 9862 euroa
• Pääoman kasvu (pl. osingot): 34976 euroa (+4,99%)
  
• Tuotto (pl. osingot): 25114 euroa (+3,5%)

Alla salkun tuottokäyrä. Siinä on päivitetty vähän hämäävästi tältä vuodelta vain Q2 ja nyt Q3 graafi. Yhtä kaikki, isossakin kuvassa näkyy että viime aikoina on menty hurjaa vauhtia ylöspäin. Salkun kokonaisarvo on nyt 736k ja kieltämättä miljoonan salkku alkaa jo pyöriä mielessä. Ehkäpä sinne asti voisi päästä muutamassa vuodessa jos nousukausi jatkuu samaan malliin (joka tosin tuntuu hieman epätodennäköiseltä).

Koska kaikki vaikuttaa menevän liiankin hyvin, ajattelin laittaa vähän jäitä hattuun. Yritän pitää lisäsijoitukset minimissä, pl. pienet 200e kk-sijoitukset Seligsonin Pharma & Brands rahastoihin. Muutoin olisi erinomaisen mukavaa kasvattaa käteiskassaa tulevia erikoistilanteita varten. Ja sellainenkin ajatus on hiipinyt mieleen vaihteeksi, että rahaa voisi käyttää myös enemmän elämästä nauttimiseen, koska sijoituksiin sitä on laitettu ihan riittävästi vuosien varrella kuten graafista näkyy.

600k rikki - jokainen sata tonnia on aina edellistä helpompaa saavuttaa

Sanotaan, että ensimmäinen sata tonnia on vaikeinta saavuttaa. Näin oli omalla kohdallanikin. Ekaan satkuun meni noin viisi vuotta, toiseen neljä vuotta. Sittemmin sijoitusvarallisuuden kehittyminen on ollut huomattavan paljon joutuisampaa.

Viimeeksi mietiskelin vaurastumisen vauhtia lokakuussa 2020 kun 400k oli rikkoutunut. Tuolloin koronavuoden syksyllä markkinat olivat huimassa nosteessa ja osaltaan lisäsijoitusten kera olin saanut salkun nostettua 400k:hon. Nyt mennään jo reilusti yli 600K:ssa (tarkalleen viime vuodenvaihteen päivityksessä 623k).

Kerrataanpa miten sijoitusvarallisuuden kehitys on edistynyt ja eri satatonnisten kasvattaminen kiihtynyt.

• Ensimmäisen 100k saavuttamiseen meni n. 5 vuotta (vuodet 2008-2013)
  
• 200k n. 4 vuotta (2013-2017)
  
• 300k n. 2 vuotta (2017-2019)
  
• 400k n. 1 vuosi (2019-2020)
• 500k n. 1 vuosi (2020-2021)
• 600k n. 2 vuotta (2021-2023) 

Näyttää siltä että uusi satatonninen on ylittynyt suurinpiirtein kerran 1-2 vuodessa viime aikoina. Tällä tahdilla miljoonan salkku lähestyy kovaa vauhtia.

Sinänsä korkoa korolle -efektin johdosta nousutahdin voi olettaa jopa nopeutuvan entisestään. Toisaalta mitä isommaksi salkku kasvaa, sitä alttiimpi se on markkina-arvojen heilahteluille. Merkittävä globaali talouskriisi ja laskumarkkina voisi helposti pysäyttää positiivisen kehityksen useiksi vuosiksi. Odotan kuitenkin että salkun markkina-arvo ylittää miljoona euroa tämän vuosikymmenen aikana. 

Taloudellinen riippumattomuus: Aiemmin olen asettanut tavoitteita "taloudelliselle riippumattomuudelle", mm. 500k oli sellainen. Nyt kun 500k on ohitettu, huomaan ettei elämä ole muuttunut suuntaan taikka toiseen. Töissä tulee käytyä entiseen malliin, elämäntavat ovat aika lailla entisellään. Omistusasunto on velaton. Eli tilanne on hyvin stabiili, suorastaan rauhallinen. Ajattelen niin, että taloudellinen riippumattomuus on käytännössä saavutettu. En ole vielä kuitenkaan keksinyt mitä sillä tekisi :)

Miten jatkossa? Jatkan kohti miljoonasalkkua tekemällä lisäsijoituksia parin tonnin kuukausivauhtia niinkuin ennenkin. Sijoitusaste tulovirrasta on ollut aina korkea ja niin lienee jatkossakin. Voi olla että joskus vähän pidemmällä aikavälillä tulee isompia rahamenoja muualla, vaikkapa asumiseen tai työelämään liittyen, joten rahavirran suunta voi muuttua tai kääntyä. Mutta näin en oleta tapahtuvan lähivuosina.

Osakepoiminnan sietämätön vaikeus - ja vahva case indeksisijoittamiselle

Osakepoiminta on kivaa. Ja tasainen indeksisijoittaminen tylsää. Näin ainakin itsestäni tuntuu ja olen huomannut samaa ajattelua muissakin.

Asia on kuitenkin niin että indeksisijoittaminen on pitkällä aikavälillä tuottoisaa, siinä missä osakepoiminta on vähemmän tuottoisaa, jopa tuhoisaa. Tämä on harmillinen tosiseikka, mutta siitä on hyvä välillä muistuttaa, erityisesti nyt erittäin pitkän nousukauden keskellä. Me olemme (melkein) kaikki sijoitusneroja nyt - salkkuhan on kasvanut tosi hyvin, eikö niin? ;)

On laajalti tiedossa, että yksityissijoittajalle indeksiin sijoittaminen on edullista ja yksinkertaista. Lisäksi tiedetään että suurin osa (tai vähintään yli puolet joka tapauksessa) aktiivisista rahastoista häviää vertailuindeksilleen kulujen jälkeen.

Voiko osakkeita poimimalla ja välillä sopivasti myymällä tehdä ylituottoa? Voiko näin tapahtua pitkällä aikavälillä? Surullista kyllä, mutta vastaus on lähes aina EI.

Don't take my word on it :) Sen sijaan, suosittelen erittäin vahvasti katsomaan tämän tuoreen Vernerin vartin. Kyseessä on yksi parhaista Inderesin tarjonnasta katsomistani videoista. Ko. videolla Verneri Pulkkinen vyöryttää lohdutonta tilastoa osakepoiminnan vaikeudesta.

Videolta selviää haastava todellisuus: yksittäisten yritysten osakkeet häviävät indeksille äärimmäisen todennäköisesti ja todennäköisyys häviölle kasvaa ajan yli. Tässä videosta napattua tilastoa siitä kuinka moni S&P500-indeksin yritys voittaa ko. indeksin eri aikaväleillä:

- 10 vuotta: 17%

- 20 vuotta: 11%

- 30 vuotta: 6 %

- 40 vuotta: 3 %

- 50 vuotta: 2 %

Mistä tämä sitten johtuu? No siitä että markkinoilla myllää "luova tuho". Tämän päivän voittajat - vaikka sitä on juuri tänä päivänä vaikea uskoa - hiipuvat vuosikymmenten saatossa. Samalla indeksiä nousevat nostamaan seuraavien vuosikymmenten kärkiyritykset.

Kysymys itselle: pystytkö valitsemaan voittajayritykset jotka voittavat markkinat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen? Tai pystytkö myymään salkusta huonot yritykset pois ja vaihtamaan ne jatkuvasti parempiin? Hmm... Todennäköisesti tämä on aika vaikeaa ja siihen tarvitaan sekä tuuria että taitoa. Eivätkä tässä yleensä pärjää pitkällä aikavälillä edes ammattilaiset.

Johtopäätös? Yksinkertaista: kannattaa ostaa laajoja markkina-arvopainotteisia indeksejä edullisilla kuluilla. 

Tämänhän me tiesimmekin, eikö? :)

Puolen miljoonan salkku - tavoite täynnä! Nyt muuttuu moni asia

Alussa oli unelma. Taloudellinen riippumattomuus.

Blogia aloitellessa taloudellisen riippumattomuuden raja kulki vaatimattomasti 200k sijoitusomaisuudessa ja velattomassa asunnossa. Nämä tavoitteet asetin vuonna 2010. Tuohon aikaan olin aloittelemassa vakituisempaa työuraa ja sijoituksiin alkoi jäädä ylimääräistä. Elin erittäin niukasti ja rahankäytössä prioriteetti oli säästämisessä ja sijoittamisessa. Asuntolainan lyhennys oli viritetty korkealle ja loput rahat menivät sitten osakkeisiin.

200 000 euron salkkuun ja asuntolainan maksamiseen menikin sitten varsin pitkään. Valtava määrä työntekoa, sijoituksia, kärsivällisyyttä ja blogikirjoituksia seurasi tulevina vuosina. Lopulta saavutin unelmani alkuvuodesta 2017. 200k oli sellainen luku mikä oli jostain syystä pyörinyt mielessä, ehkä siksi että moni taloudellisesta riippumattomuudesta blogannut oli asettanut sen teoreettiseksi minimitavoitteeksi salkulle jonka avulla voisi jotenkuten elättää itsensä.

Nälkä kasvaa tunnetusti syödessä. Kun ensimmäinen tavoite oli saavutettu vuoden 2017 alussa, asetin saman tien tavoitteeksi puolen miljoonan salkun. Sijoittaminen tuntui ja tuntuu edelleen mukavalta, etenkin kun maalitolppa siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Iso osa sijoittamisen viehätyksessä minulle on unelmointi, ei niinkään nykyhetki. Niinhän se taitaa olla monessa muussakin jutussa.

Puolimiljoonaa pääomaa. 500 k. 500 000 euroa. Ei siitä mihinkään pääse - onhan tämä aika hurja tunne kun yli vuosikymmenen pituinen matka on saapunut maaliin. Vaikka kyseessä on vain yksi luku muiden joukossa, on se itselleni merkittävä. Edellisessä blogikirjoituksessa summatessa Q1:stä oli tavoite melkein täynnä, mutta salkun päivitystä seuraavan päivänä sitten heilahtikin jo muutamalla tonnilla yli.

Puolen miljoonan salkku johtaa isoihin muutoksiin. Tämä on asia jota olen miettinyt jo pidempään.

Siteeraan merkintääni viime lokakuulta kun 400k tuli täyteen:

Jos ja kun 500 k on täynnä, tulee mietinnän paikka. Itselleni osakesijoittaminen on ollut taloudellisen riippumattomuuden projekti. Nyt kun tavoite on hyvin lähellä (tai jo saavutettu?) niin olen alkanut miettiä muita tapoja käyttää rahoja kuin jatkuva ja omiin kuukausittaisiin tuloihin verrattuna erittäin suuri sijoitusaste. Aika hurja ajatus, vai mitä? :)

Puolen miljoonan salkku (tai vaikka tämä 400 k) nousee jo ihan mukavasti omalla painollaan. Voisin periaatteessa alkaa käyttää ylijääviä ansiotuloja muihinkin kohteisiin. Näin olen toki tehnyt jo nytkin, mutta sijoitusastetta voisi merkittävästi myös laskea. Ongelmana on lähinnä se, että mihin sitä rahaa sitten käyttäisi, kun nykyinenkin elämäntyyli tuntuu ihan mukavalta?

Lupaan (itselleni) että puolen miljoonan salkun tullessa täyteen teen merkittäviä muutoksia sijoitusstrategiaan ja samalla "elämänstrategiaan". Näitä ehtii onneksi vielä haudutella. Minulla on sellainen tuntuma, että seuraava sata tonnia ei välttämättä täyty ihan yhtä nopeasti kuin edellinen.

Jälkikaneettina yllä olevaan todettakoon, että matka 400k:sta puoleen miljoonaan toteutui sitten puolessa vuodessa. Eli se siitä haudutteluajasta :) Nyt on siis aika muutoksille.

Sijoitusstrategia

• Kuukausittaisten sijoitusten määrä laskee merkittävästi: Nykyisestä 1700 eurosta kuukaudessa 800 euroon. Jatkossa sijoitan kuukausittain 200 euroa neljään eri ETF:ään Nordnetin kk-ohjelman kautta: IUSN, WTI2, DX2D, ICGA. Eli samoihin kuin tähänkin asti, mutta pienemmällä summalla.  Käteen jää siten lähes tonni enemmän kuukausittain. Tästä varmasti osa tulee sijoitettua, mutta tarkoitus olisi käyttää rahaa enemmän myös muihin asioihin.
  
• Entä jos salkku laskee alle 500k? Tämä on ihan merkittävä mahdollisuus, markkinat ovat lievästi sanottuna kuplaiset tällä hetkellä. Voihan olla että salkku laskisi vaikka alle 400 tonnin. Tässä tapauksessa luonnollisesti kasvatan sijoituksia ja pistän kaiken irtoavan rahan markkinoille. Niin pitkään kuin salkku pysyy puolen miljoonan yläpuolella, kerrytän kassaa ja otan rennosti.
  

Elämänstrategia 

• Töiden määrä: Let's face it. Töitä on tullut tehtyä. Pidän töistäni, mutta niihin käytettävä aika pyörii viikottain 40-60 tunnin välillä. Töistä saatava ansio on ostittain riippuvainen niihin käytetystä ajasta, joten sikäli ajankäyttö ei "harmita". Lisäksi pidän työstäni. Silti, mitä vanhemmaksi tulee (olen vielä reilusti alle nelikymppinen), alkaa arvostamaan muita asioita. Ainakaan rahan takia minun ei tarvitse töissä käydä. Selvästi siis seuraava steppi on siirtyä pikkuhiljaa 30-40 tunnin työviikkoihin, ja myös pitää useammin ja pidempään lomia. Lupaan ainakin yrittää :)
  
• Mitä tilalle? Lisää perheen kanssa olemista, ystäviä, harrastuksia, liikuntaa, matkailua, luonnossa oleilua. Laiskottelua! Ei ainakaan missään nimessä vapaa-ajan hyödyntämistä lisätienestien hankkimiseen. Silloin kun on tarpeeksi varallisuutta, ei kaikkea aika tarvitse kuluttaa tuottavasti. Eikä tietenkään muulloinkaan. Itselläni on kuitenkin ollut melko päämäärätietoinen meininki jo pidemmän aikaa, eli "laiskottelun" ja ihan vaan olemisen opetteleminen on tärkeää.

Blogi jatkaa kuten ennenkin ja eiköhän se miljoonan euronkin rajapyykki vielä ylity. Mutta minkäänlaista stressiä en asiasta aio ottaa. Kiitos kaikille lukijoille jos jaksatte seurata & kommentoida jatkossakin.

5 merkkiä siitä että olemme kuplassa tai matkalla sinne

Markkinat nousevat aina vaan ja koronavuosi 2020 oli lopulta huima tuottovuosi (näin mm. omassa salkussani ja lähes kaikilla muilla). Kun sijoituksissa on paljon sisällä, niin miksipä tähän ei olisi tyytyväinen?

Osakemarkkinoiden kuplautumisella on kuitenkin paljon haittapuolia. Ensinnäkin todella moni aloitteleva ja kokeneempi sijoittaja tulee polttamaan näppinsä. Lisäksi osakemarkkinat vaikuttavat nykyään varsin paljon reaalitalouteen, eli turbulenssi ei tapahdu vain osakesalkuissa jos iso romahdus tapahtuu. 

Itsekin havaitsen merkkejä hybriksestä - mietin jatkuvasti mikä olisi seuraava mielenkiintoinen ostokohde. Kaikki tuntuu nyt toimivan, jokainen sijoitusidea osoittautuu hyväksi. Eihän sen pitäisi olla näin helppoa?

Näenkin vaaran merkkejä ilmassa. Edessä on mielestäni jonkinlainen "Tech Bubble 2" parikymmentä vuotta edellisen jälkeen, jossa ilmaa puhalletaan kaikkiin muodikkaisiin, digitaalisiin ja uusiin asioihin samanaikaisesti. Nousua ajavat alhaiset keskuspankkikorot ja lisääntyvä likviditeetti, sekä yleisesti hilpeä sentimentti.

Tässä on viihteellinen lista 5 syystä miksi markkinat ovat mielestäni menossa kuplaan.

1. IPOt - eli uudet osakeannit - lisääntyvät. Näin käy aina kun markkina on kuumimmillaan. Varsinkin jenkeissä sijoittavat tungeksivat uusiin osakkeisiin. Ns. SPAC:it ovat osa tätä tarinaa.
   
2. Osakesijoittaminen on muodikasta. Tämä on toinen klassinen merkki sille että huiput lähestyvät. Osakesijoittamisesta ei puhuta enää vain alan foorumilleilla, vaan vaikkapa Ilta-Sanomissa ja Me Naisissa. Tässähän ei ole mitään pahaa, mutta indikoi nousurallin huippujen lähestyvän.
   
3. Somepöhinä "uusien Teslojen" ympärillä on huipussaan. Katso vaikka Youtubesta. Oli kyseessä sitten vety, sähköautot, tai kasvissyönti, jokaiselle löytyy valtavasti videoita joissa oman elämänsä osakeanalyytikot hehkuttavat seuraavaa kuumaa osaketta ja kertovat kuinka paljon ovat jo tehneet tuottoa kyseisellä osakkeella.
   
4. Treidaus on uusi houkutteleva ja varteenotettava ammatti. Näin siitä huolimatta että suurin osa treidaajista tekee tappiota. Näkyvimmät lausunnot kuitenkin tulevat niiltä jotka ovat tehneet suuria voittoja. Moni kertoo Twitterissä tehneensä päivän aikana ansiotyöstä tienaamansa vuosipalkan verran. Kuulostaa mahtavalta, onnistuukohan kaikilta tai suurimmalta osalta? On melko selvää että ei. Hybriksestä kertoo se, että treidauksen kriitikoille vastataan monessa paikassa että he "eivät vaan ymmärrä" miten homma toimii.
   
5. Bitcoin ja kryptot tulevat nousemaan aina vaan. Uusi normaali. Uusi kulta. Uusi arvonsäilyttäjä kun muut insituutiot romahtavat. Ja instikatkin ostavat bitcoinia! Bitcoin on toinen juttu mitä asiaa kritisoivat "eivät vaan ymmärrä". Bitcoin on monien mielestä jopa houkuttelevampi sijoitus kuin osakkeet, vaikka kryptovaluutta itsessään ei tuota mitään, siinä missä osakkeilla ostetaan osuuksi yrityksistä jotka parantavat tuottavuuttaan jatkuvasti. Itse en ole lähtenyt tähän mukaan (ja en ole katkera jos joku tienaa näillä). Ehkä on niin että minäkään en vaan ymmärrä tätä asiaa.

Vaikeinta kuplan ennakoimisessa ei välttämättä ole kuplan toteaminen, mutta sen ajoittaminen. Vuosituhannen vaihteen teknokuplastakin varoiteltiin jo vuosia ennen. Ja moni varoittelija menetti valtavat tuotot. Itse en tästä syystä uskalla olla markkinoilta pois. 

Sen verran voin kuitenkin tehdä, että astun syrjään kun kulmakerroin muuttuu jyrkkeneväksi ja muotiosakkeet ja omaisuuserät (esim. Bitcoin) nousevat lähes pystysuodaan ylöspäin. Tämä tilanne on päällä juuri nyt. Hyvin helppo johtopäätös on siis laittaa kaikki ylimääräiset ostot jäihin ja aloittaa kasvattamaan käteiskassaa. Olen sanonut näin ennenkin, mutta en ole malttanut olla pois markkinoilta. Nyt tuntuu siltä, että tämän päätöksen takana on helpompi pysyä.

Kolme markkinaskenaariota tälle vuodelle

Sijoitusten tekemisen lisäksi vähintäänkin yhtä hauskaa on sijoitusten suunnittelu. Käytän usein erilaisia skenaarioita ja osto-ohjelmia - sillä tavalla saan mielenrauhaa käteisen poltellessa tilillä tai markkinoiden myllertäessä.

Nythän on varsin mielenkiintoinen tilanne markkinoilla, kun osakekurssit jatkavat jo monen mielestä yliajalla olevaa kasvuaan. Toisaalta nollakorkojen ympäristössä on aika vahva skenaario että kasvu vain jatkuu. Uusia uhkia on kuitenkin ilmassa. Näistä ei ole vähäisin koronavirus - Kiinan taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen voi olla aika kova isku maailmantaloudelle, mutta kuvitelkaapa mitä tapahtuisi jos muualla aasiassa tai länsimaissa laitettaisiin toimistoja ja lentokenttiä kiinni?

Näistä odotellessa voikin tehdä muutamia skenaarioita, aloitetaan positiivisesta.

Skenaario 1: Nousu jatkuu - käteiskassan kasvatusta kohti 50 keuroa

Ensimmäinen skenaario on oman arvioini mukaan melko todennäköinen varsinkin jos koronavirus saadaan jotenkin hallintaan, keskuspankkien elvytyslinja jatkuu ja kauppasodat eivät kärjisty. Monta jos-sanaa tässä!

JOS kuitenkin yllä oleva aivan mahdollinen skenaario toteutuu, niin tällöin osakemarkkinatkin voivat jatkaa edelleen nousuaan vaihtoehtoisten sijoituskohteiden ollessa vähemmän houkuttelevia. Itse olen paisuttanut salkun viime aikoina ihan "tappiin", kun OST:lle tuli täydellä 50 000 eurolla uusia osakesijoituksia.

Tästä syystä uusien sijoitusten tekeminen edelleen nousevaan markkinaan ei ole kaikista innostavin vaihtoehto. Enemmän kiinnostaisi kokeilla käteiskassan nostamista 50 keuroon. Sellaisella käteiskassalla olisi sitten mukava ostella vaikka kunnon dipistä vuonna 2021 tai 2022 :)

JOS osakemarkkinat jatkavat nousussa, niin käteiskassan kasvatus on ykkössuunnitelmani. Tässä vaiheessa kassa on 20 keuroa, ja uskoisin että 50 keuron taso on saavutettavissa jossain vaiheessa ensi vuoden aikana jos pidän lisäsijoitukset minimissä. ETF-kuukausisijoitukset 1500 e/kk + tuorein 100 e/kk lisäys tikkaavat toki taustalla markkinatilanteesta riippumatta.

Skenaario 2: Vaakasuuntaista heiluntaa

Tämä on varsin todennäköinen skenaario. Markkinat ovat nousseet niin pitkään, että jonkinlaisia hengähdystaukoja voi hyvin tulla. Näitähän on vuosien varrella nähty.

Tällaisessa tapauksessa todennäköisesti kasvattelen käteiskassaa samoin kuin ykkösskenaariossa, mutta markkinoiden heiluessa en välttämättä pysty pitämään ostonappia piilossa. Yleensä mielenkiintoisia ostocaseja löytyy varsinkin yksittäisistä osakkeista vaikka markkinatilanne ei olisi muuten mitenkään erityisen edullinen.

Lisäostoja tekisin mieluusti sijoitusteemoihin, jotka täydentävät nykyistä salkkua edelleen. REIT-ETF:t ovat olleet hyvässä vedossa, mutta näihin teksisi mieli laittaa edelleen lisää. Samoin joitain mielenkiintoisia osakkeita puuttuu edelleen salkusta. Suomen markkinoilta esim. Fondia kiinnostaisi, samoin Huhtamäki, jonka hinnoittelu on tosin karannut.

Skenaario 3: Iso romahdus - koko käteiskassa ja kassavirta käyttöön

Koronavirus, kauppasodat, yleisesti liikaa kuumentuneet markkinat. Onhan näitä riskejä. Romahdusta on odoteltu monella taholla ja monesta suusta. Itsekin olen sitä moneen otteeseen povannut.

Jos sellainen 20 - 30 % romahdus tapahtuisi, niin oma ratkaisuni olisi luonnollisesti ottaa koko käteiskassa (tällä hetkellä 20 keuroa) käytöön asteittain.

Jos romahdus olisi yli 30 %, olen aika varma että käteiskassa ja kaikki käteinenkin olisi pistetty kiinni halventuneisiin osakkeisiin. Tässä tapauksessa todennäköisesti rahoittaisin ensin lisäostoja myymällä kehittyvien markkinoiden laina -ETF:n, jossa on tällä hetkellä n. 11 keuroa, sekä tuoreen sijoituksen pohjoismaisiin yrityslainoihin. Näiden rahojen loputtua jatkaisin kuukausittaisen ansio & pääomatulovirran sijoittamista osakemarkkinoille. Sijoituslainaa en ole koskaan ottanut, mutta ehkä sellaistakin pitäisi harkita?

Kaikissa edellisissä skenaarioissa tulen joka tapauksessa jatkamaan kuukausittaisia ETF/rahasto-sijoituksia sekä OST:lle tulevien osinkotulojen sijoittamista takaisin salkkuyhtiöihin.

Laiska sijoittaja: seuraavat 10 vuotta

Tämä on sarjassa kolmas nostalgiapostaus tässä kuussa, blogin täytettyä 10 vuotta. Tällä kertaa otan katseen tulevaa kohti. Mitä tapahtuu seuraavan 10 vuoden aikana ja miten aion siihen reagoida? Tässä kevytmielinen, epätieteellinen ja varsin optimistinen ajatusleikki tulevaisuudesta.

Historiallisen pitkä nousukausi osakkeissa taittuu lähiaikoina. Markkinat laskevat reilusti ja moni sijoittaja harmittelee huonoja tuottoja. Ostan salkun täyteen halventuneita osakkeita, mutta en myy (juuri) mitään. Esimerkiksi vuoden alussa tuleva osakesäästötili saattaa olla juuri sopiva paikka tankata kotimaisia osakkeita reippaalla kädellä. Onni suosii rohkeaa!

Vuosikymmenen päästä (2029) osakemarkkinat ovat huomattavasti nykyistä korkeammalla. Matkan varrelle ja varsinkin vuosikymmenen alkupuoliskolle sattuu ikäviä laskuja. Maailma ei ole erilainen tälläkään kertaa, vaan osakkeet tulevat nousemaan reilusti. Oma salkkuni nousee yli puolen miljoonan jo vuosien 2023-2014 kieppeillä. 2020-luvun lopussa saattaa miljoona mennä rikki, ellen ole ehtinyt eläkkeelle ennen sitä :)

Uudet teknologiat jyräävät ja markkinoille tulee uusia merkittäviä toimijoita. Näitä syntyy mm. robotiikkaan ja automatisaatioon, alustatalouteen, ja hiilivapaan talouden alueille. Sijoituscasena uudet teknologiat tulevat olemaan vaikeita, mutta merkittäviä omaisuuksia syntyy oikeilla osake- ja indeksivalinnoilla.

Laiska sijoittaja jatkaa blogger-alustalla ja blogin osalta juuri mikään ei muutu. En edelleenkään kirjoita sponsoroituja tarinoita tai aloita affiliate -markkinointia. En myöskään tavoittele julkisen sijoituskirjailijan tai -vaikuttajan statusta, eli Twitter & muut kanavat pysyvät poissa käytöstä. Ehkä vähän tylsää mutta sopii omaan tarkoitukseeni (edelleen) hyvin.

Ostoajatus: Beyond Meat (BYND)

Beyond Meat (tikkeri: BYND) listautui tämän viikon torstaina Nasdaq:iin. Listautuminen onnistui parhaiten viimeiseen kymmeneen vuoteen jenkkimarkkinoilla (CNBC:n juttu).

Mikä tämä Beyond Meat oikein on? Moni on varmaan yrityksestä kuullutkin, tai sitten osaa päätellä nimestä. Kyseessä on ensimmäinen pörssiin listautuva "Plant-based meat" yritys, joka valmistaa "kasvispohjaista lihaa". Beyond Meatin burger-pihvit ovat kuuluisia mm. siitä että niistä tihkuu "verta" (eli punajuurimehua). Tuotteita - joita on siis muitakin kuin hamrurilaispihvit - löytyy ympäri maailmaa yli 30 000 ruokakaupasta ja ravintolasta.

Idea kuulostaa hieman erikoiselta, vai mitä? Asiaa kun vähän miettii, niin ei ehkä sittenkään. Maailmassa on valtava määrä lihansyöjiä, jotka haluavat tietynlaista ruokaa - sellaista joka maistuu, tuntuu ja ehkä myös näyttää lihalta. "Kasvispohjaiset lihatuotteet" tarjoavat kestävän ratkaisun tällaisille käyttäjille. Kaikki lihansyönti, joka saadaan korvattua kasvispohjaisilla tuotteilla säästää merkittävästi vettä ja viljelymaata, sekä tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Beyond Meatin tuotteen osuvat siis erittäin suureen - ehkä suurimpaan - globaaliin megatrendiin.

Toimiala on toki varsin kilpailtu, koska vastassa ovat sekä lihatuotteet että kasviperäiset proteiinit. Myös perinteiset elintarvikeyritykset ovat siirtymässä alalle. Kotimaisia esimerkkejäkin löytyy (nyhtökaura, härkis, jne). Toisaalta markkinan potentiaali on valtava, ja tästä syystä listausantia on rummutettu reilusti. Riskejä tähän sisältyy, kuten esim. näistä kommenteista voi lukea.

Itse olin aikeissa ostaa BYND:iä heti kun kaupankäynti alkaa. Hinta kohosi kuitenkin välittömästi "pilviin" ja nousi siitä vain lisää. Minulle kävi siis vanhanaikaisesti: jäin empimään ensimmäisillä minuuteilla kun osaketta sai vielä viidenkymmenen dollarin kieppeissä (listaushinta oli muuten 25 dollaria!), ja nyt osake noteerataan jo yli 66 dollarissa.

Aion tulevina viikkoina ja kuukausina seurata BYND:in kehitystä ja etsiä oston paikkaa. Aiempiin markkina-analyyseihin nähden osake on erittäin kallis, ja onhan tässä varmasti hypeä mukana. Kiinnostaisi kuitenkin itse olla kyydissä. Saapa nähdä miten käy.

Kohti puolen miljoonan salkkua - viisivuotissuunnitelma

Tämän blogin alkuaikoina tavoitteenani oli 200 Keuron salkku, jonka laskeskelin riittävän jonkinlaiseen taloudelliseen riippumattomuuteen (kts. merkintä vuodelta 2010). Tuolloin haaveilin siitä, että 200 Keuroa ylittyisi kymmenen vuoden sisällä. Tämä tavoite ylittyi viime vuonna. 

Olin kuitenkin jo 2016 tullut siihen tulokseen, että miellyttävämpi taloudellisen riippumattomuuden taso toteutuisi puolen miljoonan sijoitusomaisuudella, jonka asetin tuolloin uudeksi tavoitteekseni.

Päivän arvo salkulle on 234 Keuroa, joten olen suurinpiirtein puolessavälissä puolen miljoonan tavoitteesta. Laitan nyt julkisesti itselleni haasteen - 500 Keuron salkku tulisi olla kasassa jouluna 2023!

Tavoite on kaikkea muuta kuin helppo. Markkinasykli on lähellä huippua, eikä seuraavan viiden vuoden aikana välttämättä tule samanlaista vetoapua kuin mihin viime aikoina on totuttu. Tavoite ei varmasti toteudukaan, jos seuraavat viisi vuotta mentäisiin pelkästään alaspäin. Uskon kuitenkin, että seuraavan viiden vuoden aikana tullaan näkemään sekä laskua että nousua, lopulta kuitenkin enemmän nousua. Lisäksi toiveissa olisi tehdä uusia sijoituksia merkittävästi enemmän kuin aiemmin. Muutoin puolen miljoonan salkkua ei viidessä vuodessa olisikaan mahdollista saavuttaa.

Sijoitussuunnitelmaa on hyvä vähän konkretisoida, jotta tulee selväksi mitä puolen miljoonan salkku vaatii. Seuraavassa on tavoiteallokaatiota mukaileva simppeli sijoitussuunnitelma. Jokaisessa kategoriassa on mainittu ensin salkun arvo puolen miljoonan tavoitteessaan, ja sen jälkeen pohdinta nykytilanteesta.

Osakepoiminnat 30 % (150 Keur): Nykytilanne on suorien osakesijoitusten suhteen on n. 96 Keuroa. Tämä osa salkusta on erittäin hyvin hajautettu, suurimmat yksittäiset omistukset ovat reilusti nousseissa Nesteessä ja Microsoftissa. Reilut 50 Keuroa tulisi tämän kategorian nousta jotta oltaisiin tavoitteessa. Kun yksittäisistä osakkeista puhutaan, niin ostoideoista ei ole pulaa, lähinnä kyttäilen hyviä oston paikkoja. Jos markkinat laskevat, niin lisäyslistalla mm. Sampo, Kone ja Nike.

Kehittyneet markkinat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia n. 44 Keuron arvosta, ja sijoitukset jakautuvat kolmen ETF:n kesken (IJS, DXET, DX2J). Reilu 50 Keuroa tulisi myös lisätä tähän kategoriaan. Kuukausisijoitusten myötä kaksi jälkimmäistä ETF:ää kasvaa tasaisesti, mutta jossain vaiheessa muutkin lisäostot tulevat kysymykseen. Pohdinnoissa on tähän kategoriaan joku melko perinteinen kehittyneiden markkinoiden globaali ETF, tai vastaava hiiliriskit poistettuna (LWCR on mielestäni hyvä kandidaatti tähän).

Kehittyvät markkinat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia lähes 50 Keuroa, ja toinen samanlainen pitäisi vielä lisätä. Sijoituksia on monessa ETF:ssä ja rahastossa, ylivoimaisesti suurimpana IS3N, johon menee nytkin joka kuukausi lisää. Uusia sijoitusideoita ei ole tähän kategoriaan oikeastaan tullut, mutta Seligsonin kahteen rahastoon (Russian Prosperity & Tropico LatAm) voisin laittaa jossain vaiheessa lisää sijoituksia markkintatilanteen mukaan.

Erikoisteemat 20 % (100 Keur): Tässä kategoriassa on sijoituksia n. 43 Keuroa, joten lisäystä pitäisi tulla reippaat 50 Keuroa. Tämä kategoria sisältää monia sijoitusteemoja, kuten REIT-ETF:iä (VNQ ja VNQI), puhtaan energian ETF:ää (PZD), sekä viime aikoina kaksi uutta teema-ETF:ää, joihin olen molempiin sijoittanut yli 6000 euroa (2B76 ja 2B77). Lisäksi tässä kategoriassa on myös outoon syöksykierteeseen joutunut HCP Quant. Tämä on onneksi pienehkö sijoitus: 5000 euron merkintä silloin kun rahasto aloitti. Silti rahaston huono menestys harmittaa, koska idea oli kiinnostava. Jatkossa tähän kategoriaan teen todennäköisesti lisäsijoituksia automaatio & robotiikka -teemaan (2B76) tai "Aging Population" ETF:ään (2B77). Lisäksi tekisi mieli sijoittaa edelleen kiinteistösektorille, mutta valitettavasti lisäsijoitukset Vanguardin ETF:iin eivät tällä hetkellä onnistu (VNQ ja VNQI), koska ovat listattuja jenkkipörssiin. Ideoita tällä saralla otetaan vastaan!

Korkosijoitukset 10 % (50 Keur): Tässä kategoriassa on suhteellisesti eniten kirittävää, sillä sijoituksia on vain 1200 euron edestä (DXSU). Lisäsijoituksia tähän kehittyvien markkinoiden korko-ETF:ään tulee tahtiin 300 euroa kuukaudessa Nordnetin automaattisten kk-sijoitusten myötä. Muutoin ideat ovat tällä hetkellä aika vähissä tässä kategoriassa. Voisin kuvitella että alkaisin sijoittaa parin vuoden päästä esim. Seligsonin korkorahastoihin, mutta tällä hetkellä markkinatilanne ei suosi tätä. Ideoita otetaan vastaan täälläkin sektorilla!

Nyt sitten itsenäisyyspäivän viettoon :) Mukavaa sellaista itse kullekin!

Laskumarkkinat ja blogin kirjoittaminen

"Saapa nähdä kuinka paljon näitä talousblogeja ja varallisuusvalmentajia näkyy sitten kun osakemarkkinat ovat olleet pari vuotta laskussa"

Tämä ei ole suora sitaatti kenenkään suusta, mutta voisi olla. Tällainen kommentti tulee vastaan blogosfäärissä, keskustelupalstoilla, ja vaikkapa Twitterissä. Yleinen näkemys tuntuu olevan, että nousukausi tuo mukanaan paljon puhetta sijoittamisesta, kun taas laskukausi erottelee "jyvät akanoista".

Sijoittaminen on nyt muodissa, kun jokainen Ninni ja Pekka (ja Laiska Sijoittaja) voivat esitellä vuosikymmenen ajan paisunutta salkkuaan. FOMO (Fear Of Missing Out) tarkoittaa sitä, että kaikki hyppäävät mukaan laivaan kun se on vielä mahdollista, ja satojen kanssasijoittajien kertomukset rikastumisesta kiihdyttävät pelkoa rannalle jäämisestä.

Laskukauden sitten koittaessa blogien määrä vähenee, iltalehden jutuissa ei kerrota enää perheenäideistä jotka rikastuivat osakesijoituksilla, eivätkä erilaiset varallisuusvalmentajat ja gurut nauti enää valtavaa somesuosiota.

Näin voi olla. On toinenkin näkökulma, jota edustan itse. Tai ainakin luulen edustavani - katsotaan nyt kun laskukausi kunnolla alkaa :)

Minulle käy osakemarkkinoiden laskiessa tai heiluessa nimittäin niin, että kiinnostun sijoitusasioista yhä enemmän. Todennäköisesti myös kirjoitan tähän blogiin enemmän merkintöjä. Pienellä tarkastelulla blogin historiaan tälle löytyy katetta. Eurokriisin tai jonkun muun dropin aikana bloggaus on ollut tiheää, ja sijoitustoimintakin on aktivoitunut. Nämä asiat toki tukevat toisiaan.

Itselleni markkinoiden lasku on hyvin tervetullut asia. Parhaat ostokset saa tehtyä silloin kun "veri virtaa kaduilla". Viimeeksi näin oli 2008-2009 vaihteessa, jota muistelen vieläkin erittäin jännittävänä ajanjaksona. Näin hyvää ostonpaikkaa ei varmaan ole tulossa nyt lähivuosina, vaikka laskumarkkina saataisiinkiin aikaiseksi.

Mitä mieltä olette? Mitä käy blogosfäärille ja sijoituskeskustelulle yleensä sitten kun sijoittaminen ei olekaan enää (lyhyellä aikavälillä) kannattavaa?

Miten aloittaa osakesijoittaminen?

Minulta kysytään silloin tällöin blogikommenteissa, että "miten aloittaisin osakesijoittamisen"? Tämä kysymys tulee vieläkin useammin vastaan naamatusten - tutut kun tietävät että harrastan sijoitustoimintaa. Tässä koottuna muutamia perusajatuksia. Valistuneemmille lukijoille tässä ei tule olemaan mitään uutta, mutta sijoittamisen aloittamista pohtivalle tästä voi olla hyötyä.

Lähden liikkeelle muutamasta perusasiasta, joista jokainen saa tukea sekä akateemisesta tutkimuksesta, että käytännön kokemuksista. Teen tässä tarkoituksella hyvin vahvoja yleistyksiä selkeyden vuoksi.

1. Aktiivisiin rahastoihin ei kannata sijoittaa: Ei ainakaan keskimäärin, sillä suurin osa niistä häviää tutkitusti indeksituotolle. Jotkut rahastot tulevat aina voittamaan indeksit, mutta ongelmana on se, että on vaikeaa (tai mahdotonta) tietää etukäteen mitä nämä rahastot ovat. Kivijalkapankkien ja rahastoyhtiöiden markkinoimat aktiiviset ja korkeakuluiset rahastot voi siis hyvillä mielin unohtaa, jos haluaa välttää väärän hevosen veikkaamisen mahdollisuutta ja päästä varmuudella keskimääräisiin tuottoihin. Sanotaan vielä varmuuden vuoksi: keskimääräistä suurempiin tuottoihin ei tutkimusten mukaan suurin osa sijoittajista pääse. Itse asiassa suurin osa sijoittajista ja rahastoista häviää keskimääräiselle tuotolle kulujen ja verojen takia.
2. Suorat osakesijoitukset, indeksirahastot, tai matalakuluiset ETF:ät: Nämä ovat suosittelemani osakesijoittamisen välineet. Jokainen näistä on edullinen ja pitkällä aikavälillä varma tapa vaurastua. Niillä on kuitenkin erilaisia ominaisuuksia. Esim. osakesijoittaminen vaatii pientä vaivannäköä, siinä missä kaksi jälkimmäistä kategoriaa voi parhaimmillaan automatisoida ja asiaa seurata vaikkapa 10 minuutin ajan vuodessa. Kirjoitan tämän postauksen lopussa jokaisesta erikseen tarkemmin.
3. Hajauttaminen on tärkeää: "Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin" pätee yleensä osakesijoittamisessa. On totta, että jotkut ihmiset ovat rikastuneet yhtä tai muutamaa osaketta omistamalla. Mutta mistä tiedämme etukäteen mitä ne ovat? On paljon helpompaa ostaa esim. 10-20 eri osaketta tai maailmanlaajuisesti hajautettuja indeksirahastoja.
4. Passiivisuus kannattaa - tee ostoja, älä myyntejä: Sijoitustoiminnassa ostaminen kannattaa käytännössä aina, sillä pitkällä aikavälillä osakemarkkinoilla on tapana nousta. Riittävän pitkällä aikavälillä riittävän hajautuksen tehnyt sijoittaja on päässyt aina voitolle. Joskus tämä aikaväli on lyhyt, mutta joskus se on ollut kymmeniäkin vuosia. Osakkeiden tai rahastojen myyminen ei kuitenkaan ole yleensä järkevää, sillä siitä koituu kustannuksia ja veroseuraamuksia. Lisäksi on hyvin vaikeaa onnistua ajoittamaan myynnit osakesyklien huipulle, ja sitten taas onnistua vastaavasti ostamaan sopivalla hetkelle. Myyntejä pitäisikin tehdä lähinnä silloin, kun rahaa oikeasti tarvitsee (suosittelen kuitenkin välttämään myyntejä viimeiseen asti, tästä lisää seuraavassa kohdassa). Toinen syy myydä voi olla esim. verosuunnittelu, mutta en mene siihen aiheeseen tässä postauksessa.
5. Osta ja pidä - mielellään ikuisesti: Maailman seitsemänneksikin ihmeeksi kutsuttu korkoa korolle -ilmiö toimii parhaiten pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi aiemmin olen laskeskellut miten pelkät lapsilisät sijoittamalla ja myyntejä välttämällä voi eläkeiässä olla n. 2 miljoonan euron sijoitusomaisuus. Ja tämä on siis mahdollista pelkällä 100 euron sijoituksella 0-16 ikävuoden ajan, ja ilman että kyseinen henkilö tekee yhtä ainutta sijoitusta! Sama logiikka toimii missä iässä tahansa, mutta vaatii isompia summia. Joka tapauksessa todellinen vaurastuminen vaatii merkittävästi kärsivällisyyttä, mutta lähinnä vain sitä. Itse asiassa väitän että Suomessa kuka tahansa voi koota merkittävän omaisuuden jos kärsivällisyys riittää (kts. aiempi pohdiskeluni aiheesta).

Jos vakuutuit yllä mainituista neljästä "periaatteesta", niin seuraavassa kerron lyhyesti kolme tapaa millä osakesijoittamista voi toteuttaa siten että pitkällä aikavälillä vaurastuminen on erittäin todennäköistä.

Suorat osakesijoitukset - harrastajan valinta

Haluatko ostaa itsellesi Nokian, Nordean tai Stora Enson osakkeita? Tai esimerkiksi Disneyn, Amazonin tai Twitterin osakkeita? Haluatko itse valita mihin sijoitat ja pidätkö ajatuksesta, että saat osinkoina osuuden omistamiesi yhtiöiden tuloksista? Tässä tapauksessa suora osakesijoittaminen voi olla sinulle hyvä vaihtoehto.

Osakesijoittaminen onnistuu nykyään kohtuullisen edullisin kustannuksin melkein minkä tahansa "kivijalkapankin" (esim. OP, Nordea) kautta. Lisäksi arvo-osuustilin voi perustaa esimerkiksi Nordnetiin, joka ei veloita mitään kuukausittaisia kuluja. Osakkeita voi siis omistaa käytännössä ilmaiseksi, joskin niiden ostamisesta ja myymisestä menee kertaluonteiset palkkiot. En lähde tässä vertailemaan eri välittäjien hinnastoja, mutta sanottakoon että jos kertaostokset ovat esim. 1000 euron luokkaa, niin millä tahansa välittäjällä pääsee edullisiin kustannuksiin, ainakin kotimaisissa osakkeissa. Itselläni on arvo-osuustilit OP:ssa ja Nordnetissä, ja ostan tyypillisesti 1500-2000 euron kertaostoksia, jolloin kulut pysyvät kurissa. Nordealla on ilmeisesti sellainen hinnoittelu, että kotimaisen pörssin pienemmätkin ostokset ovat melko lailla edullisia. Kannattaa miettiä omien ostojen kokoluokka, ja valita välittäjä sen perusteella.

Vaikka osakkeita ei myisi, niin niistä kertyy kuluja osinkojenmaksun yhteydessä. Osingoista on maksettava pääomaverot, mikä osaltaan vähentää pidemmällä aikavälillä tuottoa. Korkoa korolle ilmiö vaatisi mielellään myös osinkojen uudelleensijoittamisen takaisin osakemarkkinoille, josta koituu edelleen lisäkuluja. Toisaalta osingot voivat olla jossain vaiheessa sijoitusomaisuuden karttuessa mukava tapa saada pääomatuloja. 

Osakkeiden ostaminen ensimmäistä kertaa voi tuntua jännittävältä. Pitää valita ostettava määrä, rajahinta, ja painella erilaisia nappeja. Kaikilla yleisimmillä välittäjillä osakesijoittaminen on kuitenkin varsin yksinkertaista, ja opastusta saa varmasti kysyessä. Myös kokeneemmalta kaverilta kannattaa ensimmäistä kertaa tehdessä kysellä vinkkejä.

Indeksirahastot - äärimmäisen yksinkertainen ratkaisu

Indeksirahastot seuraavat jonkin markkinan (vaikkapa suomalaiset osakkeet) tai teeman (esim. pienet yritykset tai lääketeollisuus) keskimääräistä kehitystä, vähennettynä tyypillisesti pienehköllä hallinnointipalkkiolla. Indeksirahastot ovat äärimmäisen yksinkertainen tapa toteuttaa ja hajauttaa sijoituksia ja niitä saa ostettua monelta palveluntarjoajalta.

Indeksirahastoja löytyy useilta kivijalkapankeilta, ja joillakin ihan kohtuuliseen hintaan. Erittäin suosittu (ja jota itsekin suosittelisin) rahastotalo tähän tarkoitukseen on Seligson. Seligsonin indeksirahastot ovat edullisia, palvelu ja nettisivut suomenkielistä ja asenne muutenkin palvelualtis. Yksinkertaisimmillaan sijoittaminen indeksirahastoihin toimii niin, että joka kuukausi - vaikkapa palkkapäivänä - siirretään rahastoyhtiön tilille tai oman pankin rahastoon tietty summa rahaa. Tämä lisää sitten kyseisiin rahastoihin kertyvää omaisuutta. Kuukausittainen sijoitus on muutenkin hyvä idea, koska silloin tulee ostaneensa keskimäärin sopivaan aikaan, sekä halvalla että kalliilla. Koska osingot yleensä uudelleensijoitetaan, ei rahastoille tarvitse tehdä mitään sijoituksen jälkeen - antaa ajan ja korkoa korolle tehdä tehtävänsä. Ajan yli tuottoa alkaa sitten kertyä, jos kärsivällisyys riittää!

ETF:ät - hieman edistyksellisempi mutta tarvittaessa yksinkertainen ratkaisu

ETF:ät eli pörssinoteeratut rahastot (Exchange Traded Funds) ovat erittäin monipuolinen sijoitusinstrumentti, ja mainitsen tässä niihin liittyen vain aloittelijan helpon ratkaisun. ETF:ät sopivat samalla tavalla pitkäaikaiseen osakesijoittamiseen kuin edellä mainitut indeksirahastot, koska niitä löytyy mahtava valikoima indekseihin sijoittavia edullisia tuotteita. Itse asiassa ETF:illä voi päästä pienempiin kuluihin kuin indeksirahastoilla, ja täten pitkän ajan yli isompiin tuottoihin.

ETF:iä pitää kuitenkin ostaa pörssistä, toisin kuin indeksirahastoja. Jos tykkäät valita itse eri ETF:iä ja ostoajankohtia, tämä voi olla ihan mukava juttu. Jos haluat kuitenkin vaivatonta ja helppoa pitkäaikaissäästämistä, niin ETF:ät ovat haastavampi valinta. On olemassa kuitenkin helppo ratkaisu - Nordnetin kk-säästäminen. Tämä mahdollistaa merkintäpalkkioista vapaan kuukausisäästämisen tiettyyn valikoimaan ETF:iä, joiden joukosta löytyy ihan riittävästi vaihtoehtoja perussijoittajalle. Olen kirjoittanut tästä aiemmin kattavahkon blogikirjoituksen, joka kuvailee homman yksityiskohdat.

Loppusanat

ETF:ien kuten myös indeksirahastojen avulla voi parhaimmillaan automatisoida koko sijoitustoimintansa niin, että vaurastuminen tapahtuu ihan huomaamatta! Epäilyttääkö? :) Tässä esimerkki omasta lähipiiristäni. Itse asiassa väitän, että osakesijoittaminen ja vaurastuminen ei ole koskaan ollut niin helppoa kuin nykyään. Tärkein päätös asian suhteen on aloittaminen ja sitten tämän jälkeen tärkeintä on kärsivällisyys. Jos annat kuukausisijoitusten rullata tästä eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, niin todennäköisesti käy hyvin. Matkalla tulee varmasti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pitkäaikaisen sijoittajan ei näistä pitäisi välittää, erityisesti jos on osannut erotella sijoittamiseen liittyvät varat ja jokapäiväiseen elämään riittävät varat (kannattaa googlettaa "hätäkassa" niin tiedät mitä tarkoitan).

Mukavia sijoitushetkiä ja vaurastumista! :)

Ps. Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu sijoitusvinkiksi, enkä ota kantaa tämän hetken markkinatilanteeseen. Vastuu sijoitustoiminnan kannattavuudesta on sijoituspäätöksen tekijällä.

Katselen maalin kuivumista

Sijoittaminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan tylsää. Osta-ja-pidä strategia todistetusti toimii, ja on tunnettua että yleensä turha kaupankäynti laskee keskimääräisiä tuottoja. Oma "laiskan sijoittajan" sijoitustyylini on rakennettu tälle ajatukselle. Ostoja saa tehdä mielin määrin, mutta myyntejä tulisi karttaa viimeiseen asti. Tällä tavalla salkku karttuu vuosien ja vuosikymmenten yli, ja vaurastumista ei voi estää.

Sijoitusstrategiani pohjautuu tavoiteallokaation puitteissa tehtäviin lisäostoihin. Erityisen viihdyttävää on tehdä lisäostoja kunnon laskumarkkinoilla. Tällöin voi ostaa osakkeita tietäen että ne ovat ainakin reilusti halvempia kuin aiemmin, ja parhaimmillaan salkkuun voi lisätä laadukkaita yrityksiä, jotka ovat muuten tyypillisesti erittäin korkeasti arvostettuja. Nostalgiamielessä voi muistella vaikkapa näitä ostoksia vuosikymmenen takaa:

• Sampo: 2 ostoa vuonna 2008 keskihintaan 13,12 e/kpl. Nyt 44,91e, nousua 242%
• Amer Sports: 1 osto vuonna 2009 hintaan 4,76 e/kpl. Nyt 25,30e, nousua 431%
• Neste: 3 ostoa vuonna 2009 keskihintaan 9,73 e/kpl. Nyt 69,34e, nousua 612%

Vaikea kuvitella, että tuotot seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat vastaavia jos ostan mitään näistä kolmesta osakkeesta esim. ensi viikolla! 

Yllä mainitusta syystä pitkän nousumarkkinan huipulla sijoitustyylini on - tai pitäisi olla - kuolettavan tylsä. Kuukausisijoitukset (1000 e/kk) rullaavat Nordnetin kautta neljään ETF:ään. Muutoin on sellainen tuntuma, että lisäsijoituksia ei kannattaisi tehdä. Siitäkin huolimatta olen tämänkin vuoden puolella ostellut kaikenlaista. Optimaalisintahan olisi tehdä enemmän lisäsijoituksia joskus muulloin kuin yhdeksän vuoden nousumarkkinoiden jälkeen. Toisaalta markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa, joten tämänkin pohdinnan voi huoletta laskea viihteen puolelle :)

Joka tapauksessa blogissakin on viime aikoina ollut hiljaista kun "katselen maalin kuivumista". Salkku tuntuu nousevan pikkuhiljaa, eikä loppua meinaa olla näkyvissä. Sinänsä ihan hyvä tilanne, mutta sisäinen sijoittajani syyhyää ostoksille...

Näihin vaivoihin lääkkeenä on toiminut monesti osto-ohjelmat ja niiden kurinalainen noudattaminen. Tälläinen olisi käynnissä ainakin kahden teema-ETF:än osalta (2B76 & 2B77). Näiden kurssit eivät meinaa kuitenkaan laskea, joka on sinänsä ihan hyvä, mutta lisäostoja odottavan kannalta vähän tylsä juttu. Näiden lisäksi laskumarkkinan (ehkä joskus) saapuessa olisi tarkoitus ostaa globaalia low carbon ETF:ää. Lisäostoja salkussani oleviin laadukkaisiin yrityksiin kuten Kone tai vaikkapa Brown Forman voisi harkita jos markkinat kääntyisivät laskuun.

Sitä odotellessa täytyy keskittyä nauttimaan keväästä ja antaa voittojen rauhassa juosta. Kyllä se laskumarkkina sieltä vielä tulee, vai mitä? :)

Automaattisen tilisiirron taika

Maantieteellinen ja ajallinen hajautus indeksirahastoihin on helppo ja tunnettu tie vaurastumiseen. Tämän kun vielä toteuttaa kerran kuussa palkkapäivänä, niin varallisuus karttuu ikään kuin huomaamatta. Suosittelen tätä jokaiselle kenellä on varaa sijoittaa edes pienikin summa kuukaudessa.

Yllä mainittu resepti on äärimmäisen yksinkertainen, mutta siitä huolimatta varsin harva sitä pystyy toteuttamaan pitkäjänteisesti. Vakavasti harrastukseensa suhtautuvat sijoittajat monesti tekevät suoria osakesijoituksia, ajoittavat markkinoita ja tekevät silloin tällöin myös myyntejä silloin kun osakkeet ovat heidän mielestään ylihintaisia tai salkku kaipaa "tasapainotusta". On hyvin tiedossa, että kaikella tällä puuhakkuudella sijoittajat useinmiten häviävät markkinoiden keskimääräiselle tuotolle, johtuen mm. aktiivisuudesta aiheutuvista veroista ja kuluista. Innokas analysointi ja pöhinä siis valitettavasti usein häviävät sille tuotolle minkä saisi aluksi mainitulla täysin ilman vaivannäköä toteutettavalla reseptillä.

Itsekin harrastan indeksiosuusrahastoihin tapahtuvaa kk-sijoittamista 1000 e/kk summalla, ja suurinpiirtein sama määrä menee sitten siihen mikä vaikuttaa mielenkiintoiselta sillä hetkellä. Jos en saa ylituottoa tällä toiminnalla, niin ainakin viihdykettä. Sama perustelu tuntuu olevan yllättävän monella aktiivista osakepoimintaa harrastavalla. Osa sitten taas vakuuttaa oikeasti pystyvänsä ylituottoihin, mutta tämä onkin sitten toinen juttu ja monesti vaikea todistaa pitkällä aikavälillä (ja muutenkin kun otetaan 10000 sijoittajaa niin joukosta löytyy useita jotka ovat "osakeguruja" vain siksi että noppa on pudonnut silmälukuun 6 kymmenen kertaa/vuotta peräkkäin...).

Miksi tämä pitkä johdanto ja passiivisuuden ylistys? Ehei, en suinkaan ole siirtymässä kokonaan automaattiseen ja "tylsään" sijoittamiseen :) Haluan kuitenkin korostaa automaattisen, yli vuosien jatkuvan indeksisijoittamisen merkitystä erityisesti niille joita sijoittaminen ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Tällaisille ihmisille automatisoitu osta-ja-unohda on aivan mahtava väline.

Otetaan esimerkki lähipiiristäni: vaimoni on juuri yllä mainitun kaltainen ihminen. Eli sijoittaminen ei kiinnosta pätkääkään, mutta kuukausipalkasta jää rahaa säästöön jos tahtoa riittää. Ja tahtoahan riittää, jos sijoittamisen automatisoi! Muutama vuosi sitten teimme vaimolleni automaattiset kuukausisijoitukset Nordnetin superrahastoihin sekä Nordnetin kk-sijoitusvalikoimista löytyvään MSCI World ETF:ään (EUNL) ja kehittyvien markkinoiden ETF:ään (IS3N). Hoidimme asian automaattiseksi niin että palkkapäivänä Nordnetiin siirtyy tasaisesti 500 euroa joka kuukausi.

Voin valehtelematta kertoa, että muutaman vuoden sijoitusten aikana vaimoni ei kertaakaan tarkistanut niiden kehitystä. Ei analysoinut eri markkinoiden arvostustasoja, eikä seurannut markkinakommentteja. Kehotuksestani hän tämän vuoden kesällä tarkisti mitä arvo-osuustililtä löytyi. Ja yllätys oli iloinen - siellä oli jo yli parikymmentä tonnia. Hänen mukaansa koko summa kertyi huomaamatta, erityisesti kun sijoitettava summa ei ollut koskaan "käytössä", sen siirtyessä Nordnetiin aina samana päivän kuin palkka.

Itse jatkan markkinoiden tutkailua lähes päivittäin ja käytän paljon aikaa niiden pohtimiseen. Vaimoni jatkaa tulevat vuodet onnellisen tietämättömänä kertyvästä varallisuudesta. Ehkä seuraavan kerran on hyvä tarkistaa arvo-osuustili kun siellä menee 100 Keuroa rikki :)

Kumpikin yllä olevista sijoitustyyleistä toimii. Oma tyylini tosin häviää todennäköisemmin markkinoille (vaikka en juuri myyntejä harrastakaan). Pääpointtina tässä kertomuksessa oli kuitenkin se, että lähes kuka tahansa keskituloinen ja täysin sijoittamisesta piittaamaton henkilö voi vaurastua ihan merkittävästikin, jos vaan joku onnistuu ylipuhumaan hänet ja laittamaan kuukausisijoitukset rullaamaan. Ehdotan, että teet tämän lähimmäisellesi.

Ansiotuloista pääomatuloihin - piensijoittajan suuri projekti

Suomen verotus on kummallisen kaksinaismoralistinen. Kyllä - siinä on progressiota joka on sinänsä (sosiaalisesti) oikeudenmukaista ja tarkoittaa sitä että rikkaat maksavat suhteessa enemmän kuin vähävaraiset. Tämä toteutuu ensisijaisesti ansiotuloissa jossa Suomessa on yksi maailman tiukimmista progressioista. Myös pääomatuloverotusta on muutettu progressiivisempaan suuntaan. Mutta toisaalta on myös yleisesti tiedossa että kaikkein isotuloisimmat maksavat Suomessa vähemmän veroja kuin vaikkapa keskituloiset palkansaajat. Miten tämä on mahdollista? Ja onko piensijoittajalla mahdollista päästä tuohon samaan porukkaan?

Suurituloisten pienempi verotaakka liittyy ennen kaikkea siihen, että heidän tulonsa koostuvat enemmän pääomatuloista kuin ansiotuloista (yritysten suuromistajilla on mahdollisuus saada jopa lähes verottomia pääomatuloja, mutta en sivua näitä tilanteita tässä). Keski- ja suurituloisilla palkansaajilla taas Suomen ansiotulon progressio pääsee puraisemaan pahasti, erityisesti kun on kyse tulojen lisääntymisestä esimerkiksi palkankorotuksen osalta. Niillä palkansaajilla, joilla ansiotulon veroprosentti ylittää pääomatuloveron  (alle 30000 Keuron tuloilla 30 %) tai osinkoveron (joka on tyypillisesti 25,5 %), asia on erityisen näkyvä. Lisäksi marginaalivero - eli lisääntyvästä ansiotulosta maksettava vero - on lähes aina pääomatuloveroa suurempi.

Tulojen muuttaminen ajan myötä pääomatuloiksi on monellakin tapaa hyödyllistä:

1) Pääoma tekee puolestasi töitä. Tätä voi kutsua passiiviseksi tuloksi, koska et joudu tekemään mitään sen eteen, sen jälkeen kun olet kerran sijoituksen tehnyt. Sen sijaan ansiotulojen eteen yleensä joutuu paiskimaan töitä jatkuvasti, ja tulojen kasvattaminen voi vaatia suuria panostuksia mm. koulutukseen, ajankäyttöön tai oman osaamisen kasvattamiseen. Jälkimmäiset asiat voivat olla ihan mukaviakin, mutta joka tapauksessa ne vaativat aktiivista ja jatkuvaa toimintaa palkkakuitin eteen. Passiivinen tulo tulee taas tilille "automaattisesti".

2) Yritykset parantavat tuottavuuttaan, innovoivat, ja pyrkivät tehostamaan resurssiensa käyttöä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että sijoittamasi pääoma (osakkeisiin tai osakerahastoihin) muuttuu tuottavammaksi, ja keskimäärin pääomasta saatava tulovirta (esim. osingot) kasvaa siksi ajan yli.

3) Pääoma kasvaa korkoa korolle. Sen lisäksi että pääoma luo passiivista tuloa ja lisää tuottavuuttaan, se myös kasvaa eksponentiaalisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomatulot (yleensä osingot) uudelleensijoittamalla alkaa pääoma kasvaa ajan myötä kiihtyvään tahtiin. Suorilla osakeomistuksilla uudelleensijoittaminen pitää tehdä itse, mutta rahasto- tai ETF-muotoisessa sijoittamisessa tämän voi automatisoida ja samalla välttää veroseuraamuksia.

Yllä mainituista syistä jokaisen taloudellisesta riippumattomuudesta haaveilevan piensijoittajan suuri projekti on muuttaa ansiotulot pääomatuloiksi tekemällä ansiotuloistaan jatkuvia osake- tai muita sijoituksia. Se, kuinka nopeasti tämä projekti onnistuu riippuu sijoitussummista, sijoitusmenestyksestä, sekä siitä, kuinka suuria pääomatuloja tarvitaan halutun elintason ylläpitämiseksi.

Pohatta on blogissaan kiinnittänyt tähän projektiin erityisen paljon huomiota, ja erityisesti painottanut sitä, että "eläkkeelle" pääsee melko pienilläkin summilla. Itse olen laskeskellut, että nykyinen reilu 200 Keuron salkku riittäisi ilman muita tuloja sellaiseen minimielintasoon jolla juuri ja juuri tulisi toimeen. Tämä siis ottaen huomioon velattoman omistusasunnon ja töissäkäyvän puolison jonka kanssa voi jakaa tiettyjä kuluja puoliksi.

Oma tavoitteeni on kuitenkin korkeammalla. Projektini ei ole valmis, ennen kuin pääomatuloista saatava tulovirta on lähestulkoon sama kuin ansiotuloista saatava. Tai ainakin sen pitää olla sen verran iso, että se vastaa nettona kohtuullisia ansiotuloja. Kohtuullisen voi sitten kukin määrittää itse, mutta sanotaanko että itse tulisin hyvin toimeen 2000 euron pääomasta saatavilla nettotuloilla. Tämä vaatii laskelmieni mukaan reilun puolen miljoonan salkun. Sitä kohti jatkuu siis oma projektini.

Miten itse ajattelet tästä asiasta? Missä vaiheessa sinun projektisi on menossa?

Suomessa on helppo vaurastua, osa 2

Kirjoitin reilu viikko sitten bloggauksen otsikolla "Suomessa on helppo vaurastua". Siinä perustelin omasta näkökulmastani sitä, että kuka tahansa voi vaurastua ja jopa rikastua Suomessa, koska meillä on käytössä julkisesti kustannettu varhaiskasvatus, koulutus ja terveydenhuolto. Kirjoitus sai aikaan vilkkaan keskustelun, ehkäpä yhden blogin historian vilkkaimmista. Vaurastuminen ja sen edellytykset ovat aihepiiri, johon kaikilla on jonkinlainen, usein eriävä mielipide.

Näin kansainvälisenä työväen juhlapäivänä on hyvä reflektoida hieman lisää - edellisen postauksen kommenttienkin valossa - Matti Meikäläisen mahdollisuuksia vaurastua omalla työllään.

Edellisessä postauksessa käytiin hyvää keskustelua siitä, että monilla on lähtökohta kotona sellainen, että opiskeluvalinnoille tai -menestykselle ei ole kunnollista pohjaa. Samoin rahaan ja säästämiseen liittyvät asenteet periytyvät niin hyvässä kuin pahassa. Allekirjoitan nämä väitteet täysin. Tästä huolimatta olen samaa mieltä kuin alunperinkin, eli Suomessa on jokaisella yksilöllä mahdollisuus vaurastua, koska järjestelmä tarjoaa siihen hyvät puitteet. 

Kotiolot, asenteet, huono onni, terveyshuolet ja muut tilannetekijät tietenkin rajoittavat näitä lähtökohtia. Silti, Suomessa tarjottava järjestelmätason infrastruktuuri takaa kansainvälisessä vertailussa erittäin hyvän turvaverkon. Yhdysvaltalaisen työväestön vaurastuminen voi katketa yllättäviin terveydenhuoltokuluihin, tai viimeistään jälkikasvun college-maksuihin. Briteissä keskituloiset äidit joutuvat pohtimaan kotiinjäämistä pahimmillaan useita tuhansia kuukaudessa maksavan lastenhoidon vaihtoehtoiskustannuksen takia.

Suomessa yksilö on oman tilanteensa ruorissa eikä ole riippuvainen muiden yksilöiden taloudellisesta tuesta elämän- ja koulutusvalintoja tehdessään. Mitä enemmän muiden maiden (erityisesti anglosaksisten) järjestelmiin tutustuu, sitä enemmän osaa arvostaa suomalaista yksilöä vapauttavaa järjestelmää. Sinänsä ironista onkin, että yksilönvapautta rummuttavat uusliberalistiset mallimaat yleensä pakottavat yksilöt riippuvaiseksi toisistaan taloudellisesti (opiskelijat vanhemmistaan, ikääntyvät vanhukset lapsistaan), siinä missä sosialistinen Suomi mahdollistaa yksilön omaehtoiset pyrkimykset. Kyllä, näiden pyrkimysten kontekstiin vaikuttavat kaikki edellä mainitut tilannetekijät, mutta siitä huolimatta taloudellinen infra avaa mahdollisuuksia kansainvälisesti vertaillen erinomaisella ja tasa-arvoisella tavalla. 

Tärkeimmäksi vaurastumisen edellytykseksi lasken kärsivällisyyden, en hyvää tuuria, perhetaustaa taikka erityistä lahjakkuutta (ellei kärsivällisyyttä lasketa sellaiseksi). Tämä oli toinen pointti mikä aiheutti paljon keskustelua. Olen edelleen sitä mieltä että asia on näin. Kärsivällinen sijoittaja (eli "laiska sijoittaja"!) aloittaa sijoittamisen pienistä puroista, aloittaa sen ajoissa, hajauttaa sijoituksensa ajallisesti ja maantieteellisesti, ja tekee tätä pari-kolmekymmentä vuotta. Keskituloisen ihmisen tapauksessa tällä systeemillä lopputulos on oivallinen, ja sitä parempi mitä aiemmin tajuaa aloittaa. Suurituloinen toisaalta pystyy kääntämään ansiotulovirrat passiivista tuottoa tahkoaviksi pääomatuloiksi vieläkin helpommin. Myös pienituloiselle sijoittaminen kannattaa, mutta vaurastumiseen tarvittava aika ja kustannuskuri korostuvat.

Totta kai myös lahjakkuudella on merkitystä. Lahjakkaat yksilöt päätyvät huippupalkattuihin duuneihin, sekä nousevat supertähtiyrittäjiksi ja superrikkaiksi. Näitä tarinoita saamme lukea lehdistä päivittäin. Toisaalta lahjakkuuskaan ei läheskään kanavoidu varallisuudeksi, vaan lyhyille urheilu-urille tai taiteeseen ja kulttuuriin, mitkä eivät ole mitään kultakaivoksia näin keskimäärin.  Enemmän merkitystä - myös tutkimusten mukaan - on pitkäjänteisyydellä ja lujalla tahdolla. Jos aihe kiinnostaa enemmän, suosittelen kirjaa Grit: The Power of Passion and Perseverance (jossa mainitaan muuten myös suomalainen "sisu").

Näillä ajatuksilla on hyvä jatkaa työväen juhlaa, töissä käymistä ja pitkäjänteistä sijoitustoimintaa :) Mukavaa vappua kaikille!