Todettava se on: Maailman pörssit hinnoittelevat taantumaa. OMX-H Cappikin löysi uudet pohjat tänään, eli muutama viikko sitten toteuttamani kyselyn tulokset toteutuivat. Hyvin ennustettu!
Viikon alussa asettamiini tavoitehintoihin ei ihan päästy reiluista laskuista huolimatta (Talvivaara kävi jo lähellä). Näin reippaan laskuviikon jälkeen halusin kuitenkin ostaa jotain osaketta alentuneilla kursseilla ja tällä kertaa päädyin lisäämään Keskoa. Ostos osui suhteellisen lähelle päivän pohjia (22,4 Euroa), mutta voi olla että paljon alemmas päädytään lähiviikkoina. Silloin ei auta muu kuin jatkaa ostoja ja toivoa että kassa ei lopu ennen kurssilaskuja.
Mukavaa viikonloppua kaikille - älkää lukeko liikaa talousuutisia! :)
perjantai 23. syyskuuta 2011
torstai 22. syyskuuta 2011
Sijoitusidea: Kehittyvien markkinoiden valtionlainat
Markkinoiden laskua katsellessa tulee mieleen, että hajauttaminen kannattaa. Varsinkin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät korreloi paljoa keskenään.
Yksi jo pidempään miettimäni sijoituskohde on kehittyvien markkinoiden valtionlainat. Seuraavassa ajatuksia tästä sijoitusluokasta:
Tuottomahdollisuudet
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat siitä jännä instrumentti, että ne voivat tuottaa yhtä hyvin kuin osakemarkkinat. Tässä tulee oleellinen ero verrattuna vaikkapa Euroalueen valtionlainoihin, joiden pitkän ajan tuottopotentiaali on osakkeita alhaisempi.
Suuremmat tuotot johtuvat toki suuremmista riskeistä. Joka tapauksessa osana pitkää salkkua nämä valtionlainat eivät välttämättä laske tuotto-odotusta lainkaan, siinä missä kehittyneiden talouksien vastaavat.
Hajautusmahdollisuudet osana osakesalkkua
Kehittyvien markkinoiden valtionlainat - siinä missä muutkin valtionlainat - ovat mainio tapa vähentää salkun kokonaisriskiä. Tämä tapahtuu hajautuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet ja lainamarkkinat eivät korreloi keskenään sataprosenttisesti, vaan tavallaan tasoittavat toistensa vaihteluita. Esimerkiksi alla olevassa kuviossa näkyy (klikkaa isommaksi), miten kehittyvien markkinoiden lainat (punainen viiva) ovat pärjänneet verrattuna EURO STOXX 50 indeksiin. Näiden välillä on tiettyinä aikoina korrelaatiota, mutta samaan suuntaan ne eivät läheskään aina mene, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi valtionlainoilla on pienempi volatiliteetti (kuvio oikealla).
Hajautusmahdollisuudet osana korkosalkkua
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat oiva lisä myös kehittyneiden markkinoiden lainojen ohelle. Suunta on sama pitkällä aikavälillä, mutta kulmakerroin ja volatiliteetti hieman eri (vertailuindeksinä IBOXX EURO). Eli tässä tapauksessa tajolla on lisätuottoa lisäriskillä. Oma ajatukseni on, että korkosalkussa kannattaa olla sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat edustettuina.
Sijoitusinstrumentit
Kehittyneiden markkinoiden valtionlainoihin pääsee käsiksi kustannustehokkaimmin ETF:illä. Näitä saa myös pankeista ja pankkiiriliikkeistä rahastomuodossa, mutta pitkäaikainen sijoittaja valitsee luonnollisesti ETF:n, ja siksi kirjoitan ainoastaan niistä. Pikaisella etsinnällä ETF-vaihtoehtoja tälle sijoitusluokalle löytyy mm. seuraavat:
- ELD
- PCY
- EMB
- EMLC
- DXSU
Eroavaisuuksia näistä löytyy maajakauman, indeksin, pörssin, noteerausvaluutan, valuuttasuojauksen, sekä osinkojen uudelleensijoittamisen osalta.
Oma valintani on loppujenlopuksi selkeä, sillä haluan sekä valuuttasuojauksen, että osinkojen uudelleensijoittamisen mahdollisimman pienillä kuluilla. Ainoastaan yksi tuote täyttää nämä kriteerit ja se on DXSU eli "Emerging Markets Liquid Eurobond Index ETF" DB X-Trackers tuoteperheestä (kts. esite tästä).
DXSU on synteettinen ETF, sijoittaa osingot uudelleen, ja kustannus/TER on vuositasolla 0,55 %. Valuuttahedge suoritetaan kerran kuussa. Suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Puolassa, Turkissa, Brasiliassa, Meksikossa, Unkarissa, Venezuelassa, Venäjällä, Filippiineillä ja Indonesiassa. Suurin maakohtainen paino on n. 11 %, joten indeksi on suhteellisen hyvin hajautettu.
Näiden pohdintojen perusteella ostin tänään ensimmäisen erän DXSU:ta salkkuun. Mukavia sijoitusmahdollisuuksia löytyy toki juuri nyt osakemarkkinoiltakin, ja olen myös todennäköisesti aktiivinen silläkin rintamalla lähiaikoina (kunhan edellisessä viestissäni olevat tavoitehinnat tulevat lähelle).
Yksi jo pidempään miettimäni sijoituskohde on kehittyvien markkinoiden valtionlainat. Seuraavassa ajatuksia tästä sijoitusluokasta:
Tuottomahdollisuudet
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat siitä jännä instrumentti, että ne voivat tuottaa yhtä hyvin kuin osakemarkkinat. Tässä tulee oleellinen ero verrattuna vaikkapa Euroalueen valtionlainoihin, joiden pitkän ajan tuottopotentiaali on osakkeita alhaisempi.
Suuremmat tuotot johtuvat toki suuremmista riskeistä. Joka tapauksessa osana pitkää salkkua nämä valtionlainat eivät välttämättä laske tuotto-odotusta lainkaan, siinä missä kehittyneiden talouksien vastaavat.
Hajautusmahdollisuudet osana osakesalkkua
Kehittyvien markkinoiden valtionlainat - siinä missä muutkin valtionlainat - ovat mainio tapa vähentää salkun kokonaisriskiä. Tämä tapahtuu hajautuksen kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osakkeet ja lainamarkkinat eivät korreloi keskenään sataprosenttisesti, vaan tavallaan tasoittavat toistensa vaihteluita. Esimerkiksi alla olevassa kuviossa näkyy (klikkaa isommaksi), miten kehittyvien markkinoiden lainat (punainen viiva) ovat pärjänneet verrattuna EURO STOXX 50 indeksiin. Näiden välillä on tiettyinä aikoina korrelaatiota, mutta samaan suuntaan ne eivät läheskään aina mene, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi valtionlainoilla on pienempi volatiliteetti (kuvio oikealla).
Hajautusmahdollisuudet osana korkosalkkua
Kehittyvien markkinoiden lainat ovat oiva lisä myös kehittyneiden markkinoiden lainojen ohelle. Suunta on sama pitkällä aikavälillä, mutta kulmakerroin ja volatiliteetti hieman eri (vertailuindeksinä IBOXX EURO). Eli tässä tapauksessa tajolla on lisätuottoa lisäriskillä. Oma ajatukseni on, että korkosalkussa kannattaa olla sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat edustettuina.
Sijoitusinstrumentit
Kehittyneiden markkinoiden valtionlainoihin pääsee käsiksi kustannustehokkaimmin ETF:illä. Näitä saa myös pankeista ja pankkiiriliikkeistä rahastomuodossa, mutta pitkäaikainen sijoittaja valitsee luonnollisesti ETF:n, ja siksi kirjoitan ainoastaan niistä. Pikaisella etsinnällä ETF-vaihtoehtoja tälle sijoitusluokalle löytyy mm. seuraavat:
- ELD
- PCY
- EMB
- EMLC
- DXSU
Eroavaisuuksia näistä löytyy maajakauman, indeksin, pörssin, noteerausvaluutan, valuuttasuojauksen, sekä osinkojen uudelleensijoittamisen osalta.
Oma valintani on loppujenlopuksi selkeä, sillä haluan sekä valuuttasuojauksen, että osinkojen uudelleensijoittamisen mahdollisimman pienillä kuluilla. Ainoastaan yksi tuote täyttää nämä kriteerit ja se on DXSU eli "Emerging Markets Liquid Eurobond Index ETF" DB X-Trackers tuoteperheestä (kts. esite tästä).
DXSU on synteettinen ETF, sijoittaa osingot uudelleen, ja kustannus/TER on vuositasolla 0,55 %. Valuuttahedge suoritetaan kerran kuussa. Suurimmat sijoitukset ovat tällä hetkellä Puolassa, Turkissa, Brasiliassa, Meksikossa, Unkarissa, Venezuelassa, Venäjällä, Filippiineillä ja Indonesiassa. Suurin maakohtainen paino on n. 11 %, joten indeksi on suhteellisen hyvin hajautettu.
Näiden pohdintojen perusteella ostin tänään ensimmäisen erän DXSU:ta salkkuun. Mukavia sijoitusmahdollisuuksia löytyy toki juuri nyt osakemarkkinoiltakin, ja olen myös todennäköisesti aktiivinen silläkin rintamalla lähiaikoina (kunhan edellisessä viestissäni olevat tavoitehinnat tulevat lähelle).
maanantai 19. syyskuuta 2011
Tavoitehintoja
Maailmantaloudessa on synkkää ja siksi osakkeet ja indeksit kautta linjan näyttävät edullisilta, samaan tapaan kuin alkuvuonna 2009. Tällaisena aikana pitkäaikainen sijoittaja tekee parhaat ostoksensa.
Markkinalaskun jatkuminen on kuitenkin varsin mahdollista. Tästä syystä ihan kaikkia pelimerkkejä ei kannata vielä kiinnittää. Itse olen ostanut pohjien läheltä jo riittävästi tavaraa. Jos kurssinousut alkaisivat tästä päivästä, olisin varsin tyytyväinen hyödyntämästäni alennusmyynnistä.
Jotta minulle jäisi mahdollisuuksia hyödyntää mahdollisesti alemmaksi laskevia kursseja, asetan tässä muutamia tavoitehintoja estämään liiallista ostohimoa.
Nordea Bank 5 euroa: Yleinen pankkimasennus on iskenyt myös Nordean kurssin ja ostin sitä alle kuudella eurolla kuukausi sitten. Laadukas pohjoismainen pankkikonserni kärsii muiden (heikompitaseisten) pankkien mukana, ja hyvät ostopaikat kannattaa ilman muuta hyödyntää. Viidessä eurossa olkoon siis lisäoston henkinen raja.
Talvivaara 3 euroa: Aloitin Talvivaarassa osto-ohjelman liian aikaisin, Euroopan talouskriisin ollessa vielä vähemmän esillä - ensimmäinen osto oli viiden Euron pintaan. Jatkoin sitä hinnan laskettua alle viiden ja alle neljän Euron. Seuraava ostos sitten alle kolmella Eurolla, jos tällainen tilaisuus aukeaa.
DXET 20 euroa: Aloitin myös EURO STOXX 50 -indeksin ostamisen liian aikaisin - ostin DXET-ETF:ää ensimmäisen kerran yli kolmenkympin hintaan. Olen kuitenkin muutamaan otteeseen ostellut lisää indeksin laskiessa. Seuraava etappi voisi olla pyöreät 20 Euroa. Tähän päästään jos Kreikan tilanne eskaloituu ja epäluottamus leviää voimakkaammin muihin euromaihin.
Markkinalaskun jatkuminen on kuitenkin varsin mahdollista. Tästä syystä ihan kaikkia pelimerkkejä ei kannata vielä kiinnittää. Itse olen ostanut pohjien läheltä jo riittävästi tavaraa. Jos kurssinousut alkaisivat tästä päivästä, olisin varsin tyytyväinen hyödyntämästäni alennusmyynnistä.
Jotta minulle jäisi mahdollisuuksia hyödyntää mahdollisesti alemmaksi laskevia kursseja, asetan tässä muutamia tavoitehintoja estämään liiallista ostohimoa.
Nordea Bank 5 euroa: Yleinen pankkimasennus on iskenyt myös Nordean kurssin ja ostin sitä alle kuudella eurolla kuukausi sitten. Laadukas pohjoismainen pankkikonserni kärsii muiden (heikompitaseisten) pankkien mukana, ja hyvät ostopaikat kannattaa ilman muuta hyödyntää. Viidessä eurossa olkoon siis lisäoston henkinen raja.
Talvivaara 3 euroa: Aloitin Talvivaarassa osto-ohjelman liian aikaisin, Euroopan talouskriisin ollessa vielä vähemmän esillä - ensimmäinen osto oli viiden Euron pintaan. Jatkoin sitä hinnan laskettua alle viiden ja alle neljän Euron. Seuraava ostos sitten alle kolmella Eurolla, jos tällainen tilaisuus aukeaa.
DXET 20 euroa: Aloitin myös EURO STOXX 50 -indeksin ostamisen liian aikaisin - ostin DXET-ETF:ää ensimmäisen kerran yli kolmenkympin hintaan. Olen kuitenkin muutamaan otteeseen ostellut lisää indeksin laskiessa. Seuraava etappi voisi olla pyöreät 20 Euroa. Tähän päästään jos Kreikan tilanne eskaloituu ja epäluottamus leviää voimakkaammin muihin euromaihin.
perjantai 9. syyskuuta 2011
Markkinat laskussa, ostot jatkuvat
Mitä pidempään markkinoiden alennustila jatkuu, sitä enemmän tekee mieli ostoksille. Kun ajattelee pitkää aikavälilä, on nimittäin parempi painottaa ostoksia huonoille kuin hyville ajoille. Tämä (tosi)asia painaa takaraivossani sen verran, että lisäsijoituksien tekemistä joutuu suorastaan pidättelemään! Ajat voivat toki olla jatkossa vielä huonompia, mutta sitten ei auta muu kuin jatkaa vahvistettua osto-ohjelmaa.
Tällä kertaa lisäsin entisten omistuksien lisäksi Cleantech Portfolio ETF:ää (PZD) vähän ennen markkinoiden sulkeutumista eilen. Kyseinen ETF on laskenut parikymmentä prosenttia edellisestä ostohetkestä ja se yleisestikin näyttää sekä laskevan että nousevan varsin voimakkaasti verrattuna isoihin indekseihin (esim. S&P 500). Tämä johtunee ETF:n syklisestä ja kasvuosaketyyppisestä painotuksesta (lisätietoja PZD:n esitteestä).
Tällä kertaa lisäsin entisten omistuksien lisäksi Cleantech Portfolio ETF:ää (PZD) vähän ennen markkinoiden sulkeutumista eilen. Kyseinen ETF on laskenut parikymmentä prosenttia edellisestä ostohetkestä ja se yleisestikin näyttää sekä laskevan että nousevan varsin voimakkaasti verrattuna isoihin indekseihin (esim. S&P 500). Tämä johtunee ETF:n syklisestä ja kasvuosaketyyppisestä painotuksesta (lisätietoja PZD:n esitteestä).
perjantai 2. syyskuuta 2011
Kyselyn tulokset - markkinat putoavat uusille pohjille
Kysyin tämän viikon alussa seuraavaa:
Joko kurssipohjat nähtiin OMXH-Capissa?
Vastaukset jakautuivat seuraavasti:
23 % Kyllä
61 % Ei, tänä vuonna mennään vielä alemmas
15 % Ei, vielä mennään alemmas, mutta vasta lähivuosina
Konsensus on siis varsin vahvasti sitä mieltä, että 8.8. nähdyt kurssipohjat 3227 pistettä eivät ole alin lukema mitä tullaan näkemään, tänä vuonna tai tulevaisuudessa. Tämän merkinnän kirjoittamisen aikaan kurssit ovat nousseet tuosta reilut 11 %. Eli kovin kaukana ei vielä olla.
Kurssien ennustaminen on kuitenkin todella vaikeaa, ellei mahdotonta (ainakin indeksitasolla). Tästä syystä en itse "uskalla" olla poissa osakemarkkinoilta, vaikka miten tulisi laskua. Ainut lohtu laskumarkkinoilla onkin lisäostot, joita olen tehnyt varsin paljon viime aikoina. Valitettavasti olen melko lähellä sitä vaihetta, että lisäostoihin ei ole enää kauheasti varaa, joten suoraan sanottuna toivon että vähemmistön mielipide olisi tässä oikea ja kurssipohjat takana.
Mielenkiintoinen kysymys on sinänsä, että kuinka moni esim. tässä kyselyssä vastanneista suurempaan kurssilaskuun uskovista (eli 76 %!) on myynyt osakeomistuksensa ja siirtyneet odottamaan parempia aikoja?
Joko kurssipohjat nähtiin OMXH-Capissa?
Vastaukset jakautuivat seuraavasti:
23 % Kyllä
61 % Ei, tänä vuonna mennään vielä alemmas
15 % Ei, vielä mennään alemmas, mutta vasta lähivuosina
Konsensus on siis varsin vahvasti sitä mieltä, että 8.8. nähdyt kurssipohjat 3227 pistettä eivät ole alin lukema mitä tullaan näkemään, tänä vuonna tai tulevaisuudessa. Tämän merkinnän kirjoittamisen aikaan kurssit ovat nousseet tuosta reilut 11 %. Eli kovin kaukana ei vielä olla.
Kurssien ennustaminen on kuitenkin todella vaikeaa, ellei mahdotonta (ainakin indeksitasolla). Tästä syystä en itse "uskalla" olla poissa osakemarkkinoilta, vaikka miten tulisi laskua. Ainut lohtu laskumarkkinoilla onkin lisäostot, joita olen tehnyt varsin paljon viime aikoina. Valitettavasti olen melko lähellä sitä vaihetta, että lisäostoihin ei ole enää kauheasti varaa, joten suoraan sanottuna toivon että vähemmistön mielipide olisi tässä oikea ja kurssipohjat takana.
Mielenkiintoinen kysymys on sinänsä, että kuinka moni esim. tässä kyselyssä vastanneista suurempaan kurssilaskuun uskovista (eli 76 %!) on myynyt osakeomistuksensa ja siirtyneet odottamaan parempia aikoja?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)