Kehittyviä salkkuun ETF:llä

Eilisen vahvan laskupäivän jälkeen päätin vihdoin palata ostolaidalle. Näkemyseni/toiveeni pienestä dipistä toteutui, ja rohkaistuin lisäämään salkkuun kehittyviä markkinoita. Välineenä oli tällä kertaa DB-Xtracersin ETF MSCI Emerging Markets TRN Index. Jos markkinat jatkavat laskuaan ja tuleekin "iso dippi", niin lisään kyseistä rahastoa toisen erän. Näin vältyn harmittelemasta laskun mahdollista jatkumista.

Kyseinen ETF sijoittaa laajasti eri kehittyville markkinoille, ja sillä ei ole juuri päällekäisyyksiä aiemmin hankkimani frontier-markkina ETF:n kanssa. "TRN" rahaston nimessä tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, joka suomalaisen verokäytännön valossa voi olla hyvä juttu riippuen osinkoverotuksen kehityksestä tulevaisuudessa. Kaikki osingot uudelleen sijoittavat ETF:t eivät kuitenkaan sisällä merkintää TRN, joten jos tällaisia etsii, kannattaa asia tarkistaa rahastojen esitteistä.

Lisäksi osavuosikatsaukset tarjosivat jälleen kaksi positiivista yllätystä. Salkkuni kolmen suurimman sijoituksen joukossa olevat Nordea ja Oriola-KD raportoivat molemmat odotuksia paremmista tuloksista. Tässä vaiheessa olen erittäin tyytyväinen että molempia tuli hankittua halvalla alkuvuodesta.

Kaksi iloista yllätystä

Odottelen vielä ostojen kanssa toistaiseksi, mutta salkun seuraaminen on muuten mielenkiintoista näin osavuosikatsauksien sesonkiaikana.

Tänään kaksi pitkäaikaista sijoitustani antoi hieman toivoa paremmasta, ja ne ovatkin tänään (klo 15.15) olleet OMXH:n suurimmat nousijat, jos senttiosake Aspocompia ei lasketa.

Teleste on ensimmäisiä sijoituksiani ja siten "rakkaimpia". Ensimmäisen erän ostin jo keväällä 2008 suurimpien pudotusten jälkeen (hintaan 5,38) , mutta romahduksen jatkuttua lisäsin toisen erän tämän vuoden keväällä hintaan 3,32. Tämänhetkisellä kurssilla olen melkein omillani.

Näen Telestessä suurta potentiaalia tulevaisuudessa, mm. laajakaistakaapelijärjestelmissä ja videovalvontajärjestelmissä. Ensimmäinen näistä tukeutuu kasvavan tietomäärän ja -välityksen trendiin, kun taas jälkimmäinen länsimaissa lisääntyvään turvattomuuden tunteeseen ja valvontakulttuuriin. Molemman näistä ovat kasvualoja.

Uponor ei muuttanut tänään vuoden ohjeistustaan, mutta antoi toiveikkaita lausuntoja markkinoiden kääntymisestä. Uponor edustaa minulle pitkäaikaista sijoitusta rakennus- ja ympäristötekniikan kasvuun kaupungistumistrendin takia. Uponorit ehdin hankkia viime vuoden syksynä hintaan 9,25, joten pientä arvonnousuakin on tullut, jota en toki ole realisoimassa. Odotan itseasiassa Uponorilta kohtalaista osinkotuottoa ensi keväänä.

Sijoitusstrategia ja tavoiteallokaatio

Useimmat puolueettomat lähteet todistavat, että tärkein salkun tuottoon vaikuttava tekijä on allokaatio eli omaisuuslajien jakautuminen salkun sisällä, eikä esim. osakevalinta. Salkun allokaatiota miettimällä voidaan vaikuttaa tuottopotentiaaliin ja varianssiin merkittävästi.

Keskeisenä periaatteena tässä on tietysti sijoittajan ainut ilmainen lounas eli hajauttaminen. Sopivalla salkun allokaatiolla voidaankin saavuttaa "hallittua" tuottoa ottamalla sopivasti riskiä eri omaisuuslajeissa. Tätä ajattelutapaa voi hyödyntää mainiosti buy-and-hold -tyyppisessä sijoittamisessa. Oheisen linkin takaa löytyy aiheesta mainiota pohdintaa.

Oma sijoitusstrategiani on "indeksointi ja passiivinen stock picking", käyttääkseni kohti taloudellista riippumattomuutta -blogissa esiteltyä kategorisointia.

Strategiasta johdettu keskipitkän aikavälin tavoiteallokaationi on seuraava:

40 % Osakkeet
Tämä on siis se stock pickin -osuus, jossa otan näkemystä markkinoihin valikoimalla mielestäni houkuttelevia (arvo tai kasvu -periaatteella) osakkeita. Tällä hetkellä tämä osuus on erittäin yliedustettu (yli 80%), sillä innostuin keväällä halvoista kotimaisista osakkeista. Myöhemmin saatan hankkia osakkeita myös kotimaan rajojen ulkopuolelta.

20 % Kehittyvät markkinat
Kehittyvien markkinoiden tuottopotentiaali on suuri, mutta riskitkin ovat suuria. Siksi olen suunnitellut kehittyvien markkinoiden osuudeksi kahtakymmentä prosenttia. Tähän kategoriaan kuuluvat minulla myös ns. frontier-markkinat, joihin olenkin jo sijoittanut ETF:n kautta. Yleensäkin olen suunnitellut käyttäväni pääasiassa ETF:iä kehittyville markkinoille sijoittamiseen.

10 % Puhdas energia
Puhtaan energian ottaminen mukaan näinkin isolla osuudella edustaa minulle teemasijoittamista, "statementtia", ja pyrkimystä hyötyä yhdestä tulevaisuuden suurimmista megatrendeistä. Olen jo pienellä siivulla mukana tässä kategoriassa iSharesin Global Clean Energy ETF:än avulla.

10 % Pienyhtiöt
Small cap -yhtiöihin (arvo)sijoittaminen on tutkitusti ollut pitkällä aikavälillä hieman tuottoisampaa kuin suuriin yhtiöihin. Tähän kategoriaan aion sijoittaa esim. yhdysvaltalaisiin tai eurooppalaisiin yhtiöihin kohdistuvalla ETF:llä.

20 % Korkosijoitukset, raaka-aineet, kiinteistöt
Nämä sijoituskategoriat korreloivat osakemarkkinoiden kanssa välillä jopa negatiivisesti, joten näiden mukanaolo pienentää salkun heilahtelua tuntuvasti. Korkosijoituksia alan lisäämään muutaman vuoden sisällä. Raaka-aineissa olenkin jo pienellä sijoituksella (kts. pohdintojani raaka-aineista tästä).

Tähän allokaatioon aion siis jatkossa suunnata sijoituksiani. Tämänhetkisen tilanteen johdosta (yli 80 % suomalaisissa osakkeissa) tulevat sijoitukset ovat hyvin ETF-painoisia. Jos kuitenkin näen houkuttelevia ostotilaisuuksia yksittäisissä osakkeissa, niin toimin toki tilanteen mukaan.

Ovatko markkinat liian korkealla?

Otsikon kysymystä on esitetty jo alkukesästä lähtien. Tähän asti vastaus on ollut "ei", näin kätevästi retrospektiivissä tarkasteltuna.

Nyt alkaa tuntua jo siltä, että tällä kulmakertoimella ei voida enää mennä loppuvuotta eteenpäin. Tiedän että markkinoiden ajoittaminen ja arvailu on melko turhaa, mutta ainakin se on mielenkiintoista. Siispä esitän kysymyksen, ovatko markkinat nyt liian korkealla?

Oma veikkaukseni on, että markkinat ovat "hetkellisesti" liian korkealla. Toimin arvaukseni mukaan ja pitäydyn poissa ostoista kunnes markkinat ovat tehneet korjauksen. Jos taas nousu jatkuu edelleen, joudun jossain vaiheessa syömään hattuni ja jatkamaan ostoja. Molemmat vaihtoehdot sopivat minulle mainiosti.

Raaka-aineilla tasausta salkun heiluntaan

Raaka-ainesijoittaminen on nostanut suosiotaan viime aikoina. Esimerkiksi osa maailman vaihdetuimmista ETF:stä seurailee öljyn ja kullan hinnan kehitystä. Tavalliselle pitkäaikaissijoittajalle raaka-ainesijoittaminen voi tuoda erinäisiä hyötyjä.

Hajauttaminen on ehkä suurin hyöty. Raaka-aineiden hinnat heittelevät rajusti, mutta eivät kuitenkaan korreloi täysin osakemarkkinoiden kanssa. Täten raaka-aineet tuovat hajautusta salkkuun ja tasoittavat volatiliteettia siinä mielessä, että voivat heilua myös eri suuntiin kuin osakemarkkinat.

Inflaatiosuoja voisi olla toinen hyöty. Jos ajatellaan että energian ja ruoan hinta tulee nousemaan rajusti tulevaisuudessa, voidaan raaka-ainesijoituksilla osallistua tähän hinnannousuun ja saada siitä osa takaisin itselle.

Raaka-ainesijoittamista eivät kaikki kuitenkaan pidä järkevänä. Esimerkiksi Seligsonin Phoebuksen salkunhoitaja kirjoittaa blogissaan raaka-ainesijoituksia vastaan, perustellen niiden tarjoavan vain ja ainoastaan inflaatiosuojaa, koska raaka-aineet eivät sinällään tuota mitään. Hän suositteleekin mieluummin sijoittamista osakkeisiin ja korkoihin.

Oma mielipiteeni ei ole ihan yhtä jyrkkä. Uskon että raaka-aineetkin heiluvat markkinasentimentin mukaan, jolloin myös niillä voi harrastaa "arvosijoittamista". Esimerkiksi vuoden 2008 aikana raaka-aineiden (varsinkin öljyn) hinta suorastaan romahti, jolloin läheltä pohjia ostanut sijoittaja voi saada hyvää tuottoa.

Itse lähdin sijoittamaan raaka-aineisiin spekulaatiomielessä tämän vuoden toukokuussa, kun huomasin että niiden hinnat ovat laskeneet huomattavasti. Kohteeksi otin OP Raaka-aine rahaston. Syy, miksi en esimerkiksi ostanut ETF:ää joka sisältää korin kaikista raaka-aineista johtui lähinnä siitä, etten siihen aikaan ollut vielä tutustunut ETF:ien ihmeelliseen maailmaan. Tällöin pankin rahasto tuntui helpoimmalta.

Jälkikäteen tuntuu siltä, että rahastolla on ehkä liian korkea hallinnointipalkkio, ja pitkällä aikavälillä sen pitäisi onnistua erottumaan indeksistään mielellään positiivisesti. Aika näyttää miten tämä onnistuu. Toisaalta näyttää myös siltä että rahasto ei seuraa täysin vertailuindeksiään (kts. Mornigstarin linkki ), joten ainakin mahdollisuus ylituottoihin on olemassa. Tarkoituksenani oli siis käyttää rahastoa vain lyhyen aikavälin spekulointiin, mutta tarkemmin ajateltuna päätin sisällyttää sen osaksi pitkän aikavälin salkkuani, joten lisäsin sen myös salkunseurantaan.

Jos lukijoilla on ajatuksia raaka-ainesijoittamisen mielekkyydestä yleensä ja eri sijoituskeinoista, kuulisin niitä mielelläni!

Reuna-alueita mukaan ETF:llä

Olen seuraillut jonkin aikaa ns. frontier-markkinoiden eli reuna-alueiden kehitystä. Reuna-alueet määritellään siten, että ne ovat jäljessä perinteisiä "kehittyviä" markkinoita (esim. BRIC-maat) talouden koon tai pääomamarkkinoiden kehityksen suhteen. On selvää että tällaiset markkinat sisältävät riskiä varsin runsaasti. Pitkällä aikavälillä voidaan olettaa että reuna-alueiden tuotto on hyvää, sillä arvostukset ovat suhteellisesti alempana kuin muilla markkinoilla (kts. esim. J. Peltomäen kirjoitus reuna-alueista).

Päädyin valitsemaan DB x-trackersin S&P Select Frontier ETF:n pääsylipuksi kehittyville markkinoille. Päätös juuri tähän ETF:ään sijoittamisesta syntyi lähinnä osinkojen uudelleensijoitus -ominaisuuden takia. Select Frontierin kautta omistan nyt mm. Kuwaitilaisten, Kolumbialaisten ja Nigerialaisten yritysten osakkeita. Eksoottinen lisäys salkkuun tuntuu hyvältä, sillä salkku on ollut lähes täysin Suomi-painotteinen tähän mennessä.

Lisäksi salkku karttui Amer Sportsin osakeannista saaduilla 68 osakkeella. Tämä tarkoittaa kaikkineen sitä, että tämän vuoden sijoitusten arvotavoite on ylitetty jo yli 2000 eurolla. Nyt siirrynkin hetkeksi pois ostolaidalta. Olen nimittäin havainnut omassa sijoituskäyttäymisessäni pientä ylikuumenemista viime aikoina johtuen yleisesti paranevan sentimentin jatkumisesta. :)

Fortumia salkkuun

Markkinoiden laskettua hieman päätin lisätä viimein Fortumia salkkuun pienehkön erän (40kpl).

Rakennan pitkän aikavälin salkkua, ja pyrin hankkimaan sekä hyviä osingonmaksajia että tulevaisuuden nousijoita osakekurssin arvolla mitattuna. Fortum kuuluu näistä ehkä enemmän tähän ensimmäiseen kategoriaan: eniten kiinnostavat tulevaisuuden osinkovirrat. Yhtiö onkin korkealla osinkoennustuksissa, ja uskon/toivon että pitkällä aikavälillä Fortum tarjoilee osakkailleen 5% ylittäviä osinkotuottoja.

En lisännyt salkkuun vielä Talvivaaraa tai kehittyviä markkinoita, sillä odottelen vielä mahdollista suurempaa laskua syksyn mittaan. Ja jos laskua ei tule tämän enempää, tulipa ainakin ostettua Fortumia tässä vaiheessa.

Mitä sijoitusten vuosittaiseen arvotavoitteeseen tulee, niin se on karannut hieman kuten ennakoinkin. Tämä tarkoittaa siis sitä että loppuvuonnakin saatetaan tarvita lisäostoja tavoitteesta kiinnipitämiseen. Tämä ei sinänsä ole mikään ongelma, sillä olen varannut sijoitettavia varoja vielä useamman ostoerän verran. Tämä onkin mielestäni osta ja pidä -strategian hyvä puoli: jos kurssit laskevat, voi ostaa lisää halvemmalla ja jos kurssit nousevat, salkun arvo nousee.