Laitoin ostot jäihin viime vuoden lokakuun lopussa, kun alkoi tuntua siltä, että markkinoiden nousu on ollut merkittävän 1) pitkäkestoista ja 2) voimakasta. Mikään nousu ei jatku ikuisesti, vaan välillä tapahtuu myös laskuja. Tästä syystä olen muutaman kuukauden ajan keräillyt käteistä valmistautuessani kurssilaskun tarjoamiin ostomahdollisuuksiin.
Onko nyt alkanut hermoilu sitten se odotettu lasku? Vaikea sanoa, mutta viime viikkojen hermoilu tuli jotenkin kiusallisen aikaisin - olisin mielelläni keräillyt rahaa hieman pidemmän aikaa... Nyt kärsivällisyys punnitaan! Tutkalla on montakin osaketta ja indeksiä, mitä en ole päässyt ostamaan arvostustasojen ollessa mielestäni turhan korkealla.
Toisaalta kehittyvillä markkinoilla nousu ei ole ollut yhtä merkittävää. Tästä syystä teen kuukausisijoituksia sekä kehittyville osake- että korkomarkkinoille. Muiden sijoitusten suhteen pitää olla sitten tutkalla tilanteen mukaan.
perjantai 31. tammikuuta 2014
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
DBX1 takaisin ETF-kk sijoituksiin
Viime vuoden marraskuussa pistin ETF-kuukausisijoitukset jäihin DBX1 (Emerging markets-indeksi) ja DXET (EURO STOXX 50-ideksi) osalta. Ajatuksena oli se, että markkinat ovat nousseet pitkään ja voimakkaasti, ja astun syrjään ostorintamalta joksikin aikaa. Yrityksenä on siis jonkinlainen markkina-ajoitus, vaikka tämä ei tunnetusti olekaan kovin helppoa.
Sen jälkeen kun laitoin DBX1:n ja DXET:n kuukausisijoitukset tauolle, on markkinanousu alkanut hieman yskiä. DXET on lähes täsmälleen samoissa lukemissa kuin edellinen kuukausisijoitukseni viime vuoden marraskuussa, mutta DBX1 on toisaalta dipannut näistä lukemista jo -10%.
Koska kuukausisijoitusten (ja muidenkin sijoitusten) tauolle jättämisen logiikka oli markkinanousun loppumisen odottelu, niin ainakin DBX1:sen osalta tämä kriteeri alkaa täyttyä. Itse asiassa oma arvioni on se, että kehittyvät markkinat yskähtelevät jatkossakin, kun taas Euroopan elpyminen jatkuu tuskallisen hitaasti mutta varmasti (EKP pitänee tästä huolen).
Tästä syystä laitoin DBX1:sen takaisin Nordnetin "ilmaisiin" kuukausisijoituksiin. Ensi kuun alusta lähtien kuukausisijoitukseni menevät suurinpiirtein 50/50 DBX1:seen ja DXSU:hun, yhteensä 600 euron arvosta. Tämä takaa sen, että olen mukana ostamassa aleneviin hintoihin sekä kehittyvien markkinoiden osakkeita (DBX1), että korkoja (DXSU).
Muutoin enemmät sijoitukset ovat yhä tauolla. Kuten olen aiemmin pohtinut, tänä vuonna harkinnassa on sijoitus HCP Quant -rahastoon vähän myöhemmin, tämäkin riippuen markkinatilanteesta.
Sen jälkeen kun laitoin DBX1:n ja DXET:n kuukausisijoitukset tauolle, on markkinanousu alkanut hieman yskiä. DXET on lähes täsmälleen samoissa lukemissa kuin edellinen kuukausisijoitukseni viime vuoden marraskuussa, mutta DBX1 on toisaalta dipannut näistä lukemista jo -10%.
Koska kuukausisijoitusten (ja muidenkin sijoitusten) tauolle jättämisen logiikka oli markkinanousun loppumisen odottelu, niin ainakin DBX1:sen osalta tämä kriteeri alkaa täyttyä. Itse asiassa oma arvioni on se, että kehittyvät markkinat yskähtelevät jatkossakin, kun taas Euroopan elpyminen jatkuu tuskallisen hitaasti mutta varmasti (EKP pitänee tästä huolen).
Tästä syystä laitoin DBX1:sen takaisin Nordnetin "ilmaisiin" kuukausisijoituksiin. Ensi kuun alusta lähtien kuukausisijoitukseni menevät suurinpiirtein 50/50 DBX1:seen ja DXSU:hun, yhteensä 600 euron arvosta. Tämä takaa sen, että olen mukana ostamassa aleneviin hintoihin sekä kehittyvien markkinoiden osakkeita (DBX1), että korkoja (DXSU).
Muutoin enemmät sijoitukset ovat yhä tauolla. Kuten olen aiemmin pohtinut, tänä vuonna harkinnassa on sijoitus HCP Quant -rahastoon vähän myöhemmin, tämäkin riippuen markkinatilanteesta.
lauantai 18. tammikuuta 2014
Sijoittaminen, tuo mystinen taito
Olen vuosien saatossa hämmästellyt sitä, miten tuttavapiiristäni kukaan ei ole kiinnostunut sijoittamisesta. Tämä oli itse asiassa yksi syy blogin aloittamiselle, koska koin että se mahdollistaa minulle ajatusten jakamisen muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa.
Ne hyvin harvat, kenen tiedän sijoittamista harrastavan, ovat yleensä hyvin tietämättömiä - jopa välinpitämättömiä - sijoitustensa sisällöstä ja kuluista. Tämä on pitkällä tähtäimellä varsin ikävä asia asianomaisten kannalta. Tie vaurastumiseen on kovin kivikkoinen, jos perustietämys ja -kiinnostus asioihin puuttuu.
Havainnollistan tätä erään ystäväni haastattelulla, jonka saan julkaista hänen luvallaan. Hän on akateemisesti koulutettu, haastavissa asiantuntijatehtävissä toimiva nainen. Seuraavassa suora litterointi:
Mihin kannattaa sijoittaa jos haluaa rikastua pitkällä tähtäimellä?
"Varmaankin osakkeisiin"
Miksi?
"Korkealla riskillä korkeaa tuottoa"
Miten osakkeisiin sijoitetaan?
"Ostamalla niitä pörssistä"
Miksi et sitten sijoita osakkeisiin?
"Haluan varmempaa, tasaista tuottoa. En seuraile jatkuvasti sijoituksia. Tuntuu jos ne olisivat osakkeissa ja haluaisi korkeaa tuottoa, niitä pitäisi seurata"
Mutta jos kerran osakkeista saa parhaan tuoton joka tapauksessa, niin miksi et sijoittaisi niihin pitkällä aikavälillä?
"En jaksa perehtyä yritysten tilanteisiin, aina on riski että joku firma menee nurin"
Mihin sitten sijoitat, jos et osakkeisiin?
"Yleisimpiin rahastoihin, ei mihinkään erikoisiin"
Tiesitkö, että rahastoissa maksat enemmän kuluja verrattuna osakkeisiin?
"OK, koska en jaksa seurata sijoituksiani aktiivisesti"
Tiedätkö, kuinka paljon maksat kuluja rahastoista?
"En tiedä"
Eikö se häirise sinua?
"Ei. Ei haittaa. Kun rupesin sijoittamaan, ne eivät silloin kuulostaneet mitenkään isoilta. En muista enää paljonko ne olivat."
Oletko harkinnut sijoittamista ETF:iin tai indeksiosuusrahastoihin, joissa kulut ovat hyvin pienet, ja voit hajauttaa helposti satoihin osakkeisiin jolloin yrityskohtaista riskiä tai seurannan pakkoa ei ole?
"En. Tuntuvat vierailta."
Tiedätkö, mitä rahastoja omistat?
"En muista. Minulle on tärkeää että sinne menee jotain säästöön joka kuukausi ja ettei se ainakaan tällä hetkellä ole miinuksella."
Tässä tapauksessa haastatellulla on asiat siinä mielessä onnellisesti, että hänet on asioihin perehtyneen tuttavan neuvomana aikanaan ohjattu kuukausisijoittamaan Seligsonin indeksirahastoihin ja sijoitukset ovat mukavasti plussalla vuosien tasaisen säästämisen jälkeen.
Toisaalta kaikilla saman osaamisprofiilin sijoittajilla asia ei ole lainkaan näin hyvin. Tuttavapiirissäni on monia, jotka ovat sijoittaneet kalliisiin "tuulipukurahastoihin", joissa hallinnointipalkkio pyörii 2% tuntumassa vuositasolla. Eräät tuttavani taas ovat sijoittaneet erilaisiin usean kuoren sisälle paketoituihin säästö-, sijoitus-, ja eläkevakuutuksiin, joihin on vieläpä valikoitu kalliita rahastoja.
Kaikki tämä johtuu tietysti tiedon puutteesta. Perustason finanssiosaaminen kuuluisi mielestäni ihan kansalaistaitoihin, eikä hyvää perustasoa ole kovin hankala saavuttaa. Ensin tietysti pitäisi saada motivaatioota ottaa asioista selvää. Jos se ei ole oma vaurastuminen ja taloudellinen turva, niin en tiedä sitten mikä.
Omalta osaltani pyrin asiaa viemään hienovaraisesti eteenpäin etenkin perhepiirissä mutta myös välillä muille tutuille. Menestys on vaihtelevaa, sillä monelle riittävät tosiaan "ne oman pankin rahastot", eikä tämän enempään kiinnostus riitä. Minkälaisia kokemuksia lukijoilla on asiasta?
keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Suuri määrä db-xtrackereita siirtyy fyysiseen replikointiin
Bongasin Rahaneuvoksen blogista, että db x-trackereihin (Deutsche Bankin ETF-tuotteet) on tulossa iso rakenteellinen muutos. Suuri osa x-trackereista muuttuu fyysisesti replikoiduksi (suora linkki DB:n tiedotteeseen). Tämä johtuu siitä, että markkinoilla suositaan tällaista ETF-rakennetta.
Kyseessä on siis debatti ETF-tuotteiden rakenteellisesta lähestymistavasta. Fyysinen replikointi tarkoittaa sitä, että ETF omistaa osakkeet suoraan ja on siksi yksinkertainen ja turvallinen tapa, johon ei liity liikkeellelaskijariskiä. Synteettinen (tai swap-pohjainen) replikointi tarkoittaa epäsuoraa rakennetta, missä ETF:n tuotto muodostetaan johdannaisilla. Tämä on mahdollisesti kustannustehokkaampaa, mutta siihen liitty liikkeellelaskijariskiä.
Olen kirjoitellut asiasta aiemmin useampaan otteeseen:
ETF joka voittaa vertailuindeksinsä?
ETF:t ja osinkojen uudelleensijoittaminen
Swap-pohjaisten ETF:ien riski pieneni DB:n tuotteiden osalta?
Itseäni ei synteettinen replikointi ole haitannut, sillä siitä on ollut kustannusetuja, enkä ole kokenut riskejä kovin korkeina. Nyt muutos näkyy tosiaan mm. salkkuni yhdessä suurimmista sijoituksista, DXET-ETF:ssä, jossa mukava 0,00 % hallinnointipalkkio muuttuu 0,09 %:iin. Ei todellakaan mikään suuri muutos, mutta tuo esille kustannusrakenteen eron. Toisaalta fyysisen rakenteen lisääntyneen turvallisuuden voinee laskea myös hyödyksi, josta kannattaa vähän maksaa.
Kyseessä on siis debatti ETF-tuotteiden rakenteellisesta lähestymistavasta. Fyysinen replikointi tarkoittaa sitä, että ETF omistaa osakkeet suoraan ja on siksi yksinkertainen ja turvallinen tapa, johon ei liity liikkeellelaskijariskiä. Synteettinen (tai swap-pohjainen) replikointi tarkoittaa epäsuoraa rakennetta, missä ETF:n tuotto muodostetaan johdannaisilla. Tämä on mahdollisesti kustannustehokkaampaa, mutta siihen liitty liikkeellelaskijariskiä.
Olen kirjoitellut asiasta aiemmin useampaan otteeseen:
ETF joka voittaa vertailuindeksinsä?
ETF:t ja osinkojen uudelleensijoittaminen
Swap-pohjaisten ETF:ien riski pieneni DB:n tuotteiden osalta?
Itseäni ei synteettinen replikointi ole haitannut, sillä siitä on ollut kustannusetuja, enkä ole kokenut riskejä kovin korkeina. Nyt muutos näkyy tosiaan mm. salkkuni yhdessä suurimmista sijoituksista, DXET-ETF:ssä, jossa mukava 0,00 % hallinnointipalkkio muuttuu 0,09 %:iin. Ei todellakaan mikään suuri muutos, mutta tuo esille kustannusrakenteen eron. Toisaalta fyysisen rakenteen lisääntyneen turvallisuuden voinee laskea myös hyödyksi, josta kannattaa vähän maksaa.
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Ajatuksia vuodelle 2014
Sijoitusvuosi 2014 starttaa kohta toden teolla ja vuoden alussa on aina mukava tehdä pari ennustusta.
Jos katsoo ammattilaisten, tutkijoiden ja analyytikkojen ennustuksia, niin yleinen linja tuntuu olevan että tämä vuosi on hyvä osakkeille, mutta ei niin hyvä kuin edellinen. Osakkeiden povattu menestys taas johtuu siitä, että parempiakaan kohteita ei ole, sillä korot joko pysyvät alhaisina tai nousevat, ja FED:in ja EKP:n elvytys pitää osakemarkkinat joka tapauksessa vireessä.
Olen yleisesti ottaen samaa mieltä yllä olevan kanssa. Toisaalta markkinoilla on tilanne, jota ei ole ennen koettu: FED alkaa purkaa valtavaa elvytyspakettia, ja lopputulokset tästä voivat olla yllättäviä. Näyttää siltä, että osakemarkkinoilla on jo diskontattu erityisesti kehittyneillä markkinoilla talouden elpymistä mukaan hintoihin, joten hyvän kehityksen jatkuminen vaatii todellista talouskasvua.
Alla pari yleistä linjausta tälle vuodelle omasta näkökulmastani.
Korkomarkkinat ovat huono sijoitus: Kehittyvillä markkinoilla FED ja EKP ovat painaneet pitkät korot lähelle nollaa. Suunta on tästä vain ylöspäin ja epäselvää on ainoastaan korkojen nousutahti. Jatkossa valtionlaina ja -yrityslainarahastojen tuotot alkavat heikentyä tai jopa kääntyä negatiivisiksi. Tästä syystä myin viime vuoden lopussa Seligsonin pitkän koron rahastoni pois pienellä voitolla.
Kehittyvien markkinoiden korkomarkkinat ovat vähän kinkkisempi juttu. Huonompia tuottoja ja tappiota on tullut tämän sijoitusluokan rahastoista viime aikoina ja volatiliteettiä on ilmeisesti tiedossa jatkossakin. Toisaalta esim. Kiinan ja Intian valtionlainojen korkotaso on jo noussut reilusti viime vuoden aikana, ja tulevaisuudessa tuottoa on odotettavissa taas mukavasti. Tästä syystä jatkan kuukausijoituksia DXSU-rahastoon, ja kasvatan pottia hiljalleen (n. 300 euroa/kk) tässä omaisuusluokassa.
Osakkeet, Suomi & Eurooppa: Pikkuhiljaa on näyttänyt siltä, että Euroopan markkinat alkavat elpyä ja ensimmäisiä merkkejä työttömyyden helpottamisesta on alkanut näkyä mm. "PIIGS-maissa". Toisaalta markkina on Euroopassa hyvin hauras ja altis häiriöille.
Osakkeet, USA: Jenkkimarkkina on noussut todella pitkään ja arvostustasot ovat haastavat. Jossain vaiheessa korjausliikettä on tulossa, ja luulen että tänä vuonna, tai viimeistään 2015 tullaan näkemään merkittävä dippi.
Osakkeet, kehittyvät ja frontier -markkinat: Kehittyvät ja frontier -markkinat ovat tuottaneet viime vuosina varsin huonosti. Luulen, että pelkästään tästä syystä vuodesta 2014 tulee hyvä näillä markkinoilla. Toisaalta USA:n ja Euroopan mahdollisessa korjausliikkeessä myös kehittyvillä alkaa tapahtua.
Kuten yllä näkyy, en uskalla lähteä ennustamaan kovin tarkasti osakemarkkinoita. Tilanne on hyvin hankala siinä mielessä, että osakkeet ovat "ainut hyvä vaihtoehto". Tämä ei kuitenkaan ole mikään kestävä sijoituscase. Tästä syystä oma ratkaisuni on käteiskassan kasvattaminen ja muutenkin vähän rauhallisempi sijoitusvuosi.
Voi olla, että volatiliteettia tulee vastaan, ja pääsen aktivoitumaan oikein kunnolla. Tämä olisi itse asiassa ihan mukavaa, sillä muistan vielä sijoitusajat vuodelta 2008, jolloin pääsi poimimaan osakkeita todella hyvillä hinnoilla. Tsekkasin vanhoista osakeostoistani esim. Sammon kaksi erillistä ostoerää hinnoilla 12,7 € ja 13,0 €. Jälkikäteen ajateltuna Sampoa olisi voinut ostaa vaikaa vähän enemmänkin noilta tasoilta :) Noh, noin hyviä tilaisuuksia pitkäjänteinen sijoittaja pääsee harvoin kokemaan, mutta hyviä mahdollisuuksia tulee kuitenkin vastaan aina parin vuoden välein. Voi olla, että vuosi 2014 tällaisia vielä tarjoaa. Pysytään tutkalla!
Jos katsoo ammattilaisten, tutkijoiden ja analyytikkojen ennustuksia, niin yleinen linja tuntuu olevan että tämä vuosi on hyvä osakkeille, mutta ei niin hyvä kuin edellinen. Osakkeiden povattu menestys taas johtuu siitä, että parempiakaan kohteita ei ole, sillä korot joko pysyvät alhaisina tai nousevat, ja FED:in ja EKP:n elvytys pitää osakemarkkinat joka tapauksessa vireessä.
Olen yleisesti ottaen samaa mieltä yllä olevan kanssa. Toisaalta markkinoilla on tilanne, jota ei ole ennen koettu: FED alkaa purkaa valtavaa elvytyspakettia, ja lopputulokset tästä voivat olla yllättäviä. Näyttää siltä, että osakemarkkinoilla on jo diskontattu erityisesti kehittyneillä markkinoilla talouden elpymistä mukaan hintoihin, joten hyvän kehityksen jatkuminen vaatii todellista talouskasvua.
Alla pari yleistä linjausta tälle vuodelle omasta näkökulmastani.
Korkomarkkinat ovat huono sijoitus: Kehittyvillä markkinoilla FED ja EKP ovat painaneet pitkät korot lähelle nollaa. Suunta on tästä vain ylöspäin ja epäselvää on ainoastaan korkojen nousutahti. Jatkossa valtionlaina ja -yrityslainarahastojen tuotot alkavat heikentyä tai jopa kääntyä negatiivisiksi. Tästä syystä myin viime vuoden lopussa Seligsonin pitkän koron rahastoni pois pienellä voitolla.
Kehittyvien markkinoiden korkomarkkinat ovat vähän kinkkisempi juttu. Huonompia tuottoja ja tappiota on tullut tämän sijoitusluokan rahastoista viime aikoina ja volatiliteettiä on ilmeisesti tiedossa jatkossakin. Toisaalta esim. Kiinan ja Intian valtionlainojen korkotaso on jo noussut reilusti viime vuoden aikana, ja tulevaisuudessa tuottoa on odotettavissa taas mukavasti. Tästä syystä jatkan kuukausijoituksia DXSU-rahastoon, ja kasvatan pottia hiljalleen (n. 300 euroa/kk) tässä omaisuusluokassa.
Osakkeet, Suomi & Eurooppa: Pikkuhiljaa on näyttänyt siltä, että Euroopan markkinat alkavat elpyä ja ensimmäisiä merkkejä työttömyyden helpottamisesta on alkanut näkyä mm. "PIIGS-maissa". Toisaalta markkina on Euroopassa hyvin hauras ja altis häiriöille.
Osakkeet, USA: Jenkkimarkkina on noussut todella pitkään ja arvostustasot ovat haastavat. Jossain vaiheessa korjausliikettä on tulossa, ja luulen että tänä vuonna, tai viimeistään 2015 tullaan näkemään merkittävä dippi.
Osakkeet, kehittyvät ja frontier -markkinat: Kehittyvät ja frontier -markkinat ovat tuottaneet viime vuosina varsin huonosti. Luulen, että pelkästään tästä syystä vuodesta 2014 tulee hyvä näillä markkinoilla. Toisaalta USA:n ja Euroopan mahdollisessa korjausliikkeessä myös kehittyvillä alkaa tapahtua.
Kuten yllä näkyy, en uskalla lähteä ennustamaan kovin tarkasti osakemarkkinoita. Tilanne on hyvin hankala siinä mielessä, että osakkeet ovat "ainut hyvä vaihtoehto". Tämä ei kuitenkaan ole mikään kestävä sijoituscase. Tästä syystä oma ratkaisuni on käteiskassan kasvattaminen ja muutenkin vähän rauhallisempi sijoitusvuosi.
Voi olla, että volatiliteettia tulee vastaan, ja pääsen aktivoitumaan oikein kunnolla. Tämä olisi itse asiassa ihan mukavaa, sillä muistan vielä sijoitusajat vuodelta 2008, jolloin pääsi poimimaan osakkeita todella hyvillä hinnoilla. Tsekkasin vanhoista osakeostoistani esim. Sammon kaksi erillistä ostoerää hinnoilla 12,7 € ja 13,0 €. Jälkikäteen ajateltuna Sampoa olisi voinut ostaa vaikaa vähän enemmänkin noilta tasoilta :) Noh, noin hyviä tilaisuuksia pitkäjänteinen sijoittaja pääsee harvoin kokemaan, mutta hyviä mahdollisuuksia tulee kuitenkin vastaan aina parin vuoden välein. Voi olla, että vuosi 2014 tällaisia vielä tarjoaa. Pysytään tutkalla!
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Vuoden 2013 tilinpäätös
Vuosi 2013 on nyt paketissa ja perinteisesti on aika katsastaa miten sijoitusvuosi meni. Heti alkuun täytyy sanoa, että se meni reilusti yli odotusten. Vuoden alussa oli kaikenlaista epävarmuutta euroalueen koossapysymisestä ja jenkkien politiikasta yms. Koko vuosi 2013 mentiin sitten yllättävän tasaisesti ja nousujohteisesti eteenpäin.
Ensin luvut neloskvartaalille:
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q4 aikana: -3925 euroa (tämä on negatiivinen johtuen toissapäiväisestä Seligsonin korkorahastojen myynnistä)
Pääoman kasvu yhteensä: 991 euroa (0,9%)
Tuotto: 4916 euroa arvonnousua
TWR-tuotto: 5,6%*
*Laskin ensimmäistä kertaa TWR(Total Weighted Return)-tuoton, sillä se näyttää saaneet suosiota puoleettomana ja tarkkana mittaustapana, jossa otetaan huomioon periodin aikana tapahtuneet ostot ja myynnit. Tällä tavalla laskettu lukema ei eronnut "normaalista" tuottolaskentatavastani kovin merkittävästi. TWR-tuotto antoi tulokseksi itse asiassa muutamaa desimaalia korkeamman tuottoprosentin.
Sitten vuoden 2013 katsauksen pariin. Kuten sanottua, sijoitusvuosi oli erinomainen. Sain tehtyä uusia sijoituksia runsaasti ja salkussa olevat sijoitukset nousivat mukavasti.
Sijoitukset ja arvonkehitys
Lisättyä pääomaa vuoden aikana (netto, ottaen huomioon myös myynnit) tuli 17878 euroa. Tämä tekee n. 1490 euroa kuukaudessa, eli varsin reipas oli sijoitustahti. Itse asiassa täytyy myöntää, että jälleen tuli yksi vuosi, jolloin kaikki ylimääräinen meni sijoituksiin.
Pääoman lisäyksen ja arvonnousut huomioiden salkun pääoma kasvoi yhteensä 35681 euroa (45,7%) ja markkina-arvo on nyt yhteensä reilut 113 tuhatta euroa. Alla olevasta kuvaajasta näkyy sijoitetun omaisuuden ja markkina-arvon kehitys. Kasvukäyrä näyttää mukavan nousujohteiselta, ja tähän asti pitkälti lineaarisesti noussut markkina-arvo on ottanut ison harppauksen ylöspäin.
Koko vuoden tuotto koostui 22060 euron arvonnoususta (18,6%), 541 euron myyntivoitosta Seligsonin korkorahastoihin liittyen, sekä 1482 eurosta osinkoja. Nämä kaikki huomioiden salkun koko vuoden tuotto-% on 20,7%.
Salkun allokaatio
Salkun koostumus kehittyi vuoden aikana pitkälti helmikuussa 2013 asettamani tavoiteallokaation suuntaisesti. Salkun koostumus eroaa tavoiteallokaatiosta lähinnä korkosijoitusten alipainolla (tavoite 20%) ja osakepoimintojen vastaavasti suuremmalla painolla (tavoite 30%). Asia korjaantuu joskus tulevaisuudessa näiden kategorioiden välillä. Tämä ei tapahdu kuitenkaan ihan lähiaikoina, sillä sijoitusympäristö ei ole erityisen suosiollinen korkosijoituksille.
Sijoitusvuosi 2014
Vuosi 2014 tulee olemaan minulle hieman erilainen kuin viime vuodet. Siinä missä olen yleensä sijoittanut käytännössä kaiken ylimääräisen osakkeisiin, tulee vuosi 2014 sisältämään vähemmän sijoituksia, sillä minulla on onneksi elämässä muitakin sijoituskohteita arvopaperien lisäksi :)
Tiukempi linja tarkoittaa, että pääasiassa seurailen sivusta kurssien nousua ja ostan sitten dipissä jos sellainen tulee. Jos ei, niin nautin nousevista kursseista ja osingoista. Kumpikin vaihtoehto sopii mainiosti.
Mahtavaa (sijoitus)vuotta 2014 kaikille blogin lukijoille!!!
Ensin luvut neloskvartaalille:
Uusi sijoitettu pääoma 2013 Q4 aikana: -3925 euroa (tämä on negatiivinen johtuen toissapäiväisestä Seligsonin korkorahastojen myynnistä)
Pääoman kasvu yhteensä: 991 euroa (0,9%)
Tuotto: 4916 euroa arvonnousua
TWR-tuotto: 5,6%*
*Laskin ensimmäistä kertaa TWR(Total Weighted Return)-tuoton, sillä se näyttää saaneet suosiota puoleettomana ja tarkkana mittaustapana, jossa otetaan huomioon periodin aikana tapahtuneet ostot ja myynnit. Tällä tavalla laskettu lukema ei eronnut "normaalista" tuottolaskentatavastani kovin merkittävästi. TWR-tuotto antoi tulokseksi itse asiassa muutamaa desimaalia korkeamman tuottoprosentin.
Sitten vuoden 2013 katsauksen pariin. Kuten sanottua, sijoitusvuosi oli erinomainen. Sain tehtyä uusia sijoituksia runsaasti ja salkussa olevat sijoitukset nousivat mukavasti.
Sijoitukset ja arvonkehitys
Lisättyä pääomaa vuoden aikana (netto, ottaen huomioon myös myynnit) tuli 17878 euroa. Tämä tekee n. 1490 euroa kuukaudessa, eli varsin reipas oli sijoitustahti. Itse asiassa täytyy myöntää, että jälleen tuli yksi vuosi, jolloin kaikki ylimääräinen meni sijoituksiin.
Pääoman lisäyksen ja arvonnousut huomioiden salkun pääoma kasvoi yhteensä 35681 euroa (45,7%) ja markkina-arvo on nyt yhteensä reilut 113 tuhatta euroa. Alla olevasta kuvaajasta näkyy sijoitetun omaisuuden ja markkina-arvon kehitys. Kasvukäyrä näyttää mukavan nousujohteiselta, ja tähän asti pitkälti lineaarisesti noussut markkina-arvo on ottanut ison harppauksen ylöspäin.
Koko vuoden tuotto koostui 22060 euron arvonnoususta (18,6%), 541 euron myyntivoitosta Seligsonin korkorahastoihin liittyen, sekä 1482 eurosta osinkoja. Nämä kaikki huomioiden salkun koko vuoden tuotto-% on 20,7%.
Salkun allokaatio
Salkun koostumus kehittyi vuoden aikana pitkälti helmikuussa 2013 asettamani tavoiteallokaation suuntaisesti. Salkun koostumus eroaa tavoiteallokaatiosta lähinnä korkosijoitusten alipainolla (tavoite 20%) ja osakepoimintojen vastaavasti suuremmalla painolla (tavoite 30%). Asia korjaantuu joskus tulevaisuudessa näiden kategorioiden välillä. Tämä ei tapahdu kuitenkaan ihan lähiaikoina, sillä sijoitusympäristö ei ole erityisen suosiollinen korkosijoituksille.
Sijoitusvuosi 2014
Vuosi 2014 tulee olemaan minulle hieman erilainen kuin viime vuodet. Siinä missä olen yleensä sijoittanut käytännössä kaiken ylimääräisen osakkeisiin, tulee vuosi 2014 sisältämään vähemmän sijoituksia, sillä minulla on onneksi elämässä muitakin sijoituskohteita arvopaperien lisäksi :)
Tiukempi linja tarkoittaa, että pääasiassa seurailen sivusta kurssien nousua ja ostan sitten dipissä jos sellainen tulee. Jos ei, niin nautin nousevista kursseista ja osingoista. Kumpikin vaihtoehto sopii mainiosti.
Mahtavaa (sijoitus)vuotta 2014 kaikille blogin lukijoille!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)